TEHYLI-TOIMIJAKARTOITUKSEN TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikkujan polku Nuorten ja aikuisten harrasteliikunnan teemaryhmän kokous 28.10.2015, Valo-talo LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi
ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHYLI-kartoituksen tausta Liikunta- ja urheilujärjestöjen käsityksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävästä liikunnasta (TEHYLI) Järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimet Järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kohderyhmät Harrasteliikkujat potentiaalina Tulevaisuuden toimenpiteet ja toiveyhteistyökumppanit
TEHYLI-kartoituksen tausta
KARTOITUKSEN TAVOITTEENA ON YMMÄRTÄÄ, OSA I miten järjestökenttä suhtautuu terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan ja näkee siinä oman roolinsa ja miksi. mikä on järjestökentän halu, kiinnostus ja todelliset mahdollisuudet operoida terveyttä ja hyvinvointia lisäävän liikunnan alueella. OSA II mitä ja millä volyymilla järjestökenttä tällä hetkellä tekee erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella. keihin järjestökentän toimenpiteet kohdentuvat. Kati Kauravaara
AINEISTOT Aineisto I: Liikunta- ja urheilujärjestöt (n=48) Haastattelut (yht. 33 haastattelua): - 20 lajiliittoa - 2 liikunnan aluejärjestöä - 11 muuta liikuntajärjestöä Aineisto II: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt = Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöt (n=16) Verkkokysely (yht. 16 vastausta) Verkkokysely (yht. 15 vastausta): - 7 lajiliitosta vastaus - 6 liikunnan aluejärjestön vastaus - 2 muun liikuntajärjestöjen vastaus Valtaosa haastatelluista ja verkkokyselyyn vastanneista järjestöjen toiminnanjohtajia. Kati Kauravaara
TAUSTATIETOA TEHYLI-KARTOITUKSESTA http://www.likes.fi/likes/kehittamistoiminta/ tehyli-toimijakartoitus Kati Kauravaara
Liikunta- ja urheilujärjestöjen käsityksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävästä liikunnasta
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄN LIIKUNNAN KÄSITE Elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, jolla on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia vaikutuksia ilman liiallisen liikunnan haittavaikutuksia. Terveysliikunta voidaan jaotella lukuisin eri tavoin, kuten arkiliikuntaan, hyötyliikuntaan, työmatkaliikuntaan, henkilöstöliikuntaan, koululiikuntaan, kuntoliikuntaan, luontoliikuntaan ja harrasteliikuntaan. - - - Lisäksi terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan käsite on laajentumassa liikkumisesta myös liikkumattomuuden purkamisen suuntaan, koska liiallisen istumisen on havaittu olevan merkittävä terveyden itsenäinen riskitekijä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 55) Kati Kauravaara
Jotenki tuntuu vähän kornilta puhua terveyttä edistävästä liikunnasta, koska se on jotenkin itsestäänselvyys. (Haastateltava lajiliitosta) Koko hommahan on TEHYLIä. - - - Me otettiin (käsite) pois strategioista ja muista, koska koimme, että perustoiminta on sitä. (Haastateltava lajiliitosta) Kati Kauravaara
OMA TOIMINTA ON TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ LIIKUNTAA KOSKA Toiminta on turvallista Toiminnassa korostuvat fyysisyyden lisäksi sosiaalinen, psyykkinen, henkinen ja / tai esteettinen puoli Lajilla on myönteisiä terveysvaikutuksia Lajin sopii monille eri kohderyhmille ja tasoille.
ONKO KILPAURHEILU TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ? 37 vastasi kysymykseen (11 ei ottanut kantaa) 33 /37 vastasi kyllä, koska säännöllinen tavoitteellinen harjoittelu lisää terveyttä ja koettua hyvinvointia kilpaileminen on monille tärkeä ja joillekin jopa tärkein motiivi ja kannustin liikkua 12 /33 oli erikseen sitä mieltä, että huippu-urheilu ei ole terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa 4/33 vastasi ei
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ei ole yhtä sopivaa termiä, jota tulisi käyttää. Sen, mitä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan käsitteen alle luetaan, pitäisi olla riippumaton toiminnan motiiveista. Terveyttä edistävää liikuntaa on kaikki liikuntatavat, -muodot ja -motiivit (haastateltava muista liikuntajärjestöistä) Liikunta- ja urheilujärjestöt ovat monipuolisia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijoita, mikä ei ehkä ole tullut käsitteen kantaman painolastin takia ymmärretyksi.
