Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinumero Y-tunnus



Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (7) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/

Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin tontti 16

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA

33254 Luutnantinpolku 2, Helsinki Helsinki. Asemakaava on vahvistettu

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no YLA:..2013

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

Asunto Oy Helsingin Picasso

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

ULLAKKORAKENTAMINEN OHJE ULLAKKORAKENTAMISEN EDELLYTYKSET SISÄLLYS

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PLANSSI LETKAJENKKA

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA:

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Nro 19 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Kaupunkikuvaneuvottelukunta. rakennusarkkitehti Arkk tsto Antti Voutilainen Oy


ULLAKKORAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET. Helsinkistudio Oy CEO Päivi Jääskeläinen

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

Heka Jätkäsaari Livornonkatu 7

Väinö Pokki, rakennuslupajaoston puheenjohtaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/

MODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

HEL RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

Helsingin Asumisoikeus Oy Livorno

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saadut kommentit (yhteensä 3 kpl) ja mielipiteet (yhteensä 3 kpl).

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, Hyvinkää

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti. Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Pöytäkirja 2/2016 :t Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa

VILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET. Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

H EKA HERT TONIE MI KIRV ESM IEH EN KAT U 2

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET / Kaupunginarkkitehti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

Mansikkaniemen asemakaava

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

KOy Pääskynpesät Viitesuunnitelma

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (5) Kaupunkisuunnitteluvirasto

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Oas /17 Hankenro 2121_6 HEL (6) Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus RATAKATU 9, ASEMAKAAVAN MUUTOS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA

KANKAAN PIIPPURANTA - ALOITUSKORTTELIT T E R Ä ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, Kuopio

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

Korttelianalyysi ja ratkaisun pääperiaatteet

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

RUSKEASUON KERROSTALOALUEEN KORJAUSRAKENTAMISOHJEET

Asunto Oy Helsingin Kaupunkivillat. Yleistä. Sijainti. HANKESELOSTUS 1 (12) Asunto Oy Helsingin kaupunkivillat

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

SEPÄNKATU KUOPIO

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

Transkriptio:

1 (5) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TÖÖLÖ, ULLAKKO- JA HISSIMUUTOS Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on pyytänyt kaupunginmuseon ennakkolausuntoa koskien Asunto-Osakeyhtiö Töölön (Mannerheimintie 56, 14/473/69) ullakkoasunto- ja hissihanketta. Kaupunginmuseo on tutustunut Arkkitehtitoimisto Kirsti Sivénin laatimiin ja 31.8.2012 päiväämiin suunnitelmiin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo on antanut ennakkolausunnon 4.4.2005 koskien vastaavan sisältöistä hanketta, jota tämä kirjaus täydentää. Asunto-osakeyhtiö Töölö sijaitsee Taka-Töölössä Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmassa. Rakennus on valmistunut vuonna 1913, rakennusmestarien Oskari Holvikiven ja Leuto A. Pajusen vuosina 1911-12 laatimien suunnitelmien mukaan. Viisikerroksisen jykevän myöhäisjugendia edustavan rakennuksen julkisivut jäsentyvät kolmeen selkeään vyöhykkeeseen. Pohjakerrokselle leimansa antavat kookkaat pyörökaari-ikkunat ja liiketilojen sisäänkäynnit. Liikekerroksen yläpuolelle sijoittuu kolmen kerroksen korkuinen ikkuna-akseleiden ja erkkereiden rytmittämä vyöhyke. Ylimmän asuinkerroksen ikkunat on erotettu muusta julkisivusta voimakkaasti profiloidulla hammaslistalla. Kyseisen kerroksen ikkunat poikkeavat puitejaoltaan alempien kerrosten ikkunoista. Julkisivuja keventävät muutamat valkeaksi maalatut koristeaiheet ja ornamentit. Mustaksi maalattu katto päättää julkisivut. Massoittelu ja kattomuoto jakautuu Runeberginkadun suuntaiseen voimakkaampaan massaan, ja tälle alisteiseen Mannerheimintien puoleiseen siipeen. Kattoprofiilin kruunaa harjalla kulkeva porrastettu ullakkoikkunanauha. Vilkkaassa risteyksessä sijaitseva kookas kulmarakennus on muodostunut maamerkinomaiseksi dominantiksi ja sen asema kaupunkikuvallisesti on erittäin merkittävä. Rakennus on alun alkaen suunniteltu aputoimintoineen huolellisesti. Pohjakerroksen kellaritilat toimivat liiketilojen varastona, kellariin sijoittuivat myös keskuslämmityksen kattilahuoneet. Irtaimistovarastot sijoittuivat pihakannen alaiseen tilaan. Pihasiipeä ei kohteeseen poikkeuksellisesti rakennettu vaan pihalle sijoittui ainoastaan pieni huoltorakennus, joka alun perin sisälsi saunan ja pesutuvan.

