ISBN 952-5251-76-4 ISSN 1455-9102



Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

LIITE KAINUUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA 1 SOVELTAMISALA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Mitä kunnan ympäristöterveydenhuolto tekee? INTO Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg

toimintakertomus 2003

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

!" # $%%&' ##&'(%' )*+&$,+&%+,(%,- )./+&,-++/ 0 102

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

MYYMA LA PROJEKTI 2013

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (6) Ympäristölautakunta Yj/

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Ympäristölautakunta Yj/

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

Riisin ja lihan laatu 2011

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla perittäviin maksuihin:

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

Kurikan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

Taulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.

Valvontasuunnitelman toteutuman raportointi ja arviointi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Ympäristökeskus

Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto

Sisällysluettelo. Liite II 2(7)

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Heinon Tukku Oy, Vanha Talvitie 2, Helsinki

Valmistelija / lisätiedot: Bojang Merja. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014

YMPÄRISTÖPALVELUT HELMI TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Ympäristölautakunta Etp/

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristönsuojeluviranomaisen delegoinnit Kittilän kunta. RakYmp ltk

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

ELINTARVIKEVALVONTA JA VALVONNAN SUORITTEET 2014

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA ALKAEN

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Perehdytystilaisuus Eila Kainulainen

Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON DELEGOINNIT

Lupavaliokunta

Keurusselän ympäristölautakunnan päätösvallan ja tehtävien delegointi viranhaltijoille, Keurusselän ympäristölautakunta 29.9.

Mikkelin YTAKE-hankkeen tilannekatsaus Marita Savo

säännellään tekee päätöksen 13.1 :n mukaisista ilmoituksista 13.1, 15 ympäristöterveyspäällikkö velvoittaa 13.1 :n 4 kohdan mukaisen

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa

Johdanto Tarkastukset... 3

2 Päätösvallan käyttäminen Viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 13 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

KOUVOLAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN DELEGOINNIT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Ympäristölautakunta Ytp/

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä;

SIILINJÄRVEN VUODEN 2007 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015

Terveydensuojelun valvonnan maksut

Vuorelan vesiepidemia Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

ikärajojen noudattamisen valvontaan Urpolan luontokeskuksessa järjestetyt tapahtumat ja Urpolan luontokeskuksen kävijämäärien lisääminen

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

Ymp.ltk liite nro 1 5

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston ja sen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta lakisääteisissä asioissa 1.1.

Yhdyskuntalautakunnan alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaosto, 9, Kaupunginhallitus, 365,

LIITE: JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSAN MAKSUTAULUKKO

Sivu 1/6. Elintarvikelain (23/2006) 32 :n perusteella X X X X X X X. Ymptltk

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Valvonnan toteutumisen vuosiraportti

Transkriptio:

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Ympäristölautakunnan toimintakertomus ja ympäristöosaston ympäristöraportti 2002 Ympäristöosaston julkaisuja 25

Lähdeviite Ympäristölautakunnan toimintakertomus ja ympäristöosaston ympäristöraportti 2002 Ympäristöosaston julkaisuja 25. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Toimittajat: Terhi Laine & Susanna Kiijärvi Kuvat: Ympäristöosasto Kannen kuva: Isolumme (Nymphaea candida ssp. alba) Katumajärven eteläpäässä. Kuva Heli Jutila 7.8.2003. Taitto: Terhi Laine Painatus: OffsetKolmio, Hämeenlinna, 2003 ISBN 952-5251-76-4 ISSN 1455-9102 2

Ympäristölautakunnan toimintakertomus 2002 Sisältö Sisältö... 3 EU-projektit, viransijaiset, ympäristölupatarpeen harkinta ja eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotto värittivät vuotta 2002... 5 Johdanto... 6 Suoritteet ja toiminnalliset tavoitteet... 6 Koko vuoden suoritteet ja kuntalaskutus... 6 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 7 Talouden toteutuminen... 9 Henkilöstö... 9 Ympäristöterveydenhuolto...11 Henkilökunta...11 Palvelupisteet ja päivystys...11 Viranomaistoiminta lukuina...12 Ympäristöterveydenhuollon näytteet...14 Terveydensuojelujärjestys...15 Elintarvikevalvonnan tarkastustiheydet...15 Terveydensuojelun projektit vuonna 2002...15 Tilapäinen elintarvikemyynti...16 Ruokamyrkytykset...16 Elintarviketuotantolaitosten valvonta...17 Ensisaapumispaikkojen valvonta...17 Elintarvikkeiden vierasainevalvonta...17 Talousveden valvonta...18 Vesihuollon nykytilanne...19 Uimavesien valvonta...20 Asumis- ja ympäristöterveys...21 Tuoteturvallisuusvalvonta...24 Ympäristönsuojelu...24 Henkilökunta...24 Palvelupisteet ja aukioloajat...24 Viranomaistoiminta lukuina...24 Ympäristönsuojelun näytteet...27 Ympäristönsuojelumääräykset...28 Kaavoituksen ja yhteistyön kehittämiskeskustelu...28 Kanta-Hämeen maakunnan yva-ryhmä...28 Kuntayhtymän ympäristöpalkinto...28 Jätehuolto...28 Ilmansuojelu...29 Luonnonsuojelu...30 Vesiensuojelu...33 Jätevedet...35 Pohjavesien suojelusuunnitelma...35 Esiselvitys energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä Hämeessä...35 Eläinlääkintähuolto...36 Henkilökunta...36 Palvelupisteet ja aukioloajat...36 3

Viranomaistoiminta lukuina...37 Ympäristöosaston EU-projektit...38 Ekoverkko...38 Hämeenlinnan seudun luontokoulu...40 Kestävän kehityksen mittarit...44 Kanta-Hämeen pilaantuneiden maa-alueiden pilaantuneisuusselvitys ja kunnostustarve...44 Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen...47 NAPA-hankkeen toiminta Hämeenlinnassa...49 Muut projektit...50 Ympäristöraportoinnin verkostohanke...50 Elintarvikealan projekteja...50 Julkaisutoiminta ja tiedotus...50 Luennot...50 Uudet julkaisut ja monisteet...52 Terveydensuojelun projektit...53 Infoa terveydensuojelulain muutoksista...54 EU-projektit Wetterhoffilla...54 Liitteet...54 Kuva 1: Auringonlasku Hauholla. 4

EU-projektit, viransijaiset, ympäristölupatarpeen harkinta ja eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotto värittivät vuotta 2002 Kertomusvuonna oli käynnissä viisi ympäristöosaston hallinnoimaa EU-projektia. Projektien toiminta-aikana niiden kokonaisrahoitus on n. 2 milj., josta ympäristöosaston maksuosuus vuonna 2002 n. 40 000. Ekoverkko-hankkeessa vuoden 2002 teemana oli yritysten energiansäästö ja ympäristötyön mittaaminen. Hämeenlinnan seudun luontokoulu projektin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ympäristökasvatuksen keinoin. Kestävän kehityksen mittarit -projektissa seurataan kestävän kehityksen edistymistä. Kanta- Hämeen pilaantuneiden maa-alueiden pilaantuneisuusselvitys ja kunnostustarve projektissa päämääränä oli tiedon tuottaminen pilaantuneista maa-alueista ja pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja alueiden kunnostuspriorisointi. Lisäksi hankkeessa luotiin riskinhallintaan systemaattista seurantajärjestelmää analyysimenetelmineen ja samalla tehostettiin riskikohteiden valvontaa. Hankkeen lopullisena tavoitteena oli ympäristökuormituksen vähentäminen ja luotettavan tietojärjestelmän luominen. Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen hanke alkoi 1.5.2002. Hankkeessa on mukana kahdeksan järviensuojeluyhdistystä, seitsemän kuntaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Ympäristöosaston toiminta-alueelta mukana on Katumajärvi ja Äimäjärvi. Lisäksi kertomusvuonna valmisteltiin kahta uutta hanketta, tammikuussa 2003 alkavaa Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektia sekä Pro Vanajavesi -hanketta. Kaksi terveystarkastajaa oli virkavapaalla osan vuodesta ja heidän tehtäviään hoiti kolme viransijaista. Ympäristönsuojelussa kolme viranhaltijaa oli virkavapaalla ja sijaisia kertomusvuoden aikana oli kuusi. Runsas sijaisten määrä toi haasteita hyvän työilmapiirin edellytyksiin. Työolosuhdekyselyssä työilmapiiri oli kehittynyt parempaan suuntaan vuoteen 1999 verrattuna. Ympäristöterveydenhuollon tarkastuskäyntitiheyksissä emme päässeet valtakunnallisiin tavoitteisiin. Hygienialain alaisissa laitoksissa tarkastuskäyntivaje oli noin 600 ja terveydensuojelulain mukaisissa tarkastuksissa vaje oli noin 2000 tarkastusta. Terveydensuojelujärjestys hyväksyttiin ja ympäristönsuojelussa ympäristönsuojelumääräykset käsiteltiin kertomusvuoden aikana. Ympäristölupatarpeen arviointi käynnistettiin. Eläinlääkintähuollossa täytettiin kaksi kunnaneläinlääkärin virkaa. Anne Sillanpää ja Anssi Tast ottivat viran vastaan syyskuussa 2002. Pieneläinyhteisvastaanoton toimintaa Hämeenlinnassa kehitettiin. Ympäristöosaston tiimiorganisaatio sekä henkilökunnan työnkuvat valmisteltiin. Ympäristöosaston toimiala on murrosvaiheessa. Muutosten seuraamisen apuvälineeksi julkaistaan nyt toista kertaa toimintakertomuksen yhteydessä myös ympäristöraportti. Lisäksi mukaan on otettu erilaisia ympäristön tilaa ja ympäristöterveyttä kuvaavia mittareita kuvien ja kaavioiden muodossa. Haasteita ja uusia tehtäviä tulee jatkuvasti. Asiakaspalvelun laatua tulee parantaa ja lupien käsittelyaikoja lyhentää. Toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja tasalaatuista. Näihin haasteisiin vastaaminen työllisti kertomusvuonna ja työllistää jatkossakin. Sara Syyrakki Terveysvalvonnan johtaja 5