POHDITTAVAKSI Mitä ajatuksia heräsi terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan käsitteestä?
Liikunta- ja urheilujärjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimet
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA KÄYTÄNNÖSSÄ: OPERATIIVISET TOIMET Lasten ja nuorten liikunta Aikuisten harraste-ja höntsäliikunta Kilpaurheilu
LAPSET JA NUORET Nallepaini Perheliikunta Lasten tenniskoulu Active Cheer Haliskoliikuntaleikkikoulu Metsämörritoiminta Rippikoululeiri Urheilukoulu Muumien ulkoilukoulu BABYPESIS TANSSILEIKKIKERHO Minisulkis PERHESUKELLUS (Kuutti-toiminta) POWER MOVER Iltapäiväkerho NAPPULALIIGA KATUSÄHLY Vesitaituri ja Vesiralli SPORTTIS-KERHOT Para School Day Liikkuva isänpäivä Vilperi Box & Veijari Box GIRLS HOCKEY DAY Talvisotahiihto LEIMAUSLEIRI
AIKUISTEN HARRASTE- JA HÖNTSÄLIIKUNTA Kuntojudo Aikuisten uintitekniikkakoulu PAPPAJUDO Matalan kynnyksen pienryhmät Bocciakerho Kuntopesis Mammakiekko ja mammakoris KUNTONYRKKEILY Aikuisten yleisurheilukoulu ILTARASTITOIMINTA ISKUSSA INTTIIN Pistemestari-pelisovellus (salibandy) Bailatino Horsebic Aikuisten futiskoulu Jumpat Unelma Cup Sukella Suomessa - kurssit Puolivälin pysäkki Kokkola City Run Ui kesäksi kuntoon Kesäyön marssi Saku Star KUNTOKUUKAUSI MAMMALIIGALEIRI
LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN MOTIIVIT TOTEUTTAA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ LIIKUNTAA: loistava tuote, laji sopii tehyliin (5/48) Laji on aivan loistava tuote: monipuolinen laji (yksittäinen tunti sisältää kestävyys-lihasvoima-liikkuvuusharjoittelua); talouden näkökulmasta; ei vaadi tilaresursseja; halpa laji harrastaa (100 /kausi); ei vaadi harrastajalta varusteita." (Haastateltava lajiliitosta) "Kuten jo on moneen kertaan todettu, laji on lähtökohtaisesti juuri terveyttä ja hyvinvointia edistävää. Laji on tiimityötä, jatkuvaa oppimista, vastuun kantamista myös muista, elämys- ja luontoliikuntaa jne. Sosiaalinen hyvinvointi korostuu lajissa myös paljon. Jaetut kokemukset ovat rikastavia ja kantavat koko elämänkaarella." (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
POHDITTAVAKSI Voiko kilpaurheilua harrastaa? Mitä me oikeastaan haluamme edistää, kun edistämme harrasteliikuntaa?