2 (5) Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan, vaikkakin myös muutoksia on toteutettu. Vuonna 1929 valmistui arkkitehti Pauli E. Blomstedtin suunnittelema Carelia-apteekin liikehuoneisto rakennuksen kulmaan. Terastirapattu ja peilipinnoin verhottu liiketilan sisäänkäynti edustaa 20-luvun monumentaalista klassismia, ja sovittuu arvokkaana kerrostumana rakennuksen kokonaisuuteen. Liiketilojen muutoksia ovat 1940-50 luvuilla suunnitelleet mm. Jussi Lappi-Seppälä sekä Matti Aaltonen. Aaltosen suunnitelma vuodelta 1954 sisältää myös pihasuunnitelman, jossa pihakannen ulkopuolinen tontinosa on suunniteltu puutarhaksi. Vuonna 1984 korjattiin rakennuksen tulipalossa tuhoutunut vesikatto. Kattorakenteet uudistettiin tuolloin, yläpohjan lämmöneristystä parannettiin ja ullakko jaettiin palo-osastoihin. Tulipalo vaurioitti rakennuksen kulman ullakkoa ja Runeberginkadun puoleista siipeä. Vuonna 2009 julkisivun erkkereiden päälle sijoittuneiden parvekkeiden kaidesuojausta korotettiin uusin teräsrakentein. Kohteen asemakaava on vuodelta 1980 eikä se sisällä rakennusta tai ympäristöä koskevia suojelumerkintöjä. Asunto osakeyhtiö Töölö on kaupunginmuseon kannan mukaan rakennussuojelukohde, mikä tulisi huomioida asemakaavassa. Kohde sijoittuu yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi osoitettuun alueeseen. Taka-Töölön asuinkorttelit kuuluvat myös Museoviraston listaamaan Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen piiriin (RKY 2009). Ullakkorakentamisen kaupunkikuvalliset vyöhykkeet kartassa kohteen Mannerheimintien puoleinen julkisivu on osa vyöhykettä U5: Tärkeä kaupunkinäkymä. Kadun puoleisiin kattopintoihin ei saa avata uusia ikkunoita tai niitä tulee avata vain harkitusti. Alueet eivät ole yhtenäisiä ja tilanne voi vaihdella rakennuksittain. Runeberginkadun ja pihan puolen julkisivut kuuluvat vyöhykkeeseen U4: Kaupunkikuvallisesti ja kaupunkirakenteellisesti arvokas alue. Uusien ikkuna-aukkojen avaaminen kadun puoleisiin tai avoimen näkymän suuntaisiin kattopintoihin on harkittava tapauskohtaisesti kokonaisuus huomioiden. Kadun puoleisiin kattopintoihin ei saa avata uusia ikkunoita tai niitä tulee avata vain harkitusti. Kaupunkikuva ja -rakenne Asunto-Osakeyhtiö Töölön rakentaminen sijoittuu Töölön asemakaavoituksen ja rakennushistorian ensimmäiseen vaiheeseen. Töölön asemakaavakilpailun 1898 perusteella laadittiin alueen ensimmäinen asemakaava, ns. jugend-kaava, Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin toimesta vuonna 1906, minkä perusteella vahvistettiin 13. ja 14. kaupungin-