Johdanto Ympäristöosasto toimii ympäristölautakunnan alaisena hoitaen ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymään kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin lisäksi Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kunnat. Jokaisella kunnalla on edustajansa kuntayhtymän yhtymävaltuustossa. Ympäristölautakunnan esittelijöinä ovat vuonna 2002 toimineet ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon asioissa terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki ja ympäristönsuojelun asioissa ympäristönsuojelun eri viranhaltijat. Ympäristölautakunnan sihteerinä toimi vs. ympäristösuunnittelija Karri Jutila. Ympäristölautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 186 pykälää. Toimintakertomuksen liitteessä 1 on esitetty ympäristölautakunnan kokoonpano ja kokouspäivät vuonna 2002. Suoritteet ja toiminnalliset tavoitteet Toimintakertomuksen lisäksi alkuvuonna 2002 laadittiin vuodelta 2001 kuntaraportit, joihin koottiin kunnittain ympäristöosaston viranomaistoimet ja projektien toiminta eri kunnissa. Kuntaraportit jaettiin kuntiin, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille mm. Hämeen liittoon, Seutukeskukseen, Hämeen ympäristökeskukseen ja Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Koko vuoden suoritteet ja kuntalaskutus Sekä ympäristöterveydenhuollossa että eläinlääkintähuollossa ei saavutettu suoritetavoitteita vuonna 2002. Ympäristöterveydenhuollon osalta tavoitteista jäätiin eniten Rengossa, eläinlääkintähuollossa puolestaan Kalvolassa. Hämeenlinnassa saavutettiin sekä ympäristöterveydenhuollon että eläinlääkintähuollon tavoitteet. Ympäristöterveydenhuollolle vuodeksi 2002 asetetut tavoitteet olivat samat kuin vuodelle 2001 asetetut. Eläinlääkintähuollon suoritetavoitteita oli sen sijaan lisätty vuodesta 2001, jolloin asetetut tavoitteet ylitettiin reilusti erityisesti Hämeenlinnassa (toteutumis-% 227,56). Vuoden 2001 suoritetavoitteet olisi saavutettu myös vuonna 2002. Taulukko 1: Ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon suoritteet kunnittain koko vuodelta 2002. Toteutunut v. 2002 Tavoite v. 2002 Tot.% Toteutunut v. 2001 Tavoite v. 2001 Tot.% Ympäristöterveydenhuollon 3563 3760 94,76 3506 3760 93,24 valvontatoimenpiteet, yht. Hämeenlinna 2329 2300 101,26 2131 2300 92,65 Hattula 535 550 97,27 492 550 89,45 Hauho 276 300 92,00 397 300 132,33 Kalvola 213 260 81,92 207 260 79,62 Renko 210 350 60,00 279 350 79,71 6

Eläinlääkintähuollon 5069 6120 82,83 6223 4720 131,84 käynnit, yht. Hämeenlinna 1935 1500 129,00 2048 900 227,56 Hattula 1067 1400 76,21 1215 1100 110,45 Hauho 1427 1850 77,14 1759 1550 113,48 Kalvola 432 1100 39,27 960 950 101,05 Renko 208 270 77,04 241 220 109,54 Ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon kustannukset laskutetaan kuntayhtymän peruskunnista suoritteisiin perustuen. Ympäristönsuojelun kustannukset puolestaan jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Asukasluvut vuonna 2002 on esitetty taulukossa 2. Koko kuntayhtymän peruskunnista laskutetut kustannukset olivat vuonna 2002 noin 25 milj. euroa, josta ympäristöosaston osuus oli noin 3,9 %. Kustannusten jakautuminen ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon kesken on esitetty kunnittain taulukossa 3. Taulukko 2: Kuntayhtymän kuntien asukasluvut vuonna 2002. Kunta Asukasluku Hämeenlinna 46 108 Hattula 9 131 Hauho 3 981 Kalvola 3 421 Renko 2 310 Yhteensä 64 951 Kunta Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto Taulukko 3: Peruskunnista laskutetut kustannukset vuonna 2002 ja ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun osuudet ympäristöosaston kokonaiskustannuksista. Kuntayhtymä yhteensä Ympäristöosasto yhteensä Ympäristönsuojelu Hämeenlinna 18 977 157,36 616668,30 320 345,87 80 766,15 215 556,28 Hattula 3 021 853,48 160546,26 73 439,75 44 419,43 42 687,08 Hauho 1 328 221,85 116492,52 38 205,93 59 676,45 18 610,14 Kalvola 1 424 999,58 63280,95 29 370,54 17 916,89 15 993,52 Renko 871 533,63 48549,16 29 007,45 8 744,53 10 797,18 Yhteensä, 25 623 765,90 1 005 537,19 490 369,54 211 523,45 303 644,20 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuodelle 2002 asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin suurimmalta osin. Kaikissa elintarvikevalvonnan kohteissa ei saavutettu lainsäädännön asettamia vaatimuksia tai käyntitiheyssuosituksia resurssien puutteen vuoksi. Myöskään suunnitelmissa ollut eläinlääkintähuollon asiakaskysely ei toteutunut. Kuntien palvelupisteiden palvelutasoa parannettiin uudelleenjärjestelemällä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon päivystysaikoja. Lisäksi kertomusvuonna valmisteltiin ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäväkuvat tiiminvetäjineen ympäristölautakunnan tammikuun 2003 kokoukseen. 7