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kohderyhmät
LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN OPERATIIVISTEN TOIMINTOJEN KOHDERYHMÄT Yleisesti ottaen kaikenikäiset, vaihtelee kuitenkin järjestöittäin. Pääpaino leikki- ja kouluikäisissä lapsissa, nuorissa ja työikäisissä Toiminta suunnattu pääosin liikunnasta (ja lajista) valmiiksi kiinnostuneille ja innostuneille, mutta tarjolla on myös alkeiskursseja, jonne ovat tervetulleita myös aloittelijat ja vähemmän liikkuneet. Muita kohderyhmiä: eri kulttuuritaustasta tulevat ja maahanmuuttajat, liikkujien / urheilijoiden puolisot, erityisryhmät (mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset, aistivammaiset), naiset / miehet, syrjäytymisvaarassa olevat asunnottomat, työttömät, eri ammattiryhmät (poliiseille), odottavat äidit
TULEVAISUUDEN MAHDOLLISET KOHDERYHMÄT Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset "Seuroissa olisi tarjolla sellaisia toimintamuotoja, että kilpailemisen lopettanut ei lopeta harrastamista eli 17-vuotias." (Haastateltava lajiliitosta) Työikäiset aikuiset työyhteisöissä "Toivotaan, että seurat löytäisivät enemmän työyhteisöjä, että osaisivat liikuttaa heitä, löytäisivät työyhteisöistä uusia kohderyhmiä. Vaatii liiton toimenpiteitä, tukea ja kannustamista." (Haastateltava lajiliitosta) Ikääntyneet Satunnaisia vastauksia: erityisryhmät, ammattilaiset (esim. liikunnanohjaajat, fysioterapeutit), maahanmuuttajat, naiset / miehet, vähän liikkuvat
TULEEKO LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN LIIKUTTAA VÄHÄN LIIKKUVIA? Lajiliitot Aluejärjestöt Muut liikuntajärjestöt Yhteensä Ei 7/27 2/8 3/13 12/48 Kyllä ja ei 7/27 1/8 5/13 13/48 Kyllä 11/27 5/8 4/13 20/48 Yhteensä 25/27 8/8 12/13 45/48 Ei kannanottoa 3/48
EI, LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN EI TULE LIIKUTTAA VÄHÄN LIIKKUVIA "Pitää pystyä priorisoimaan se, mikä on liikuntajärjestöjen tehtävä: liikuntajärjestöjen liikuttamisen missio on vähintäänkin semiaktiiiveille. Todella passiiviset, jotka vaativat erityistoimenpiteitä, eivät kuulu liikuntajärjestöille. Pyritään varmistamaan, että semiaktiiviset pysyvät liikunnan parissa mahdollisimman pitkään. - - - Ei maailmanparantajan roolia urheilujärjestöille. Muuten todellinen missio hämärtyy. (Haastateltava lajiliitosta) Syyllistäminen mitä viime aikoina on ollut, on ihan väärin. - - - Ei pitäisi olla meidän rooli, mutta tottakai voidaan tehdään sen eteen töitä. Pitäisi sopia pelisäännöt, miten se hoidetaan. Esimerkiks mikä on yhteiskunnan rooli, mistä tulee olosuhteet eli saadaanko kunnat mukaan. - - - Jos sanotaan vaan, että organisoidaan, se on käytännössä mahdotonta. (Haastateltava lajiliitosta)
EI, LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN EI TULE LIIKUTTAA VÄHÄN LIIKKUVIA Jos mennään vielä tähän terveysliikunta-sanaan, mikä mua silleen niinku vähän harmittaakin, se on tärkeä ja mä ymmärrän niinku kaikkia näitä, et on sosiaalimenoja ja muuta, mutta se että jos se niinku velvoitetaan tämän hetken urheilujärjestöille sellanen tehtävä, et näillä samoilla resursseilla pitää huolta suomalaisten terveydestä niin silloin kyllä mennään metsään rajusti. Että siinä ei enää onnistu se terveydenhuollon ylläpito ja toisaalta sitte taas tää meidän ydintekeminen eli urheilu sitte siitä kärsii. - - - Ja sitten kun mennään todella inaktiivien liikuttamiseen. Kun puhutaan henkilöistä, jotka ovat todella huonokuntoisia, eivätkä liiku ollenkaan, ni mun täytyy sanoa rehellisesti, että mä en näe sitä, että sen pitäisi olla millään tavalla lajiliittojen tai seurojen tehtävä. - - - Jos oikeasti annetaan tehtävä lajiliitoille inaktiivien liikunnasta, tarvitaan resursseja ja osaamiseen koulutusta. (Haastateltava lajiliitosta)