3 (5) osan kaavat. Rakennusjärjestys Töölölle annettiin vuonna 1908, jossa rakentamisen peruspiirteet vahvistettiin, mm. viiden kerroksen ja 18 metrin korkuinen rakennustapa. Samanaikaisesti rakennusvalvonta uudistettiin pääkaupungissa siten, että rakennustarkastus siirtyi vuonna 1912 Yleisten rakennusten ylihallitukselta Helsingin rakennustarkastuskonttorille. Näiden edellytysten johdosta alkoi Töölön rakentaminen viriäminen, ja alue kehittyi maamme asemakaavahistoriassa merkittäväksi kohteeksi. Vuosina 1911-12 suunniteltu Asunto-Osakeyhtiö Töölön rakennus edustaa varhaisinta vaihetta tässä prosessissa. Asunto osakeyhtiö Töölö sijoittuu Töölön asemakaavassa keskeiseen kaupunkitilaan. Vuonna 1907-11 Svante Olssonin ja Bertel Jungin kehittämissä Keskuspuisto-suunnitelmissa puistoalueen seremoniallinen sisääntuloakseli kohti tulevaa suurstadionia sijoittui nykyisen Mannerheimintien/Runeberginkadun risteykseen, Paavo Nurmen tien akselissa. Stadionin ympäristö on myöhempinä aikoina kuitenkin muuttunut juhlakentästä parkkialueeksi. Alueen toimintojen ja asemakaavan kehittäminen on alustavasti nostettu esille osana Olympiastadionin tulevaa peruskorjausta ja laajennusta. Tällaisessa tarkastelussa alueen kaavahistoria on merkittävä tekijä, mikä edelleen tulee korostamaan Asuntoosakeyhtiö Töölön kaupunkikuvallista merkitystä. Tarkasteltavan korttelin Mannerheimintien puoleinen sivu muodostaa kaupunkirakenteellisesti yhtenäisen, vaikkakin ajallisesti eri-ikäisten rakennusten kokonaisuuden. As. Oy Töölön Runeberginkadun puoleinen siipi on korttelin aumakatteinen nurkkapääte, jonka vastinpari Mannerheimintie 52 (Ole Gripenberg, 1934) sijoittuu korttelin etelälaitaan. Näiden nurkka-aiheiden väliin virittyy Asunto-Osakeyhtiö Töölön matalampi siipi korttelin kulmia yhdistävänä rakennusosana. Vuonna 1911 laaditussa alkuperäisessä Holvikiven ja Pajusen suunnitelmassa Mannerheimintien puoleisen siiven ylin kerros oli käsitelty osana kattopintaa mansardikerroksen tapaan, joka kuitenkin lopulta muutettiin tavanomaiseksi kivirakenteiseksi kerrokseksi seuraavana vuonna 1912 laadituissa lopullisissa muutossuunnitelmissa. Olemassa olevat pitkän sivun kattolyhdyt sisältyvät kumpaankin suunnitteluvaiheeseen. Ullakonikkunarivi on tyypiltään aaltoileva, kattolyhdyt ovat ullakkomaisia ns. lepakonsilmäikkunoita. Katonharjan päättää hammastettu harjaikkunarivi. Kaupunginmuseon kannan mukaan kohteella on edellä mainituista perusteista kaupunkikuvallinen, kulttuurihistoriallinen ja kaupunkiraken-

