Sörnäistenniemen alueen ruoppaus ja vesialueen täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

Etelä-Suomi Päätös Nro 174/2010/4 Dnro ESAVI/221/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.10.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Sörnäistenniemen alueen ruoppaus ja vesialueen täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on 1.1.2010 alkaen jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 25.2.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 15.4.2009, 6.11.2009, 16.11.2009, 19.11.2009, 11.12.2009 ja 5.2.2010, pyytänyt lupaa Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Sörnäistenniemi sijaitsee Kalasataman alueella, noin kaksi kilometriä Helsingin ydinkeskustan koillispuolella. Helsingin Sataman käytössä ollutta aluetta muutetaan asuin- ja toimipaikka-alueeksi satamatoimintojen siirryttyä vuoden 2009 alussa Vuosaareen. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi asuinrakennuksia, liike-, toimisto- ja palvelutiloja, puisto- ja virkistysalueita sekä liikennealueita. Hankealue sijaitsee Sompasaarensalmen ja Kuorekarinsalmen yhtymäkohdassa. Sörnäistenniemen alueelta on kaavoitettu merialuetta täytettäväksi ja rakennettavaksi 10 700 m 2 :n suuruinen alue korttelin 10590, Capellan puistotien ja Parrulaiturin alueella. Kortteli 10590 ulottuu mereen nykyisen reunapenkereen ulkopuolelle, minkä vuoksi vesialuetta on tarpeen ruopata ja ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

täyttää. Lisäksi alueen eteläosaan rakennetaan kanava ja rannan koillis- ja kaakkoisosissa muutetaan merialueeksi pienehköjä maa-alueita. Merialueen yleiskuvaus Sörnäisten sataman edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee 10 20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Sörnäisten edustalla sijaitseva Kruunuvuorenselkä on etelään avautuva Helsingin sisäsaariston suurin selkä, jonka keskisyvyys on yli 10 m. Kruunuvuorenselältä on yhteys ulkomerelle päin Suomenlinnan kautta. Kruunuvuorenselkää kuormittavat etenkin Vantaanjoki, rankkasateiden aiheuttamat Helsingin kantakaupungin viemäristön ylivuodot, ranta-alueiden pilaantuneet maat ja jätteet sekä vesiliikenteen satunnaispäästöt. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien 1904 2006 havaintojen perusteella seuraavasti: 2 HW (ylivedenkorkeus) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MNW (keskialivedenkorkeus) NW (alivedenkorkeus) MW 2006 +1,51 m MW 2006 +0,89 m MW 2006 +0,00 m MW 2006-0,63 m MW 2006-0,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa, ja siihen vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa, ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Veden laatu Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan pääosin tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I IV eli erinomainen heikko). Sörnäistenniemen alue, kuten yleisesti pääkaupunkiseudun merenranta-alueet, kuuluu laatuluokkaan välttävä (luokka IV). Veden laadun pysyminen vain välttävänä johtuu pääasiassa Vantaanjoen mukana tulleesta hajakuormituksesta sekä aikaisemmin raskaasti kuormitetun alueen pohjasedimentin aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Kruunuvuorenselällä (näyteasemat 18 ja 22; syvyydet 16 ja 13 m) pohjaeläinten tiheydet ovat olleet korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin yhteisöjä hallitsivat selvästi harvasukamadot (Oligochaeta). Tämän jälkeen näyteaseman 18 harvasukamatojen, liejusimpukan ja surviaissääsken toukki-

en hallitsema yhteisö on tasaisesti pienentynyt. Näyteasemalla 22 on havaittu uutta runsastumista, kun liejusimpukoiden määrä on lisääntynyt. Harvalukuisista lajeista merisukasjalkainen (Hediste diversicolor) näyttäisi taantuneen, mutta viherlimamatoa (Prostoma obscurum) on havaittu entistä runsaammin viime vuosina. Alueelle on asettunut myös Marenzelleria viridis -monisukamato vuonna 1993. 3 Kalasto Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Hankealueen pohjoispuolisella Vanhankaupunginlahdella tavataan ympärivuotisesti runsaimmin lähinnä särkikaloja (mm. särki, lahna, sorva ja pasuri). Paikallisista kaloista yleisiä ovat lisäksi ahven, hauki ja kuha. Muita Vanhankaupunginlahdella tavattavia lajeja ovat merikaloista mm. silakka ja kampela ja nousukaloista lähinnä istutuksin ylläpidettävät meritaimen ja lohi sekä lisäksi vaellussiika ja kirjolohi. Alueelle on istutettu runsaasti muitakin kalalajeja (mm. toutain, karppi, harjus). Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan läheisyydessä tavattavia lajeja ovat mm. ahven, siika, hauki, kuha ja erilaiset särkikalat. Hankealue ei tiettävästi ole merkittävä kalojen syönnös- tai lisääntymisalue. Sörnäistenniemen edusta on tärkeä vaellusreitti kaloille, jotka vaeltavat Vanhankaupunginlahdelle tai Vantaanjoelle syönnökselle tai kutemaan. Vaellusreitti kuuluu nousua turvaamaan perustettuun Vantaanjoen kalaväylään, joka ulottuu Suomenlinnan eteläpuolelta Vantaanjoen jokisuulle saakka. Hankealueen ja sen lähivesien kaloista on mitattu kohonneita haittaainepitoisuuksia. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuonna 2006 tekemän kartoituksen perusteella Vanhankaupunginlahti on Suomen meri- ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten saastuttama. Korkeita organotinapitoisuuksia todettiin varsinkin vanhoissa ahvenissa (enimmillään yli 0,5 mg/kg), kun taas esimerkiksi kuhassa ja särjessä pitoisuudet olivat pienempiä. Eviran suosituksen mukaan Vanhankaupunginlahden ahventen yksipuolista syöntiä tulisi välttää korkeiden organotinayhdisteiden pitoisuuksien vuoksi. Merialueen käyttö Kruunuvuorenselältä tuleva väylä haarautuu Korkeasaaren lounaispuolella kohti Hanasaarta ja Sörnäisten satamaa. Sörnäistenniemen edustalta kulkee veneväylä Sompasaarensalmen ja Kuorekarinsalmen kautta Vanhankaupunginselälle. Kulosaaren sillan eteläpuolista vesialuetta hallinnoi Helsingin Satama ja sillan pohjoispuolista vesialuetta Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Sörnäistenniemen vesialueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Lähin Sörnäistenniemeä oleva alue, jolla kalastetaan ammattimaisesti, sijaitsee Kruunuvuorenselällä. Kalasataman ja Mustikkamaan lähivesillä harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Sörnäisten sataman lähialue kuuluu Helsingin kaupungin kalavesien alueeseen. Hankealueen sivuitse kulkee Vantaanjoen kalaväylä, jonka alueella kalastus on kielletty seisovilla kalanpyydyksillä. Lisäksi kaikenlainen ka-

Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Alueen omistus ja kaavoitustilanne lastus lukuun ottamatta ongintaa, pilkintää ja uistelua on kielletty Vanhankaupunginselällä, Hopeasalmessa, Sompasaarensalmessa ja Pohjoissatamassa huhtikuun alusta vuoden loppuun ja Kruunuvuorenselällä ja Tuulisaarenselällä huhtikuun alusta syyskuun 15. päivään. Lähimmät rauhoitetut luonnonsuojelualueet hankealueen läheisyydessä ovat Norppa ja Kuutti. Ne sijaitsevat Kruununvuorenselällä noin 1,5 km:n etäisyydellä ruoppauskohteesta. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, Vanhankaupunginlahden lintuvesi (FI0100062), sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä hankealueesta koilliseen. Mustikkamaan silokallio, joka on määritelty geologisesti arvokkaaksi kohteeksi (luokka 1, suuri arvo), sijaitsee noin 300 m hankealueesta itään. Myöhemmin rakennettava Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välinen Isoisänsilta sijoittuu Mustikkamaalla kallion eteläpuolelle. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Helsingin Sataman hallinnoimalla vesialueella, jonka ympärillä sijaitsee lähinnä entiseen Sörnäisten satamaan kuuluvia laitureita. Lähimmät venesatamat ovat Kulosaaren, Hopeasalmen ja Mustikkamaan venesatamat. Kulosaaren venesatama sijaitsee noin 0,6 km ruoppausalueesta koilliseen. Hopeasalmen ja Mustikkamaan venesatamat sijaitsevat noin 0,7 km ruoppausalueesta itään. Sörnäistenniemen rakentamiseen liittyvät ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään vesialueella, joka kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Vesialue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2008 Kalasataman (Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan) osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaava sai lainvoiman 14.3.2008. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2008 Sörnäistenniemen uuden asemakaavan, joka tuli voimaan 16.1.2009. Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin satamakäytössä olleen Sörnäistenniemen muuttamisen asuinja toimipaikka-alueeksi. Sörnäistenniemelle tulee lisäksi puisto (Kalasatamanpuisto), julkinen rantapromenadi sekä merellinen katuaukio. Sörnäistenniemen osalta asemakaava toteutetaan vaiheittain vuosina 2009 2013. 4

5 Meriarkeologia Sedimentin laatu Lähimpänä ruoppauskohdetta sijaitseva tunnettu hylky on Kruunuvuorenselällä Hylkysaaren kupeessa, yli 1,5 km:n päässä ruoppauskohteesta sijaitseva höyrylaiva Europan hylky. Hankealueen ruoppausmassoja on tutkittu useassa eri vaiheessa. Ruoppausalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä on tutkittu sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia yhteensä 15 havaintopisteestä otetuista näytteistä. Pohja todettiin tutkimusalueella niin kovaksi, ettei näytteitä saatu 50 cm syvemmältä. Seitsemästä pisteestä ei saatu näytettä lainkaan kovan pohjan vuoksi. Kuudessa pisteessä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 2 pitoisuus ylittyi yhden tai useamman haittaaineen osalta. Kaikissa pisteissä, joista saatiin näyte, tason 1 pitoisuus ylittyi usean haitta-aineen osalta. Haitta-ainepitoisuuksia esiintyi koko tutkimussyvyydellä 0 50 cm. Ruoppausalue on pohjatyypiltään sedimentin kerrosjärjestyksen perusteella lähinnä eroosio- ja transportaatiopohjaa. Transportaatiopohjalle sedimenttiä kerrostuu ajoittain, mutta virtauksien ja potkurivirtojen vaikutuksesta sedimenttiä myös kulkeutuu ja sekoittuu uudelleen vesimassaan. Eroosiopohjalle ei tapahdu pysyvää hiekkaa hienomman aineksen kerrostumista. Pilaantuneita sedimenttejä on Kalasataman alueella yleensä todettu löyhemmässä pintakerroksessa, joten ruoppausalueen sedimentissä pilaantuneisuuden ei oleteta ulottuvan 50 cm syvemmälle. Hankesuunnitelma Ruoppaus Sörnäistenniemen kaakkoisosassa ruopataan vesialuetta noin 1,6 ha:n suuruisella alueella. Ruoppaus ulottuu syvimmillään noin tasoon -16 m. Ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin 63 000 m 3 ktr, josta haittaainepitoisuudeltaan tason 1 ylittäviä sedimenttejä on noin 8 000 m 3 ktr. Ruopattava vesialue on pohjamateriaaliltaan pääosin suhteellisen tiivistä saviliejua, savea tai hiekkaa. Haitta-ainepitoisuudeltaan tason 1 ylittävä sedimentti, jonka paksuus on arviolta noin 0,5 m, kuoritaan ensin ennen muuta ruoppausta. Vesisyvyys kuorittavalla alueella vaihtelee noin 6 10 m:n välillä. Kuoritut pintasedimentit sijoitetaan maalle vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Tarvittaessa massat välivarastoidaan ja kuivatetaan luvitetulla välivarastointialueella. Puhtaat pehmeät massat ruopataan pilaantuneiden pintasedimenttien kuorinnan jälkeen. Ruopattavien puhtaiden savi- ja liejukerrosten paksuus vaihtelee noin 2 7 m:n välillä. Massat siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä ruoppauskohteesta. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on noin 55 000 m 3 ktr. Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle tapahtuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen

13.11.2008 nro 103/2008/3 mukaisesti. Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Sedimenttien ruoppaus toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Sedimenttien siirrossa käytettävistä proomuista ei sallita vuotoja lastauksen tai kuljetuksen yhteydessä. 6 Vesialueen täyttö Täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 10 700 m 2. Alueen reunalle rakennetaan ensin louhetukipenger, johon on arvioitu tarvittavan noin 80 000 m 3 rtr louhetta. Penkereen harjan leveys on noin 6 m. Harjan korkeustaso on NN + 3,00 m lukuun ottamatta sillan kohtaa, jossa harja nousee tasolle NN + 4,00 m. Muut alueella samanaikaisesti tehtävät työt Louhetukipenkereen sisäpuolelle tehdään noin 74 000 m 3 rtr:n suuruinen täyttö kitkamaasta, louheesta ja merihiekasta. Vaihtoehtoisesti täyttömateriaalina voidaan käyttää asfalttia ja/tai betonimursketta. Vesialueen täytössä käytettävän asfaltin ja betonin hyödyntämiselle on haettu erikseen ympäristönsuojelulain mukaista lupaa (diaarinumero ESAVI/330/04.08/2010). Täytön jälkeen tehdään kortteliin 10590 louheesta ylipenger noin tasoon +5 m. Ylipenkereeseen tarvitaan massoja noin 25 000 m 3. Ylipenkereen painuma-ajan jälkeen penger poistetaan tasoon +2 m. Täytön reunarakenteeksi tehdään betoninen kulmatukimuuri ja ylimääräiset massat poistetaan. Kulmatukimuurin edustalle tulee 0,5 m paksuinen murskearina (4 90 mm). Padon merenpuoleiseen luiskaan tehdään murskeesta suojakerros (vähintään 1 m paksuinen). Ruopattavat ja täytettävät alueet, työvaiheet ja poikkileikkaukset on esitetty 16.11.2009 saapuneeseen hakemuksen täydennykseen liitetyissä piirustuksissa 29439/548, 29439/557, 29439/558, 29439/562 ja 29439/566. Alueen koillis- ja kaakkoisosissa kaivetaan pieniä erillisalueita nykyistä rantaa tasoon -2,5 m. Kaivettavat massat ovat pääosin louhetta, mutta kaivumassoissa saattaa olla myös pilaantuneita massoja. Louheet hyötykäytetään alueella. Vedenalaisten kaivumassojen määräksi on arvioitu noin 6 000 m 3 ktr. Alueen eteläosaan rakennetaan kanava Sompasaaren poikki. Kanava kaivetaan osin vedenalaisena kaivuna. Alue pidetään padottuna merestä kaivutyön ajan. Kanavalinjan päät avataan vasta kaivutyön loppuvaiheessa, jolloin samentuminen ja mahdollinen haitta-aineiden kulkeutuminen mereen on mahdollisimman vähäistä. Rakentaminen edellyttää paalutettuja kulmatukimuureja kanavan molemmille puolille. Kanavan pohja rakennetaan tasoon -1,5 m, mutta työn aikana kaivu on ulotettava syvemmälle noin tasoon -2,0 m. Pohjalle asennetaan 0,5 m:n vahvuinen eroosiosuojakerros esimurskeesta. Kanavan rakentaminen edellyttää massamäärältään arviol-

ta noin 25 000 m 3 :n suuruista kaivua, josta noin 4 000 m 3 on arvioitu pilaantuneeksi. Edellä kuvatut muut työt eivät kuulu tähän hakemusasiaan. 7 Työnaikaiset järjestelyt Arvio vaikutuksista Sörnäistenniemen vesiliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Ruoppaus- ja täyttöalue merkitään työn ajaksi erikoisviitoin, ja väyläalueen Mustikkamaan puoleinen reuna merkitään, sillä väyläalue kapenee työalueen kohdalla. Merkintäsuunnitelma hyväksytetään Helsingin satamakapteenilla ennen työn alkua. Hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vallitsevaan merialueen tai sen ranta-alueiden tilaan. Hankkeella ei ole myöskään vaikutusta Mustikkamaan silokallion tilaan. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hankkeen toteuttaminen ei haittaa kaavoitusta eikä muutakaan maankäytön järjestämistä. Hanke edistää alueen kehittämistä. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä vesialueen omistajille eikä muillekaan merialueeseen liittyvien etujen tai oikeuksien omistajille. Hankkeen vaikutukset veden laatuun ja vedenkorkeuksiin Ruoppaus- ja täyttötyöt eivät aiheuta pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia veden laatuun. Ruoppauksesta ja täytöstä aiheutuu tilapäistä veden samentumista ja kiintoaineksen sedimentaatiota lähialueella. Sedimenttipartikkeleihin sitoutuneita haitta-aineita kulkeutuu samentuman mukana hankealueen alavirran puolelle. Partikkelikulkeumasta ei kuitenkaan aiheudu sedimentin pilaantumista, sillä alapuolisen merialueen sedimentti on haittaainepitoisuuksiltaan samanlaatuista kuin hankealueella. Ruoppauksen yhteydessä sedimentistä saattaa liueta veteen haitta-aineita. Haitta-aineet sitoutuvat sedimentin orgaanisiin ainesosiin tai savihiukkasiin, joten aineiden vesiliukoisuus on vähäistä. Ruoppausten ja läjitysten johdosta kohonneet kiintoainepitoisuudet ovat yleensä alle 10 mg/l. Näin pienissä kiintoainepitoisuuksissa veteen liukenevat haitta-ainemäärät jäävät yleensä alle määritystason. Ruoppaustöiden aiheuttamaa veden samentumista mitattiin kesällä 2007 Länsisataman väylään liittyneiden ruoppausten yhteydessä. Sameusmittausten tulosten perusteella ruoppaustyöstä ei aiheutunut selvästi muusta satamatoiminnasta erottuvaa sameutta. Ruoppaus- ja täyttötöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Sörnäistenniemen kaava-alueen edustan merialueen tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen veden laatuun.