KYLLÄ JA EI On ja ei, että yrittää pitää, mutta liikuntajärjestöt eivät siihen yksinään pysty. - - - liikunta-alan järjestöjen tehtävä on olla mukana, mutta ei ainoana toimijana onnistu asiaa ratkasee. - - - Kyllä se aika erikoisen kuvan minusta antaa liikuntajärjestöjen yhteiskuntavastuusta, jos todetaan, että meille ei oikeestaan kuulu muut kuin ihmiset, jotka on meidän helpointa kohderyhmää, eikä jakseta nähdä vaivaa niistä, kenelle tää liikunta-asia sinänsä olis tärkeä. (Haastateltava muusta liikuntajärjestöstä) "Sinänsä kyllä: pitäisi olla avointa toimintaa ja eri tasoryhmiä kyllä - matalalla kynnyksellä olisi hyvä päästä harrastamaan eri lajeja. Täysin liikkumattomien osalta tilanne tietysti on haastava. Oma halu tulla mukaan yleensä kai tarvitaan... - - - Ihmiset jotka ovat täysin liikkumattomia eivät välttämättä hakeudu liikuntajärjestöjen toiminnan piiriin. Liikuntajärjestöissä toimivat lähtökohtaisesti ovat jo jonkin asteisia "liikuntaaktiiveja" tai vähintäänkin ko. lajista kiinnostuneita." (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
KYLLÄ JA EI Voi olla. Niin lapsille kuin aikuisillekin se on haastavin kohderyhmä. Liikennevaloajattelulla keltaisella olevat voidaan vielä saada mukaan. Punaisella olevat vaatii osaamista, mitä meillä ei tällä hetkellä ole tai jos on, se on paikallista. - - - Veikkaan, että monessa tapauksessa ei ole (mahdollista), koska ei ole osaamista. (Haastateltava lajiliitosta) Tietysti tällaisia matalan kynnyksen toiminnan muotoja meidän pitää ehdottomasti kehittää siis sellaisia, joita mekin ollaan yritetty, et sinne on helppo tulla, ei tarvii olla välttämättä lajiosaamista tai mitään taustaa, et ei oo niitä vaatimuksia, mt se, että siitä pitäis tehdä primääritavoite ja - kohderyhmä, ni sen mäkin näen, et ei voi vaatia sellasta. (Haastateltava lajiliitosta)
KYLLÄ, LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN TULEE LIIKUTTAA VÄHÄN LIIKKUVIA "Kyllä. Liikkumattomuus on niin iso ongelma, että sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia. Tulee kuitenkin ymmärtää, että kyseessä on iso resurssiongelma eikä ongelmaa ratkaista kepillä. Jos tehtäväaluetta halutaan laajentaa, on euromäärääkin kasvatettava." (Verkkkokyselyyn vastaaja aluejärjestöstä) "Kyllä se mun mielestä on. En oikein näe, kuka muukaan se voisi olla kuin tää yhteisö, joka tässä ympärillä on. Kyllä seura on ydintoimintapaikka. Miten seuratoiminta saadaan sellaiseksi. On tässä ajassa. Meidän pitäisi päästä yritysmäisempään toimintatapaan, jossa pitäisi olla asiakkaita ja kuluttajia ja sellaisia toimijoita, joita aidosti halutaan palvella ja jotka hakevat laatua omalta toiminnalta. Seuraava oikea kuluttava sukupolvi haluaa palveluja ja kaipaa helppoutta. Kansalaistoimintaan ei löydy enää tulevaisuudessa aikaa." (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
KYLLÄ, LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖJEN TULEE LIIKUTTAA VÄHÄN LIIKKUVIA "Kyllä. Se miten se on mahdollista on iso kysymysmerkki- miten saada sellaista henkilöä liikkumaan joka ei sitä itse halua? Järjestöjen ja jäsenseurojen tulee kuitenkin miettiä keinoja alentaa kynnystä tulla liikkumaan ja kokeilemaan lajia." (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