EU-projekteja toteutettiin kunkin projektin tavoitteiden mukaisesti. Yksi neljästä käynnissä olleesta projektista päättyi vuoden 2002 lopussa ja kahdelle myönnettiin jatkoaikaa vuodelle 2003. Neljäs projekti, Hämeenlinnan seudun luontokoulu, jatkoi toimintaansa edelleen. Uutena projektina aloitti Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen. Taulukko 4: Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ympäristöosastolla vuonna 2002. Toiminnallinen tavoite Ympäristöosaston tehtävänä on seurata ympäristön tilaa ja sen muutoksia. Seurantatiedot julkistetaan ja niistä tiedotetaan säännöllisesti (seurannassa olevista kohteista tiedotetaan ympäristöosaston internetsivujen välityksellä). Säilytetään ympäristönsuojelun palvelutaso Mittari 26 kestävän kehityksen indikaattorin vuosittaiset seurantatiedot Kestävän kehityksen mittariehdotuksia valmistui EU-projektissa Hämeenlinnaan 50, Hattulaan 41, Hauholle 40, Kalvolaan 40 ja Renkoon 40. Myös Euroopan Unionin yhteisiä indikaattoriehdotuksia työstettiin. Indikaattoritietoja päivitettiin ja uusia tietoja vietiin internetsivuille. Ympäristövalistustilaisuuksien määrä / osallistuneiden määrä Toteuma Ympäristövalistusta tehtiin vuonna 2002 Luontokoulu Ilveksen toimesta järjestämällä yleisöretkiä, tapahtumia ja tilaisuuksia. Osallistuneita oli n. 2066 henkilöä. Julkaisujen määrä Ympäristönsuojelun kustannukset /asukas Yrityksiä valistettiin ympäristöasioissa Ekoverkko projektin toimesta järjestämällä luentoja, seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Vuonna 2002 valmistui 4 julkaisua Ympäristöosaston julkaisuja sarjaan ja 6 monistetta Ympäristöosaston monisteita sarjaan. Kehitetään jätehuoltojärjestelmää ja jätehuollon valvontaa yhteistyössä kuntien ja Kiertokapula Oy:n kanssa osallistumalla kuntien jätepoliittisten suunnitelmien laadintaan. Tavoitteena on jätepoliittisen ohjelman käynnistyminen. Ympäristölupatarpeen arviointi ja käsittely hoidetaan asiantuntevasti annettujen resurssien puitteissa. Hoidetaan neljä käynnissä olevaa EU-projektia kunkin projektin tavoitteen mukaisesti ja vastataan kunkin projektin osalta kuntayhtymän omarahoitusosuuden toteutumisesta. Jätepoliittisen ohjelman käynnistymisaikataulu Ympäristölupatarpeen arviointeja 100, ympäristölupia 40, ympäristölupamaksutuloja 300 000 mk EU-projektien omarahoitusosuuden määrä: - Kestävän kehityksen mittarit: kokonaisrahoitus 469 000 mk, josta kuntayhtymän osuus 130 000 mk - Ekoverkko: kokonaisrahoitus 390 000 mk (lisärahoitusta haetaan), josta kuntayhtymän osuus 65 000 mk - Pilaantuneet maa-alueet: kokonaisrahoitus 500 000 mk, josta kuntayhtymän osuus 19 000 mk - Luontokoulu: kokonaisrahoitus 1 189 000 mk, josta kuntayhtymän osuus 40 000 mk Ympäristönsuojelun toimintakulut / asukas oli 4,87 vuonna 2002. Parannettu kuntien palvelupisteiden palvelutasoa. Valmisteltu ympäristönsuojelun tehtäväkuvat (mukana myös tiiminvetäjä) 28.1.2003-kokoukseen. Kiertokapula Oy:ssä laadittiin Kiertokapulan alueen jätestrategiaa. Ympäristöosasto on ollut mukana jätestrategian laatimisessa. Ympäristölupatarpeen arviointeja 24 kpl ja ympäristölupia myönnettiin neljä, ympäristölupamaksutuloja 9138,89 (54 337,37 mk). EU-projekteja toteutettiin kunkin projektin tavoitteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen mittarit projekti päättyi vuoden 2002 lopussa. Loppuraportti ja projektikunnille jaettavat CD:t valmistuvat vuonna 2003. Hämeenlinnan seudun luontokoulu projekti jatkaa toimintaansa vielä vuonna 2003 ja sen jatkohankkeelle on haettu rahoitusta. Myös Kanta-Hämeen pilaantuneiden maa-alueiden pilaantuneisuusselvitys ja kunnostustarve projektille ja Ekoverkko projektille on myönnetty jatkoaikaa vuodelle 2003. Vuoden 2002 aikana käynnistyi uusi EU-projekti: Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen. Projekti sijoittuu ajanjaksolle 1.5.2002 31.12.2005. 8

Säilytetään ympäristöterveydenhuollon palvelutaso. Säilytetään eläinlääkintähuollon palvelutaso. Seurantakohteiden määrä (tavoite 4520 kpl) Käyntitiheys / kohde Valvontakustannus mk/kohde Laadultaan huonojen valvontanäytteiden %- osuus kokonaismäärästä (joka on noin 470 näytettä) Valvontaprojektien määrä Terveys- ja elintarvikevalvonnan kustannukset /asukas Asiakaskyselyn tyytyväisten %-osuus Eläinlääkintähuollon kustannukset /asukas Ympäristöterveydenhuollon seurantakohteita on vuonna 2002 ollut yhteensä 5714. Suurimmassa osassa elintarvikevalvonnan valvontakohteita käyntitiheys/kohde on täyttänyt suositukset. Lihankäsittelylaitoksen käyntitiheys ei täyttänyt vaatimuksia. Suositustavoitteista jäätiin myös leipomoissa ja muissa valmistuslaitoksissa, suurtalouksissa, ravintoloissa ja alle 100 m 2 myyntipaikoissa. Elintarvikevalvonnan laboratoriotutkimuksia tehtiin 433 näytteestä, joista määräysten vastaisia oli yhteensä 119. Terveydensuojelun projekteja tehtiin 8. Niistä 2 oli ympäristöterveyden ja 6 elintarvikevalvonnan projekteja. Osa projektiyhteenvedoista valmistuu vasta vuoden 2003 alussa. Ympäristöterveydenhuollon toimintakulut / asukas oli 7,76 vuonna 2002. Parannettu kuntien palvelupisteiden palvelutasoa. Valmisteltu ympäristöterveydenhuollon tehtäväkuvat (mukana myös tiiminvetäjä) 28.1.2003-kokoukseen. Eläinlääkintähuollon asiakaskysely ei toteutunut vuonna 2002, joten se toteutetaan vuoden 2003 aikana. Eläinlääkintähuollon toimintakulut / asukas oli 3,35 vuonna 2002. Valmisteltu eläinlääkintähuollon tehtäväkuvat (mukana myös tiiminvetäjä) 28.1.2003-kokoukseen. Talouden toteutuminen Kertomusvuonna ympäristöosaston talouden toteutumis-% oli yli 90. Sekä toimintatuotot että toimintakulut pienenivät hieman edellisestä vuodesta. Toimintakate jäi kuitenkin positiiviseksi, vaikka talousarvion suuruista katetta ei aivan saavutettukaan. Edellisenä vuonna toimintakate jäi negatiiviseksi. Taulukko 5: Talouden toteutuminen ympäristöosaston tulosalueella vuonna 2002. Talousarvio 2002 Tilinpäätös 2002 Toteutumis-% 2002 Tilinpäätös 2001 Toimintatuotot, 1 190 876,00 1 089 797,13 91,5 1 121 535,62 Toimintakulut, 1 142 107,00 1 042 422,25 91,3 1 122 924,52 Toimintakate, 48 769,00 47 374,88 97,1-1 388,90 Henkilöstö Ympäristöosaston vakinainen henkilöstö (17 virkaa) on noin 3,5 % kuntayhtymän koko henkilöstön määrästä. Vuosittain useille ammattikorkeakoululaisille ja muille opiskelijoille tarjotaan työhön tutustumis- ja harjoittelupaikkoja. Kertomusvuonna ympäristöosasto on myös palkannut viransijaisia ja määräaikaisia projektityöntekijöitä tarpeen mukaan. Erityisesti EU-projektit ovat työllistäneet useita henkilöitä. Luettelot ympäristöosaston henkilökunnasta ovat toimintakertomuksen liitteissä 2 ja 3. Kuntayhtymän koko henkilökunnalle järjestettiin syksyllä lännenhenkinen henkilökuntajuhla Aulangon ratsastustalleilla, jossa ympäristöosastolaisetkin virkistäytyivät leikkimielisten kilpailujen ja hyvän ruuan merkeissä. Juhlassa oli myös tilaisuus tutustua muiden toimipisteiden henkilökuntaan. Järjestelyt hoiti henkilökunnasta koottu työryhmä. 9

