Palveluopas lapsiperheelle Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Palveluopas lapsiperheelle Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

SISÄLLYSLUETTELO Yleistä hakemisesta 1. Alle 16-v. vammaistuki 2. Apuvälineet 3. Asunnon muutostyöt 4. Auto: Ajoneuvovero Autoveron huojennus Auton apuvälineet ja muutostyöt Tuki auton hankintaan Vammaisen henkilön pysäköintilupa 5. Erityishoitoraha 6. Harrastusvälineet 7. Henkilökohtainen apu 8. Hoitotakuu 9. n korvaukset yksityisistä terveydenhuoltopalveluista 10. Kotipalvelu/kotihoito 11. Koulunkäynti: Erityisopetus koulussa Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Koulumatkat Koulunkäyntiavustaja Pidennetty oppivelvollisuus Tehostettu tuki 12. Kuljetuspalvelut 13. Kuntoutusmatkat 14. Kuntoutusohjaus 15. Kuntoutusraha vanhemmalle 16. Kuntoutussuunnitelma 17. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu ja palveluseteli 18. Lyhytaikais- ja tilapäishoito 19. Lääkekorvaukset 20. Omaishoidon tuki 21. Osittainen hoitoraha 22. Palveluasuminen 23. Palvelusuunnitelma 24. Potilasasiamies 25. Päivähoito: Avustaja päivähoidossa Erityinen tuki päivähoidossa Kuljetus päivähoitoon 26. Sopeutumisvalmennus 27. Sosiaaliasiamies 28. Terveydenhuollon maksukatto 29. Tilapäinen hoitovapaa 30. Tulkkipalvelut 31. Vaipat ja muut ilmaiset hoitotarvikkeet 32. Vakuutuskorvaukset 33. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 34. Yleinen toimeentulotuki 35. Ylimääräiset erityisravintokustannukset 36. Ylimääräiset vaatekustannukset 37. Yöpymisraha

Yleistä hakemisesta Hakemukset tehdään kirjallisesti. Hakemuksessa tulee lukea selkeästi, mitä palvelua tai tukea haetaan ja missä laajuudessa sitä haetaan. Hakemus kannattaa perustella mahdollisimman tarkasti etenkin silloin, jos kyseessä on harkinnanvarainen palvelu. Itselle täysin selvät asiat kannattaa myös kirjoittaa hakemukseen, koska asiat eivät ole päättäjille välttämättä yhtä selviä. Yleensä hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee diagnoosi sekä palvelun tarve. Avuksi voivat olla myös muut asiantuntijalausunnot, kuten esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto. Lisäksi mahdollinen kuntoutussuunnitelma ja/tai palvelusuunnitelma kannattaa oheistaa hakemukseen. Päätös Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös asiakkaalle. Päätöksessä on oltava tieto, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on myös aina esitettävä perustelut sille, miksi kyseiseen ratkaisuun on päädytty. Lisäksi päätöksessä on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat. Päätöksen tulee sisältää ohjeet, kuinka päätöksestä voi valittaa. Muutoksenhakuaika alkaa siitä hetkestä, kun asiakas on saanut päätöksen ja muutoksenhakuohjeet tiedoksi. Palveluihin tyytymätön voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Jokaisella kunnalla on nimetty sosiaaliasiamies, joka tiedottaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies avustaa tarvittaessa asiakasta muutoksenhaussa sekä neuvoo tarvittaessa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Subjektiivinen oikeus eli erityinen järjestämisvelvollisuus Sosiaalitoimi, vammaispalvelu Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnonmuutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät. Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös n vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen, mikäli vammainen henkilö on alle 65-vuotias ja saa n korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai korotettua tai ylintä lapsen tai aikuisen vammaistukea sekä täyttää muut n vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevat ehdot. Määrärahasidonnaiset palvelut eli yleinen järjestämisvelvollisuus Sosiaalitoimi, vammaispalvelu Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole ns. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa. Vaikeavammaisuus Vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden määrittely ei koskaan voi perustua yksin lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön

arvioon. Vammaisuus määritellään erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Vammaispalvelulaissa esimerkiksi kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä, eikä tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. lla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä. Lisätietoja Lisätietoja saa kotikunnan sosiaalitoimistosta, kotikunnan terveyskeskuksesta, :sta ja hoitavasta sairaalasta. Asioiden selvittely on hyvä aloittaa mahdollisimman läheltä, omalta paikkakunnalta ja siltä taholta, jonka alaisuuteen asia varsinaisesti kuuluu. Ohjeita kunnan palveluiden hakemisesta ja hakulomakkeita saa vammaispalveluista vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Joidenkin kuntien kotisivuilta voi tulostaa hakulomakkeita. n lomakkeita ja hakuohjeita saa n paikallistoimistosta ja kotisivuilta. 1. Alle 16-v. vammaistuki Vammaistuki on tarkoitettu lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi, kun hoidon tai kuntoutuksen tarve kestää vähintään kuusi kuukautta. Myönnetään perheelle, kun lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarve sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan. (perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki.) Vammaistuen voi saada määräajaksi tai siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Tuen maksuaika riippuu siitä, miten pitkään lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden arvioidaan kestävän. Jotkut sairaudet ovat elinikäisiä, mutta niiden aiheuttama rasitus ja sidonnaisuus voi muuttua, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Perhe voi hakea jatkoa määräajaksi myönnettyyn tukeen. Hakukaavakkeen liitteeksi pitää oheistaa alle vuoden vanha lääkärinlausunto lomake C. 2. Apuvälineet Terveyskeskus Keskussairaala/apuvälineyksikkö Sosiaalitoimi/vammaispalvelu, Opetustoimi Terveydenhuolto myöntää päivittäisissä toiminnoissa selviämiseksi tarvittavat apuvälineet, perusapuvälineet terveyskeskuksesta ja erikoisapuvälineet keskussairaalasta. Koulu järjestää peruskoululaiselle koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. myöntää kalliimpia erityistason apuvälineitä opiskelusta selviytymiseksi peruskoulun yläasteelta alkaen. Kunnan sosiaalitoimi voi korvata puolet sellaisten tarpeellisten apuvälineiden kustannuksista, jotka eivät kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin, esimerkiksi harrastusvälineet. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet kuuluvat kunnan korvattaviksi. Korvausta maksetaan vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toimin-

nassa. Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden, laitteiden todellisista kustannuksista. 3. Asunnon muutostyöt Myönnetään kunnan sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivisena oikeutena. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Muutostöillä tarkoitetaan välttämättömiä ja kohtuuhintaisia muutostöitä sekä asuntoon kiinteästi kuuluvia välineitä ja laitteita ja niiden asennusta, esimerkiksi oviaukkojen leventämistä ja luiskien rakentamista. 4. Auto Ajoneuvovero Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 :ssä tarkoitetusta autoveron palautuksesta. Lisätietoa saa poliisilta ja internetistä osoitteesta www.ake.fi -> verotus -> ajoneuvovero -> vapautus ajoneuvoverosta. Autoveronhuojennus Hangon tulli Tullihallitus Autoveronhuojennusta voivat hakea vammaisen lapsen vanhemmat. Tullihallitus voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Auton apuvälineet ja muutostyöt Sosiaalitoimi/vammaispalvelu Vammaispalvelulain perusteella kunnan sosiaalitoimi voi määrärahojen puitteissa korvata täysimääräisenä myös vamman vaatimat muutostyöt autoon. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. lisälämmitin). Tuki auton hankintaan Sosiaalitoimi/vammaispalvelu Tukea auton hankintaan myöntää harkinnanvaraisesti oman kunnan sosiaalitoimisto. Tukea voidaan myöntää uuden tai käytetyn auton hankintaan puolet auton hankintahinnasta. Vammaisen henkilön pysäköintilupa Poliisi Poliisiviranomaiset voivat myöntää vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Lupaa haetaan paikalliselta poliisiviranomaiselta saatavalla lomakkeella ja sen voi täyttää myös sähköisenä osoitteessa www.poliisi.fi. 5. Erityishoitoraha Erityishoitoraha maksetaan vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta aiheutuvan ansionmenetyksen johdosta. Erityishoitorahan suuruus määräytyy hakijan työtulojen mukaan ja maksetaan enintään 60 arkipäivän ajalta erikseen laskettuna sairaala- ja kotihoidon osalta. 6. Harrastusvälineet Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain nojalla korvata puolet sellaisten tarpeellisten harrastusvälineiden kustannuksista, jotka eivät kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan (SOLIA) kautta voi vuokrata liikuntavammaisille sopivia välineitä (www. vammaisurheilu.fi). 7. Henkilökohtainen apu Sosiaalitoimi/vammaispalvelu Henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan korvata oman kunnan sosiaalitoimesta. Henkilö-