Semmoset ihmiset, jotka ovat vahvasti kilpaurheilutaustasia ihmisiä, ni ei ne oikein loppujen lopuksi kunnolla oikein ymmärrä, että mistä puhutaan. Ne ymmärtää sen, ku Vasankari puhuu sentyyppistä tutkimustietoa, että mitä istuminen aiheuttaa tai mitä diabetes aiheuttaa, mutta se mitä ne ei ymmärrä, on se, että vastaus ei ole se, että liikkumattomalle ihmiselle mennään sanoon, että sun nyt pitäis liikkua, koska jos et sä liiku, se aiheuttaa sitä ja tätä ja tota. Ne ei ymmärrä, että ne perustelut mitkä itselle liikunnallisesti aktiiviselle ihmiselle on jotenkin niinku järkeenkäyviä, ni ne ei ole järkeenkäypiä sille ihmiselle, joka ei liiku. Ja se on se, mihin itekin on havahtunut siihen, että jos semmosta ymmärrystä ja osaamista ei oo, ei se vastauskaan ehkä sitten laajemmassa kuvassa löydy sieltä liikuntajärjestöjen piiristä, vaan niistä toimijoista, jotka kerää ja kokoo niukasti liikkuvaa väkeä oman toimintansa pariin, ni sieltä voisi löytyä paremmin niitä mahdollisuuksia aktivoida niitäkin ihmisiä." (Haastateltava muusta liikuntajärjestöstä)
MITÄ VÄHÄN LIIKKUVIEN LIIKUTTAMINEN VAATII TAI VAATISI? Välillä tuntuu, että urheiluihmisillä on suuria hankaluuksia asettua liikkumattoman nahkoihin ja näin ollen ei synny ymmärrystä taustalla oleville syille, eikä näin ehkä oikeanlaisia toimintamallejakaan, joilla olisi edes jonkinlaisia edellytyksiä saada ihminen innostumaan liikunnasta. Joillekin on shokki, että osalle ihmisistä elämä on ihan nautinnollista ilman liikuntaa ja urheiluakin. (Verkkokyselyyn vastaaja muusta liikuntajärjestöstä) Osataanko aina suhteuttaa lähtötasoon oikealla tasolla. Tähän tarvitaan koulutusta. (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
Tässä tullaan vapaaehtoistyön rajallisuuteen, että löytyy vapaaehtoisia pyörittämään tätä. (Haastateltava muusta liikuntajärjestöstä) Hyvät mahdollisuudet on jos osallistumismaksut pystytään pitämään hyvin alhaisina. olen aina ihaillut suunnistusporukoiden iltarastien hintoja. Siihen pitäisi muidenkin pyrkiä. Tosin metsä ei vaadi vuokraa, mutta hienoa kuitenkin. (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta) Lajiryhmien toiminta on paljon matalamman kynnyksen toimintaa kun monessa muussa lajissa. Siltikään lajiseurat eivät tavoita kaikkia ja aukkoja jää vähän liikkuvien kohdalla. (Haastateltava lajiliitosta)
YHTEENVETO & JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Liikunta- ja urheilujärjestöjen ensisijaisena kohderyhmänä ovat lajista ja /tai liikunnasta jo valmiiksi kiinnostuneet, vähintäänkin semiaktiiviset lapset, nuoret ja aikuiset. Vähäisen liikkumisen talkoissa liikunta- ja urheilujärjestöjen tehtävänä voisi olla huolehtia siitä, että nykyiset jäsenet jatkavat liikuntaharrastustaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuori, joka ei halua kilpailla saisi mahdollisuuden jatkaa harrasteryhmässä oman lajin parissa. Koskee myös ikääntyviä henkilöitä. Liikunta- ja urheilujärjestöillä voisi olla tulevaisuudessa motivaatiota järjestää toimintaa vähän liikkuville, mutta heillä tuskin tulee olemaan resursseja vähän liikkuvien etsimiseen. Vähän liikkuville suunnatun toiminnan järjestäminen vaatii lisää henkilöresursseja ja osaamista ja toteutuminen (Vähän liikkuvien tavoittaminen) vaatii yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
POHDITTAVAKSI Mitä ajatuksia heräsi?