Taulukko 6: Ympäristöosaston sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä koulutuspäivät verrattuna koko kuntayhtymän vastaaviin (kalenteripäivää/henkilö). Ympäristöosasto Koko kuntayhtymä Vakinaiset Tilapäiset Vakinaiset Tilapäiset Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja 6,35 3,07 17,71 4,52 Koulutuspäiviä 4,05 2,19 2,02 0,55 Taulukko 7: Henkilöstön määrän kehitys ympäristöosastolla vuosina 1999 2002 (kunkin vuoden viimeisen päivän tilanne). 1999 2000 2001 2002 Vakinaiset 14 15 15 15 Määräaikaiset 10 13 16 16 Yhteensä 24 28 31 31 Taulukko 8: Ympäristöosaston henkilöstön ikärakenne vuonna 2002 (vuoden viimeisen päivän tilanne). 20-29 v. 30 39 v. 40 49 v. yli 50 v. Yhteensä Vakinaiset 0 7 6 2 15 Määräaikaiset 7 6 2 1 16 Yhteensä 7 13 8 3 31 Ympäristölautakunta keskusteli huhtikuun kokouksessaan ympäristöosaston henkilöstötilanteesta. Seuraavassa kokouksessa toukokuussa ympäristölautakunnalle raportoitiin kuntayhtymän henkilöstöstrategiahankkeen etenemisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Vuodelta 2002 laadittiin kuntayhtymän henkilöstötilinpäätös. Työolosuhdekysely Ympäristöosastolla toteutettiin 14.6. 8.8.2002 työolosuhdekysely, johon vastasi 21 henkilöä. Kyselyn tulokset esiteltiin 16.8. pidetyssä tilaisuudessa ja tuloksista koottiin yhteenvetoraportti, joka jaettiin kaikille ympäristöosastolaisille. Kyselyn ensimmäisen osan vastauksia verrattiin kuntayhtymässä vuonna 1999 tehtyyn kyselyyn. Vastaukset olivat pääosin samat kuin vuonna 1999, mutta kiire oli hieman helpottunut. Suurimmat erot olivat työtovereiden välejä ja henkistä rasittavuutta koskevien kysymysten kohdalla. Työtovereiden välit olivat vuonna 1999 huonot, kun taas nyt 79 % vastaajista piti niitä hyvinä. Vuonna 1999 työtä myös pidettiin henkisesti rasittavana, mutta nyt enää 20 % oli samaa mieltä. Työolosuhdekyselyn toisessa osassa kysyttiin hyvän työilmapiirin edellytyksiä. Vastausten perusteella voidaan arvioida, että hyvä työilmapiiri muodostuu monesta eri tekijästä. Parhaiten sitä kuvasivat seuraavat ilmaisut: hyvät ihmissuhteet, vuorovaikutus, avoimuus, hyvät työkavereiden väliset suhteet, työrauha, vaikuttamismahdollisuudet ja hyvä esimiesalainen suhde. 10

Kyselyn kaksi viimeistä osaa käsittelivät työstä palautumista ja esimiehen roolia hyvien työolosuhteiden luojana. Suurin osa ympäristöosastolaisista pystyy vapaa-aikanaan palautumaan edellisen työpäivän rasituksista. Melkein puolet vastanneista oli sitä mieltä, että esimies vaikuttaa hyvien työolosuhteiden luomiseen 80 % osuudella. Ympäristöterveydenhuolto Henkilökunta Kaksi terveystarkastajaa, Vesa Vanninen ja Tiina Laurell, olivat virkavapaalla osan vuodesta 2002 ja heidän tehtäviään hoitivat viransijaiset: Sanna Toivanen, Sini Lehtinen ja Heimo Karjalainen. Terveystarkastajan virka (vakanssinumero 5001023/Vesa Vanninen) julistettiin haettavaksi 16.12.2002 kello 15.00 mennessä. Ilmoitus avoimesta virasta oli Hämeen Sanomissa 1.12.2002, työvoimatoimiston internetsivuilla ja kuntayhtymän ilmoitustaululla 2.12.2002. Kelpoisuusvaatimuksena oli terveydensuojeluasetuksen (1280/94) 43 :n 1 mom. tarkoittama viranhaltijan pätevyys. Lisäksi valittavalle katsottiin eduksi riittävä elintarvikehygieeninen asiantuntemus sekä kunnallisen elintarvikevalvonnan työkokemus. Yhdessä terveystarkastajan viran kanssa julistettiin haettavaksi myös elintarviketarkastajan virka (vakanssinumero 5001024), joka oli ollut täyttämättä vuodesta 1999 lähtien edellisen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Kelpoisuusvaatimuksena oli niinikään terveydensuojeluasetuksen (1280/94) 43 :n 1 mom. tarkoittama viranhaltijan pätevyys. Lisäksi hakijalle katsottiin eduksi riittävä elintarvikehygieeninen asiantuntemus sekä kunnallisen elintarvikevalvonnan työkokemus. Määräaikaan mennessä terveystarkastajan virkaa haki 21 hakijaa, jotka kaikki täyttivät kelpoisuusvaatimukset. Elintarviketarkastajan virkaa haki 26 hakijaa, joista kaksi ei täyttänyt kelpoisuusvaatimusta. Valinnat soveltuvuusarviointeineen siirtyivät vuoden 2003 puolelle. Palvelupisteet ja päivystys Ympäristöosaston toimisto Hämeenlinnassa oli avoinna virka-aikaan (klo 8 16). Lisäksi ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat päivystivät kuntayhtymän muissa kunnissa seuraavasti: - Hattulassa maanantaista perjantaihin klo 8 9 - Hauholla maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8.30 9.30 - Kalvolassa maanantaista perjantaihin klo 8 9 - Rengossa päivystävä terveystarkastaja hoiti myös ympäristönsuojelun päivystyksen tiistaisin ja torstaisin klo 8 9 Kesäkuun alusta lähtien päivystykset muuttuivat siten, että sekä terveydensuojelulle että ympäristönsuojelulle oli yhteinen päivystysaika Hattulassa, Hauholla, Kalvolassa ja Rengossa seuraavasti: - Hattulassa torstaisin klo 8 12 - Hauholla keskiviikkoisin klo 8 12 - Kalvolassa perjantaisin klo 8 12 - Rengossa tiistaisin klo 8 12 11

Päivystyspaikalla oli vuorotellen terveystarkastaja ja ympäristönsuojelun viranhaltija. Vuoden loppupuolella Hattulan päivystystä muutettiin vielä siten, että ympäristönsuojelu päivysti klo 8 10 ja terveydensuojelu klo 10 12. Rengossa muuttui myös päivystyspaikan puhelinnumero puhelinkeskuksen uusimisen vuoksi. Viranomaistoiminta lukuina Ympäristöterveydenhuollon viranomaistoiminta on mm. terveydensuojelulain ja hygienialain mukaisten ilmoitusten käsittelyä ja päätöksiä, laitosten hyväksymisiä, omavalvontasuunnitelmien tarkastuksia ja hyväksymisiä, lainsäädännössä määrättyjen kohteiden tarkastuksia ja valvontaa sekä lausuntojen antamista. Taulukko 9: Terveydensuojelun viranhaltijapäätökset ovat terveysvalvonnan johtajan tekemiä päätöksiä elintarvike- ja muiden huoneistojen hyväksymisistä ja suurista yleisötilaisuuksista sekä ympäristö- ja terveysinsinöörin tekemiä melupäätöksiä. Terveydensuojelun viranhaltijapäätökset vuonna 2002, yhteensä 82 päätöstä - Hämeenlinna 57 - Hattula 11 - Hauho 8 - Kalvola 4 - Renko 2 Taulukko 10: Niiltä valvontakohteilta (elintarvikemyymälät, ravintolat, kioskit jne.), joiden tulee tehdä terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus, vaaditaan ilmoitus myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Toiminnanharjoittajan vaihdokset vuonna 2002, yhteensä 20 ilmoitusta - Hämeenlinna 10 - Hattula 6 - Hauho 3 - Renko 1 Taulukko 11: Rakennusluvista annetaan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Rakennuslupalausunnot vuonna 2002, yhteensä 52 lausuntoa - Hämeenlinna 27 - Hattula 9 - Hauho 7 - Kalvola 9 - Renko 0 Taulukko 12: Suurista yleisötilaisuuksista tulee ilmoittaa ympäristöosastolle. Ilmoituksesta tehdään päätös ja peritään maksu. Suuri yleisötilaisuus on sellainen tapahtuma, johon odotetaan osallistuvan yli 500 henkilöä. Suuret yleisötilaisuudet vuonna 2002 Luo Käsin/Hämeessä on Suussa Sulavaa messut 8.-10.3. Pääsiäismarkkinat 23.3. Kalamarkkinat 13.-14.4. 12

