HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS

asukasviesti 1/2010

Sisällys: Pääkirjoitus 3 Pekka Aaltonen on kuin takavuosien talkkari 4 Kilpailutus ja aluehuoltomalli nostavat kiinteistöhuollon tasoa 5 Ritatornien paras isännöitsijä 6 Säännölliset huoneistotarkastukset liikkeelle Liipolanmetsästä 7 Korjauseuroilla kuntoon Liipolanmetsän viemäreitä ja Kärpäsen kylpyhuoneita 7 Rakentaja ja kalamies, kokki ja tangon taitaja - nyt myös eläkeläinen 8 Vesiprojektin ansiosta vedenkulutusta saatu vähennetyksi tuntuvasti 9 Myllyojanpuiston ykkösvaiheen asunnot loppusilausta vaille valmiit 10 Lanssikadun matalaenergiatalot kiinnostavat Lahden Talojen asukkaita 11 Nikulankujan rivitalot valmistumaisillaan 11 Lahden Luotsille elinvoimaa ja hyvinvointia kesäretkestä 12 ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna ma pe 9 12 puhelinaika ma pe 9 16 asuntoasiat e-mail lahdentalot@lahdentalot.fi asuntosihteeri Helminen Katri asuntosihteeri Kuusterä Anne asuntosihteeri Toivanen Ella asuntosihteeri Turtiainen Hilkka palvelupäällikkö Karppinen Terttu (03) 851 5719 VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika ma pe klo 9 12 muina aikoina sähköpostilla tai sopimuksen mukaan vuokrasihteeri Lehtonen Tuula vuokrasihteeri Soittu Tuulikki ISÄNNÖINTI isännöintipäällikkö Koskinen Matti (03) 851 5731 isännöitsijä Jäntti Ville (03) 851 5733 isännöitsijä Mikkonen Pirjo (03) 851 5732 isännöitsijä Ryhänen Terho (03) 851 5734 isännöitsijä Urpelainen Eija (03) 851 5736 huoneistotarkastaja Herrainsilta Markus (03) 851 5739 huoneistotarkastaja Loippo Ari (03) 851 5737 kiinteistökorjaaja Koskela Jukka (03) 851 5738 Asukashallitus harmissaan Seppo Korhosen kirjoittelusta 13 Hannele Lindgren kantaa ottava asukkaiden etujen valvoja 13 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi Nyt ilmaiseksi tutustumaan kuntosali Finnbodyyn! 14 Asukasaktiivin ajatuksia: Moi lahtelaista! 15 Pihakilpailun parhaat palkittiin 15 Budjettitori veti auditorion täyteen asukasaktiiveja 16 Välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin 16 Asumisen muistilista 17 Toimiston uusilla aukioloajoilla parannetaan palvelua 17 asukasviesti Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Katri Helminen, Jaakko Ilomäki, Ville Jäntti Valokuvat: Satu Heinonen, Markus Henttonen, Iris Hietamäki, Teija Horppu, Juhani Jokelainen Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Timo Lukkarinen, Pihlajamedia Painopaikka: Aldus Oy Painosmäärä: 6 500 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2010. Asumistuesta vilkas keskustelu vuokralaispäivillä 17 Punahilkan palsta 18 Aravavuokriin 3,3 prosentin korotus maaliskuussa 19 Uusiin asemiin 19 Muut lehdet 19 Etusivun kuva: Markus Henttonen Sepänsällin asukastoimikunnan puheenjohtaja Pekka Aaltonen 2 Lahden Talot Oy Mariankatu 19, Osuuspankin ovi, 15110 Lahti Invakäynti: Mariankatu 19 A Toimisto on avoinna ma pe klo 9 12 Vaihde (03) 851 570 Telekopio vuokravalvonta (03) 851 5771 Telekopio (03) 851 5772 etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi

PÄÄKIRJOITUS Lahden Talot Lahden tunnetuin vuokrataloyhtiö Loppusyksyllä 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan Lahden Talot on Lahden selvästi tunnetuin vuokrataloyhtiö. Noin 60 prosenttia vastanneista tunsi yhtiön vähintään kohtalaisesti. Vastaava tutkimus on tehty kolme kertaa kahden vuoden välein seitsemässä kaupungissa. Lahdessa tunnettuus on tänä aikana parantunut, ensin 13:lla ja nyt kahdella prosenttiyksiköllä. Samassa FCG:n (ent Efeko) tutkimuksessa vertailtiin Lahden Talojen imagoa paikallisten kilpailijoiden imagoon. Kilpailijoihin verrattuna Lahden Taloja pidettiin vuokratasoltaan kilpailukykyisenä, vuokrasuhdetta turvallisena ja yhtiötä luotettavana. Näissä asioissa yhtiömme arvioitiin ykköseksi. Sitten huonot uutiset. Enemmistö vastaajista arvioi, että vuokra-asuntomme olisivat rauhattomia! Omat asukkaamme ovat asiasta toista mieltä: 69 prosenttia piti rauhallisuutta ja järjestystä asuintaloissa hyvänä tai erittäin hyvänä. Tämä ilmeni saman tutkimuslaitoksen viime keväänä valmistuneessa tutkimuksessa. Nyt saatu tutkimustulos antaa aihetta pohdintoihin. Ilmeisesti meitä vieläkin rasittaa vanha ja negatiivinen kaupungin vuokratalojen leima, vaikka Lahden Talot Oy on hoitanut vuokra-asuntoja jo toistakymmentä vuotta eikä kaupungilla ole ollut osaa eikä arpaa yhtiön käytännön toimintaan. Imagoa on tältä osin syytä yrittää parantaa! Parhaiten se tapahtunee omaa toimintaa kehittämällä. Vuosi 2009 Vuosi 2009 oli Lahden Talot Oy -konsernissa ensimmäinen normaali vuosi yhtiörakenteen muuttamisen jälkeen. Konsernin kaikille yhtiöille on muodostunut oma, niille soveltuva roolinsa. Lahden Asuntojen painopisteenä on ollut talojen perusparantaminen ja korjaustoiminnan lisääminen sekä asukasdemokratiakäytäntöjen uudistaminen. Lahden Palveluasunnot on konsernin nopeimmin kasvava yhtiö: lukuisia uusia eritysasuntohankkeita on lähdössä rakenteille tämän vuoden aikana. Lahden Taloissa on keskitytty konsernin strategiseen suunnitteluun ja erilaisiin kehittämistoimiin. Näistä mainittakoon käynnissä olevat energian ja veden säästöprojektit, kiinteistöhuollon uudet ohjaus- ja valvontajärjestelmät sekä asuntojen tarkastustoiminnan uudet toimintatavat. Lamasta huolimatta vuosi on sujunut kohtalaisen hyvin. Asuntojen käyttöaste on hiukan laskenut, mutta on edelleen valtakunnallisesti korkea. Asukasvaihtuvuus on pysynyt edellisvuosien tasolla eli varsin alhaisena. Luottotappiot eivät ole kasvaneet eivät myöskään vuokrasaamiset. Mainitut tunnusluvut ovat oikeastaan yllättävänkin hyviä suhteessa yleiseen talouden alamäkeen, työttömyyden kasvuun ja vuokra-asuntojen tarjonnan selvään kasvuun Lahdessa viime aikoina. Kun markkinoilla on aiempaa enemmän kilpailua, hyvällä hinta-laatusuhteella on entistä suurempi merkitys. Myös vuokrasuhteen turvallisuus auttanee meitä kilpailtaessa uusista asukkaista. Lisäksi vuokraustoiminnan pitää olla asuntoa hakevan näkökulmasta nopeaa, helppoa ja ammattitaitoista. Muuten ei olisi mahdollista vuokrata keskimäärin 90 vapautuvaa asuntoa joka kuukausi! Haluan kiittää Lahden Talojen kaikkia asukkaita, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta! Iloista ja onnellista vuotta 2010 teille kaikille! Lahdessa 4.1.2010 Juhani Jokelainen 3

Pekka Aaltonen on kuin takavuosien talkkari Sepänsällin hyvä järjestys tunnetaan koko Ahtialassa Sepänsällin asukastoimikunnan puheenjohtaja Pekka Aaltonen tunnetaan miehenä, jolta saa avun miltei asiaan kuin asiaan. Hän myös pitää paikat järjestyksessä ja lapset sekä nuoret ojennuksessa. Ahtialassa muutkin kuin Lahden Talojen asukkaat tietävät, että Sepänsällissä on napakka asukastoimikunnan puheenjohtaja, joka pitää lapset ja nuoret kurissa ja paikat järjestyksessä. Ja toden totta: Pekka Aaltosessa on aimo annos vanhojen hyvien aikojen talonmiestä, jonka perään monet nykyään haikailevat. Aaltonen on toiminut Sepänsällin asukastoimikunnan puheenjohtajana kolmisen vuotta. Hän toteuttaa elämässään sitä periaatetta, mitä toivoisi muiltakin asukkailta: yhteen hiileen puhaltamista, osallistumista yhteiseen toimintaan, vastuun kantamista yhteisistä asioista. Toimintatapansa ansiosta Aaltonen tunnetaan miehenä, jolta saa avun miltei asiaan kuin asiaan. Minulle soitetaan myös sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat isännöitsijälle tai huoltomiehelle. Minulta kysytään jopa yleisavainta! Aaltonen kertoo. Mutta oma vikanihan tämä on, minä kun en osaa sanoa ei, jos joku pyytää apua. Puhumalla paras Pekka Aaltonen muutti Sepänsälliin 15 vuotta sitten Tonttilasta. Vuosien kuluessa hän on juurtunut alueelle niin tiukasti, ettei häntä omien sanojensa mukaan kirveelläkään saisi kaupunkiin. Tämä on alueena ihan jees, ja täällä asuu päällisin puolin fiksua porukkaa: perheellisiä, yksihuoltajia, maahanmuuttajia kaikenlaista väkeä. Asukkaiden kesken ei ole ollut ihmeempiä ongelmia. Ongelmia ei ole, koska niitä ei päästetä syntymään. Jos jotakin orastavaa hankaluutta on näköpiirissä, Aaltosen periaatteena on tarttua asiaan heti. Puhumalla asiat yleensä saadaan nopeasti oikeille raiteille. Jos esimerkiksi lapset ovat pienessä pahanteossa, asiaan on puututtava heti. Yleensä syyllinen löytyy, kun lapsia hiukan aikaa puhuttaa. Asumisviihtyvyys on kaikkien asukkaiden yhteinen asia, Pekka Aaltonen sanoo. 4