8 Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin. Hankkeen vaikutukset virtausnopeuksiin ja virtaamiin Vesialueen täyttämisen seurauksena Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välinen salmi kaventuu kapeimmalta kohdaltaan noin 175 metristä noin 125 metriin, jolloin virtausnopeus kaventuman kohdalla muuttuu. Kun käytettävissä olevan tiedon perusteella salmen keskisyvyys (noin 6,6 m) ei juuri muutu, kasvaa virtausnopeus leveyden suhteessa. Kaventuman vaikutus salmen kapeimman kohdan virtausnopeuteen on laskennallisesti enintään 40 %, mutta todellisuudessa vedet purkautuvat osin myös Hopeasalmen ja Naurissalmen kautta, jolloin täytön vaikutus virtauksiin tasoittuu jakautuessaan useampaan salmeen. Virtausmuutoksilla ei ole haitallista eroosiovaikutusta, sillä Mustikkamaan luoteisranta on kalliorantaa. Mahdollisesti nopeutuvan virtauksen ei ole arvioitu lisäävän samentumista alueella. Virtausnopeuden kasvun seurauksena sedimentin kulkeutuminen virtausten mukana saattaa jonkin verran lisääntyä. Kulkeutuva sedimentti alkaa laskeutua heti virtauksen hidastuessa kaventuman jälkeen. Virtausolosuhteiden muutos koskee hyvin pientä merialuetta. Kun otetaan huomioon, että ympäristön vesialueet eivät enää ole luonnontilaisia, vaikutukset ympäristöön on arvioitu vähäisiksi. Salmen kaventumisella ei ole vaikutuksia suojelukohteisiin, sillä hankealueen etäisyys lähimmistä suojelukohteista (Norppa ja Kuutti) on noin 1,5 km. Hopeasalmi sijaitsee Mustikkamaan ja Kulosaaren välissä, ja salmen suu on noin 500 m hankealueen itäpuolella. Vantaanjoelta ja Vanhankaupunginlahdelta tuleva virtaus jakautuu osin myös Hopeasalmeen, mutta keskimääräisellä virtaamalla täytön ei arvioida vaikuttavan Hopeasalmen kautta kulkevan veden määrään. Maksimivirtausoloissa kaventunut pääuoma saattaa aiheuttaa veden patoutumisen johdosta sivusyöttöä Hopeasalmeen, jolloin veden virtaama salmessa kasvaa. Hetkittäisillä virtaaman lisäyksillä ei ole arvioitu olevan vaikutusta salmen ympäristöolosuhteisiin. Naurissalmi sijaitsee Kulosaaren ja Herttoniemen välissä Vanhankaupunginlahdella noin 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Naurissalmi sijaitsee hankealueeseen nähden sen ylävirran puolella. Osa Vantaanjoen virtaamasta kulkee salmen kautta mereen. Sörnäistenniemen alue sijaitsee maantieteellisesti ja virtausolosuhteisiin nähden Naurissalmen vaikutuspiirin ulkopuolella, joten täyttö ei tule vaikuttamaan salmen virtausolosuhteisiin. Hakijan arvion mukaan Sompasaaren poikki rakennettavassa kanavassa ei ole merkittävää virtausta eikä kanavalla myöskään ole merkittävää vaikutusta satama-altaan tai salmen virtausoloihin.

9 Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat väliaikaisia. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen ja työkoneiden melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Sataman vesialue ei ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä muutenkaan kalataloudellisesti merkittävä. Sörnäistenniemen edustan välittömässä läheisyydessä harjoitettava kotitarve- ja virkistyskalastus on vähäistä, eikä alueella kalasteta ammattimaisesti. Hankealueen sivuitse kulkee toinen Vantaanjoen kalaväylän haaroista. Väylä on merkittävä nousureitti kaloille Vanhankaupunginlahteen ja Vantaanjokeen. Pääasiallisesti nousu ajoittuu syksyyn; meritaimen ja lohi nousevat elo-lokakuussa, vaellussiika syyskuun lopulta aina jäiden tuloon saakka. Ruoppaus- ja täyttötyöt häiritsevät kalojen nousua, joten työt on suunniteltava siten, että nousulle aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hanke ei huononna vesialueen kalantuottoa eikä kalastusoloja nykytilaan verrattuna muuten kuin tilapäisesti. Ruoppauksessa merialueelta poistetaan noin 8 000 m 3 pilaantunutta pintasedimenttiä, mikä vähentää alueen haitta-ainekuormitusta ja parantaa siten alueen vesieliöstön elinolosuhteita. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen ja virkistyskäyttöön Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Sompasaaren salmi kapenee hieman ruoppaus- ja täyttöalueen kohdalla Sörnäistenniemen kaakkoisosan ja Mustikkamaan luoteiskulman välissä. Vesialueen täyttämisellä ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Yleiskaavassa on suunniteltu rakennettavan venesatamat Kulosaaren sillan etelä- ja pohjoispuolelle vesibusseja sekä mahdollisesti vierasveneitä ja kalastuslaivoja varten. Osayleiskaavan liikennevaikutusten arvioinnissa on esitetty, että Vanhankaupungin selälle voi myös kiertää Korkeasaaren ja Mustikkamaan itäpuolelta. Lähin virkistykseen käytettävä alue on Mustikkamaan virkistysalue uimarantoineen noin 0,5 km:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Lisäksi Tervasaaren ulkoilualue sijaitsee noin 1 km:n päässä ruoppausalueesta. Ruoppauksen aikana Mustikkamaan uimarannan alueella saattaa esiintyä tilapäistä veden samentumista. Valmistuttuaan hanke tulee lisäämään virkistyskäyttöä alueella. Hanke on osa entisten satama-alueiden muuttumista asumisen, virkistyksen ja työnteon alueiksi. Hanke mahdollistaa korttelin 10590 rakentamisen sekä Parrulaiturin ja Capellan puistotien jatkamisen merelliseksi rantapromenadiksi. Hanke on tarpeen suunnitellun korttelirakenteen toteuttamiseksi sekä katurakenteen toimivuuden vuoksi.