Minkälaisena potentiaalina harrasteliikkujat nähdään liikunta- ja urheilujärjestöissä
HARRASTELIIKKUJAT NÄHDÄÄN ERITTÄIN TÄRKEÄNÄ JA SUURENA POTENTIAALINA Ei ainoastaan hyötynäkökulma, vaan toiminnan peruskohderyhmä. (6/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän huippuja. (13/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän seuratoimijoita. (4/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä suurempi taloudellinen hyöty. (9/48)
HARRASTELIIKKUJAT TOIMINNAN PERUSKOHDERYHMÄ (6/48) Meille muut kuin kilpa- ja huippu-urheilijat ovat meille ja yhteiskunnalle se tärkein potentiaali. Huippu-urheilija ovat meille valitettavasti se pakollinen painolasti joista liiton on pakko pitää huolta. Huippu-urheilijat aiheuttavat meille vain hirveästi kuluja ja töitä eivätkä kuitenkaan ole mihinkään liiton panostukseen tyytyväisiä. Vaikka heidän tuottamansa hyvä yhteiskunnalle on käytännössä nolla. (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta) Kivijalka: ei ole lajia, jos ei ole harrastajia. Laajat harrastajamassat ovat vahvuus. (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
MITÄ ENEMMÄN HARRASTAJIA, SITÄ ENEMMÄN HUIPPUJA (13/48) Massa tulee kuitenkin harrastuspuolelta. Massasta jalostuvat huiputkin. Ellei meillä ole lajin ympärillä lajista kiinnostuneita ihmisiä massoittain, meillä ei ole pian huippupelaajia, katsojia, talkootyöntekijöitä. Harrastajamäärät korreloivat suoraan huippu-urheiluun. Menestyjiä ei tule, jollei ole laadukas ja laaja lasten toiminta, jossa arvopohja on kunnossa. Tämä täytyy tehdä näkyväksi vielä seuroille. (Kaikki haastateltavia lajiliitoista)
HARRASTELIIKKUJAT NÄHDÄÄN ERITTÄIN TÄRKEÄNÄ JA SUURENA POTENTIAALINA Ei ainoastaan hyötynäkökulma, vaan toiminnan peruskohderyhmä. (6/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän huippuja. (13/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän seuratoimijoita. (4/48) Mitä enemmän harrastajia, sitä suurempi taloudellinen hyöty. (9/48)
MITÄ ENEMMÄN HARRASTAJIA, SITÄ SUUREMPI TALOUDELLINEN HYÖTY Tuloa harrastajilta jäsen- ja kausimaksujen muodossa Tuloa yrityskumppaneilta sponsorituloina Valtionavun määrä
YHTEENVETO & JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Harrasteliikunta nähdään järjestöissä suurena tai jopa huomattavan suurena potentiaalina. Voisi näkyä aikaisempaa paremminkin esimerkiksi siinä, että harrasteliikuntaa kehitettäisiin ja siihen panostettaisiin. Seurat elävät harrasteliikunnan tuotoilla, mutta eivät ole vielä ymmärtäneet sitä että tuotetta tulee kehittää ja lisätä. Kilpa- ja huippu-urheilun ja harrasteliikunnan vastakkainasettelun aika on ohi: harrasteliikunta hyötyy kilpa- ja huippu-urheilusta ja kilpa- ja huippu-urheilu hyötyy harrasteliikunnasta. Etenkin näkemys järjestöissä, seuratasolla ymmärrys ei vielä täysin sama. Volyymi tuo myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
POHDITTAVAKSI Kuinka harrasteliikunnan merkitystä seuroissa voitaisiin nostaa?