Ellei asia korjaannu, menen puhumaan vanhempien kanssa. Eivät vanhemmat siitä huonoa tykkää, vaan ottavat kantaa ja joskus antavat lapsille kotiarestia. Vaikka Aaltonen pitääkin lapsille jöötä, hän antaa heille myös kiitosta. Sepänsällin lapset tulevat kertomaan, jos pahanteossa ovat olleet muut kuin talojen omat lapset. Lapset myös ovat innokkaita osallistumaan siivoustalkoisiin. Silloin heille varataan aina omat herkut. Vuosi sitten järjestin lapsille asukastoimikunnan rahoilla pikkujoulut ja ostin kerhohuoneelle dvd-laitteen. Viime jouluna lapsille laitettiin pienet joulupaketit. Kerhotilalle käyttösäännöt Kerhohuoneen käyttö oli viime vuonna tapetilla Sepänsällissä. Nuoret alkoivat pitää kerhotilaa kokoontumispaikkanaan, mutta mopo karkasi käsistä ja kerhohuoneelle kokoontui myös muuta kuin omien talojen väkeä. Paikkoja sotkettiin, ja sotkut jätettiin muiden siivottavaksi. Kesällä Pekka Aaltonen joutui laittamaan kerhohuoneen väliaikaiseen käyttökieltoon. Tilanne harmitti häntä, sillä käytettäväksihän hyvä tilat on tarkoitettu. Niinpä kerhohuoneen käytöstä laadittiin säännöt: Tilaa tarvitsevat pyytävät käyttöluvan Aaltoselta. Jos käyttötarkoitus on asianmukainen, lupa ja kerhohuoneen avain tietysti heltiävät ja Aaltonen laittaa kerhohuoneen oveen varauksesta kertovan lapun. Pelisääntöihin kuuluu, että lasten ja nuorten pitää itse siivota omat jälkensä. Elleivät siivoa, siivouksen hoitavat heidän vanhempansa, Aaltonen kertoo. Musta Vili-kissa on ollut Pekka Aaltoselle aiempaakin rakkaampi sen jälkeen, kun toinen kissa Vilma kuoli. Yhteen hiileen puhaltamaan! Sepänsällin hyvä järjestyksenpito näkyy ulospäinkin. Naapuruston asukkaat kehuvat Sepänsällin siisteyttä ja asukastoimikunnan napakkaa, mutta mukavaa puheenjohtajaa. Siisteyden selitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Pekka Aaltosen mielestä jokaisen pitäisi olla sen verran kiinnostunut asumisviihtyvyydestä, että poimisi maassa näkemänsä roskan pois ja tekisi lumitöitä. Tämän ajatuksen edistämiseksi Aaltonen on sijoittanut Sepänsällissä sinne tänne lumikolia ja katuharjoja. Huoltomiehillä on kiire, koska heillä on monta kohdetta hoidettavanaan. Eivät he ehdi kaikkea tekemään. Muutoinkin liikaa odotetaan valmista, syytetään huoltomiehiä ja valitetaan Kilpailutus ja aluehuoltomalli nostavat kiinteistöhuollon tasoa Lahden Talot kehittää kiinteistöjensä huolto- ja siivoustoimintaa ja toiminnan laadunvalvontaa. Kiinteistöhuoltokohteita on kilpailutettu kaksi kertaa, ja tänä vuonna on luvassa kolmas kilpailutus. Viimeksi toteutetussa kilpailutuksessa otettiin käyttöön ns. aluehuoltomiesmalli, missä jokaisella huoltoalueella nimettiin oma aluehuoltomiehensä. Lisäksi Lahden Talot on palkannut kiinteistönhoidon ohjaajan, ja isännöintialueet on muutettu pääosin huoltoalueiden mukaisiksi. Vuonna 2008 ja 2009 toteutetut kilpailutukset ovat parantaneet kiinteistönhuollon tasoa ja alentaneet kustannuksia. Tähän mennessä Lahden Talot on kilpailuttanut puolet vuonna 2006 laadittuun puitesopimukseen kuuluneista kiinteistöistä. Kiinteistönhuoltoon on tullut uusia toimijoita. Uusi aluehuoltomalli tarkoittaa sitä, että kilpailutettavista kiinteistöistä muodostetaan oma ryhmä, jossa kiinteistöt sijaitsevat samalla alueella ja työllistävät täysipäiväisesti yhden kiinteistöhuoltomiehen sekä tilanteen mukaan aputyövoimaa palveluntuottajan eli kiinteistöhuoltoyrityksen muusta henkilöstöstä. Aluehuoltomies hoitaa vain hänelle nimettyä Lahden Talojen aluetta, joten hän on vastuualueensa ikioma aluehuoltomies. Keskustan alueen hoitamiseen palveluntuottajayrityksen piti varata kaksi huoltomiestä. Kilpailuttaminen jatkuu tänä ja ensi vuonna. Reilun puolentoista vuoden kuluttua kaikki Lahden Talojen kiinteistöt ovat aluehuoltomallin piirissä, sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Joulukuun alusta lukien Lahden Talojen kiinteistönhoidon ohjaajana on toiminut Jan Rättö. Hänen vastuulleen kuuluu kiinteistö- turhasta. Pitää myös itse kantaa vastuuta. Aaltonen toivoisi, että Sepänsällin asukkaat osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin pihatalkoisiin ja muuhun yhteiseen toimintaan. Alueella on 82 asuntoa, joista ehkä 10 aikuista osallistuu pihatalkoisiin. Lapset ovat talon innokkaampia, sillä Sepänsällin paristakymmenestä lapsesta noin puolet on mukana talkoissa. Kyllä yhteen hiileen kannattaisi puhaltaa, kun siihen kerran on mahdollisuus! huoltotoiminnan kehittäminen ja valvonta. Tänä vuonna käynnistyvät systemaattiset kiinteistöhuollon ja siivousten tarkastukset, säännölliset tilaajan ja tuottajan väliset kehityskeskustelut sekä kiinteistöhuolto-organisaatioiden toiminnan arviointi pisteytyksen avulla. Muutoksia myös isännöintiin Osa kiinteistöhuollon kehittämistä ovat myös isännöinnin muutokset. Lahden Talojen isännöintiryhmä on hieman muuttunut Mika Nummela siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen ja Reijo Sinisalo jäädessä eläkkeelle. Uudeksi isännöitsijäksi on vakinaistettu Ville Jäntti, joka jo aiemmin hoiti isännöitsijöiden sijaisuuksia. Nummelan ja Sinisalon isännöimät kiinteistöt on jaettu muiden isännöitsijöiden kesken. Lisäksi koko kiinteistökanta on jaettu isännöitsijöille kiinteistöhuollon aluehuoltoalueiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyn kiinteistöhuoltoalueen kaikilla kiinteistöillä on sama isännöitsijä. Muutoksen myötä isännöitsijä vaihtui noin 45 prosentissa kiinteistöjä. Muutoksista on tiedotettu kiinteistöjen ilmoitustauluilla. Myös isännöitsijöiden toimenkuva on hieman muuttunut. Uudessa aluehuoltomallissa isännöitsijä on tilaajan eli Lahden Talojen edustaja ja yhdyshenkilö kiinteistöhuoltoyrityksen suuntaan. Kaikissa asumiseen liittyvissä kysymyksissä isännöitsijä on asukkaan ensisijainen yhteyshenkilö. Isännöitsijät eivät enää osallistu huoneiston asukkaan vaihtumisen yhteydessä tehtäviin asuntotarkastuksiin, mutta kylläkin muutaman vuoden välein tehtäviin huoneistojen kuntotarkastuksiin. 5

Ritatornien paras isännöitsijä Reijo Sinisalo jää hyvin ansaitulle eläkkeelle Mukkulan Ritatornien Viisasten kerhossa ei jää epäselväksi, että Reijo Sinisalo on ollut taloissa pidetty isännöitsijä. Kun Sinisalo joulukuisena maanantaina käy kerhossa eläkkeelle lähtemiseensä liittyvällä tervehdyskäynnillä, kerholaiset ottavat hänet vastaan yhteislaululla ja kahvipöytää komistaa muhkea täytekakku. Ennen kuin siihen päästään käsiksi, Sinisalolle ojennetaan ruusukimppu ja sininen muki. Näppäristä käsistään tunnettu Jorma Mattila puolestaan lahjoittaa Sinisalolle kestokukkasen itse virkkaamansa jouluhyasintin. Otat oman kahvimukin mukaan, kun tulet käymään kerhossamme, selittää Ritatornien asukastoimikunnan puheenjohtaja Aili Aalto lahjamukin tarkoitusta. Reijo Sinisalo on silminnähden liikuttunut. Tuosta miehestä on tullut vuosien varrella ystävä, Aalto sanoo ja Sinisaloon päin kääntyen lisää: Sinä olet ollut paras isännöitsijä; sinun saappaisiisi ei seuraajan ole helppo tulla! Paljon on yhdessä koettu, Sinisalo myöntää, ja kuin itsestään puhe kääntyy Ritatorneja edeltävien Puttien, Mukkulan varavankilan, aikoihin. Meno oli värikästä, jopa dramaattista, eikä isännöitsijän kannalta helppoa. Lomiaan viettävä Reijo Sinisalo kävi Lahden Talojen toimistolla kokeilemassa, miltä työpöydän ääressä istuminen tuntuu. Sinisalon entistä työhuonetta hallinnoi nykyisin Ville Jäntti. Pitkä työura ja paljon työtä Marraskuun 16:s päivä Reijo Sinisalo teki viimeisen työpäivänsä Lahden Taloissa. Parhaillaan hän viettää rästilomiaan, helmikuun alusta alkaa juosta eläke. Oloneuvoksen päivät Sinisalo jos kuka on ansainnut, sillä viime lokakuun 28:s päivä hänellä täyttyi 50 vuotta työelämässä, ja 14. 03. 2010 miehen omaan mittariin tulee 67 ikävuotta. Kunnioitettavan mitan lisäksi Sinisalon työuraan on mahtunut myös muutoksia. Lahden kaupungin asuntotoimiston palvelukseen, 11 itsenäisen vuokrataloyhtiön toimitusjohtajaisännöitsijäksi, Sinisalo siirtyi kesäkuun alussa 1985 huonekalualalta. Kirjanpito ja muut toimitusjohtajan työssä tarpeelliset talousasiat olivat tulleet tutuiksi ay-liikkeessä. Oli se aikamoinen kulttuurishokki, Sinisalo muistelee. Olin aina ollut vähempiosaisten puolella, joten ensimmäistä häätöä toimeenpannessa omatunto soimasi. Sen aikaisessa työssä häädöt tuntuivat kaikkein pahimmalta. Ja niitä tuli usein. Myöskään toimitusjohtajan työhön kuulunut hallinnointi työntekijöiden irtisanomisineen ja lomatuuraajien etsimisineen ei ollut kevyttä. ATK:ta ei ollut, joten kaikki paperit tehtiin kirjoituskoneella. Vuokrataloyhtiöt olivat itsenäisiä, joten esimerkiksi vuokrankorotusilmoituksia piti tehdä niin monta kuin oli isännöitäviä talojakin. Stressaavaa oli myös talousasioiden hoitaminen: Alun 11 vuokrataloyhtiöitä paisui ajan myötä 19:ksi, joten työtä oli paljon. Rahaa laskujen maksamiseen sitä vastoin ei aina ollut yhtä runsaasti. Esimerkiksi Mukkulan Puttien osakepääoma oli vain 10 000 markkaa. Eihän se riittänyt mihinkään! isännöitsijällä saattoi olla laatikossaan kahdenkin kuukauden laskut, joita hän maksoi sen mukaan, mihin rahat riittivät, Sinisalo muistelee. Yhtiöitys helpotus kaikille 1990-luvulla Reijo Sinisalo oli Lahden Kiinteistöhallinnan toimitusjohtaja ja siinä roolissa toimi vuokrataloyhtiöiden fuusion valmistelukokousten sihteerinä. Tehtävää oli runsaasti, mutta lopputulos oli sitäkin palkitsevampi, sillä kun Lahden Talot Oy aloitti toimintansa, isännöitsijät vapautuivat taloushuolista. Myös Lahden kaupungille ja veronmaksajille muutos oli helpotus, sillä Lahden Talojen toimintaan ei ole tarvittu kaupungin rahoja, vaan yhtiö on pärjännyt omillaan, Sinisalo arvioi. Lahden Talojen perustamisen yhteydessä vuokratalokiinteistöt jaettiin isännöitsijöiden kesken uudelleen. Uusiin kohteisiin paneutuminen oli oma urakkansa. Sinisaloa onnisti jaossa, sillä hän sai pitää Mukkulan, jonka rinnalle on sitten tullut muita kohteita. Sinisalo jää eläkkeelle Lahden Talojen isännöinnin muutosvaihteessa. Kuten tässä Asukasviestissä toisaalla kerrotaan, isännöitsijöiden työ muuttuu, kun kohteet jaetaan isännöit- 6 Ritatornien asukastoimikunnan puheenjohtaja Aili Aalto ojensi tervehdyskäynnille tulleelle Reijo Sinisalolle Viisasten kerhon jäsenten ruusut ja sinisen mukin. - Otat oman kahvimukin mukaan, kun tulet käymään kerhossamme, hän selitti mukin tarkoitusta Sinisalolle.