Alueella pyritään hyödyntämään merellisyyttä kaikin tavoin, ja asuinkorttelit suunnataan merelle päin. Koko entistä satama-aluetta kiertää tulevaisuudessa yhtenäinen, sijaintinsa puolesta poikkeuksellisen pitkä rantakävelyreitti. Alueen rannat suunnitellaan osaksi tätä kävelyreittiä, joka luo urbaanin virkistysmahdollisuuden. Rantojen avaamisella kaikkien lähialueen asukkaiden käyttöön kytketään lähialueen kaupunginosat takaisin mereen ja merellisiin virkistysalueisiin. Ruoppaus- ja täyttöalueelta rakennetaan myöhemmin silta (Isoisänsilta) Mustikkamaan virkistysalueelle, josta on edelleen yhteys Korkeasaareen ja Kulosaareen. Yhteys parantaa alueen viihtyisyyttä sekä virkistys- ja liikkumismahdollisuuksia alueella. Pilaantuneet pintasedimentit läjitetään maa-alueelle, mikä pienentää Sörnäistenniemen edustan vesialueen pohjassa nykyisin laajalla alueella esiintyvien haitta-aineiden määrää. Rakennustöistä aiheutuu samentumista, joka heikentää veden laatua ja karkottaa kaloja rakennuspaikan läheisyydestä. Samentuminen on kuitenkin lievää ja ohimenevää. Toteuttamisajankohdasta sekä vallitsevista tuulensuunnista riippuen samentuminen saattaa haitata virkistyskäyttöä kuten uimista läheisillä rannoilla (Mustikkamaa). Rakennustöistä voi myös aiheutua haitta-aineiden vähäistä leviämistä vesialueella. 10 Tarkkailu Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät selvitetään työn aikana. Sameutta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisemmin muualla tutkittujen liukenevuustulosten perusteella. Jos työaikana todetaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovitun ohjelman mukaisesti. Korttelin 10590 täyttöön liittyvistä ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Helsingin kaupungin rakennusvirasto on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa ruoppaus- ja täyttötöiden tekemiselle. Alueen esirakentamistyöt on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2010, jolloin aloitetaan ruoppaus- ja täyttötyöt. Täyttötöiden jälkeen tehdään korttelille 10590 kaavoitetun rakennuksen kohdalle ylipenger. Korttelin 10590 rakentaminen aloitetaan vuonna 2013. Hankkeen toteuttamisen kiireellinen aikataulu edellyttää, että työt voitaisiin käynnistää ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

11 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 11.3. 12.4.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöh. ELYkeskus) on todennut, että alueella on voimassa oleva asemakaava. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Ruoppaus Hakemuksessa on esitetty, että pehmeitä massoja ruopataan pilaantuneen pintakerroksen (noin 50 cm) alta 55 000 m 3. Kuitenkaan sedimenttinäytteitä ei ole saatu otettua tuon puolen metrin alapuolelta ruoppausalueella olevista näytepisteistä (S7 S12), sillä alapuolella on todettu louhetäyttöä. ELY-keskuksen mielestä on ristiriitaista, että lupahakemuksessa puhutaan pehmeiden massojen ruoppaamisesta pintakerroksen alapuolelta, vaikka sedimenttinäytteitä ei ole saatu. Hakemusta tulisi täydentää selvityksillä niistä alueista, joista pehmeitä massoja on tarkoitus ruopata pintakerrosta syvemmältä sekä mahdollisesti tarkentaa ruopattavien pehmeiden massojen määrää. Lisäksi on huomioitava, mitä tässä lausunnossa myöhemmin todetaan sedimenttitutkimuksista. Hakemuksessa on todettu, että ruoppaukset toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole kuvattu tarkemmin, mitä edellä mainituilla menetelmillä tarkoitetaan. Hakemusta tulisi tältä osin täydentää tai vastaavasti tarkemmin kertoa kuinka ruoppaus toteutetaan. Uudenmaan ympäristökeskus on 5.6.2009 myöntänyt Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ympäristöluvan No YS 675, joka koskee Sörnäistenniemen asemakaava-alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämistä alueella (dnro UUS-2008-Y-683). Ympäristöluvassa on annettu määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisen toteuttamisesta myös vesialueiksi muuttuvien alueiden, Sompasaaren kanava ja erillisalueet alueen koillis- ja kaakkoisosassa, osalta. Muilta osin kyseisten alueiden rakentamista ei ympäristöluvassa ole käsitelty. Kanavan kaivu ei todennäköisesti aiheuta haitallisia muutoksia vesistössä, mikäli työt tehdään hakemuksen mukaisesti siten, että alue pidetään padottuna kaivutyön ajan.