Tulevaisuuden toimenpiteet ja toiveyhteistyökumppanit
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄN LIIKUNNAN TOIMINNOT TULEVAISUUDESSA - Yhdeksän (9/48) vastasi, että tulevaisuudessa kohderyhmät ja toimet ovat samoja kuin nyt. - Kaksi keskeistä teemaa - Lajien välisen yhteistyön kehittäminen - Harrasteliikunnan kehittäminen
LAJIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN - Lajien välisestä kilpailusta haluttaisiin luopua Meidän urheilujärjestöjen pitäisi ajatella ekana niin, millä me saadaan nuoriso liikkumaan, ja sitten iloita siitä, jos lapset vielä harrastavat omaa lajia. - - - Pitäisi keskittyä siihen, miten saatais liikkumaan ne, jotka eivät vielä liiku. Lajien välinen kilpailu pois! (Haastateltava lajiliitosta) - Hyvät ideat jakoon! Me olemme pelaajamäärällisesti suurin lajiliitto ja tunnetaan siinä suhteessa oma vastuumme: jaetaan sitä tietoa, mitä meillä on ja niitä onnistuneita malleja. Esimerkiksi lajiliitto kopioi meidän toimintatapoja. Me kyl annetaan muiden käyttöön hyviä ideoita. Kaikki jakoon. Ja toisin päin kans eli et pyritään varastaa toisten ideoita. (Haastateltava lajiliitosta) - Lajien välinen yhteinen lisenssi
HARRASTELIIKUNNAN VAHVISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN "Aikaisemmin nähty, että kilpaurheilu ja harrasteliikunta ovat vastakkaiset. Entistä enemmän nykyään halutaan rakentaa siltoja kilpaurheilun ja harrasteurheilun välillä." (Haastateltava lajiliitosta) - Harrastemahdollisuuksien lisääminen - Alueellisesti kattavat ja osaavan ohjaajaverkoston luominen ja laadun varmistaminen - Aikuisten harrasteliikunnan tuotteen kehittäminen ja parantaminen - Viestinnälliset ponnistelut - Voit aloittaa myös aikuisena - Laji sopii kaikille - Seurojen tukeminen - Harrastajamäärän lisääminen
TOIVEYHTEISTYÖTAHOT TULEVAISUUDESSA Toiset liikunta- ja urheilujärjestöt (18/48) Työpaikat ja työyhteisöt (8/48) Koulut (6/48) Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat (6/48): fysioterapeutot, kuntoutus, ammattihenkilöstö, terveydenhoitajat Kansanterveysjärjestöt (4/48) Eläkeläisjärjestöt (3/48) Nuorisopuolen toimijat (2/48): nuorisojärjestöt, nuorisotalot, nuorisotoimet Yksittäiset Kunta koulujen ja nuorisopuolen lisäksi: varhaiskasvatus, liikuntatoimi Paikalliset yrittäjät Urheiluopistot Ammattiliitot Muut järjestöt Eläkevakuutusyhtiöt Kulttuuritahot
YHTEISTYÖN VAATIMUKSIA Selkeä roolitus Selkeät vastuujaot Konkreettiset tavoitteet Henkilöstöresurssia Ei hokkuspokkustemppuja, vaan pitkäjänteistä työtä. (Haastateltu muusta liikuntajärjestöstä)
Yhteistyö on päivän muoti-ilmiö, mutta käytännössä siitä on pitkällä tähtäimellä enemmän haittaa kuin hyötyä. Meille sopii yhteistyökumppaniksi kuka vaan, mutta perisuomalainen ahneus ja kateus järjestötoiminnassa aiheuttaa usein sen että jostain löytyy aina henkilö, jonka mielestä toinen osapuoli on saanut etua enemmän suhteessa työpanokseensa. Sen jälkeen yhteistyö on vaikeaa. Olemme valmiita tekemään yhteistyötä, mutta jos resursseja on riittävästi, niin pystymme ajamaan asioita eteenpäin ominkin voimin. Silloin asiatkin etenevät paljon nopeammin ja tehokkaammin. (Verkkokyselyyn vastaaja lajiliitosta)
POHDITTAVAKSI Mitä asioita voisimme tehdä yhdessä?
TEHYLI-TOIMIJAKARTOITUKSEN RAPORTOINTI: YHTEISARTIKKELI Työotsikko: Miten liikunta- ja urheilujärjestöt toteuttavat terveyttä ja hyvinvointia tukevaa liikuntatoimintaa Haluatko julkaista artikkelin oman järjestösi jäsenlehdessä, verkkolehdessä tai julkaisussa? Kerro asiasta viimeistään 15.11.2015.
Luettavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö & Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiihonen, A. (2014). Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6. Helsinki. Vuori, I. (2011). Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa M. Fogelholm; I. Vuori & T. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki, 12 19.
LISÄTIEDOT Kati Kauravaara Erikoissuunnittelija LIKES-tutkimuskeskus kati.kauravaara@likes.fi Puh: 0207629537