Korjauseuroilla kuntoon Liipolantalojen viemäreitä ja Kärpäsen kylpyhuoneita Vuonna 2010 Lahden Taloissa tehdään korjausrahalla neljä suurehkoa remonttia ja koko joukko pieniä korjauksia. Suurin ja kallein yksittäinen hanke on Liipolantalojen viemäreiden linjasaneerauksen ensimmäinen vaihe. Siihen kuuluu Pihtikatu 4, jossa on noin 35 asuntoa. - Saneerauksen suunnittelu alkoi joulukuussa, joten yksityiskohdat ovat vielä avoinna, sanoo projekti-insinööri Jouni Könönen. Alus- sijöiden kesken uudelleen. Esimerkiksi Mukkulan Ritatorneja isännöi nyt Pirjo Mikkonen. Lahden Talojen kannalta muutos on hyvä, koska uusi isännöitsijä katsoo taloa uusin silmin ja kiinnittää huomiota asioihin, joille taloa pitkään isännöinyt on tullut sokeaksi, Sinisalo sanoo. Tunnollinen limboaja Reijo Sinisalo luonnehtii itseään tunnolliseksi työntekijäksi jopa liian tunnolliseksi. Tekemättömät työt ovat aina painaneet mieltä. Vielä nytkin työasiat ovat melkein joka yö mielessä, hän tunnustaa. Tunnollisena Sinisaloa pitävät myös kollegat isännöintipäällikkö Matti Koskinen, isännöitsijä Pirjo Mikkonen ja asuntosihteeri Ella Toivanen. Reijo on ollut varma puurtaja: hän ei ole lähtenyt sooloilemaan, vaan on näin johdon näkökulmasta arvioituna ollut johdonmukainen mies! Hän on myös sanansa mittainen mies, joka on aina tavalla tai toisella pitänyt sen, minkä on asukkaille luvannut, Koskinen luonnehtii. Reijo on ollut pitkän linjan uurastaja, joka ei ole pitänyt itsestään meteliä. Kun me muut lähdimme iltaisin kotiin, Reijo jäi vielä tekemään töitä, Mikkonen puolestaan kertoo. Reijo on ollut viimeisen päälle tarkka. Hänen kanssaan asiat ovat aina sujuneet, jatkaa Toivanen, joka tuntee Sinisalon jo Lahden kaupungin asuntotoimiston vuosilta. Mutta on Sinisalossa muutakin kuin tunnollisuutta: Vapaa-aikanaan mies on intohimoinen kuntoilija, hänen hallussaan on Lahden Talojen limbomestaruus, ja joskus vanhoina asuntotoimiston aikoina hän hoiti eräiden pikkujoulujen joulupukin tehtävät niin hauskasti, että Ella Toivanen muistaa sen vieläkin. tavien kaavailujen mukaan saneeraus voisi alkaa alkukesästä. Toinen suurehko hanke on Kärpäsen eli Kiekkoistenkatu 5:n ja Päivärinteenkatu 9:n, 13:n ja 15:n kylpyhuoneiden peruskorjaus. Myös tämä saneeraus tehdään vaiheittain; vuonna 2010 toteutetaan hankkeen ensimmäinen vaihe, johon kuuluu 30 asuntoa. Kärpäsessä on yhteensä 87 asuntoa. Saneerauksen suunnittelu on vastikään alkanut. Sekä Liipolantalojen että Kärpäsen saneerauksista ja niiden vaikutuksista jokapäiväiseen elämään tiedotetaan asukkaille heti, kun niistä tiedetään enemmän. Säännölliset huoneistotarkastukset liikkeelle Liipolanmetsästä Huoneistojen säännölliset kuntotarkastukset alkavat Lahden Taloissa tammikuussa. Kuntotarkastusten pilottikohteeksi on valittu Liipolanmetsä eli Eteläinen Liipolankatu 1, johon kuuluu yhteensä neljä taloa ja niissä kaikkiaan 119 asuntoa. Pilottikohteesta saadaan arvokasta kokemusta, jonka perusteella huoneistojen kuntotarkastusten toimintamallia kehitetään edelleen. Myöhemmin tänä vuonna kuntotarkastuksen laajenevat muihin kohteisiin. Alustavan suunnitelman mukaan Lahden Talojen huoneistot tarkastetaan säännöllisesti 3 4 vuoden välein. Huoneistotarkastuksissa tarkastellaan asunnon kuntoa sekä teknisiä asioita kuten keittiö- ja vesikalusteiden sekä patteritermostaattien toimintaa ja märkätilojen kuntoa. Kaikista asunnoista katsotaan samat asiat, ja tie- Lukitusprojekti jatkuu Liipolantalojen ja Kärpäsen saneerauksia jonkin verran pienemmistä korjauksista on kyse Liipolankeskuksessa ja Satulapuussa. Liipolankeskuksessa eli Ostoskatu 12:ssa vaihdetaan talojen 1 ja 2 ikkunat ja parvekeovet. Taloissa on yhteensä 60 asuntoa. Satulapuussa eli Suitsikatu 11:ssä ja 13:ssa korjataan ikkunoita ja parvekeovia, ja asuntoihin lisätään korvausilmaventtiileitä. Korjauseurojen turvin tehdään lisäksi lukuisia muita korjauksia kuten pinnoitetaan parvekkeita ja peruskorjataan talosaunoja. Lukitusten uusimisprojekti jatkuu kymmenessä kiinteistössä, joissa on yhteensä 228 asuntoa. Lisäksi rakennetaan kiinteistöautomatiikan internetyhteys seitsemään kohteeseen, ja kiinteistöjen kuntoarvion laadinta jatkuu kolmessa uudessa kohteessa. Rahaa on varattu myös yllättäviin korjauksiin kuten putkivuotoihin. Lukitusten uudistaminen 2010 Aitanpiennar Kannaksenkatu 32 Kaskiraitti Kerinketju Lautamiehenkatu 4 Lehtokurppa Onnelantie 12 Ristipisto Vitikankatu Vääksyntienpuisto dot kirjataan ylös tietojärjestelmään. Näin Lahden Taloilla on tulevaisuudessa hyvä asuntojen kunnon seurannan työkalu, sanoo projekti-insinööri Jaakko Ilomäki. Jos tarkastuksessa havaitaan välitöntä korjaamista vaativa vika kuten wc-istuimen tai hanan vuoto, vika korjautetaan pikaisesti. Jos taas asunnossa havaitaan vikoja tai puutteita, jotka johtuvat asukkaan laiminlyönneistä tai piittaamattomasta asumisesta, asukkaalle annetaan mahdollisuus määräajassa korjata puute tai vika. Asuntojen säännölliset kuntotarkastukset ovat arkipäivää monissa suomalaisissa vuokrataloyhtiöissä. Kyseessä on vuokranantajan yksi tapa pitää huolta asuntokannastaan, Ilomäki sanoo. 7

Rakentaja ja kalamies, kokki ja tangon taitaja nyt myös eläkeläinen Vuoden 2010 alussa Lahden Talot Oy:n henkilöstön riveistä poistui yksi mielenkiintoinen persoona, kun rakennusmestari Matti Savolainen jäi eläkkeelle. Matti Savolainen on kiinnostava sekoitus rakentamisen ja peruskorjaamisen ammattilaista, intohimoista kalamiestä, taitavaa kokkia ja argentiinalaisen tangon taitajaa. Onpa mies siinä sivussa rakentanut useita veneitäkin. Rakentamisen vahvan pohjan Matti Savolainen hankki opiskelujen jälkeen vuosina 1972 1992 toimiessaan lahtelaisten rakennustyömaiden työnjohtajana. Vuonna 1992 Lahden kaupungin asuntotoimisto haki kaupungin kiinteistöjen kuntoselvitysten tekijää ja korjaustoiminnan suunnittelijaa. Paikan sai kukas muu kuin Matti Savolainen. Ensimmäinen vajaa vuosi meni siinä, kun tehtiin 15 vanhimman kiinteistön kuntoselvitys ja laadittiin kiinteistöjen korjausjärjestys. Kuntoselvitykset paljastivat, millainen suomalainen asuintalojen rakentamiskulttuuri oli ollut 1970-luvulla. Totuus oli Savolaiselle järkytys, sillä hän ei ollut itse rakentanut asuintaloja, vaan muita kohteita. Erityisesti pesuhuone- ja kylpyhuoneratkaisut olivat huonoja. Toisaalta: olisiko Suomella 1970-luvun maaltamuuton aikoina ollut varaakaan parempaan rakentamiseen? Savolainen pohtii. Korjausrakentamisen kärjessä Ensimmäiseksi korjattiin Kerinrinne, toisena Kiveriön vuokratalot, kolmantena Metsäpellontornit. Sisältä korjattiin kylpyhuoneet, keittiöt ja vesijohdot, ulkopuolelta parvekkeita, julkisivuja ja joitain ikkunoitakin, joskin suuremmassa määrin ikkunoita alettiin vaihtaa vasta myöhemmin. Kaikkien 15 kiinteistön korjaaminen kesti reilut viisi vuotta. Ensimmäisissä kohteissa asukkaat asuivat asunnoissaan koko korjauksen ajan. Järjestely todettiin hankalaksi ja vaaralliseksi, joten myöhemmissä kohteissa asukkaat muuttivat korjaustöiden ajaksi pois. Juuri ensimmäiset peruskorjaukset ovat kaikkein vahvimmin jääneet Matti Savolaisen mieleen. 1990-luvun alkupuolella Lahti kulki korjausrakentamisen valtakunnallisessa eturintamassa, sillä vastaavaa oli Suomessa tehty vähän. Betonikorjauksia koskevaa tietoa ei juuri ollut, ja vähäkin tieto oli vaikeasti saatavissa. Aikamoista opettelua se oli, Savolainen sanoo. Oli esimerkiksi mietittävä tarkkaan, missä järjestyksessä työt tehdään, kun asukkaat asuivat asunnoissaan. Matti Savolaisella on kotonaan 12 vapaa ja mökillä ainakin viisi vapaa. Kädessään hänellä on kahden käden perhovapa, jolla on mittaa peräti 18 jalkaa. Argentiinalainen tango on yksi osa Matti Savolaisen tanssiharrastusta. Tanssin saloihin Savolainen on perehdyttänyt myös Lahden Talojen henkilöstöä. Kalaa omilla perhoilla Nyt on rakentamiset rakennettu ja peruskorjaamiset peruskorjattu, ja Matti Savolaisella on aikaa lukuisille harrastuksilleen. Niistä yksi on ruuanlaitto. Lahden Talojen asukkaille Savolainen ehti tulla tutuksi Asukasviestin Makunystyrät-palstan ruokajutuista. Olen opetellut ruuanlaiton kantapään kautta. Sen verran taito on kehittynyt, että nykyisin teen ruokaa mistä aineksista tahansa. Varsin usein keittiössä valmistuu kalaa, sillä kalastus, erityisesti lohen perhokalastus, on Savolaisen ykkösharrastus. Moni perhokalastaja vihertyisi kateudesta, jos näkisi Savolaisen omakotitalon kalastushuoneen seinillä roikkuvine vapoineen ja perhojen kääntämiseen varustettuine työpisteineen. Kaikkien perhokalastajien Mekka, Pohjois- Norjan Neiden, on myös Savolaiselle tuttu paikka. Siellä Savolainen on käynyt 70-luvulta lähtien kymmeniä kertoja, joskus kaksikin kertaa vuodessa. Ilman saalista ei juuri ole tarvinnut jäädä; suurin lohi, jonka Savolainen on saanut perholla, painoi yli 11 kiloa. Argentiinalaista tangoa Kovin suuri hämmästyksen aihe tuskin on, että kalastusta harrastava mies on myös veneenrakentaja. Vuonna 1992 valmistui ensimmäinen Savolaisen itsensä rakentama vene, 10-metrinen moottorivene. Lisäksi Savolainen on tehnyt kanootin ja soutuveneitä sekä toissa talvena kalaveneen, tukevan avoveneen, josta kaikki ylellisyydet on karsittu pois. Yllättävämpää sen sijaan saattaa olla, että Savolaisen tärkeä harrastus nuoruudesta lähtien on ollut tanssi. Savolainen on pitkään kuulunut Dancing-tanssiseuraan ja harrastanut sekä kilpatanssia että lavatanssia. Erityisen perehtynyt hän on argentiinalaiseen tangoon. Tanssitaitoa Savolainen on opettanut myös Lahden Talojen henkilöstölle. Kalastus ja tanssi sopivat hyvin yhteen, sillä tanssia voi harrastaa talvella ja arki-iltoina, kalastusta taas kesällä ja viikonloppuina. Maalla ne, jotka oppivat tanssimaan, eivät oppineet ryyppäämään, ja ne, jotka oppivat ryyppäämään, eivät oppineet tanssimaan! 8

