Moderni logistiikka-aluekonsepti Suomessa ja Keski-Euroopassa Jorma Härkönen Kansainvälinen Seinäjoen seudun yhdistettyjen kuljetusten seminaari 10.11.2011
LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti logistiikkakeskukset ja logistiikkakeskusalueet sekä keskusten suunnitteluun, rakentamiseen, kehittämiseen ja operointiin liittyvät toimintamallit. LIMOWA on kansallinen, avoin ja puolueeton. Osa työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) Älykkäät koneet -klusteria. Isäntäyhtiönä on Teknologiakeskus TechVilla. Tällä hetkellä 60 jäsentä.
LIMOWA yhdistää monta toimialaa
LIMOWA Logistiikkakeskusklusterin tavoitteet Edistää innovatiivista, kansainvälisesti kilpailukykyistä logistiikkakeskuksiin liittyvää osaamista. Saada aikaan konkreettisia liiketoimintahyötyjä jäsenyrityksille. Edistää suomalaisen huippuosaamisen vientiä ulkomaisiin logistiikkakeskushankkeisiin, painopisteenä Itä-Eurooppa ja erityisesti Venäjä. Toteuttaa Suomen logistiseen asemaan ja osaamiseen liittyvää uudentyyppistä verkottumista. Parantaa logistiikan koulutusyhteisöjen valmiuksia vastata tulevaisuuden logistiikkakeskusten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Hankkia julkista rahoitusta jäsenyrityksiä laajasti hyödyttäviin kehittämishankkeisiin.
LIMOWAn jäseniä Suuryrityksiä: Cargotec, Konecranes, Itella, VR Transpoint, YIT, SRV, Lemminkäinen, Huurre, Varova, Rocla, Toyota Material Handling, Onninen, Turvatiimi.. PK-yrityksiä: Kasten, Alfaroc, ESRI Finland, Leanware, Vindea, CT-Logistics.. Satamia: Helsingin Satama, HaminaKotka Satama, Hangon Satama, Kaskisten Satama Julkisia toimijoita: Invest in Finland, VTT, Finavia, Turun kaupunki, JAMK, HAMK, Laurea.. Kaupunkien/kuntien kehitysyhtiöitä: Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Vaasa, Seinäjoki, Oulu, Lappeenranta, Imatra, Valkeakoski, Kauhajoki, Mäntsälä.. Kumppanuusjäseniä: Finpro, LOGY, RFID Lab Finland,Airport Cluster Finland, Innorail..
Logistiikkakeskus logistiikkavyöhyke (1/2) Luokka Nimi Määrittely L0 L1 L2 L3 L4 L5 Logistiikkavyöhyke Logistiikkakeskittymä Logistiikka-alue Logistiikkapalvelukeskus Logistiikkakeskus Varasto, Terminaali Logistiikkakeskittymien, alueiden ja keskusten muodostama, usein pääväylien suuntainen vyöhyke. Itsestään muodostunut logistiikkakeskusten ja alueiden tiivis ryhmä, usean hallinnoima, useita toimijoita. Järjestäytyneesti muodostunut, logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, freight village, jossa useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Useita toimijoita. Kaikille asiakkaille avoin logistiikkakeskus. Tietyn tahon hallinnoima, mahdollisesti useita toimijoita. Suljetun piirin eli tietyn kauppaketjun tai teollisuusyrityksen oma logistiikkakeskus tai keskusvarasto, josta tavaraa toimitetaan vain ko. yrityksen omiin tarpeisiin. Yksityisten omistamia varastoja yms., pinta-ala alle 10 000 m 2
Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen (ESLogC) -hankekokonaisuus Tavoitteena kehittää logistiikkakeskusten toimintaa ja tuottaa uutta tietoa logistiikkakeskuksista. ESLogC:ssä toteutetaan 20 erillistä kehittämisprojektia, joista hyötyvät erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat tai toteuttavat yritykset. Yritykset ovat aktiivisesti mukana kaikissa osaprojekteissa. Yritykset ohjaavat projektien sisältöjä, millä varmistetaan, että kaikki projektit ovat kytkettynä käytännön toimintaan. Hankkeen toteuttajat:
Etelä-Suomen logistiikka-alueet
Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet
Nykyaikainen keskieurooppalainen intermodaaliterminaali: Kooltaan yhä suurempia, jopa useiden satojen hehtaarien alueita Usein satamissa, mutta yhä useammin sisämaassa, Keski-Euroopassa jo laaja verkosto (yli 500 junaa päivässä) Lentokenttäympäristöt kehittyvät voimakkaasti Usein kymmeniä toimijoita samalla alueella, mahdollisesti useita operaattoreita Keskeinen osa kansainvälistä logistiikkaketjua, terminaalit linkittyneet toisiinsa. Yhteistyötä haetaan yli maiden ja osavaltioiden rajojen. Alueilla usein myös teollisen tuotannon loppuvaiheen toimintaa Entistä enemmän ulkoisia palveluita ja palveluntarjoajia Moderni ja älykäs teknologia avainroolissa toimintojen tehostajana Alueen yhteisiä asioita yleensä hoitaa isäntäyhtiö
Freight Village: Interporto Bologna
Logistics Park: London Gateway
Freight Village: Großbeeren Berlin
Freight Village: Großbeeren Berlin
Freight Village: Großbeeren Berlin
Freight Village: Großbeeren Berlin
Keski-Euroopan kehittyvä verkosto
Keski-Euroopan kehittyvä verkosto/esimerkkinä sveitsiläinen HUPAC yhdistettyjen kuljetusten verkosto
Menestystekijät Suomessa (voidaanko saavuttaa?) Oikea sijainti kysyntään nähden, sopiva määrä hub eja Rahdinantajien kiinnostus Riittävät kuljetusvolyymit, kriittinen massa saavutettava Runkoreittien muodostuminen riittävän harvoihin satamiin Riittävän tiheät aikataulut, blokkijunat Konttien saaminen raiteille Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Rahoituksen järjestyminen, esim. Saksassa valtio tukee voimakkaasti Kyky rakentaa alueelle monipuolinen palveluvarustus Kyky joustavaan yhteistyöhön eri toimijoiden ja myös eri terminaalien välillä Järkevä ja kannattava liiketoimintamalli
Mikä on kuntien rooli kehityksessä? Kunnat hakevat alueelleen investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Logistiikkakeskushankkeet voivat olla kuntavetoisia, useimmiten ne kuitenkin ovat tukkukaupan, logistiikan palveluyritysten tai kiinteistökehittäjien synnyttämiä. Yritykset etsivät tehokkaan toiminnan kannalta optimaalisia sijaintikohteita.
Sijaintipaikan valinta Yritysten mielestä tärkeimmät logistiikkakeskusten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät: Toimitusten ja jakelun kuljetuskustannukset Työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Yhteydet satamiin Toimitilakustannukset
Milloin kuntien rooli muuttuu ongelmalliseksi? Kuntapäättäjien toiveet ja kansainvälisesti toimivan logistiikkamaailman realismi eivät kohtaa. Laaja logistiikka-alue ulottuu usean kunnan alueelle, kuntien kaavoitustoimi katsoo vain omien rajojen sisälle. Keskitytään naapurikuntien kanssa nokitteluun. Liikemiehet käyttävät tilanteen hyväkseen -> verille kilpailuttaminen. Kunnat myyvät/vuokraavat maata alihintaan, vaikka yrityksillä olisi varaa maksaa tontista ja siihen liittyvistä kunnallisteknisistä palveluista käypä hinta.
Intermodaalisuuden ja logistiikka-alueiden kehittämistä edistävät: EU, Valkoinen Kirja, Promit ja muut laajat projektit Useiden EU-maiden hallitukset sekä osavaltiot EIA European Intermodal Association Europlatforms UIRR (International Union of Combined Road-Rail Transport Companies) YTL : Kombi-Suomea rakentamassa (erinomainen perusselvitys) LIMOWA, usean kaupungin kehitysyhtiöt Suuret satamayhtiöt Euroopassa (esim. HHLA) Suuret rautatieyhtiöt Euroopassa
Lisätietoja LIMOWAsta: Jorma Härkönen, johtaja p. 040 3517 621 jorma.harkonen@techvilla.fi Heikki Lahtinen, projektipäällikkö p. 050 342 4056 heikki.lahtinen@techvilla.fi www.limowa.fi