Siltapenkereen rakentaminen mantereelta Sakara-järven Isosaareen, Loppi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 155/2010/4 Dnro ESAVI/48/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Siltapenkereen rakentaminen mantereelta Sakara-järven Isosaareen, Loppi Piia Niskala MERKINTÄ HAKEMUS SUUNNITELMA Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Piia Niskala on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt lupaa siltapenkereen rakentamiseen mantereelta Sakara-järven Isosaareen Lopen kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta penkereen alle jäävään vesialueeseen. Hakijan tarkoituksena on rakentaa siltapenger mantereelta Sakara-järven Isosaareen. Siltapenger mahdollistaisi vapaa-ajan asunnon rakentamisen saareen ja sen ympärivuotisen käytön hakijan omistamalla tilalla Vuorensyrjä RN:o 3:180 Lopen kunnan Tevännön kylässä. Siltapenger rakennetaan mantereen ja Isosaaren välisen salmen kapeimmalle kohdalle Vanhankylänlahden eteläpuolelle (liite 2). Mantereen ja saaren välinen vesialue on kasvamassa umpeen ja vahvasti kaisloittunut, ja veden syvyys rakennuspaikalla on alle 0,5 m. Hankealue on kaavoitettu maa- ja metsätalousmaaksi. Sakara-järven pinta-ala on 231,18 ha ja vedenkorkeus on N ,70 m. Vuosina järven vedenpinta on vaihdellut siten, että ylivedenkorkeus on ollut N ,63 m ja alivedenkorkeus N ,80 m. Vesienhoidollisesti Sakara-järvi kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Siltapenger on tarkoitus toteuttaa siten, että kapeikkoon vesialueelle sijoitetaan kolme muovista rumpuputkea, joiden pituus on 8 m ja halkaisija 800 mm. Suunnitelman mukaan rumpuputkien yläpinta on tasolla N ,10 m. Rumpujen välit täytetään kiviaineksella, ja kapeikon yli rakennetaan pengertie. Penkereen yläpinta tulee tasolle N ,70 m, jossa penkereen leveys on noin 5 m. Siltapenkereen pituudeksi tulee noin 24 m. Umpeenkasvanutta vesialuetta perataan virtauksen parantamiseksi siltä osin kuin se on mahdollista siltapengertyömaalta käytettävissä olevalla kaivinkonekalustolla. Rakentaminen kestää arviolta noin kaksi viikkoa, ja hanke on tarkoitus toteuttaa loppukesällä/syksyllä Suunniteltu siltapenger sijaitsee Lopen kunnan Hunsalan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:3. Vesialuetta hallinnoi Hunsalan osakaskunta, joka on pidetyssä osakaskunnan kokouksessa antanut suostumuksensa vesialueen käyttämiseen hakemuksen kohteena olevaa hanketta varten. Suostumuksen ehtona on, että asiantuntija- ja lupakäsittelyssä huomioidaan riittävä veden virtaus siltapenkereen läpi esimerkiksi riittävän suurilla putkilla sekä mahdollisesti ruoppaamalla salmen matalikkoa penkereen molemmin puolin. Hanke tulee toteuttaa siten, että kalojen elinmahdollisuuksia ei heikennetä eikä vesistön ekologiaa muuteta. Maa-alueet siltapenkereen kohdalla kuuluvat mantereen puolella tilalle Salkoperä RN:o 19:52 ja saaren puolella tilalle Antintalo RN:o 19:51 Lopen kunnan Hunsalan kylässä. Molempien tilojen omistaja on UPM-Kymmene Oyj, joka on suhtautunut rakentamiseen myönteisesti. Hakijan arvion mukaan hankkeen hyödyksi voidaan katsoa veden virtauksen paraneminen saaren ja mantereen muodostaman salmen läpi. Virtauksen parantamistoimenpiteestä ja siltapenkereen matalasta, ympäristöön huomaamattomasti mukautuvasta rakenteesta johtuen hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu ympäristölle vähäistä suurempaa haittaa. Veneellä liikkuminen saaren ja mantereen välistä ei ole mahdollista nykyisessäkään tilanteessa, joten siltapengerrakennelma ei muuta vallitsevaa tilannetta tältä osin. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lopen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että Lopen Sakara on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa ja Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa tarkasteltuna erinomaisessa 2

3 tilassa. Isosaaren ja mantereen välinen salmi on kuvien perusteella niin umpeenkasvanut, että suunniteltu tiepenger ei tule parantamaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti virtausta salmessa. Hanke ei todennäköisesti huononna Sakara-järven tilaa, mutta ei myöskään tue vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Lupahakemuksen mukaiselle hankkeelle voidaan myöntää lupa normaalein lupaehdoin ottaen huomioon seuraavat seikat: Toimenpiteen suorittaminen tulee ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle ( ). Virtauksen varmistamiseksi luvan hakija tulee velvoittaa ruoppaamaan uoma tiepenkereen molemmin puolin putkien kohdalta vähintään viiden metrin etäisyydelle penkereestä. Ruoppausmassat tulee sijoittaa maa-alueelle. 3 HAKIJAN SELITYS Hakija on hyväksynyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämät toimenpiteet ja rajoitukset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Piia Niskalalle luvan siltapenkereen rakentamiseen mantereelta Sakara-järven Isosaareen Lopen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen liitteessä 2 esitettyyn paikkaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Siltapenkereen rakentamisen yhteydessä vesialuetta on ruopattava siltapenkereen molemmin puolin rummun alapinnan tasoon rumpuputkien ja niiden välisen alueen kohdalta. Ruoppaus tulee tehdä vähintään viiden metrin etäisyydelle siltapenkereestä. 2) Ruoppausmassat tulee läjittää maa-alueelle siten, etteivät ne korkeankaan veden aikana pääse takaisin vesistöön. Jos massat läjitetään muulle kuin hakijan omistamalle maa-alueelle, tulee läjitykselle olla kyseisen maaalueen omistajan suostumus. 3) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Rakennustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti välisenä aikana. 4) Rumpuputket on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja on huolehdittava siitä, etteivät ne tukkeudu. 5) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.

4 6) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikka sekä maa-alue, jolle ruopatut massat on läjitetty, on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 8) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9) Töitä ei saa aloittaa ennen kuin hakija on saanut oikeuden siltapengertä varten tarvittavien ranta-alueiden käyttöön. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4 Perustelut Siltapenkereen rakentaminen on tarpeen vapaa-ajan asunnon rakentamiseksi ja sen ympärivuotisen käytön mahdollistamiseksi hakijan omistamalla tilalla Vuorensyrjä RN:o 3:180 Lopen kunnan Tevännön kylässä. Siltapenger rakennetaan matalalle ja kaisloittuneelle vesialueelle. Siltapenkereen rakentamiseen liittyvien ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama vesialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Työt tehdään syksyllä tai talvella, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Ruopattavat massat sijoitetaan maalle. Siltapenkereen rakentaminen ei huononna Sakaran tilaa. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen hakijan omistamalla tilalla Vuorensyrjä RN:o 3:180 Lopen kunnan Tevännön kylässä. Haittana on ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen ja rakennustöistä aiheutuva häiriö. Hanke ei vaikuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Hunsalan osakaskunta on antanut suostumuksensa yhteisen vesialueen RN:o 876:3 käyttämiseen hanketta varten, joten käyttöoikeuden myöntäminen ei ole tarpeen. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a

5 5 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 770 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (alle m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 770 euroa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Piia Niskala Lopen kunta Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lopen kunnan ilmoitustauluilla.

6 6 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Lea Siivola Anna Vaalasranta Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lea Siivola. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tr

7 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

8 Liite 2