Savolaisen kalaruokavinkki: Siikatartar Siika, ahven, kuha ja silakka ovat Matti Savolaisen mielestä ruokakalojen parhaimmistoa. Graavikalana kuitenkin siika on aivan ylivoimainen ja peittoaa esimerkiksi lohen mennen tullen. Savolaisen ruokavinkki Asuskasviestin lukijoille onkin siikatartar: Graavisuolattu siika hakataan pieneksi silpuksi. Siikasilpun joukkoon sekoitetaan silputtua punasipulia, smetanaa ja sitruunamehua. Annetaan tekeytyä ja tarjotaan tumman leivän päällä punajuurisalaatin kanssa. Siikatartar sopii sekä alkuruuaksi että iltapalaksi, Savolainen sanoo. Ai, ai, kun vesi herahti kielelle Moni perhokalastaja vihertyisi kateudesta, jos näkisi Matti Savolaisen omakotitalon kalastushuoneen perhojen kääntämiseen varustettuine työpisteineen. Vesiprojektin ansiosta vedenkulutusta saatu vähennetyksi tuntuvasti Lahden Taloissa vuonna 2009 alkanut vesiprojekti on tuottanut hyviä tuloksia. Viime vuonna projekti ehdittiin toteuttaa 597 asunnossa, ja monissa kiinteistöissä keskimääräistä vuorokautista vedenkulutusta on saatu alennettua 20 30 prosenttia. Vedenkulutuksen vähenemisen tuomat säästöt maksavat vesiprojektin kustannusten takaisin 1 2 vuodessa kohteesta riippuen. Säästö ja sen taloudellinen merkitys ovat huomattavat, sanoo vesiprojektista vastaava Lahden Talojen projekti-insinööri Jouni Könönen. Vesiprojektin aluksi asunnot tarkastettiin, ja joka huoneistosta tehtiin oma huoneistokortti, johon havaitut viat ja korjaustarpeet merkittiin. Sen jälkeen alkoivat vesikalusteiden uusimis- ja korjaustyöt. Ei vaikutusta veden käyttöön Jouni Könösen mukaan pelkästään Kerinrinteessä vaihdettiin yli sata wc-istuinta. Vanhat istuimet kuluttivat yhdellä käyttökerralla yhdeksän litraa vettä, uudet kuluttavat vain 4,5 litraa. Lisäksi uusittiin wc-istuinten täyttö- ja tyhjennysventtiileitä ja pohjatiivisteitä. Myös ha- noja uusittiin ja hanojen tiivisteitä vaihdettiin. Suihkuihin ja hanoihin vaihdettiin uudet suuttimet, joiden ansiosta virtaamia saatiin alennettua ja vedenkulutusta siten pienennettyä. Suihkujen uudet suuttimet eivät kerää kalkkia, minkä ansiosta suihkua on aiempaa mukavampi käyttää. Huonoimpien suuttimien virtaama eli veden kulutus oli yli 24 litraa minuutissa. Uudet säästösuuttimet pudottivat virtaamat normivirtaamaan, joka on 12 litraa minuutissa, Könönen kertoo. Ennen töiden aloittamista mitattiin talojen vesijohtoverkoston paineet. Mittaustulosten johdosta osassa kiinteistöjä alennettiin tarpeettoman korkeita verkostopaineita, koska liian korkea veden paine rasittaa putkistoa. Korjaukset ja muutokset eivät merkittävästi muuta vesikalusteiden käyttöominaisuuksia eivätkä vaikuta veden käyttöön. Tänä vuonna yhdeksän kohdetta Vesiprojektin aikana paljastui kulutuksen kannalta iso ongelma: kaikki asukkaat eivät ilmoita, että wc-istuimen vesisäiliö tai keittiön hana vuotaa. Vuodoista pitäisi ilmoittaa, koska ne aiheuttavat suuria lisäkustannuksia, jotka viime kädessä lankeavat asukkaiden maksettavaksi vuokrissa ja vesimaksuissa. Vesiprojekti jatkuu vielä 4 5 vuotta eniten vettä kuluttavissa kohteissa. Projekti rahoitetaan vuokran yhteydessä kerätyillä korjauseuroilla. Vuoden 2010 ohjelmassa on kymmenen kohdetta, joissa on yhteensä 631 asuntoa. Vedenkulutuksen jatkoseuranta projektissa jo mukana olleissa kohteissa hoidetaan vesimittarilukemien seurannalla sekä säännöllisten huoneistotarkastusten yhteydessä. Vesiprojektin kohteet 2010 Ahonreuna Eurooppa Kaskiraitti Kerinharju Merrasjärven vuokratalot Metsä-Hennala Metsäpellontornit Pässinpuisto Sepänsälli Torkonpolku 9

Myllyojanpuiston ykkösvaiheen asunnot loppusilausta vaille valmiit Kakkosvaiheen perusparannus alkaa helmikuun alussa Myllyojanpuiston rivitaloasuntojen perusparannuksen ensimmäinen vaihe on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Syksyllä alkanut 32 asunnon perusparannus on loppusuoralla: asuntojen sisäpuoliset työt valmistuvat tammikuun loppuun mennessä, ja evakossa asuneet asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin koteihinsa helmikuun alussa. Heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua alkaa perusparannuksen toinen vaihe, johon kuuluu 18 asuntoa. Näiden asuntojen asukkaat muuttavat evakkoon tammi-helmikuun vaihteessa. Perusparannuksen kakkosvaihe toteutuu ykkösvaihetta nopeammin, ja perusparannuksen on määrä valmistua asuntojen sisäpuolisten töiden osalta toukokuun puolivälissä. Myllyojanpuiston perusparannuksen ensimmäisinä töinä poistettiin pihojen asfaltit ja tehtiin asuntojen purkutyöt. Hyvissä ajoin syksyllä tehtiin myös uusien autopaikkojen vaatimat pohjatyöt ja rakennettiin autopaikkojen tueksi tarvittava tukimuuri. Asuntojen sisäpuoliset työt alkoivat purkutöillä ja lattiapinnoitteiden poistolla. Sen jälkeen on asennettu uudet käyttövesijohdot, matot ja kalusteet, pinnoitettu kosteat tilat, uusittu huoneistosaunat ja tehty maalaustöitä. Syksyn sää on ollut perusparannuksen kannalta suotuisa. Leutouden ansiosta myös pihatyöt on saatu hyvälle mallille, ja kesällä tehtäväksi jäävät vain vihertyöt ja asfaltoinnit. Kerinketjun asunnot saavat uuden ilmeen Lahden Talojen vuoden 2010 perusparannusohjelmassa on Myllyojanpuiston lisäksi toinenkin laaja perusparannus, Kerinketju eli Luiskakatu 1. Kohteessa on neljä taloa ja niissä yhteensä 28 asuntoa. Perusparannus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen työt alkavat alustavan arvion mukaan touko-kesäkuussa. Mikäli kaavailut toteutuvat, koko Kerinketju on perusparannettu maaliskuuhun 2011 mennessä. Perusparannusta suunnitellaan parhaillaan. Jo nyt tiedetään, että siitä tulee samantapainen varsin kattava perusparannus kuin Myllyojanpuistonkin perusparannus. Huoneistoissa uusitaan käyttövesijohdot, saunat ja pesuhuoneet sekä keittiökalusteet, komerot ja asuntojen pinnoitteet. Ulkopuoliset työt kohdistuvat pääosin ylärinteen pintavesien ohjauksen järjestelyihin. Lisäksi talousrakennukset maalataan ja pihavalaistus uusitaan. Asukkaille näinkin laaja perusparannus tarkoitta sitä, että he muuttavat töiden ajaksi evakkoon toisaalle. Tänä vuonna myös uusitaan Vesijärvenkatu 36:n ikkunat ja parvekeovet. Lisäksi alkaa Lahden Perheasuntojen eli Kansakoulukatu 3:n ja 4:n perusparannuksen suunnittelu. Alustavien kaavailujen mukaan perusparannus toteutetaan vuonna 2011. Myllyojanpuiston asunnot ovat viimeistä silausta vaille valmiit. Sähköasentaja Niko Simolin viimeistelee keittiön työvalon asennusta. 10