kohtaisen avustajan työsopimuksen tekee alle 15-vuotiaan lapsen kohdalle huoltaja. Henkilökohtaisen avustajan työtehtäviin kuuluvat työnantajan tarpeiden mukaiset asiat. 8. Hoitotakuu Määrittää sen, kuinka pian hoidon tarve tulee arvioida ja saada hoitoa. Kiireettömissä tapauksissa hoidon tarve tulee arvioida kolmen päivän sisällä ja hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta terveyskeskuksessa. Sairaalassa hoidon tarve on arvioitava kolmen viikon sisällä ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta (erikoissairaanhoito). 9. n korvaukset yksityisistä terveydenhuoltopalveluista korvaa osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista. Hoitojen ja tutkimusten tulee olla lääkärin määräämiä. 10. Kotipalvelu/kotihoito Sosiaalitoimisto Maksullinen palvelu, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden tai vamman perusteella. Tilapäisestä käynnistä veloitetaan kertamaksu ja jatkuvasta palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. Kotipalveluun kuuluu muun muassa kaupassa ja apteekissa käynti, ruoan valmistus ja avustaminen peseytymisessä. Periaatteena on avustaa niissä arkipäivän toiminnoissa, joista perhe ei selviydy ilman apua. Kotipalvelu auttaa tarpeen vaatiessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotipalvelusta perittävään maksuun vaikuttavat ruokakunnan koko ja bruttotulot sekä käytetyn palvelun määrä. Kotipalvelun lisäksi voi saada kotisairaanhoitoa. Se voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kuntien mahdollisuudet antaa kotipalvelua vaihtelevat hyvin paljon. 11. Koulunkäynti Erityinen tuki Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta, jota järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai pienryhmässä tai muulla soveltuvalla tavalla. Kaikille erityisopetusta tarvitseville oppilaille tulee tehdä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Kunta Perusopetuslain mukainen koululaisten aamuja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunnat vastaavat aamu- ja iltapäivähoidon kokonaisuudesta. Kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota toimintaa. Koulumatkat Koulutoimi Sosiaalitoimi Koulutoimi järjestää peruskoululaisten koulukuljetukset, jos koulumatka on oppilaan vamman huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa koulukuljetuksen järjestää oman kunnan sosiaalitoimi kuljetuspalvelun puitteissa. Koulunkäyntiavustaja Koulutoimi Sosiaalitoimi Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa koulunkäyntiavustajan, joka voi olla henkilökohtainen tai useamman lapsen yhteinen. Koulunkäyntiavustajan myöntää peruskoulun osalta koulutoimi ja peruskoulun jälkeen kunnan sosiaalitoimi. Avustajan tarve arvioidaan laadittaessa lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa. Koulunkäyntiavustaja voi toimia myös saattajana koulumatkoilla. Pidennetty oppivelvollisuus Oppivelvollisuus alkaa yleisesti 7-vuotiaana.