Dunlop Ahvenisto Race 4.-5.5. Kevät-Cumulus nuorten jalkapalloturnaus 18.-19.5. Sotapojan Taivas festifaali 24.-26.5. Iittalan yleismessut ja markkinat 8.-9.6. Valtakunnalliset lähetysjuhlat 7.-9.6. Nostagia rock konsertti 8.6. Suomen Keskustan puoluekokous 14.-16.6. Suomalainen Kaupunkijuhannus 20.6. Ämy-Rock 29.6. Hauhon Messut 29.-30.6. Linna-cup nuorten jalkapalloturnaus 29.-30.6. LinnaJazz 14.7. Rengon markkinat 20.7. ja 27.7. Hämeen Linnan Lastentapahtuma 30.7.-4.8. Farmari 2002 Maatalousnäyttely 1.-4.8. Puutarhatekniikka 2002 15.-17.8. Elomessut 17.-18.8. Dunlop Ahvenisto Race 23.-25.8. Keskiaikamarkkinat 25.-26.8. Syys-Cumulus nuorten jalkapalloturnaus 31.8.-1.9. Kalamarkkinat 5.-6.10. Tuomaan Messut 15.12. Kaikkiaan vuonna 2002 tehtiin 3438 ympäristöterveydenhuollon valvontatoimenpidettä. Tuoteturvallisuuslain mukainen valvonta ei ole mukana tässä tilastossa. Taulukossa 13 on esitetty valvontatoimenpiteiden jakautuminen eri kuntien kesken. Eniten valvontatoimenpiteitä tehtiin Hämeenlinnassa: 2243 kappaletta. Taulukko 13: Hygienialain, elintarvikelain, terveydensuojelulain ja kemikaalilain mukaiset valvontatoimenpiteet eri kunnissa vuonna 2002. Hämeenlinna Hattula Hauho Kalvola Renko Hygienialain mukaiset tarkastukset 71 67 18 1 47 Elintarvikelain mukaiset elintarvikevalvonnan 590 86 87 53 35 tarkastukset Terveydensuojelulain mukaiset elintarvikevalvonnan 640 130 58 56 45 tarkastukset Asuinhuoneistojen tarkastukset 199 47 8 18 10 Talousvesiin liittyvät tarkastukset 117 39 10 19 25 Uimavesiin liittyvät tarkastukset 144 28 21 13 4 Meluilmoituksen johdosta tehdyt 22 4 8 - - tarkastukset Muut terveydensuojelulain mukaiset 430 105 58 42 41 tarkastukset Kemikaalilain mukaiset tarkastukset 30 3 5 1 3 Valvontatoimenpiteet yhteensä 2243 509 273 203 210 13

Ympäristöterveydenhuollon näytteet Ympäristöterveydenhuollon näytteitä tutkittiin pääasiassa kuntayhtymän Ympäristö- ja elintarvikelaboratoriossa. Taulukko 14: Ympäristöterveydenhuollon näytteiden ja niistä tehtyjen analyysien lukumäärät vuosilta 1999-2002. Näytteet on tutkittu kuntayhtymän omassa ympäristö- ja elintarvikelaboratoriossa. Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Näytteet 1480 1991 752 804 Analyysit 5335 7214 3982 3500 Kaavio 1: Ympäristöterveydenhuollon analyysimäärät eri kuukausina vuosilta 1999-2002. Ympäristöterveydenhuolto Analyysejä, kpl 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1999 2000 2001 2002 Kaavio 2: Ympäristöterveydenhuollon analyysien jakautuminen kunnittain vuonna 2002. Näytteet on tutkittu kuntayhtymän omassa ympäristö- ja elintarvikelaboratoriossa. Ympäristöterveydenhuolto Analyysejä, kpl 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2506 282 319 161 232 3500 Hämeenlinna Hattula Hauho Kalvola Renko Yhteensä 14

Taulukko 15: Muissa laboratorioissa tutkitut näytteet. Tutkija Laboratorio Näyte Näytemäärä Kotimaiset Kasvikset ry. Tullilaboratorio mansikka 1 Kotimaiset Kasvikset ry. Tullilaboratorio sipuli 1 Kotimaiset Kasvikset ry. Tullilaboratorio tomaatti 1 Terveydensuojelujärjestys Terveydensuojelulain (763/1994) 51 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa yleisiä määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi (terveydensuojelujärjestys). Hämeenlinnan kaupungin sekä Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien terveydensuojeluviranomaisena toimii Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta. Terveydensuojelujärjestyksen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2001 yhdessä ympäristömääräysten valmistelun kanssa ja siitä pyydettiin lausunto Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Koko kuntayhtymää koskeva terveydensuojelujärjestys hyväksyttiin ympäristölautakunnan kokouksessa 5.2.2002. Elintarvikevalvonnan tarkastustiheydet Elintarvikevalvonnan tarkastustiheydet on esitetty toimintakertomuksen liitteissä 4 ja 5. Hygienialain mukaan valvottavien kohteiden tarkastustiheydet olivat pääosin lainsäädännön vaatimusten mukaiset vuonna 2002. Lihankäsittelylaitosten valvonnassa ei päästy vaatimusten mukaiseen tarkastustiheyteen: ns. EU-lihanleikkaamoissa tulisi käydä jokaisena laitoksen toimintapäivänä ja tähän eivät resurssit ole riittäneet. Terveydensuojelulain mukaan valvottavissa kohteissa jäätiin suositusten mukaisesta tarkastustiheydestä muiden kohteiden paitsi suurimpien myymälöiden kohdalla. Eniten tarkastuksia jäi puuttumaan suurtalouksissa (ravintoloissa ja laitoskeittiöissä). Myöskään valmistuslaitosten sekä myymälöiden ja pienten myyntipaikkojen tarkastustiheydet eivät olleet suositusten mukaisia. Näiden kohteiden suuren lukumäärän vuoksi resurssit eivät riittäneet kaikkien kohteiden tarkastamiseen. Terveydensuojelun projektit vuonna 2002 Uima-allastilojen pintahygieniatutkimus Tutkimuksella selvitettiin kuntayhtymän alueen hoiva- ja lomakotien, hotellien, uimahallin ja sairaalan uima-allastilojen hygieniaa. Kymmenestä kohteesta otettiin pintapainallusmenetelmällä 163 näytettä. Vain alle puolet kohteista todettiin hygieeniseltä tasoltaan hyväksi tai tyydyttäväksi. 50 % kohteista oli huonoja ja 10 % saastuneita. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota mm. siivoustekniikkaan, siivousvälineiden puhtaana pidettävyyteen ja pesuainevalintoihin. Elintarvikemyymälöissä myytävän jauhelihan laatu heinä-elokuussa 2002 Yhteensä 38 elintarvikemyymälästä otetuista 54 jauhelihanäytteestä tutkittiin aistinvaraisen arvion lisäksi bakteerien kokonaislukumäärä, koagulaasipositiiviset stafylokokit, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja salmonellat. Mikrobiologiselta laadultaan hyviksi arvioitiin 34, heikentyneiksi 18 ja huonoiksi 2 näytettä. Tutkimus oli uusintatutkimus. 15

Irtojäätelötutkimus - kioskit ja makeismyymälät Irtojäätelöiden laatua tutkittiin 18 näytteestä mikrobiologisesti ja aistinvaraisesti. Mikrobiologiselta laadultaan hyviksi arvioitiin 15, heikentyneeksi 1 ja huonoiksi 2 näytettä. Huonon tuloksen saaneissa kohteissa tehtiin perusteellinen siivous ja sen jälkeen haettiin uusintanäyte. Parturi-kampaamoiden puhtaustutkimus Hattulassa, Hauholla, Kalvolassa ja Rengossa sijaitsevat 23 parturi-kampaamoa tarkastettiin ja puhtautta arvioitiin aistinvaraisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin yleiseen siisteyteen ja selvitettiin työvälineiden puhdistusta. Välineet puhdistettiin säännöllisesti. Erittäin puhtaaksi arvioitiin 1, puhtaaksi 12, melko puhtaaksi 8 ja hieman likaiseksi 2 kohdetta. Erittäin likaisia ei ollut yhtään. Päiväkodeissa tarjoiltavan ruoan mikrobiologinen laatu, suolapitoisuus ja tarjoilulämpötila Hämeenlinnan seudulla vuonna 2002 Projektissa selvitettiin ruoan laatua 31 kohteesta otetuista 100 näytteestä, jotka olivat lämmintä ruokaa, salaattia, maitoa ja välipalaa sekä joissakin tapauksissa leikkelettä tai makkaraa. Näytteet otettiin tarjoilun aikana. Tutkituista näytteistä oli 97 % mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 2 % heikentyneitä ja 1 % huonoja. 44 % ruuista oli vähäsuolaisia, 53 % normaalisuolaisia ja 3 % voimakassuolaisia. Lämpötilamittausten mukaan pääosa tuotteista oli vaadituissa rajoissa. Alle kahdeksan asteen lämpötilassa säilytettävien elintarvikkeiden lämpötilat ylittivät ohjearvon usein, vaikka kylmälaitteet oli säädetty alle kahdeksan asteen lämpötilaan. Elintarvikemyymälöissä myytävän broilerin ja kalkkunan laatu Loka-marraskuussa 2002 tutkittiin broilerin ja kalkkunan laatua 39 myymälästä otetuista 57 näytteestä. Kaikista näytteistä hyviä oli 39, heikentyneitä 11 ja huonoja 7. Yhdessä näytteessä todettiin kampylobakteeri, mutta salmonellabakteeria ei todettu missään näytteessä. Myyntilämpötilojen ylityksiä oli 17 kpl. Yhdeksän myymälää ei ollut mitannut eikä kirjannut omavalvontaan kuuluvaa kylmäkalusteiden lämpötilaa. Yhdessä myymälässä alkuperämaamerkinnöissä oli puutteita. Tilapäinen elintarvikemyynti Vuoden 2002 aikana kuntayhtymän alueella oli 25 suurta yleisötilaisuutta, joiden elintarvikemyyntiä ja yleistä siisteyttä valvottiin. Niiden lisäksi järjestettiin 53 pienempää tapahtumaa (alle 500 kävijää), joissa oli tilapäistä elintarvikemyyntiä. Ruokamyrkytykset Vuoden 2002 alussa hämeenlinnalaisessa perheessä sattuneesta ruokamyrkytysepäilystä ei löytynyt näyttöä. Epäilty elintarvike oli hernekeitto. Hämeenlinnalaisen oppilaitoksen ruokalassa sattui ruokamyrkytysepidemia helmikuussa. Ruokalassa syövät sekä opettajat että oppilaat ja epidemiassa altistuneita oli yhteensä 214 henkilöä. Sairastuneita oli 26. Epidemian aiheuttajana oli todennäköisesti sairastunut keittiötyöntekijä ja saastuneen ruuan liian hidas jäähdytys sekä riittämätön kuumennus. Syynä oli todennäköisimmin kalikivirus (norovirus). 16