Lanssikadun matalaenergiatalot kiinnostavat Lahden Talojen asukkaita Nikulankujan rivitalot valmistumaisillaan Lahden Talot Oy:n matalaenergiatalojen rakentaminen Ankkurin Lanssikadulla on päässyt vauhtiin. Rakennustyöt alkoivat lokakuun lopussa, ja parhaillaan tehdään rakennuksen perustustöitä. Kahdesta talosta muodostuvan kiinteistön on määrä valmistua keväällä 2011. Matalaenergiatalon asunnot herättävät suurta kiinnostusta ainakin siitä päätellen, että Lanssikadulle asumaan haluavia Lahden Talojen asukkaita on ilmoittautunut jo valmiiksi talon asuntojonoon. Lahden Talot informoi rakennushankkeen edistymisestä kotisivuillaan osoitteessa www.lahdentalot.fi. Sivuilta löytyvät myös asuntojen pohjapiirrokset. Asuntojen hakemisesta tiedotetaan, kun asia on ajankohtainen. Energiatehokas Lanssikadun kiinteistö käsittää kaksi rakennusta, joissa on yhteensä 56 korkotuettua vuokra-asuntoa. Asuintojen keskipinta-ala on noin 46 neliötä. Talojen erikoisuutena on maalämpöä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä. Energiatehokkuutta haetaan myös katolle asetettavilla aurinkokeräimillä, ilmanvaihdon lämmöntalteen- Lanssikadun talojen huoneistot otolla ja rakennusosien hyvällä eristystasolla. Sisäilman viilennystä hallitaan myös rakenteellisin keinoin, muun muassa syvillä lasitetuilla parvekkeilla. Matalaenergiataloissa korostetaan myös hyvää sisäilmaa. Sen vuoksi niihin otetaan asukkaiksi vain tupakoimattomia henkilöitä, joilla ei ole lemmikkieläimiä. Työtä useille kymmenille Koska Lanssikadun kiinteistö edustaa monelta osin uusinta tekniikkaa, sen vuokratasosta tulee hieman korkeampi kuin Lahden Taloissa keskimäärin. Talon rakentamiseen Lahden Talot on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta Aralta 560 000 euroa käynnistysavustusta. Kohteen rakennusurakasta vastaa Rakennusliike Skanska. Hanke työllistää Skanskalla noin 30 henkeä vuoden ajaksi; lisäksi työllistyy rakennustöiden aikana välillisesti noin 50 aliurakoitsijoiden työntekijää. Lanssikadun talon lisäksi Lahden Talot rakennutta vuonna 2010 erityisasuntoja Lahden Palveluasunnot Oy:lle. Lahden Talot Oy:n rakennuttamat Nikulankujan rivitalot valmistuvat aikataulun mukaisesti tammikuun lopussa 2010. Kohteessa on kaksi rivitaloa, joissa on yhteensä 13 asuntoa. Kaikki asunnot ovat 30-neliöisiä. Talojen yhteenlaskettu huoneistoala on 390 neliötä. Nikulankujan talot ovat kivirakenteisia ja energiatehokkaita. Tilaratkaisuissa on otettu huomioon esteettömyys ja materiaalivalinnoissa kestävyys. Talojen lämmitysjärjestelmä poikkeaa tavanomaisesta: lämmön lähde on ilmavesipumppulämmitys, jota täydennetään aurinkokeräimistä saatavalla aurinkoenergialla. Aurinkokeräimiä hyödynnetään myös käyttöveden lämmittämisessä. Nikulankujan hankkeen rahoittamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt korkotukilainaa ja 40 prosentin suuruisen erityisryhmien investointiavustuksen. Lahden Talot rakennuttaa Nikulankujan rivitalot Lahden Palveluasunnot Oy:lle, joka vuokraa ne Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Rakennushanke liittyy valtioneuvoston ohjelmaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Myös Lahden kaupunki on sitoutunut mukaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. Tupakeittiö + alkovi 31,5 m 2 10 kpl 2 h + kk 33 m 2 1 kpl 2 h + kk 38 41,5 m 2 12 kpl 2 h + kk 48 50 m 2 25 kpl 3 h + k 65,5 66,5 m 2 8 kpl 3 h + k 65,5 66,5 m2 8 kpl Nikulankujalle valmistuu kaksi rivitaloa, joissa on yhteensä 13 asuntoa. Katolla näkyvät lämmitystä täydentävät aurinkokeräimet. Lanssikadun matalaenergiatalot kohoavat Niemenkadun rinteeseen vastapäätä Ankkurin kerrostaloja. 11

Lahden Luotsille elinvoimaa ja hyvinvointia kesäretkestä Merkikeskus Vellamon edessä Kotkassa Lahden Luotsin kesäretkeläiset kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan. Vuoden 2008 onnistunut linja-autoretki Hämeenlinnaan ja Lahden Asuntojen asukasaktiiveille pidetty koulutustilaisuus Elinvoimaa ja hyvinvointia yhteisöstä loivat Lahden Luotsin asukastoimikunnalle perusteet jatkaa hyvässä talkoohengessä. Linja-auton kuljettajamme Hannu Laitinen oli jälleen lupautunut ajamaan talkoilla täyden päivän. Elokuun alun kesäretken kohteeksi valittiin Kotka ja siellä Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Merikeskus Vellamo museoineen ja Sapokan vesipuisto. Retki toteutettiin asukastoimikunnan puheenjohtajan Kari Heinosen johdolla. Matkaoppaaksi oli lupautunut asukastoimikunnan sihteeri Pentti Lantta, joka suunnitteli ja valmisteli matkan. Lähtöaamuna 1.8.2009 Lahden Luotsin huvimajan pikkuportilta löytyivät ilmoittautuneet, joille pikkubussi vastakkain olevien penkkien välissä olevine pikkupöytineen oli juuri sopiva. Merihenkisiä laulunsanojakin oli varattu mukaan. Langinkosken kuohuja Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli vanha muistomerkki Iitin itärajalla lähellä Kymijoen rantaa. Tällä paikalla taisteli suomalainen sotaväki 19.5.1790 rajan ylittäneen venäläisen osaston kanssa. Muistomerkkiä on vaikea huomata, koska se on rakennettu vanhan tien puolelle ja selin nykyään ohi huristelevalle liikenteelle. Matkaa jatkoimme Korian kautta lähellä Kymijoen rantaa. Ohitimme Värälän tienviitan ja Anjalan kartanomuseon, jotka paikan niminä liittyvät kyseisen ajan rauhanneuvotteluihin. Kotkan ruusu sekä Tähti ja meripoika -laulut alkoivat virittyä bussin takapenkillä. Kyminlinnan vallejakin näimme liikennejakajassa. Saavuimme Langinkoskelle keisarillisen kalastusmajan parkkipaikan kahvilalle, joka oli meitä varten avattu. Maukkaat kahvit nautittuamme siirryimme kalastusmajan rantaan ihailemaan kosken kuohuja. Esittelyt oli jo aiemmin myyty, mutta tarkoituksemme olikin kävellä maisemia ihaillen, ja sää suosi tällä kertaa! Venäjän keisari Aleksanteri III oli ihastunut Langinkoskeen. Hän rakennutti paikalle vuonna 1889 kalastusmajan, missä kävi perheineen useana kesänä. He nauttivat suuresti siellä erilaisesta elämästä. Kerrotaan keisarin itsensä kalastamisen lomassa pilkkoneen puita keisarinnan huolehtiessa ruoanlaitosta. Ruotsinsalmen taisteluita Kotkan kaupunkialueelle siirryimme pienen kiertoajelun merkeissä Sapokan puiston näyttävän vesiputouksen ohi. Merikeskus Vellamossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo. Merimuseorakennus on kuin suuri tyrsky: rakennuksen muoto muistuttaa hyökyaaltoa. Asukastoimikunta pystyi tarjoamaan virkistykseen tarkoitetuilla varoilla kaikille retkeläisille aterian, joten lounaan nautimme Merikeskus Vellamon Ravintola Laakongissa. Jotkut ehtivä poiketa myös satamaan rantautuneessa merentutkimusalus Arandassa. Sovittuna aikana ilmestyi viehättävä esittelijä Viivi Ala-Juuma tuloaulaan ja mielenkiintoinen kierros näyttelyosastoilla alkoi. Osastoilta löytyivät muun muassa Kustavin sotaan kuuluvat, Ruotsin ja Venäjän väliset Ruotsinsalmen taistelut 1789 ja 1790. Eräs kiinnostavimmista näyttelyesineistä oli 7,5-metrinen pienoismalli s/s Arcturus -laivasta. Talvisodan pommituksissa vaurioituneen laivan ruumaan rakennettiin tilat kuljettamaan 500 sotalasta Tu- 12

Asukashallitus harmissaan Seppo Korhosen kirjoittelusta Korhonen kyllä saanut oikeat tiedot budjettitorilla IN MEMORIAM Hannele Lindgren kantaa ottava asukkaiden etujen valvoja Lahden Asunnot Oy:n asukashallitus haluaa oikaista Seppo Korhosen julkisuudessa, muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa, esittämiä virheellisiä väittämiä, jotka koskevat Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n asioita. Asukashallitus ihmettelee Korhosen kirjoittelun motiiveja, Korhonen on kyllä saanut asioita koskevat oikeat tiedot asukastoimikunnille järjestetyssä budjettitoritapahtumassa viime marraskuun alussa. Sekä asukashallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen että varapuheenjohtaja Kari Heinonen ovat harmissaan, että Lahdessa ilmestyvien lehtien palstoilla kirjoitetaan Lahden Taloista negatiivisia, paikkansa pitämättömiä asioita. Meidän ei pidä tällä tavalla mustamaalata vuokranantajaamme. Kielteisen kirjoittelun ansiosta me kaikki joudumme huonoon valoon, Martikainen sanoo. Heinonen on samaa mieltä. Hän ihmettelee, miksi Lahden Talojen asioita pitää käsitellä julkisesti, ja suosittelee jättämään virheellisiä väittämiä sisältävät kirjoitukset omaan arvoonsa. rusta Tukholmaan. Yksi kuljetettavista oli puheenjohtajamme Kari Heinonen, joka oli tehnyt laivalla paluumatkan Jatkosodan aikana vuonna 1942. Koska sää oli mainio, Merikeskus Vellamosta palasimme vielä Sapokan satamaan. Aikaa oli vain pieneen kävelyyn ja jäätelön syöntiin Maretariumin vierellä, mutta matkaväsymyskin alkoi jo voittaa, olihan lähdöstä Lahden Ankkurista jo melkein seitsemän tuntia. Kymijoen upeita maisemia Teimme vielä linja-autolla pikkukierroksen Länsisataman suunnassa, sokkeloisilla vanhojen talojen reunustamilla kujilla etsien vanhan kotkalaisen Markku Salmisen lapsuuden kotikatua yli 50 vuoden takaa. Kotitalo näkyi auton ikkunasta, mutta linja-auton keulan suuntasimme Yhden henkilön näkemyksiä Anna-Maija Martikainen korostaa, että Korhosen esittämät väitteet ovat vain yhden henkilön näkemyksiä, joilla ei ole katetta todellisuudessa. Esimerkiksi väite, että Lanssikadun rakennushankkeeseen käytettäisiin vuokrissa maksettuja korjausrahoja, on perätön. Myös Kari Heinonen on harmissaan kyseisen väitteen johdosta. Joulukuussa asukashallitus lähetti Lahden seudun medialle Korhosen kirjoituksia koskevan vastineensa. Siinä se toteaa muun muassa, että Lanssikadun hankkeen oma pääoma tulee pääosin ARAn avustuksesta ja oman pääoman korkotuotosta. Lahden Asunnot Oy:n ja Lahden Talot Oy:n hallitukset ovat kokouksissaan päättäneet, että yhtiöihin sijoitetuille pääomille maksetaan vuonna 2010 korkoa neljä prosenttia. Kaupunginvaltuusto on aiemmin linjannut, ettei se edellytä sijoitetulle pääomalle laskettavan koron tulouttamista Lahden Talot Oy:ltä tai sen tytäryhtiöiltä. Vastaavasti kaupunki edellyttää, että Lahden Talot Oy ja sen tytäryhtiöt rahoittavat uudistuotannon omalla tulorahoituksellaan, joka käytännössä tarkoittaa omalle pääomalle laskettua korkoa. Asukashallitus haluaa Asukasviestin välityksellä toivottaa Lahden Talojen asukkaille ja henkilökunnalle menestyksekästä alkanutta vuotta 2010! 1 kohti pohjoista. Kuninkaan eli Museotien varressa oli pakollinen ABC-asemalla pysähdys, ja sitten kohti Kouvolaa. Ajoimme Korian vanhasta maantiesillasta ja näimme tällä kohtaa Kymijoen upean maiseman, jokihan oli muinoin Suomen ja Venäjän rajajoki. Merihenkisiä laulujakin viriteltiin, kun tuttuakin tutumpi valtatie 12 kutsui jälleen ja huristimme Pekanmäen kautta kotikaupunkiin Lahteen ja lähtöpisteeseen Raamikatu 3:n huvimajan pikkuportille. Kaunis sää houkutteli vielä retkeläisiä huvimajassa muistelemaan matkan vaiheita. Minnekähän tänä vuonna yritämme? Teksti: Kari Heinonen Pentti Lantta Lahden Asunnot Oy:n asukashallituksen kokoonpano muuttui yllättäen lokakuun lopussa, kun asukashallituksessa toista kauttaan istunut ja asukashallituksen varapuheenjohtajuutta hoitanut Hannele Lindgren (53) kuoli 25.10. Hän oli syntynyt 12.4.1956. Asukashallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi on valittu Kari Heinonen. Asukashallituksen vapautuneelle paikalle nousi Iris Hietamäki, joka toimii myös liikunta- ja virkistystoimikunnan puheenjohtajana. Lindgren valittiin asukashallituksen jäseneksi ensin kevään 2006 asukasvaaleissa ja uudelleen kevään 2009 vaaleissa. Hän asui Kiveriössä Hirsimetsäntie 71:ssä ja toimi talon asukastoimikunnan puheenjohtajana. Lindgren tunnettiin asukkaiden aktiivisena puolestapuhujana. Asukashallituksen jäsenyydestä hän sai hyvän ja mielekkään kanavan vaikuttaa Lahden Talojen vuokralaisten asioihin. Hannele otti asioihin kantaa ja pyrki valvomaan asukkaiden etua, kuvailee asukashallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen. Kun häntä oppi tuntemaan, huomasi, että hän oli rakentava ihminen. Samaan tapaan Lindgreniä kuvailee Lahden Talojen isännöintipäällikkö ja Hirsimetsäntie 71:n isännöitsijä Matti Koskinen. Koskisen mielestä Lindgrenin kanssa oli miellyttävää viedä Hirsimetsäntie 71:n asioita eteenpäin. Hän pyrki vaikuttamaan asioihin niillä mahdollisuuksilla, jotka hänellä olivat käytettävissään, ja kuuntelemaan asukkaita. Hän ei koskaan jättänyt asukkaiden esittämiä asioita oman arvionsa varaan, vaan viestitti niitä tunnollisesti eteenpäin ja kysyi isännöitsijän kantaa. Aiemmin hän oli sitä mieltä, ettei asukkaiden esille tuomiin asioihin aina suhtauduttu vakavasti. Viime vuosina uuden asukasdemokratiamallin aikana tämä kritiikki väheni, Koskinen kertoo. Hannele Lindgren työskenteli viimeksi osastosihteerinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat luottamustehtävät ja canastan peluu. 13