4 (5) teellinen erityisasema, joka tulee huomioida ullakkoratkaisua suunniteltaessa. Kaupunginmuseon kannan mukaan Runeberginkadun puoleinen siipi erillisenä nurkka-aiheena tulee rauhoittaa uusilta kadunpuoleisilta ikkuna-avauksilta ja jättää katonlappeiltaan ehjäksi. Mannerheimintien puolella tulee tutkia olevien kattolyhtyjen riittävyyttä ullakkoasumisen tarpeisiin. Mikäli olevia kattolyhtyjä halutaan vähäisesti suurentaa, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota alkuperäisen hahmon, yksityiskohtien ja rakennustavan noudattamiseen. Runeberginkadun puoleisen siiven aumattua kattomuotoa ei tule muuttaa, vaan se on merkki rakennusosan historiasta sekä kaupunkirakenteellisesta asemasta. Myös kohteen pihanpuolella tulee kiinnittää huomiota ratkaisun kaupunkikuvalliseen asemaan puolijulkisen korttelipihan osana. Parhaiten ratkaisu sovittuu kaupunkitilaan ilman laajoja terassiavauksia. Lappeennostoja joilla sauna- ja pesuhuonetiloja on sijoitettu rakennusrungon reunoille, ei kaupunginmuseo voi puoltaa. Asuntoratkaisu ja porrashuoneet Taidehistorioitsija Kirsi Saarikangas on tutkimuksessaan Töölön asuntoarkkitehtuurista huomioinut rakennusmestari Leuto A. Pajusen asuntosuunnittelijana, joka rakennus- ja suunnittelutyössään aktiivisesti pyrki vaikuttamaan modernin asuntoarkkitehtuurin tuottamiin sosiaalisiin käytäntöihin ja muotoihin. Pajunen suunnitteli 1920-luvulla yhteiskeittiötaloja Töölöön (Museokatu 23 ja Arkadiankatu 14), jotka Saarikankaan mukaan radikaalilla tavalla muuttivat keskiluokkaista asumisen sukupuoli- ja perhekäytäntöjä. Edistyksellinen ajattelu on heijastunut myös Asunto-osakeyhtiö Töölön suunnitelmassa. Huoneistot ovat rakennusajan tasoon nähden keskiluokkaisia ja väljiä pääosin kolmen huoneen ja keittiön huoneistoja. Asuntoja ei ole varustettu palvelijan huoneilla, vaan asuntosuunnittelun ratkaisut heijastivat perheasumisen ja pienasuntojen tyyppiä sen varhaisessa muodossa. Asuntojen keittiöistä on porrashuoneisiin edelleen erilliset sisäänkäynnit siten, että symmetrisesti asunnoista avautuvat keittiönovet muodostavat erillisiä talousporrashuoneita, osan porrashuoneista ollessa sisäänkäynteihin liittyviä pääportaita. Talous- ja pääportaan jako ei kuitenkaan ilmene porrashuoneen tilallisessa hierarkkiassa, vaan yksinomaan yksityiskohdissa sekä suunnitelmassa tuuletusparvekkeiden sijoittumisesta, jotka liittyivät ainoastaan talousportaisiin. Kohteen arkkitehtuuri ilmentää asuntomallien ja niihin liittyvien sosiaalisten käytäntöjen muutosta 1900-luvun alussa.

5 (5) Rakennuksen porrashuoneet ovat pinnoiltaan ja materiaaleiltaan myös hyvin säilyneet ilmeeltään alkuperäisen kaltaisina, kuten museon ennakkolausunnossa 2005 on kuvattu. Kulmaan sijoittuva E-porrashuone sisältää rakennustaiteellisesti korkeatasoisen pyöreän porrashuoneen, jolla on erityistä rakennustaiteellista arvoa. Kaikista porrashuoneista avautuu huoneistoihin myös sekundaarisia ikkunoita. Kaupunginmuseon porrashuoneinventoinnin arvotukseen suhteutettuna porrashuoneet edustavat kaupunginmuseon arvion mukaan korkeimman arvoluokan 1 tilannetta. Kaupunginmuseon kanta on että Asunto-osakeyhtiö Töölön porrashuoneissa on sellaisia erityisiä kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja, jotka hissihanketta pohdittaessa tulisi huomioida. Hissien tarpeen huolellinen tutkiminen ja niiden sijoittaminen tiloihin (asuinvyöhyke, rungon ulkopuolinen sijoitus) jossa porrashuonetta ei jouduttaisi rikkomaan tai muuttamaan, säilyttäisi näitä kohteen merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaupunginmuseon kannan mukaan ullakkoasuntojen suunnittelu Asunto-osakeyhtiö Töölössä ei ole mahdollista luonnoksessa esitetyssä laajuudessa, vaan suunnitelmaa tulisi muokata siten että kohteen kaupunkikuvalliset, kaupunkirakenteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioitaisiin ennakkolausunnossa esitetyllä tavalla. Ullakkomuutos on tässä kohteessa erityisen vaativa suunnittelutehtävä. Hissien jälkiasennus tulisi suunnitella sekin tarkkaan olemassa olevan tilanne ja tarve huomioiden, siten että porrashuoneiden tilat voidaan rauhoittaa muutoksilta. Kaupunginmuseo seuraa hanketta jatkossa. Helsingin kaupunginmuseo, arkkitehti, tutkija puh. 040 506 3768 Tiedoksi: Marina Fogdell, rakennusvalvontavirasto Nina Vauhkonen, Arkkitehtitoimisto Kirsti Sivén