Huhtikuussa Hämeenlinnassa sijaitsevassa ravintolassa ruokailleet saivat ruokamyrkytykseen viittaavia oireita. Tiistai-iltana 23.4. ruokaillut seurue sairastui reilun vuorokauden kuluttua. Tyypillisiä oireita olivat pahoinvointi, oksentelu ja ripuli, joihin osalla sairastuneista liittyi päänsärky ja kuume. Osa sairastui myöhemmin, kaikkiaan oireita sai 16 ruokailijaa. Myös samaan aikaan vuorossa ollut tarjoilija sairastui. Samana iltana ravintolassa ruokailleesta kahdeksan hengen seurueesta neljä sairastui 24.-25.4. välisenä yönä. Kaikissa ulostenäytteissä todettiin kalikivirus ja yhdessä näytteessä kohtalaisesti Bacillus cereusta. Epidemian todennäköinen syy on kalikivirus, joka ärhäkän tarttuvuutensa ja riittämättömän käsihygienian vuoksi tarttui asiakkaisiin ja tarjoilijaan. Elokuussa selviteltiin 2-vuotiaan tytön EHEC-tartuntaa Hattulassa. Tartunnan aiheuttajaksi epäiltiin naapuritilan karjaa, uimavettä, perheen omaa kaivovettä ja grillilihaa. Uimavedestä ja kaivovedestä otetuista näytteistä ei löydetty tartunnan aiheuttajaa. Lihasta ei saatu näytettä tutkittavaksi. Naapuritilan naudoilta otettiin ulostenäytteet, joista kuusi oli positiivisia ja samaa tyyppiä kuin sairastuneella lapsella ja kantajaksi todetulla, perheen toisella lapsella. Todennäköisin EHEC-tartunnan aiheuttaja oli naapuritilan karja. Hämeenlinnalaisessa tilausravintolassa epäiltiin ruokamyrkytystä lokakuussa. Kaikkiaan 15 ruokailijasta 5 sai oireita. Sairastuneilta ei saatu ulostenäytteitä. Elintarvikenäytteitä otettiin kahdeksasta tuotteesta, joista yksi oli hygieeniseltä laadultaan huono, kaksi heikentynyttä ja loput hyviä. Hygieeninen laatu todettiin huonoksi ja heikentyneeksi kokonaisbakteerimäärän vuoksi, mutta varsinaisia ruokamyrkytysbakteereja ei todettu. Elintarviketuotantolaitosten valvonta Naudanlihan merkinnät tulivat vuoden 2002 alussa yhtenäisiksi koko EU:n alueella. Kaikessa kaupan pidettävässä naudanlihassa on ilmoitettava erikseen naudan syntymä-, kasvatus- ja teurastusmaa tai vaihtoehtoisesti yksi alkuperämaa, jos nauta on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä ja samassa maassa. Lisäksi naudanlihaan on merkittävä erätunnus ja leikkaamotieto. Muutoksen vuoksi naudanlihan merkintöjä tarkastettiin kuntayhtymän alueen liha-alan laitoksissa. Etelä- Suomen lääninhallituksesta saapui kirje, jossa Elintarvikevirasto/Lääninhallitus pyysi hygienialain mukaisia maito- ja liha-alan laitoksia valvovia viranomaisia huolehtimaan alueellaan toimivien laitosten virallisten omavalvontanäytteiden tutkimiseen käyttämien laboratorioiden hyväksymistilanteen. Laboratorioiden edellytettiin olevan Elintarvikeviraston hyväksymiä. Ensisaapumispaikkojen valvonta Vuoden 2002 alussa tuli muutoksia eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumispaikkojen valvontaan. Valvontaan liittyvä tiedonkeruu muutettiin kerran kuukaudessa tapahtuvaksi aikaisemman neljännesvuosittaisen ilmoittamisen sijasta. Uudessa järjestelmässä kerätään yksityiskohtaisempaa tietoa eri elintarvikelajeista ja ensisaapumispaikkojen omavalvontatutkimustietojen kerääminen lopetettiin. Elintarvikkeiden vierasainevalvonta Hämeenlinnan Osuusmeijeristä otettiin reittimaitonäytteitä kemiallisia Elintarvikeviraston vierasainetutkimuksia varten. Lisäksi otettiin raakamaitonäytteitä maidontuotantotiloilta Elintarvikeviraston lääkejäämätutkimuksiin. 17

Ympäristöosasto osallistui kertomusvuonna Elintarvikeviraston ja Kotimaiset Kasvikset ry:n torjunta-aineiden jäämävalvontaan. Näytteeksi otettiin omenoita, mansikoita, sipulia ja tomaatteja. Tomaattinäytteestä löytyi jäämiä Endosulfaanista, joka on suomessa kielletty torjunta- aine. Elintarvikeviraston määräyksestä puutarhalta pyydettiin kirjallista selvitystä asiasta. Talousveden valvonta Talousvesiä valvottiin ohjelman mukaisesti. Kaikki kuntayhtymän vesilaitokset tarkastettiin tammi-helmikuussa. Tammikuussa hyväksyttiin Hattulassa sijaitsevan Tenholan vedenottamon valvontatutkimusohjelma vuosille 2002 2006. Verkoston vettä käyttää Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö ja 20 taloutta. Vedenjakelualueelle päivittäin toimitettavan veden määrä on noin 200 m 3. Talousveden toimittaja velvoitettiin tiedottamaan vuosittain kuluttajille toimittamansa veden laadusta. Hämeenlinnan ja Hattulan talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2003 2007 valmistui joulukuussa. Veden laadussa esiintyneiden ongelmien vuoksi Perttulan erityisammattikoulu luopui oman vedenottamonsa käytöstä ja liittyi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n vesijohtoverkkoon 2.12. Kuva 2: Porakaivovesien kloridipitoisuuksia ympäristöosaston teettämässä tutkimuksessa vuonna 2000. Tummansiniset pallot: kloridi > 100 mg/l. 18