Nyt ilmaiseksi tutustumaan kuntosali Finnbodyyn! Tapanina juotiin joulukahvit, maaliskuussa tuttu Edenin-matka Liikunta- ja virkistystoimikunta tarjoaa Lahden Talojen asukkaille vuonna 2010 jo tutuksi tullutta toimintaa mutta myös uusia aktiviteetteja. Heti maaliskuussa on luvassa kuntosali Finnbodyn kanssa sovittu yhteistyökampanja: koko kuukauden ajan ovat kuntosali Finnbodyssa ovet avoinna 18 vuotta täyttäneille asukkaille ilmaista tutustumiskäyntiä varten. Tutustumiskäynti koskee koko päivää, ja sen aikana voi käyttää kuntosalia ja osallistua niin monelle liikuntatunnille kuin haluaa. Kuntoilun jälkeen voi itse valita, meneekö perinteiseen saunaan vai infrapunasaunaan; infrapunasauna on yhteinen miehille ja naisille, eli uimapuku mukaan. Kuntosalilla, rakennuksen kattoterassilla on myös poreamme, joka on käytössä ympäri vuoden. Paikalla Finnbodyssa on ohjaajia neuvomassa. Lisäksi viikolla 10 paikalla on myös liikunta- ja virkistystoimikunnan jäsen asukkaita varten. Tietoa ilmoitustauluille Lisätietoa maaliskuun kampanjasta saa kustannuspaikkojen ilmoitustauluille helmikuussa ilmestyvistä ilmoituksista sekä soittamalla liikunta- ja virkistystoimikunnan puhelimeen. Puhelin on auki joka lauantai (ei juhlapyhinä) klo 12-13, numero on 0400-424 991. Toimikunnalla on myös sähköpostiosoite virkistys@live.com Tutustumistarjous koskee Finnbody Lahtea, ei Lady s Club Gasellia. Ilmainen tutustumiskäynti ei sisällä sellaisia palveluja, jotka ovat erikseen maksullisia myös jäsenille. Näitä ovat esimerkiksi kuntotestaukset, kurssit, solarium, hieronta ja fysioterapia. Ilmaiseen tutustumiskäyntiin ei myöskään sisälly omaohjaajapalvelua eikä lapsiparkkia. Ikäihmisille kesäristeily Vuoden 2010 ensimmäinen yhteinen tapahtuma on matka Nokian Edeniin lauantaina 27.3. Matkalle ilmoittautuminen on viikolla 6 (8.- 14.2.). Ilmoittautumisen ja matkan tarkemmat ohjeet tulevat kustannuspaikkojen ilmoitustauluille viikoilla 3 ja 4 (18.-31.1.). Vuoden 2010 muita tapahtumia on kesäkuussa järjestettävä Vesijärven-risteily ikäihmisille ja heinäkuussa onkikisa Enonsaaressa. Perinteeksi muodostunut Mölkkykisa järjestetään elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Vuoden 2010 viimeinen tapahtuma ovat Joulukahvit, mikäli ne päätetään järjestää. Joulukahvitilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran jouluviikonloppuna 2009. Osanottajamäärä jäi tavoitteesta tuntuvasti, sillä tilaisuuteen osallistui vain 13 henkilöä. Sää saattoi vähentää osallistumishalukkuutta, arvioi liikunta- ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja Iris Hietamäki. - Alkuvuoden kokouksessa päätämme, järjestetäänkö joulukahveja ensi jouluna. Kaikistas liikunta- ja virkistystoimikunnan tapahtumista tiedotetaan kustannuspaikkojen ilmoitustauluilla. Henkilökohtaista palvelua saa joka lauantai klo 12-13 numerosta 0400-424 991 tai lähettämällä sähköpostia toimikunnalla sähköpostiin osoitteeseen virkistys@live.com. Teksti: Iris Hietamäki Liikunta- ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja Tietoa Finnbodyn tarjonnasta Lahden Finnbody-kuntosalin tuntikalenterin löydät seuraavasti: 1. Mene Finnbodyn kotisivuille osoitteessa www.finnbody.com. Klikkaa Kuntoklubit-otsikkoa ja valitse kuntoklubiluettelosta Finnbody Lahti. 2. Valitse vasemmasta reunasta Aikataulut. 3. Näyttöön ilmestyy koulun lukujärjestystä muistuttava tuntikalenteri. Vasemmassa yläkulmassa näkyy viikkonumero, esim. viikko 3. Klikkaamalla nuolia saat näkyviin haluamasi viikon. Lisätietoa tunneista saat seuraavasti: 1. Mene Finnbodyn kotisivuille www.finnbody. com. Klikkaa Kuntoklubit-otsikkoa ja valitse Finnbody Lahti. 2. Valitse vasemmasta reunasta Palvelut. 3. Palvelut-otsikon alapuolelle avautuu luettelo valittavana olevista vaihtoehdoista, esim. aerobic, kuntosali tai sisäpyöräily. Valitse mikä tahansa, josta haluat lisätietoa. Finnbody, Lahti Vapaudenkatu 13, 6:s kerros (Finnkinon rakennus) Puh. 044-714 5000 lahti@finnbody.com www.finnbody.com Aukioloajat: Ma-To 6.00 22.00 Pe 6.00 21.00 La 8.00 18.00 Su 10.00 20.00 14 Viime jouluviikonloppuna liikunta- ja virkistystoimikunta järjesti joulukahvitilaisuuden. Valitettavasti tilaisuuden osanottajamäärä jäi kauas tavoitteesta.

MMietin, mitä tähän kirjoitelmaan laittaisin, ja olin jo hetken huolissani, etten keksisi mitään. Turhaan. Asioita on vaikka millä mitalla. Ennen Lahdessa oli yrityksillä paljon työsuhdeasuntoja. Oli Mallasjuoma, Luhta, Lahden Polttimo jne. Työpaikka ja asunto oli niputettu yhteen. Ikävä puoli oli se, että kun meni työpaikka, meni myös asunto. Silloin ei tiedetty asukasdemokratiasta hölkkäsen pöläystä. Silloin Lahden kaupungin asunnoilla oli vähän sellainen ikävä sosiaalinen leima. Nythän meillä lahdentalolaisilla ovat hienot toimikunnat ja hallitukset ym. vaikuttaminen, ja mielipiteiden esiin saaminen ainakin pitäisi siis helpottua. Luin Asukasviestiä 2/2009 ja huomasin artikkelin, jossa puhuttiin kotivakuutuksista. Monet yksityiset vuokranantajat ovat asettaneet vuokrasuhteen erityisehdoksi kotivakuutuksen. Ymmärrän hyvin vuokranantajien huolen, että esimerkiksi pesukone rikkoontuu ja aiheuttaa suurenkin vahingon. Kuka korvaa, jos ei ole vakuutusta? Mutta nyt tullaan pahalle alueelle, jos ei edes saa vakuutusta. Jos vuokralaisella on esimerkiksi luottohäiriöitä, vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutusta jotkut eivät edes, vaikka maksaisi ennakkoon. Voisiko tällainen yritys kuin Lahden Talot kieltää asunnon saannin tällä perusteella? Ei voi. Osittainhan tämä on myös ns. sosiaalista asuttamista; sossuko tai Kelako maksaa nämä vakuutukset? Tiedän tapauksen, jossa eräs vakuutusyhtiö halusi kaikkien asunnossa asuvien sosiaaliturvatunnukset, ja vaikka yksi oli työssä ja tiedot kunnossa, mutta toisella merkintä tiedoissa, ei vakuutusta myönnetty. Jos tällaiseen mennään, on Lahdessa kohta todella paljon asunnottomia, ja vaikka ilmasto lämpenee, kylmä tuolla ulkona tulee. Moi lahtelaista! ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Järki käteen päätöksiä tehtäessä. Asiasta ei toivottavasti ole päätetty vielä. Yksi tärkeä seikka on myös lasten leikkipaikkojen telineiden ja välineiden kunnon säännöllinen tarkastus. Lahden Talot käyttää yksityistä firmaa, joka tarkastaa kohteet ja raportoi eteenpäin puutteista. Olen ymmärtänyt, että kohteet pääosin ovat OK. Tämä ei kuitenkaan mielestäni riitä, vaan tarvitaan myös asukkaiden aktiivisuutta. Ainahan laitteita rikkoontuu vanhuuttaan tai ilkivallan takia, eikä virallinen tarkastus ehdi joka viikko paikalle. Asukkaiden pitäisi olla aktiivisia ja ilmoittaa huomaamistaan puutteista tai toiveista huoltomiehelle, asukastoimikunnan puheenjohtajalle tai suoraan isännöitsijälle. Vielä vähän eri kulttuureista. Jos asumme Suomessa, meidän pitää noudattaa Suomen lakeja ja asetuksia. Sama koskee talojen järjestyssääntöjä, jätteiden lajittelua, pyykkitupakäytäntöä jne. Kielitaidottomuus ei ole mikään syy, jonka perusteella voidaan välttää sääntöjen noudattaminen. Se kielikin on opittava jossakin vaiheessa. Jos minä esimerkiksi muutan Venäjälle, on minun opeteltava heidän kielensä ja kulttuurinsa. Eikä auta yhtään, jos sanon, etten osaa. Suomessa on yhteiskunnan velvollisuus järjestää oppimismahdollisuudet ja selvittää, että maassa eletään maan tavalla. Tästä ei kenenkään kannata loukkaantua, näin se vain on. Moikataan, kun tavataan. Toivotan kaikille asukkaille ja Lahden Talojen henkilökunnalle oikein hyvää alkanutta vuotta ja hyviä yhteistyöhetkiä. Kiitos myös kaikille asukasvaaleissa minua äänestäneille. Markus Tuominen Pihakilpailun parhaat palkittiin VIIME syksyn budjettitorilla palkittiin vuoden 2009 pihakilpailussa menestyneitä. Kilpailun kakkossijalle yltäneen Tarjanpihan kunniakirjan vastaanotti Kari Kiesma (vas.). Kilpailun voittaneen Iso-Paavolan kunniakirja olivat vastaanottamassa Marketta Lietjärvi ja Marja Lanu. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuneiden Hirsimetsäntie 71:n ja Kaskiraitin edustajat eivät olleet paikalla. Palkittujen kanssa kuvassa myös ympäristötoimikunnan puheenjohta Ritva Kytönen. 15