Lapsella on oikeus esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, jos vammaisuuden tai sairauden perusteella ei ole mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Lapset, jotka ovat pidennetyn 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Lisätietoa osoitteesta www.oph.fi. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.. 12. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle. Kunnan tulee järjestää välttämättömät työ- ja opiskelumatkat ja lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, jotka voivat ulottua asuinkunnan tai lähikuntien alueelle. Kuljetuksesta voidaan periä julkisen liikenteen mukainen kertalipun hinta. 13. Kuntoutusmatkat Kuntoutukseen liittyvät matkakulut korvaa. Matkakuluissa on omavastuuosuus ja korvaus tulee hakea erikseen. 14. Kuntoutusohjaus Keskussairaala Kuntoutusohjaajan tehtävä on tukea vammaista ja hänen perhettään eri elämäntilanteissa sekä neuvoa yhteiskunnan palveluiden käytössä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta. 15. Kuntoutusraha vanhemmalle Kuntoutusraha on tarkoitettu palkkatyötä tekevälle henkilölle, joka on kuntoutuksessa. Sitä voidaan maksaa myös vammaisen lapsen vanhemmille. Vanhemmille voidaan maksaa kuntoutusrahaa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssin ajalta. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on verollista tuloa. 16. Kuntoutussuunnitelma Terveyskeskus Keskussairaala Laaditaan terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Laadittu suunnitelma on voimassa 1-3 vuotta ja siitä tulee selvitä, miten sairaus tai vamma rajoittaa arjessa toimimista ja miten kuntoutus turvaa tai parantaa em. selviytymistä. 17. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu ja palveluseteli Kunta Joissakin kunnissa on huolehdittu myös lapsiperheiden tilapäisestä kotipalvelusta. Palvelua voivat saada perheet, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun esimerkiksi aikuisen tai lapsen sairastumisen vuoksi. Kunta voi järjestää kotipalvelua omien kodinhoitajiensa kautta tai myöntämällä perheelle palveluseteleitä, joilla perhe voi ostaa kotipalvelua yksityisiltä yrityksiltä.

18. Lyhytaikais- ja tilapäishoito Lyhytaikais- ja tilapäishoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko. Vaihtoehdot ja mahdollisuudet tilapäishoidon saamiseen vaihtelevat eri paikkakunnilla. Lyhytaikais- ja tilapäishoitoa järjestetään perhehoitona, perhelomituksena, laitoshoitona ja asuntoloissa. Kunnan tilanteen tietää parhaiten sosiaalityöntekijä. 19. Lääkekorvaukset Vakuutusyhtiöt Lääkekorvaukset myöntää kansaneläkelaitos tai vakuutusyhtiö. Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen luokkaan: peruskorvaus (42% lääkkeen hinnasta) sekä alempi- ja ylempierityiskorvaus (72% ja 100% lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään kuitenkin kolmen euron omavastuu per lääke. Peruskorvaus myönnetään -kortilla, mutta erityiskorvauksia tulee aina hakea erikseen lääkärintodistuksella. Kaikkien korvattavien lääkkeiden omavastuuosuudet kerryttävät lääkekattoa. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 700,92 euroa vuonna 2012. Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista esittämällä -kortin ja n ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea takautuvasti puolen vuoden ajalta. 20. Omaishoidon tuki Kunta/sosiaalitoimi Omaishoidon myöntää kotikunta. Omaishoito on vammaisen henkilön tai sairaan lapsen tai vanhuksen hoitamista tai huolenpitoa kotona. Hoitajana voi toimia ainoastaan omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoidon tuki tarkoittaa hoidettavalle annettavia palveluita ja omaishoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota, vapaata ja omaishoitoa tukevia palveluita. Tuen suuruus riippuu hoitotyön sitovuudesta ja vaativuudesta. 21. Osittainen hoitoraha Vanhemmilla on mahdollisuus lyhentää työaikaansa palkattomasti enintään 30 viikkotyötuntiin ja saada osittaista hoitorahaa ansionmenetyksen korvaamiseksi, jos lapsi on alle 3-vuotias tai jos lapsi osallistuu ensimmäisen tai toisen vuoden perusopetukseen. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa maksetaan vanhemmille 6-vuotiaasta lähtien kolmannen luokan loppuun. 22. Palveluasuminen Palveluasumispäätöksen tekee oman kunnan sosiaalitoimi. Palveluasuminen tulee järjestää vaikeavammaisuuden perusteella ja se voidaan järjestää palvelutalossa tai yhdistämällä eri tukimuotoja. Palveluasumisen tavoitteena on parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä ja antaa apua arjessa selviytymiseen. Palveluasuminen voidaan järjestää myös vammaisen henkilön kotona. Palveluasumispäätös voidaan tehdä myös lapselle tarpeen mukaan. 23. Palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta velvoittaa sosiaalitoimen viranhaltijan laatimaan vammaispalvelulain mukaisen palvelusuunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Se on tarkistettava aina, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelma laaditaan sosiaalitoimistossa yhdessä vammaisen lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Suunnitelmasta ilmenevät kaikki henkilön tarvitsemat palvelut, joita tulee aina erikseen hakea.

24. Potilasasiamies Keskussairaala Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty potilasasiamies, jonka puoleen voi kääntyä mm. tilanteissa, joissa on tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun. 25. Päivähoito Avustaja päivähoidossa Päivähoito Koulutoimi Lapsen on mahdollista saada avustaja päivähoitoon. Avustajan tarpeen arvioi joko lääkäri tai psykologi. Päivähoidon osalta avustajan järjestää päivähoito ja esikoulun osalta koulutoimi. Erityinen tuki päivähoidossa Päivähoito Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka tarvitsevat erityistä kuntoutusta ja opetusta fyysisen, psyykkisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilta. Varhaiskasvatuksen erityisopetus perustuu päivähoidon yleisille kasvatustavoitteille, mutta toiminnassa otetaan huomioon lapsen erityistarpeet. Päivähoidon ympäristöä muokataan lapsen tarpeita vastaaviksi. Lapsen kehityksen tukemiseksi laaditaan yksilöllinen päivähoidon varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Kuljetus päivähoitoon Kunta Päivähoitomatkat on neuvoteltava kotikunnan kanssa erikseen. 26. Sopeutumisvalmennus Terveyskeskukset Sosiaalitoimisto Vakuutusyhtiöt Vammaisjärjestöt Sopeutumisvalmennuksella tarkoitetaan vammaisen henkilön ja tämän perheen tukemista vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sopeutumisvalmennusta voi hakea :lta tai sitä voivat maksaa harkinnanvaraisesti joko terveyskeskus, keskussairaala tai oman kunnan sosiaalitoimisto. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaan tai lääkärinlausuntoon pohjautuvaa maksusitoumusta, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta. 27. Sosiaaliasiamies Sosiaaliasiamies on kunnan nimeämä henkilö, jonka tulee neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamisessa sekä avustaa mm. muistutuksen tekemisessä. 28. Terveydenhuollon maksukatto Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna2012 maksukatto on 636 euroa. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Maksukattoon lasketaan mukaan mm. fysioterapiamaksut, sairaalan poliklinikkamaksut ja kuntoutushoidon maksut. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. 29. Tilapäinen hoitovapaa Työntekijällä on oikeus jäädä pois töistä hoitamaan tilapäisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lastaan kotiin. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää.

30. Tulkkipalvelut Tulkkipalvelut myönnetään kuulovammaiselle sekä kuulo- ja näkövammaiselle ja puhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaiselle henkilölle myönnetään vähintään 360 tulkintatuntia ja muille vähintään 180 tulkintatuntia vuodessa. Lapsen, joka ei kommunikoi puheella, on mahdollisuus saada puheterapiaa. Myös vanhemmat voivat saada kommunikaation opetusta. Kommunikaation opetus voi olla esimerkiksi esineiden käytön, eleiden, viittomien, kuvien tai blisskielen opettelua. 31. Vaipat ja muut ilmaiset hoitotarvikkeet Terveyskeskusten kotisairaanhoito Terveyskeskusten kotisairaanhoidosta perhe voi saada vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi tarvittavia ilmaisia hoitotarvikkeita ja vaippoja. Hoitotarvikkeiden ja -välineiden tarpeen arvioi lääkäri. Tarvikkeita ja välineitä jaetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan. 32. Vakuutuskorvaukset Vakuutusyhtiöt Korvausta vamman tai sairauden aiheuttamiin kuluihin voi saada myös vakuutusten kautta. Vakuutuksista esimerkiksi liikennevakuutus korvaa myös lapsen kuluja hänen joutuessaan liikenneonnettomuuteen. Pakollisten vakuutusten lisäksi perheet voivat täydentää vakuutusturvaansa valitsemillaan, eri vakuutusyhtiöiden vaihtelevien korvaustasojen vakuutuksilla. sairauden vuoksi alentunut, voidaan hänelle myöntää erillinen veronmaksukyvyn alentumisvähennys. Vähennys on harkinnanvarainen. 34. Yleinen toimeentulotuki Sosiaalitoimi Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jolla turvataan perheen toimeentulo. Tukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. 35. Ylimääräiset erityisravintokustannukset Erityisravinto tai erityisravintovalmisteet voidaan korvata. Ravintovalmisteiden tulee aiheuttaa perheelle lisäkustannuksia. Tarpeen tulee olla pitkäaikainen ja säännöllinen. Erityisravinnon tarve tulee olla lääketieteellisesti yksityiskohtaisesti selvitetty. Lääkärin suositus ei riitä. Tuki on määrärahasidonnainen. 36. Ylimääräiset vaatekustannukset Ylimääräiset vaatekustannukset voidaan korvata, jos lapsi ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jos vaatteet kuluvat tavallista nopeammin tai jos vaatteita pitää korjauttaa. 33. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Verotoimisto Perheellä, jolla on vammainen lapsi, on mahdollisuus saada veronpalautuksia tai alennuksia. Mikäli henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on esimerkiksi 37. Yöpymisraha n maksamaa yöpymisrahaa voi saada, jos joutuu matkan aikana tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia yöpymään majoitusliikkeessä tai tutkimus- tai hoitolaitoksen majoituksessa.

LINKKILISTA Invalidiliiton pieni palveluopas http://www.invalidiliitto.fi/files/attachments/pieni_palveluopas_2010.pdf Järjestöjen sosiaaliturvaopas http://www.sosiaaliturvaopas.fi/ Invalidivähennys www.vero.fi Kansaneläkelaitos www.kela.fi Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta www.somla.fi Vammaisen pysäköintilupa www.poliisi.fi Vammaisfoorumi www.vammaisfoorumi.fi Yleinen oikeusapu, vakuutusoikeus www.oikeus.fi Potilaan oikeudet www.valvira.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.www.stm.fi

Tämä opas on tarkoitettu vaikeavammaisen lapsen perheelle. Opas käsittelee yhteiskunnan tarjoamia erilaisia tukimuotoja. Oppaan ovat laatineet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kuntoutussosiaalityöntekijä Virpi Syrjälahti ja Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön suunnittelija Miia Laitinen. Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö on harvinaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen osaamis- ja tietokeskus. Lisätietoa yksikön toiminnasta löytyy osoitteesta www.invalidiliitto.fi/harvinaiset Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu 10, 15100 Lahti puh. (03) 812 811, fax (03) 7830 250 lahden.kuntoutuskeskus@invalidiliitto.fi www.lahdenkuntoutuskeskus.fi