12 Sedimentit Hakemuksessa esitetyt tiedot sedimenttien pilaantuneisuudesta eivät ole kaikilta osin riittävät. Sedimenttinäytteitä on otettu useassa yhteydessä, mutta niitä on saatu ainoastaan 0 50 cm:n kerroksesta. Koska pilaantuneisuus ulottuu koko tutkittuun kerrokseen ja alemmista ruopattavista kerroksista on puutteellisesti tietoa myös sedimentin koostumuksesta, ei tutkimusten perusteella voida arvioida luotettavasti meriläjitykseen suunniteltujen massojen läjityskelpoisuutta. Lisäksi hakemuksessa ei ole esitetty kaikkia sedimentin pilaantumisen arviointiin käytettyjä tuloksia, vaan liiteraportti koskee vain vuonna 2008 tehtyä kaava-alueen tutkimusta, jonka pisteistä ainoastaan kaksi sellaista pistettä, josta on saatu näyte, sijaitsee ruoppausalueella. Liiteraportissa on ristiriitaista tietoa siitä, mistä sedimenttikerroksista tulokset ovat, mutta tuloslomakkeiden mukaan ei ole tutkittu lainkaan ylimmän 20 cm sedimenttikerroksen tuloksia, vaikka näytteenoton kuvauksen perusteella myös pintanäytteet on ollut tarkoitus tutkia. Kun aiemmissa tutkimuksissa havaitusta pilaantumisesta on esitetty vain yhteenvetotietoa, jää käsitys haitallisten aineiden pitoisuuksista alueella epätarkaksi, mikä vaikeuttaa osaltaan myös alempien kerrosten tilanteen arviointia. Liiteraportissa on myös joitain muita epätäsmällisyyksiä, jotka vaikuttavat siinä esitettyihin johtopäätöksiin. Raportissa on käytetty pilaantumisen arvioinnissa PAH- ja PCB-yhdisteiden summapitoisuuksia, vaikka niille ei ole määritelty läjityskelpoisuuden laatunormeja eikä summapitoisuuksien arviointiin voida myöskään käyttää yksittäisten yhdisteiden laatunormien summaa. Hakemuksessa esitetyssä pilaantuneisuuden arvioinnissa ei kuitenkaan ilmeisesti ole käytetty summapitoisuuksia. Orgaanisista tinayhdisteistä on liiteraportissa huomioitu vain TBT, vaikka osalla pisteitä on enemmän trifenyylitinaa. Myöskään tämä ei ilmeisesti ole vaikuttanut merkittävästi kahden ruoppausalueella sijaitsevan S-pisteen sedimenttien pilaantuneisuuden arviointiin, koska niissä on ollut melko vähän trifenyylitinaa. Muiden käytettyjen pisteiden osalta ei kuitenkaan ole esitetty tietoja trifenyylitinan pitoisuuksista ja siitä onko ne otettu huomioon. Edellä olevat seikat huomioiden ELY-keskus on todennut, että mikäli pintakerroksen alapuolisia massoja aiotaan läjittää mereen, on niiden läjityskelpoisuutta arvioitava tarkemmin kuin mitä hakemuksessa on esitetty. Hakemusta tulee yllä esitetyt asiat ja tässä lausunnossa esitetyt epätäsmällisyydet huomioiden tarkentaa. Ruoppausmassojen läjitys Pintakerroksesta kuorittavien pilaantuneiden massojen läjitys tulee tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla maa-alueelle luvanvaraiseen kohteeseen. Kuorittavien massojen alapuolelta ruopattavien massojen läjittämisestä Taulukariin ELY-keskus on huomauttanut, että Taulukariin saa luvan mukaisesti läjittää vain meriläjityskelpoisia pehmeitä massoja. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuten edellä on esitetty, ovatko kuorittavan kerroksen alapuolelta ruopattavat massat pehmeitä vai karkeita ja mikä on niiden meriläjitys-

kelpoisuus. Läjityskelpoisuuden tarkempaa arviointia varten hakemusta tulee täydentää selvityksellä siitä, mikä on kuorittavan kerroksen alapuolisten massojen laatu. Karkeiden massojen osalta tulee pohtia niiden hyötykäyttömahdollisuuksia meriläjityksen sijaan. Mikäli meriläjitysalueelle halutaan viedä pehmeitä massoja, on niiden läjityskelpoisuus selvitettävä edellä esitetyn mukaisesti. Täyttöjen vaikutukset virtausnopeuksiin Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välisessä salmessa Täyttötyöt voivat vaikuttaa virtausnopeuksiin ja vesimäärien jakautumiseen Vanhankaupunginlahden ja Kruunuvuorenselän välillä. Pohjavirtausten muutokset virtausnopeuksien kasvaessa voivat vaikuttaa likaantuneen sedimentin liikkumiseen. Salmet ovat käytännössä ainoa yhteys Vanhankaupunginlahden ja ulomman alueen välillä, jolloin pienetkin muutokset saattavat vaikuttaa vedenvaihtoon ja Vantaanjoen tuoman kiintoaineen ym. kuormituksen leviämiseen. Työnaikaiset vaikutukset Hankkeesta on arvioitu johtuvan työnaikaista väliaikaista samentumisvaikutusta ympäröivällä vesialueella. ELY-keskus on katsonut, että koska alueella voi olla työaikana virtauksia Vanhankaupunginlahden ja Kruunuvuorenselän välillä, ruopattavat sedimentit ovat pilaantuneita ja alueella on merkitystä kalan kulun kannalta, on samennuksen leviämistä pyrittävä estämään esimerkiksi eristämällä työalue suojaverholla. Hanke vesialueen tilan ja vesienhoidon suunnittelun kannalta Hankealue kuuluu rannikkovesimuodostumaan Kruunuvuorenselkä, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi rehevöitymisen takia. Hyvä ekologinen tila on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Rehevyyteen vaikuttaa rannikkovesissä myös pohjasedimentteihin kertyneiden ravinteiden sisäinen kuormitus, ja vesimuodostumalle on esitetty toimenpiteeksi muun muassa useita Uudenmaan rannikon merenlahtia koskeva kunnostussuunnitelma. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja ruopattavien sedimenttien ravinnepitoisuuksista, mutta todennäköisesti myös hankealueen sedimentit ovat ravinnerikkaita. Kemiallinen tila on koko Uudenmaan rannikkovesialueella luokiteltu hyväksi, mutta luokittelu ei ota huomioon sedimentin likaantumista. Kruunuvuorenselän pohjasedimenteissä on laajalti kohonneita organotinayhdisteiden pitoisuuksia ja Vanhankaupunginlahdelta pyydetyn kalan organotinayhdisteiden pitoisuudet on todettu poikkeuksellisen korkeiksi. Sekä ravinteiden että haitallisten aineiden vapautumisen ja leviämisen välttämiseksi on tärkeätä noudattaa työtapoja, joilla erityisesti sedimentin pintakerroksen sekoittuminen on mahdollisimman vähäistä. 13