Budjettitori veti auditorion täyteen asukasaktiiveja Kiinteistönhuollon kehittäminen ja Lahden Talojen budjetti saivat Lahden Talojen asukastoimikuntien edustajat suurin joukoin osallistumaan viimesyksyiseen budjettitoritapahtumaan. Lahden hiihtomuseon auditorio täyttyi lähes viimeistä sijaa myöten, ja keskustelu oli vilkasta mutta maltillista. Lahden Talot on kilpailuttanut kiinteistönhuollon alueita jo kaksi kertaa, ja tänä vuonna on luvassa kolmas kilpailutus. Kilpailutukset ovat tuoneet kiinteistönhuoltoon uusia toimijoita. Lisäksi Lahden Talot on palkannut kiinteistönhoidon ohjaajan, ja isännöintialueet on muutettu pääosin huoltoliikkeiden aluehuoltoalueiden mukaisiksi. Laadunvalvonta systemaattiseksi Tänä vuonna Lahden Talot käynnistää systemaattiset kiinteistönhuollon ja siivousten tarkastukset, aloittaa säännölliset tilaajan ja tuottajan väliset kehityskeskustelut sekä arvioi kiinteistönhuolto-organisaatioiden toimintaa pisteytyksen avulla. - Lahden Talot on ottamassa todellista harppausta kohti systemaattista kiinteistönhuollon laadunvalvontaa, arvioi isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Budjettitorin yleisöllä oli mielenkiintoinen tilaisuus kuulla kahden eri toimijan, LK Kiinteistöpalveluiden ja Lassila & Tikanojan, edustajien esitykset yritystensä toimintatavoista ja laadunvalvonnasta. Korjausraha korjauskohteisiin Tietysti budjettitorilla keskusteltiin myös budjetista. Toinen keskustelua synnyttänyt aihe oli korjausrahan käyttö. Vuokran yhteydessä kerättävä korjausraha käytetään korjauskohteisiin, ei uudisrakentamiseen tai muihin tarpeisiin. Korjausrahan käyttösuunnitelmaa ja vuoden 2010 merkittävimpiä korjaushankkeita esitteli kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen. Joni Varkka kertoi budjettitorin osallistujille Lassila & Tikanojan kiinteistöhuollon toimintatavasta. Välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin Asumisviihtyvyys kevään asukaskoulutuksen teemana Yhteisöllisyys on yhteenkuulumisen tunnetta, yhteistä vastuuta ja toimintaa, naapureista välittämistä ja tervehtimistä. Yhteisöllisyys kulkee käsi kädessä viihtyvyyden ja turvallisuuden kanssa. Asumisviihtyvyyttä edistävät viihtyisä piha-alue, avoin viestintä ja asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Juuri asumisviihtyvyyteen ja siitä kumpuavaan hyvinvointiin pureutuu tämänvuotinen Lahden Talojen asukasaktiivien koulutuspäivä, joka järjestetään lauantaina 17.4. Lahden Upseerikerholla. Pohjaa koulutuspäivä saa kahdesta hankkeesta, 4V:stä ja Kotilo-projektista. 4V eli Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin osallisuus ja hyvä elinympäristö on Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:n sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien toteuttama ympäristövastuullisuuden, yhteisöllisyyden, osallistumisen ja kestävän kehityksen hanke. Sen tavoitteena on tuottaa menetelmiä, työkaluja ja osaamista yhteisöllisyyden, kestävän kehityksen, elinympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden sekä kestävän ja ympäristövastuullisen elämäntavan edistämiseen. Kotilo-projekti puolestaan on Suomen Pakolaisavun hanke, joka tuottaa hyvän asumisen käytäntöjä ja malleja maahanmuuttajien ja suomalaisten asumista varten. Kotilo-projektin tavoitteena on parantaa kaikkien asumisviihtyvyyttä, ja sitä toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Keskeisiä Kotilon kehittämiä toimintamuotoja ovat konflikteja ennaltaehkäisevä työ, sovittelu ja neuvonta sekä koulutus. Kotilo on kouluttanut naapuruussovittelijoita selvittämään ja ennaltaehkäisemään naapuruston konflikteja. Budjettiin ja kiinteistöhuoltoon liittyvät kysymykset kiinnostavat Lahden Talojen asukkaita ainakin siitä päätellen, että budjettitorille osallistui runsaasti asukastoimikuntien edustajia. 4V-hanketta esiteltiin Vuokralaisten keskusliiton järjestämillä vuokralaispäivillä viime syyskuussa. Päiville osallistunut Lahden Talojen asukashallituksen jäsen Ritva Haavisto innostui kuulemastaan. Asukashallitus totesi 4Vhankkeen ja Kotilo-projektin niin hyviksi, että on pyytänyt molempien hankkeiden edustajia kevään koulutuspäivän toteuttajiksi. Lahden Talot ei voi antaa meille tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, vaan ne lähtevät meistä jokaisesta itsestä. Tarvitaan sekä yksilön tekoja että yhteisiä päätöksiä, Ritva Haavisto muistuttaa. 16

Toimiston uusilla aukioloajoilla parannetaan palvelua Lahden Talojen toimiston aukioloajat ovat muuttuneet viime vuoden joulukuun alusta lukien. Asiakkaita otetaan vastaan myös aukioloaikojen ulkopuolella, mutta vain siten, että käyntiaika sovitaan etukäteen. Aukioloaikojen muutoksen tarkoituksena on parantaa asiakaspalvelua. ASUNTOJEN TARJONTA on avoinna asiakaskäyntejä varten maanantaista perjantaihin kello 9-12, puhelinpalvelu on kello 9 16. Toimiston ollessa suljettuna asuntojen tarjontaan saa yhteyden puhelimitse, puh. (03) 851 5711, sähköpostilla tai sopimalla asioimisajan etukäteen. Asuntojen tarjonnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi. VUOKRAVALVONTA palvelee henkilökohtaisesti tai puhelimitse maanantaista perjantaihin kello 9 12. Puhelinnumero on (03) 851 5720. Muina aikoina vuokravalvontaan saa yhteyden sähköpostilla tai sopimalla asioimisajan etukäteen. Vuokravalvonnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. sukunimi@lahdentalot.fi. ISÄNNÖITSIJÄT ovat vastedes tavattavissa vain ajanvarauksella. Tapaamisajan voi varata puhelimitse numerosta (03) 851 570 tai sähköpostitse. Myös isännöitsijöiden sähköpostit ovat muotoa etunimi. sukunimi@lahdentalot.fi. Lahden Talojen käyntiosoite on Mariankatu 19, 2. kerros, Lahti. Kulku on aukioloaikoina entinen eli pankin kautta. Muina aikoina ns. invarapun eli 19 A:n kautta. LAHDEN TALOJEN toimiston aukioloaikoja muutettiin palvelun laadun parantamiseksi. Asuntojen tarjonta, vuokravalvonta ja isännöinti haluavat satsata asiakkaiden palvelemiseen puhelimitse ja sähköisesti, koska yhä suurempi osa asiakkaista ottaa nykyisin yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Asiakaskäynnit sitä vastoin ovat vähentyneet. Asumistuesta vilkas keskustelu vuokralaispäivillä Muun muassa asumistukikysymykset herättivät vilkasta keskustelua Vuokralaisten keskusliiton viimesyksyisillä vuokralaispäivillä. Sosiaaliturvan uudistamista pohtineen SATA-komitean työskentely oli syksyllä vielä kesken, ja päivien osanottajat olivat huolissaan ennakkotiedoista, joiden mukaan eläkkeensaajan asumistuki olisi haluttu yhdistää yleiseen asumistukeen, kertoo päiville osallistunut Lahden Asuntojen asukashallituksen jäsen Ritva Haavisto. Joulun alla jättämässään esityksessä SATA-komitea ei kuitenkaan puuttunut eläkkeensaajan asumistukeen, vaan teki ainoastaan yleistä asumistukea yksinkertaistavia ehdotuksia. Esityksellä asumistukea ohjataan erityisesti lapsiperheille. SATA-komitean esityksen mukaan hyväksyttävät enimmäisasumismenot määräytyisivät ainoastaan ruokakunnan pääluvun ja asuinkunnan mukaan ja perusomavastuu suoraan ruokakunnan rakenteen ja tulojen mukaan. Komitea selvitti, miten eläkkeensaajan asumistuki muuttuisi, jos se yhdistettäisiin uudistettavaan asumistukijärjestelmään. Selvityksen mukaan tuen määräytymisperusteet kiristyisivät monin paikoin. Asumisen kustannuksia korvataan nykyisin neljän eri etuusjärjestelmän kautta. Yleisen järjestelmän lisäksi käytössä on eläkkeensaajille, opiskelijoille ja asevelvollisille (varusmiehet ja siviilipalvelu) omat erityisjärjestelmänsä, joissa on pyritty ottamaan huomioon kunkin ryhmän erityistarpeet. SATA-komitean mukaan selvitystyötä eri asumistukimuotojen yhdistämiseksi on syytä jatkaa. Antoisat päivät Asumistukikysymysten lisäksi vuokralaispäivien aiheina olivat muun muassa uudistuva asunto-osakeyhtiölaki, terveysmääräykset, tupakkalaki ja asumisturvallisuus. Päivillä käsiteltiin myös hyvää vuokratapaa ja vuokrasopimuksia, kunnossapitovastuuta sekä erityisehdoista kuten tupakointikiellosta ja lemmikkieläimistä sopimista. Ritva Haavisto piti vuokralaispäiviä ja eri kaupungeissa asuvien asukasaktiivien kanssa käymiään keskusteluja erittäin antoisina. Lahden Asuntojen asukashallitus on suunnitellut, että vuokralaispäiviin osallistutaan vuosittain. Haavisto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa päiviin osallistuu useampi asukashallituksen jäsen sekä lisäksi pari isännöitsijää, koska näin tieto saa laajemman kasvupohjan hyödynnettäväksi. Asumisen muistilista Asunnon hakeminen Asuntohakemuksen voi uusia tai siihen voi tehdä muutoksia Lahden Talojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > linkit > asuntohakemuksen tekeminen tai asuntohakemuksen muuttaminen. Hakemuksen voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla Lahden Talojen toimistossa. Vuokranmaksu Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt aiheettomilta maksukehotuksilta. Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. Vuokrasopimuksen irtisanominen Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.) Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > linkit > vuokrasopimuksen irtisanominen tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Kotivakuutuksen ottaminen Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa. Arjen tärkeät asiat Huolehdi paloturvallisuudesta vaihtamalla palovaroittimen paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. Autopaikan ja saunanvuoron voit varata kiinteistönhoitajalta. Noudattamalla talon järjestyssääntöjä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! www.lahdentalot.fi 17