Vesihuollon nykytilanne Hämeenlinnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kartoitettu vedenjakelun ulkopuolella asuvien ja viemäröinnin ulkopuolella asuvien asukkaiden lukumäärät (ks. taulukko 16). Näiden asukkaiden vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa ja myös jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Taulukko 16: Vedenjakelun ulkopuolella asuvat asukkaat ja viemäröinnin ulkopuolella asuvat asukkaat kuntayhtymän kunnissa. Vertailussa on mukana ainoastaan vakituinen asutus, ei loma-asutusta. Kunta Asukkaita vedenjakelun ulkopuolella Asukkaita viemäröinnin ulkopuolella Hämeenlinna 950 5 250 Hattula 2 550 2 650 Hauho 2 010 2 550 Kalvola 1 020 1 500 Renko 1 010 900 Yhteensä 7 540 12 850 Riskikohteita pohjavesialueilla ovat mm. öljysäiliöt, tiestö, lopetetut kaatopaikat, rautatiet, soranottoalueet sekä jätevesien imeytys. Tavanomaisimmat häiriöt ovat liikennealueilla tapahtuvat onnettomuudet. Ensitorjuntatoimenpiteet käsittävät yhteensä päästön tyrehdyttämisen ja saastuneen maa-aineksen poistamisen. Muita vesihuollon ja ympäristönsuojelun tavoitteita ovat: - parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada laadukkaita vesihuoltopalveluita kohtuullisin kustannuksin - vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden lisääminen ja vedensaannin turvaaminen myös poikkeustilanteissa ja poikkeusaikoina - edistää taaja-asutusalueella olevien kiinteistöjen liittämistä yhteisiin vesihuoltolaitoksiin - edistää asutuksen sekä elinkeino- ja vapaa-ajantoimintojen vesihuoltoa hajaasutusalueilla - edistää vesihuoltotehtävien tehokasta ja tarkoituksenmukaista hoitamista - varmistaa vesihuoltotehtävien oikea henkilörakenne sekä edistää asiantuntemuksen säilymistä ja kehittymistä - pohjavesien määrän ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa - selvittää sako- ja puhdistamolietteen asianmukainen hyötykäyttö - asukkaiden ympäristötietoisuuden ja vesiasioihin vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Hämeenlinnan seudulla on varsin paljon järviä. Pääosa vesistä kuuluu Vanajaveden reittiin tai Hauhon reittiin. Vanajaveden laatu on Hämeenlinnan ja Hattulan kohdalla tyydyttävä tai välttävä. Hauhon reitin keskusjärvet ovat toistaiseksi säilyneet veden laadultaan pääosin hyvinä, joskin ajoittain korkeat fostoripitoisuudet ja sinileväesiintymät antavat aihetta huoleen (ks. myös kappale Vesiensuojelu, toimintakertomuksen s. 33). 19

Uimavesien valvonta Kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tulee tehdä ilmoitus yleiseen käyttöön tarkoitetun uimarannan käyttöönotosta. Terveydensuojelulain mukaan kunnan on perittävä toiminnanharjoittajalta maksu ilmoituksen käsittelemisestä sekä näytteenotosta ja tutkimuksista, jotka liittyvät uimaveden säännölliseen valvontaan. Ympäristölautakunta teki kesäkuun kokouksessa päätöksen yleisten uimarantojen hyväksymis- ja uimaveden tutkimusmaksuista. Uimarannat päätettiin hyväksyä toistaiseksi voimassaoleviksi ja periä niistä ympäristöosaston maksutaksan mukainen maksu kohtuullistettuna: 252,28 /uimaranta. Näytteitä päätettiin käydä ottamassa vain hyväksytyiltä uimarannoilta. Uimarannat Uimavesiä valvottiin edellisten vuosien tapaan Hämeenlinnassa, Hattulassa, Hauholla ja Kalvolassa. Rengossa ei vuonna 2002 ollut valvottavia yleisiä uimarantoja. Näytteitä haettiin 2 viikon välein EU-rannoilta eli niiltä uimarannoilta, joilla kävijämäärä ylittää 100 henkilöä/päivä. Yhteensä haettiin 6 näytettä/ranta. Muilta yleisiltä uimarannoilta näytteet haettiin 4 viikon välein, yhteensä 4 näytettä/ranta. Valvottavia EU-rantoja oli 2 rantaa edellisvuotta vähemmän. Näytteitä otettiin yhteensä 78. Uimavedet todettiin mikrobiologisissa tutkimuksissa hyviksi. Tervaniemen uimaranta Hämeenlinnassa oli noin viikon ajan uimakiellossa kesäheinäkuun vaihteessa rantaveteen ilmestyneen mineraaliöljyn takia. Öljy oli peräisin edellisvuotisesta Loimalahden leirikeskuksen öljyvuodosta. Öljyn ei todettu vaarantaneen järveä tekopohjaveden ottoalueena. Taulukko 17: Kesällä 2002 valvottiin uimaveden laatua säännöllisin näytteenotoin taulukossa mainituilla uimarannoilla. EU-tunnuksella on merkitty ne järvet, joilta vesinäytteitä otettiin kahden viikon välein. Hämeenlinna Hattula Hauho Kalvola - Ahvenistonjärvi EU - Armijärvi, Nihattulan - Pappilanaro EU - Vanajavesi, - Alajärvi, Tervaniemi ranta Lepaanrannan EU - Lehijärvi, uusi ulkoilumaja - Aulangonjärvi, Kihtersuo EU - Vanajavesi, Eerolan ranta - Äimäjärvi, urheilukentän ranta EU - Aulangonjärvi, ulkoilumaja - Vanajavesi, Herniäinen - Katumajärvi, Idänpää - Katumajärvi, OTK:n ranta - Kankaistenjärvi - Kahtoilampi - Vanajavesi, uimahallin ranta EU 20

Uima-altaat Myös uima-allasveden laatua valvottiin säännöllisesti. Taulukossa 18 on esitetty kuntayhtymän alueen valvonnassa olleet uima-allaskohteet, joista otettiin vesinäytteitä. Näytteistä seurattiin veden mikrobiologista laatua, kloorin määrää ja muita kemiallisia ominaisuuksia. Veden laatu ei aina täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia, jolloin uima-altaan vedestä otettiin uusintavesinäyte. Tutkitut uusintanäytteet olivat säädetyissä rajoissa. Taulukko 18: Säännöllisesti valvotut uima-allaskohteet kuntayhtymän alueella. Kunta Kohde Kävijöitä / vko Näytteitä / vuosi Hämeenlinna Hämeenlinnan uimahalli Hotelli Rantasipi Aulanko Hotelli Cumulus Sokos Hotel Vaakuna Keskussairaala Ilonpisara Ilveskoti Yli 5 000 Alle 250 Alle 250 Alle 250 Alle 250 Alle 250 Alle 250 52 4 4 4 3 3 3 Hattula Hotelli Petäys Alle 250 4 Hauho Lautsian lomakoti Vähäjärven lomakoti Alle 250 Alle 250 4 4 Ahveniston maauimala Hämeenlinnan Ahveniston maauimalan tilapäiselle käytölle kesän 2002 tapahtumissa myönnettiin lupa ympäristölautakunnan maaliskuun kokouksessa. Kesän aikana järjestetyissä tapahtumissa, joissa maauimalan allasta käytettiin, allas tuli täyttää juuri ennen tapahtumaa ja tyhjentää heti sen jälkeen. Allas ei saanut olla yleisessä käytössä, vaan ainoastaan tapahtuman esiintyjien käytössä. Samassa yhteydessä myönnettiin lupa pelastuskoiranäytösten järjestämiseen yleisen uimarannan välittömässä läheisyydessä olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun 50- vuotisjuhlallisuuksien 18.- 20.7.2002 yhteydessä. Alueen tuli kuitenkin olla selkeästi erotettu uimaranta-alueesta. Asumis- ja ympäristöterveys Ympäristöterveys Ympäristölautakunta käsitteli huhtikuussa Hämeenlinnan Moottoriradan ympäristölupakäsittelyn nykytilannetta ja radan toiminnan muutoksia. Lautakunta hyväksyi radan kokeilukäyttöä rajaavat ehdot vuodeksi 2002 ja velvoitti hakijan lisäksi selvittämään kokonaismelupäästöjen rajoittamista standardimenetelmin sekä esittämään melunhallintasuunnitelman tulevia ajokausia varten. Kesäkuussa ympäristölautakunta hyväksyi suunnitelmat Vapo Oy:n turvetuotannon ympäristöpäästöjen valvonnasta Hattulassa v. 2000-2002 ja päätti lisäksi, että ympäristöosasto valvoo kertakäynnein suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Lisäksi ympäristölautakunnan 15.5.2000 (69 ) Vapolle myöntämästä ympäristöluvasta oli valitettu Vaasan hallintooikeudelle, joka oli muuttanut päätöstä ehtojen 1, 2 ja 3 osalta sekä muuttanut päätöksen voimassaolon toistaiseksi voimassa olevaksi. Asia eteni edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka antoi päätöksensä vuonna 2002. Korkein hallinto-oikeus jätti lupaehdon 1 voimaan ympäristölautakunnan päätöksen mukaisena sekä muutti lupaehtoja 2 ja 3. Lupa 21

määrättiin olemaan voimassa 31.12.2005 saakka ja Vapo Oy:n tulee hakea uutta lupaa 31.12.2004 mennessä. Muihin lupaehtoihin ei tullut muutoksia. Hämeenlinnassa sijaitsevalta Suomen Kaukokiito Oy:ltä ympäristölautakunta oli 29.1.2001 (12 ) kieltänyt klo 22.00 07.00 välisenä aikana sellaisen terminaalitoiminnan, josta aiheutuu lähiasunnoissa oleskeleville ympäristömelusta terveyshaittaa. Suomen Kaukokiito Oy valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi yhtiön valituksen. Sen jälkeen Suomen Kaukokiito Oy valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei muuttanut Hämeenlinnan hallintooikeuden päätöstä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös saatiin vuonna 2002. Asumisterveys Sisäilmamittauskohteita oli vuonna 2002 hieman vähemmän (99) kuin edellisenä vuonna (145). Edelleenkin eniten oli kosteusmittauskohteita. Ks. kaavio 9. Lämpötilan ja valaistuksen vuoksi tarkastettiin eniten kouluja. Jonkin verran kouluja tarkastettiin myös melun vuoksi. Päiväkodeissa tehtiin vain yksittäisiä tarkastuksia. Kerrostalojen ongelmia olivat home (51 kohdetta), ilmanvaihto (30 kohdetta) ja haju (18 kohdetta). Ja samoja ongelmia ilmeni myöskin omakoti- ja rivitaloissa. Tarkastussyiden osalta mitään suuria muutoksia aikaisempaan vuoteen ei ollut havaittavissa. Asunnontarkastusjono oli kertomusvuonna edelleen noin kolmen kuukauden mittainen. Ks. kaaviot 3-8. Kaaviot 3-8: Sisäilman laadun tarkastusten jakautuminen eri kohteisiin. Lukuarvot kertovat tarkastettujen kohteiden lukumäärän. Kohteet, joissa tarkastussyynä home Kohteet, joissa tarkastussyynä haju Omakotitalo Omakotitalo 4 20 12 38 Rivitalo Kerrostalo 1 6 6 23 Rivitalo Kerrostalo Koulu Koulu 51 20 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet 18 11 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet Kohteet, joissa tarkastussyynä ilmanvaihto Omakotitalo Kohteet, joissa tarkastussyynä lämpötila Omakotitalo 3 14 15 16 12 Rivitalo Kerrostalo Koulu 2 5 1 4 1 Rivitalo Kerrostalo Koulu 30 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet 11 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet Kohteet, joissa tarkastussyynä melu Kohteet, joissa tarkastussyynä valaistus 1 0 2 3 Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Omakotitalo 0 0 0 0 1 Rivitalo Kerrostalo 0 Koulu Koulu 17 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet 7 Päiväkoti, lastenkoti tms. Muut kohteet 22

Kaavio 9: Sisäilmamittauskohteiden lukumäärät vuonna 2002. Lukuarvot kertovat tutkittujen kohteiden lukumäärän. Sisäilmamittauskohteiden lukumäärät 30 10 1 48 Kosteus Lämpötila Melu Mikrobimittaus Muut mittaukset 10 Kuva 3: Asunnoista mitattuja radonpitoisuuksia kuntayhtymän kunnissa. 23

Tuoteturvallisuusvalvonta Valtakunnalliset tuoteturvallisuuden valvontaprojektit eivät kertomusvuonna kohdentuneet alueelle. Ympäristönsuojelu Henkilökunta Ympäristönsuojelun kolme viranhaltijaa olivat kaikki virkavapaalla koko vuoden 2002. Ympäristösihteeri Sirpa Viholainen toimi Ekoverkko-projektin projektipäällikkönä, ympäristötarkastaja Reijo Hemilä Kanta-Hämeen pilaantuneiden maa-alueiden pilaantuneisuusselvitys ja kunnostustarve projektin projektisuunnittelijana ja ympäristösuunnittelija Heli Jutila äitiyslomansa päättymisen jälkeen Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen projektin projektipäällikkönä. Projekteista on kerrottu tarkemmin kappaleessa EU-projektit. Ympäristönsuojelun virkoja hoitivat sijaiset: Raimo Tuohisaari, Hannu Harju, Salla Salminen, Karri Jutila, Minna Karhunen ja Matti Jokinen. Palvelupisteet ja aukioloajat Ympäristöosaston toimisto Hämeenlinnassa oli avoinna virka-aikaan (klo 8 16). Lisäksi ympäristönsuojelun viranhaltijat päivystivät kuntayhtymän muissa kunnissa seuraavasti: - Hattulassa torstaisin klo 8 11 - Hauholla keskiviikkoisin klo 8.30 11 - Kalvolassa maanantaisin klo 8 10 - Rengossa päivystävä terveystarkastaja hoiti myös ympäristönsuojelun päivystyksen Kesäkuun alusta lähtien päivystykset muuttuivat siten, että sekä terveydensuojelulle että ympäristönsuojelulle oli yhteinen päivystysaika Hattulassa, Hauholla, Kalvolassa ja Rengossa seuraavasti: - Hattulassa torstaisin klo 8 12 - Hauholla keskiviikkoisin klo 8 12 - Kalvolassa perjantaisin klo 8 12 - Rengossa tiistaisin klo 8 12 Päivystyspaikalla oli vuorotellen terveystarkastaja ja ympäristönsuojelun viranhaltija. Vuoden loppupuolella Hattulan päivystystä muutettiin vielä siten, että ympäristönsuojelu päivysti klo 8 10 ja terveydensuojelu klo 10 12. Rengossa muuttui myös päivystyspaikan puhelinnumero puhelinkeskuksen uusimisen vuoksi. Viranomaistoiminta lukuina Ympäristönsuojelun viranhaltijat antavat lausuntoja ja myöntävät lupia erilaisiin ympäristöön vaikuttaviin toimintoihin. Vuonna 2002 aloitettiin uuden ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupatarpeen harkinta. Varsinaiset ympäristöluvat myöntää aina ympäristölautakunta ja siitä peritään ympäristöosaston taksan mukaiset maksut. Myös ympäristöluvista 24

annetut lausunnot hyväksytään lautakunnassa. Kertomusvuonna ympäristölupalausuntoja annettiin yksi. Taulukko 19: Viranhaltijalausunnot ovat erilaisia kaavalausuntoja, lausuntoja alueen luonnonoloista jne. Niitä käytetään kuntayhtymän kunnissa tehtävien päätösten perusteena. Viranhaltijalausunnot vuonna 2002, yhteensä 42 lausuntoa - Hämeenlinna 25 - Hattula 10 - Hauho 5 - Renko 2 Taulukko 20: Pienimuotoisista ruoppaustöistä annetaan viranhaltijalausunto. Suurista ruoppauksista on tehtävä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukseen. Ruoppauslausunnot vuonna 2002, yhteensä 13 lausuntoa - Hämeenlinna 2 - Hattula 4 - Hauho 6 - Renko 1 Taulukko 21: Rakennuslupa-, poikkeuslupa- ja toimenpidelupahakemuksista annetaan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Kertomusvuonna annettiin noin 104 lausuntoa. Rakennuslupa-, poikkeuslupa- ja toimenpidelupalausunnot vuonna 2002, yhteensä n. 104 lausuntoa - Hämeenlinna 29 - Hattula 55 (arvio) - Hauho 6 - Kalvola 14 Taulukko 22: Ympäristönsuojelun viranhaltijapäätöksiä tekevät viranhaltijat sellaisista asioista, jotka on delegoitu viranhaltijalle. Muut päätökset tekee ympäristölautakunta. Ympäristönsuojelun viranhaltijapäätökset vuonna 2002, yhteensä 29 päätöstä - Hämeenlinna 12 - Hattula 4 - Hauho 2 - Kalvola 4 - Renko 7 Taulukko 23: Ympäristönsuojelulain voimaan tullessa tuli luvanvaraiseksi moni sellainenkin kohde, joka aikaisemmin ei ollut lupaa vaatinut. Ympäristölupatarpeen harkintaa varten tehdyt tarkastukset vuonna 2002, yhteensä 59 tarkastusta - Hämeenlinna 19 - Hattula 14 - Hauho 17 - Kalvola 6 - Renko 3 25