14 Tarkkailu Hankkeen vesistövaikutuksia on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on lähetettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Sameuden lisäksi on seurattava ravinteita ja haitta-aineita. Yhteenveto Hakemuksen puutteellisuuden vuoksi hankkeen hyötyjen ja haittojen arvioiminen on vaikeaa. Tärkeintä on selvittää todellinen ruoppausmassojen määrä ja laatu. Tämän vuoksi ELY-keskus on katsonut, että hakemusta tulee täydentää ennen asian ratkaisemista tässä lausunnossa esitetyllä tavalla. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 3) Liikennevirasto on huomauttanut, että toimenpidealueella ja Kuorekarinsalmessa kulkeva venereitti on virallinen Mustikkamaa Lammassaari venereitti, joka kuuluu alimpaan väyläluokkaan. Venereitin ylläpitäjänä toimii Helsingin Satama. Liikennevirasto on katsonut, ettei luvan myöntämiselle ole estettä. Veneväylällä kulkee huviveneitä ja vesibusseja, joten vesiliikenne on huomioitava ruoppaus- ja täyttötöiden aikana. Mikäli rakennustyöt aiheuttavat ongelmia Mustikkamaa Lammassaari venereitin normaalille käytölle, hakijan on oltava etukäteen yhteydessä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikköön. Lisäksi rannan täyttöjen yhteydessä on varmistuttava, että täyttöihin tarkoitettua maa-ainesta ei pääse venereitille. Ruoppaus- ja täyttötöiden jälkeen hakijan on toimitettava kartoitustietojen (esimerkiksi rantaviiva) muutostiedot Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikköön merikarttojen ylläpitoa varten. Kartoitustiedot tulee toimittaa numeerisina, esimerkiksi AutoCad-tiedostona tai vastaavana. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksesta seuraavaa: Ruoppausmenetelmän kuvaus Haitta-aineita sisältävien sedimenttien kuorinta tehdään ympäristökauhalla (kahmari- tai visiirikauha), jossa kauhan sulkeutuva mekanismi vähentää hienoaineksen leviämistä ympäristöön. Puhtaat savi- ja silttimassat ruopataan urakoitsijan valitsemalla kalustolla, esimerkiksi tavallisella kauharuoppaajalla. Ruoppauksessa käytettävät menetelmät ja kalusto tarkentuvat myöhemmin urakkaneuvotteluissa.

Sedimentin pintakerroksen pilaantuneisuus ja pilaantuneen pintakerroksen paksuus Ruoppausalueelle vuonna 2007 (FCG IP-Tekniikka Oy) tehdyt tutkimuspistetiedot (pisteet P16 P27) on esitetty selityksen liitteenä olevassa yhteenvetotaulukossa. Voidaan todeta, että toimenpidealueella pintasedimentti on kokonaisuudessaan meriläjitykseen kelpaamatonta. Toimenpidealueen pohjatyyppi on eroosio- ja transportaatiopohjaa. Pilaantuneisuuden syvyyssuuntainen arviointi perustuu oletukseen, että vesialuetta ei ole täytetty pilaantuneilla massoilla, haitta-aineet ovat peräisin alueen toiminnoista, kulkeutuneet ja kertyneet löyhään pintasedimenttikerrokseen, pintasedimentti rajoittuu alueella todettuun kovempaan savipintaan viimeistään noin 0,5 m:n syvyydessä sedimentin pinnasta, todetut haitta-aineet eivät läpäise savea. Pintasedimentin pilaantuneisuuden syvyysulottuvuus tarkistetaan pintasedimentin kuorinnan yhteydessä. Mikäli haitta-aineita todetaan savessa, pilaantuneen sedimentin ruoppausta jatketaan valvotusti, kunnes meriläjitykseen hyväksyttävät pitoisuustasot saavutetaan. Pintakerroksen alapuolisten massojen määrä, laatu ja meriläjityskelpoisuus Sörnäistenniemen ruoppaus- ja täyttöalueet on tutkittu toimenpidealueilla geoteknisin kairauksin. Kairaukset on ulotettu syvimmillään kallion pintaan saakka (alle tason -31 m). Kairaustietojen perusteella pintasedimentin alaisen maaperän laatu on liejua, liejusavea, savea, silttiä ja hiekkaa. Edellä mainitut tiedot on esitetty lupahakemuksessa (piirustukset 3: poikkileikkaukset) sekä lupahakemuksen täydennyksessä (FCG 6.11.2009). Ruopattava ja täytettävä alue korttelissa 10590 on esitetty täydennyksen liitteenä olevassa piirustuksessa 29439/548. Tyyppipoikkileikkaukset ruoppauksen ja täytön työvaiheista 1 ja 2 on esitetty piirustuksissa 29439/557 ja 29439/558. Poikkileikkauksia täytöistä on esitetty myös piirustuksissa 29439/562 (Parrulaituri, paalu 400) ja 29439/566 (Capellan puistotie, paalu 40). Näiden leikkausten sijainnit on esitetty piirustuksessa 29439/548. Ruopattava alue ja ruopattavien massojen määrä ja laatu on esitetty hakemussuunnitelmassa ja sen täydennyksessä seikkaperäisesti sillä tarkkuudella kuin hyvä ja laadukas rakennustapa edellyttää. Suojaverhon käyttö Alueen ympäristössä on samoja haitta-aineita yhtä suurina pitoisuuksina kuin ruopattavassa massassa. Ruoppaus aiheuttaa ainoastaan työnaikaista samentumaa, ja ruoppausmassan pienimittakaavainen leviäminen lähiympäristöön ruoppauksen yhteydessä ei aiheuta merkittävää muutosta nykytilaan. 15