Punahilkan Palsta --- j o t a i n t e k e m i s t ä --- Koristele Lahden Talot Oy:n 10-vuotisjuhlakakku Mitkä ovat mieluisimmat kauniiksi lelut, esimerkiksi joilla Sointu-kissa sydämillä. ja Ja laita 10-vuotisjuhlamerkki kakun päälle! Alina haluavat leikkiä yhdessä? Terveisiä kaikille lapsille! Punahilkka Millainen on maailman komein synttärikakku? Kuinka monta vuotta vanha sinä olet? Oletko 5-vuotias, vai joko olet täyttänyt 10 vuotta? Juuri 10-vuotissynttäreitään Lahden Talot viettää tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi Asukasviestin toimitus odottaa lasten piirtävän näkemyksensä maailman komeimmasta syntymäpäiväkakusta. Onko se oikein korkea, monikerroksinen luomus, jonka vieressä ihminen näyttää pieneltä nukelta? Vai onko se jotenkin erikoisen muotoinen, vaikkapa talon tai television tai auton näköinen? Entä pitääkö synttärikakussa olla kynttilöitä, vai vievätkö hulppeat koristeet niin paljon tilaa, ettei kynttilöitä mahdu? Ai, ai, oikein vesi herahtaa kielelle, kun vain ajatteleekin kakkua! Nyt siis vikkelästi piirustustarvikkeet esille ja synttärikakkua suunnittelemaan. Piirrokset tuodaan tai postitetaan 15.3. mennessä Lahden Talojen toimistoon asiakaspalvelupisteeseen tai asuntosihteeri Anne Kuusterälle. Postitusosoite on PL 103, 15111 Lahti, käyntiosoite Mariankatu 19. Kirjekuoren vasempaan ylänurkkaan kirjoitetaan viesti Synttärikakku. Ethän unohda liittää mukaan tärkeitä tietoja. Niitä ovat koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi. Entiseen tapaan piirtäjien kesken arvotaan yllätyspalkintoja! Tässä numerossa julkaisemme lasten lähettämiä perhe- potretteja. Kylläpä niissä onkin iloisen näköisiä ihmisiä! Jenna Haapalainen, 6 v. Jenni Kankkunen, 7 v. Mette Honkanen, 3 v. unahilkan Palsta --- j o t a i n t e k e m i s t ä --- Koristele Lahden Talot Oy:n 10-vuotisjuhlakakku kauniiksi esimerkiksi sydämillä. Ja laita 10-vuotisjuhlamerkki kakun päälle! Terveisiä kaikille lapsille! Punahilkka Tinja Haapalainen, 4 v. Vastaukset: Kala, pallo, kissa, pupu 18 illainen on maailman komein synttärikakku? sinä olet? Oletko 5-vuotias, vai Ai, ai, oikein vesi herahtaa kielelle, kun vain ajatteleekin kak-

Helsingin vuokratalot yhdistetään jättimäiseksi yhtiöksi Marraskuun 21. päivä 2009 ilmestyneen Helsingin Sanoman mukaan Helsinki suunnittelee yhdistävänsä 42 000 aravavuokra-asuntoaan yhdeksi jättimäiseksi vuokrataloyhtiöksi. Nykyiset 21 alueellista kiinteistöyhtiötä muutettaisiin isännöintiyhtiöiksi, jotka vastaisivat vanhaan tapaan talojen huollosta, vuokrien keräämisestä ja asukasdemokratiasta. Suunnitelman ajatuksena on tasoittaa kulut, jotka syntyvät uusille asuinalueille rakennettavista uusista vuokrataloista. Myös tulossa olevien peruskorjausten kulut halutaan jakaa kaikkien kaupungin vuokra-asujien kesken. Pirkkala kielsi pihalla tupakoinnin Aamulehti kertoi 20.11.2009, että Pirkkalan kunta on tiettävästi ensimmäisenä kuntana Suomessa kieltänyt tupakoinnin pihalla, joka on taloyhtiön asukkaan hallinnassa. Kunta vetoaa terveyshaittaan, josta todisteeksi riittää se, että tupakansavu oli haistettavissa naapuriasunnossa. Marraskuun 21. päivä Aamulehti kertoi, että viranomaiset voivat kieltää omakotitalon asukkaalta tupakoimisen omalla pihallaan, jos siitä aiheutuu terveysriski naapurille. ja Helsinki parveketupakoinnin Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi 19.11.2009, että Helsinki on kieltänyt parveketupakoinnin kerrostalon yhdeltä asukkaalta Pikku-Huopalahdessa. Ellei tupakointi lopu, asukas joutuu maksamaan tuhat euroa sakkoja. Kaupungin vuokratalossa asunut perhe oli valittanut, että naapurirapun asunnon parvekkeelta kulkeutui tupakansavua heidän huoneistoonsa. Perheen asunnon ilmanvaihtoaukko oli tupakoivan naapurin parvekkeen vieressä. Taloyhtiön tekemissä kokeissa savunhajun todettiin kulkeutuvan kahteen lastenhuoneeseen. Helsingin ympäristölautakunta kielsi parveketupakoinnin terveydensuojelulakiin vedoten. Kiinteistöliitto ei kannata järjestelmällistä kieltoa Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tupakointiin voidaan puuttua ääritilanteissa, kun esimerkiksi ketjupolttaja aiheuttaa muille asukkaille terveyshaitan, kertoo Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen marraskuun 2009 jäsentiedote. Kiinteistöliitto ei vastusta parveketupakointia, vaan pitää parempana tupakoinnin sallimista parvekkeilla ja piha-alueilla kuin sauhuttelua sisällä asunnossa. Sisätiloista tupakansavu leviää rakenteiden kautta muihin huoneistoihin. Siksi on tärkeää, että asuinkiinteistöissä ei ryhdytä järjestelmällisesti kieltämään tupakointia parvekkeilla tai piha-alueilla. Valvonta on vaikeaa, ja kiellot johtavat auttamattomasti salapoltteluun. Kiinteistöliiton mielestä asuinkiinteistöissä pitää myös järjestää taloyhtiön alueelle sopivia tupakointipaikkoja riittävän etäälle rakennuksesta ja leikkipaikoista. Taloyhtiön yhteisiin töihin osallistutaan Ylioppilaslehti Ainon numerossa 1/2009 taidekasvatuksen opiskelija Juuso Tervo kertoo asumisestaan Oranssin 66-neliöisessä puutalokaksiossa Herttoniemessä: Täällä asuminen edellyttää, että asukkaat osallistuvat taloyhtiön yhteisiin töihin. Talvisin vanhaa puutaloa pitää lämmittää polttopuilla neljä tuntia päivässä. Jos ei lämmitä, se kostautuu nopeasti. Naapurimelun luonnollinen selitys Divaani-lehden numerossa 8/2009 nimimerkki Maija kertoo naapurimelukokemuksistaan: Aikaisemmin asuntoni naapurista alkoi lähes joka ilta kahdeksan aikaan kuulua kovaäänistä kiroilua. Yksi kirosana pitkä hiljaisuus toinen kirosana taas pitkä hiljaisuus. Ihmettelin pitkään naapurini omituista, hidasta raivoamista, ennen kuin tajusin, että naapurin mies siellä vain tuskastui pelaamaansa tietokonepeliin. MUUT LEHDET Aravavuokriin 3,3 prosentin korotus maaliskuussa Vapaarahoitteisten vuokrat nousivat 3,4 prosenttia Lahden Talo Oy -konserniin kuuluvan Lahden Asunnot Oy:n aravarahoitteisten asuntojen vuokrat nousevat maaliskuun 2010 alusta alkaen keskimäärin 3,3 prosenttia. Emoyhtiön eli Lahden Talojen omistuksessa olevien vapaarahoitteisten talojen vuokrat nousivat tammikuun alusta 2010 keskimäärin 3,4 prosenttia. Korotusten taustalla on kiinteistöjen ylläpitokulujen kasvu. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpitokulut ovat nousseet 3,1 prosentilla viime vuodesta. Lahdessa ylimääräistä nousupainetta vuokriin tuovat taksojen merkittävät korotukset. Esimerkiksi kiinteistöveron noin 42 prosentin nousu korottaa vuokria lähes prosenttiyksikön. Aravarahoitteisten asuntojen korotukset vaihtelevat 1,7:n ja 10,2 prosentin välillä. Korkein korotus on Riihelän Erviänkadulla sijaitsevissa rivitaloissa, joiden perusparannus valmistuu tulevana keväänä. Lahden Asunnot Oy:n keskivuokra on tällä hetkellä 8,69 euroa neliöltä. Se on noin euron alle muiden Lahdessa toimivien aravayhteisöjen vuokrien keskiarvon. Tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan lokakuun 2008 ja syyskuun 2009 välisenä aikana aravavuokrat ovat nousseet Lahdessa 5,4 prosenttia vuodessa. Lahden Taloilla on noin 400 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Niiden vuokrankorotukset vaihtelevat 1,2:n ja 7,5 prosentin välillä, ja niiden keskivuokra on vuoden 2010 alusta 9,05 euroa neliöltä. Lahdessa kaikkien vapaarahoitteisten vuokrien keskiarvo on tilastokeskuksen mukaan 10,24 euroa neliöltä. Teksti: Pertti Merenluoto Hallintojohtaja Petri Juvonen Uusiin asemiin Jan Rättö Lahden Talot Oy:n controlleriksi on nimitetty 27.10.2009 alkaen KTM Petri Juvonen. Hän on aiemmin toiminut vastaavassa tehtävässä Porkka Finland Oy:ssä. Lahden Talot Oy:n kiinteistönhoidon ohjaajaksi on nimitetty 1.12.2009 alkaen Jan Rättö. Hän on aiemmin toiminut Lahden Taloissa LVI-asioista vastaavana erikoisammattimiehenä. 19

Onnea dnakaapelikodin asukas! DNA-kaapelikodin asukkaana voit halutessasi surffailla vauhdilla netissä ja yli sadalla tv-kanavalla. Valitse itsellesi sopiva nopeus DNA Laajakaista kaapelista ja poimi oman makusi mukaiset kanavat DNA TV:n laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain vikkelästi viihtymään! Tutustu ja tilaa osoitteesta www.dna.fi. Lisätietoa saat myös 20 DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä. www.dna.fi