16 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemus vesialueen täytössä käytettävän asfaltin ja betonin hyödyntämisestä (ESAVI/330/04.08/2010). Asia on kuulutettu samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti piirustuksessa 29439/548 (30.6.2009) esitetyllä alueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalueella sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin 50 cm. Kuorinta on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin 8 000 m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin 55 000 m 3 ktr. Kuorinnan jälkeen pohjan pilaantuneisuus on tarkistettava ja tarvittaessa kuorintaa on jatkettava. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle. 4) Kuljetuskalustosta ei saa valua ruoppausmassoja mereen kuljetuksen aikana. 5) Louhepenger, tukimuuri ja täyttö on tehtävä piirustusten 29439/557, 29439/558, 29439/562 ja 29439/566 periaatteiden mukaisesti. Täytössä saa käyttää puhtaita massoja tai muita tämän alueen täyttämiseen erillisen luvan saaneita materiaaleja. 6) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta.

17 7) Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä. 8) Jos töitä tehdään merialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu ja jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 9) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja täyttötöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mahdollisimman hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 10) Töiden päätyttyä työalueet on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 11) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 12) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys kuorittujen, ruopattujen ja täytössä käytettyjen massojen määrästä ja laadusta sekä kuorittujen ja ruopattujen massojen sijoituksesta. Ilmoitukseen on lisäksi liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle on toimitettava kartoitustietojen muutostiedot numeerisina. Perustelut Vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen ovat tarpeen Sörnäistenniemen tulevan asuinalueen maa-alueen laajentamiseksi merelle. Hanke mahdollistaa korttelin 10590 rakentamisen sekä Parrulaiturin ja Capellan puistotien jatkamisen merelliseksi rantapromenadiksi. Täyttöalue on asemakaavan mukainen. Hanke on osa aiemmin satamakäytössä olleen alueen muuttamista asuin- ja toimipaikka-alueeksi. Tähän lupapäätökseen ei kuulu kanavan rakentaminen eikä hankealueen maa-alueiden kaivaminen. Ruoppauksesta ja merialueen täytöstä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella.

Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta-aineita sisältävät pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet massat kuoritaan ja ne läjitetään maalle. Lupamääräyksessä 1 on otettu huomioon asiakirjoihin liitetyt sedimenttitutkimukset. Määräyksen 1 mukaisesti kuorittujen sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle saadaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 103/2008/3 mukaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Muita kuin pehmeitä ruoppausmassoja, jotka voisivat olla hyötykäyttöön kelpaavia, ei mainitun päätöksen mukaan voida läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Ruoppauksen ja täytön vaikutuksia merialueella tarkkaillaan ruoppaus- ja täyttötöiden aikana. Merialueen täyttäminen kaventaa hieman Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välistä salmea, jolloin veden virtausnopeus ajoittain suurenee jonkin verran. Kaventuminen ei kuitenkaan sanottavasti vaikuta alueen veden vaihtuvuuteen, sillä Vanhankaupunginselän pohjoisosaan laskeva Vantaanjoki saa aikaan merelle suuntautuvan nettovirtauksen. Kaventuminen ei myöskään sanottavasti vaikeuta kalojen liikkumista tai vesiliikennettä. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että vesialueen ruoppaamisella ja täyttämisellä mahdollistetaan Sörnäistenniemen alueen rakentaminen asemakaavan mukaisesti. Haittana on ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen sekä töistä aiheutuva häiriö merialueen käytölle ja läheisten rantojen virkistyskäytölle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty merialueen ruoppaustoiminnalle mitään erityisiä vesienhoidon toimenpiteitä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. 18

19 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräys 1 huomioon ottaen kuorittavien ja mereen läjitettävien massojen laatu on selvitetty riittävästi. Hakija on selityksessään todennut, että pintasedimentin pilaantuneisuuden syvyysulottuvuus tarkistetaan pintasedimentin kuorinnan yhteydessä. Mikäli haittaaineita todetaan savessa, pilaantuneen sedimentin ruoppausta jatketaan valvotusti, kunnes meriläjitykseen hyväksyttävät pitoisuustasot saavutetaan. Samentumisen estämistä silttiverhon avulla ei aluehallintoviraston arvion mukaan tässä tapauksessa ole tarpeen tehdä, koska samentumisen leviäminen on arvioitu vähäiseksi ja toisaalta silttiverho saattaisi vähentää veneliikenteen turvallisuutta kapeassa salmessa. Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Hakemuksen mukaiset rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2010. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa, sillä se viivästyttäisi Sörnäistenniemelle rakennettavan uuden asuin- ja toimipaikka-alueen rakentamista. Töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU 4 144,50 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN (20 000 200 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 070 euroa. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. 20 Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Liikennevirasto / Suomenlahden väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-221-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla.