Hakemus saapunut Diaarinro Versio 1 (18.6.2008) HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamis-aika Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Myllärintie 35 96400 Rovaniemi Nimi Tehtävänimike Juha-Matti Kivistö johtaja Postiosoite Myllärintie 35 Puhelin ja matkapuhelin 0400-692638 Nimi Kaisa Kostamo-Pääkkö Postiosoite Myllärintie 35 Puhelin ja matkapuhelin 040-5702844 Nimi ja lyhenne Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenne 2008-2011 Postinumero ja postitoimipaikka 96400 Rovaniemi Fax S-posti juha-matti.kivisto@lshp.fi Tehtävänimike kehitysjohtaja Postinumero ja postitoimipaikka 96400 Rovaniemi Fax S-posti kaisa.kostamo-paakko@poskelappi.fi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 11/2008-12/2011 Hankkeen kokonais-kustannu kset I-vaihe Lapin osuus: 3 825 153 II-vaihe Kainuu: 313 400 III-vaihe Keski-Pohjanmaa: 450 000 Haettava valtionavustus I-vaihe Lapin osuus: 2 868 865 II-vaihe Kainuu: 235 050 III-vaihe Keski-Pohjanmaa: 337 500 Hankkeeseen osallistuvat tahot YHTEENSÄ: 4 588 553 eur YHTEENSÄ: 3 441 415 eur Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. I -VAIHEEN LAPIN RAHOITUSOSUUDET (yhteensä 956 288 eur): Lapin läänin kunnat 635 300 Lapin sairaanhoitopiiri 320 989 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri II-VAIHEEN RAHOITUSOSUUDET: Kainuun maakunnan kuntayhtymä 78 350 III-VAIHEEN KUNTAOSUUDET: Keski-Pohjanmaan kunnat 112 500 KAIKKI YHTEENSÄ: 1 147 139 eur Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saamelaiskäräjät, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
Hankkeen teema-alue Hankkeen tavoitteet Hankkeen odotetut vaikutukset yleislääketieteen yksikkö. [ ] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen [X] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet [ ] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö [X] Perusterveydenhuollon vahvistaminen [X] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy [ X] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Pysyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenne. I-VAIHE LAPIN OSUUS: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset toimintatavat. 2. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen 3. Perusterveydenhuollon uuden toimintamallin kehittäminen 4. Lappilaiset ottavat itse vastuun oman terveyden edistämisestä ja hyvinvoinnistaan. 5. Luodaan uudet rakenteet terveyden edistämiseen, perusterveydenhuoltoon, sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluihin. 6. Vaikuttavuuden arviointi asiakasprosesseissa II-VAIHE KAINUUN MAAKUNNAN LIITTYMINEN RAKENTEESEEN 1. Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 2. Sote-toimialan kehitystyön koordinointi 3. Vahvistaa tutkimustyön osuutta palveluiden kehittämiseksi III-VAIHE KESKI-POHJANMAAN LIITTYMINEN RAKENTEESEEN 1. vahvistetaan käytännön työn, kehittämisen ja tutkimuksen yhteisiä toimintakäytäntöjä Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Pohjois-Suomessa toimii strategisia linjauksia luova sosiaali- ja terveysalan koulutus, tutkimus- ja kehittämisrakenne I-VAIHE LAPIN OSUUS: 1. Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa 2. Saadaan tutkimusnäyttöön perustuvaa terveys- ja sosiaalipalvelua oikeaan aikaan. 3. Lappilaisten terveys ja terveystottumukset ovat maan keskitasoa. 4. Lappilaiset saavat tutkimukselliseen tietoon perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita 5. Systemaattinen ja pysyvä tiedonkeruumalli sosiaali- ja terveyspalveluissa 6. Saamelaiset saavat saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjaustuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. II-VAIHE KAINUUN MAAKUNTA 1. Sote-toimialan yhteistyö on koordinoitu 2. Palvelutuotanto perustuu tutkimukselliseen tietoon sosiaali- ja terveyspalveluissa III-VAIHE KESKI-POHJANMAA 1.Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan organisoituminen Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamisek-si Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Kehittämis- ja tutkimusrakenteen alueelliset neuvottelut ja suunnittelutilaisuudet, seminaarit I-VAIHE LAPIN OSUUS 1.Työkäytäntöjen kehittäminen: yhteistyön tiivistäminen, tiimityön ja työnjaon kehittäminen, hoidon kiireellisýyden porrastaminen, asiakkaiden mukana olo kehittämisessä, 2. Johtamisen ja raportoinnin kehittäminen sosiaali-jja terveydenhuollossa 3. Koulutus: erikoislääkärikoulutus, hoitajien koulutus, menetelmäkoulutus, sisältökoulutus 4. Asiakaspalautejärjestelmän ja arvioinnin mittariston käyttöönotto ja integroiminen tietojärjestelmiin 5. Konsultaatio sosiaali- ja terveyspalveluissa - Teknologian hyödyntäminen kaikkien toimenpiteiden kohdalla II -VAIHE KAINUUN MAAKUNTA - sote toiminnan kokoaminen yhteiseen yksikköön ja koordinointi - sisällöllisten kehittämisalueiden määrittely ja osuus koko kehittämis- ja tutkimusrakennne kokonaisuudessa ja eri Pohjois-Suomen kehittämisyksiköiden toiminnassa III-VAIHE KESKI-POHJANMAA - tutkimus- ja opetusklinikka toiminnan organisointi 2
Hankkeen prosessi-kuvaus Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta - Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne syntyy vaiheittain (2008-2010). Rakenne pidetään avoimena, jolloin siihen voivat tulla mukaan eri tahot. I VAIHE: LAPIN OSUUS (2008-2011) perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön vhvistaminen alkaa ensimmäisenä vaiheena.kunnissa aloittavat toimintansa kehittämisyksiköt: 1)Kehittäjä-terveyskeskukset 2008 alk (Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Ranua) toimivat pilottikuntina. Malli laajenee koko Lappiin asteittain 2012 mennessä 2)Terveyden edistämistä koordinoi TerveLappi -keskus (Rovaniemi), Lapin kunnissa toimivat terveyden edistämisen yhdyshenkilöt ja työryhmät 2008 alk 3) Sosiaalityön kehittämisyksikkö jatkaa toimintaansa ja toimii kaikissa Lapin kunnissa ja välittää konsultaatiota myös Pohjois-Pohjanmaan kuntiin. Joka seutukunnassa on yksi kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2008 alk II ja III VAIHEESSA mukaan tulee/liittyy Kainuun maakunnan ky ja Keski-Pohjanmaa (2009 -) Mitä KASTE-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee? Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Keskeiset KASTE-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joita hanke tukee tärkeysjärjestyksessä 1. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON EHEÄLLÄ KOKONAISUUDELLA JA VAIKUTTAVILLA TOIMINTAMALLEILLA 2.Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistaminen 3. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon pysyviä rakenteita ja yhteyksiä yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen kanssa 4. Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa 5. Osaamisen vahvistaminen 6. Johtamiskäytäntöjen uudistaminen 7. Asiakkaan aseman vahvistaminen 8. Palvelutuotannon ja palveluprosessien yhteensovittaminen 9. Kansalaisten mahdollisuuksien laajentaminen sähköiseen asiointiin Alueen hankkeissa ja hankkeiden ulkopuolella on tehty arvokasta kehittämistyötä, joka muodostaa kehittämis- ja tutkimusrakenteen perustan: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, eri sosiaalialan kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen Terve Lappi -hanke, kuntien välinen yhteistyö päivystyspalveluiden järjestämisessä, terveyskeskusten toimintojen kehittämistä tukeva yhteistyö- ja työnjakohanke sekä mielenterveys- ja päihdehanke ja lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden hanke. Toiminta-ajatus ja -tapa: Sosiaalialan osaamiskeskukset ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamat sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kehittämisrakenteen kuntiin sosiaalialan, erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Kehittämisyksiköihin kuuluu useita kuntia ja seutukuntia ja niissä työskentelee kehittäjä-työntekijöitä. Kehittäjä-työntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämis- ja tutkimustyötä kunnissa ja seutukunnissa. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännöt juurtuvat perustyöhön. Posken rooli on ollut kehittämisyksiköiden valmistelu, kuntayhteistyön mahdollistaminen ja kehittämisyksiköiden toiminnan koordinointi sekä kehittämisyksiköiden toiminnan tukeminen. Kehittäjä-terveyskeskukset (Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Ranua) toimivat pilottikuntina. Malli laajenee koko lappiin asteittain 2012 mennessä Terveyden edistämistä koordinoi TerveLappi -keskus (Rovaniemi), Lapin kunnissa toimivat terveyden edistämisen yhdyshenkilöt ja työryhmät Käynnistyy pilottiterveyskeskukussa juurrutetaan koko alueelle perusrakenteet ovat olemassa toiminnan vakiinnuttaminen vaatii koordinointia ja saataava kuntien päätöksentekoon koulutus ja arviointi kehittäjä-työntekijätoimintamalli Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutetta-vaksi? konsultaatio laaja-alaisesti Hankkeen toteutuminen: Hankkeen toteutumisesta ja arvioinnista tehdään arviointisuunnitelma. Hankkeen toteutumista seuraa säännöllisesti kokoontuva ohjaus- ja arviointiryhmä. Hankkeen toiminta tilastoidaan ja tehdään laadullista arviointia vuosittaisiin toimintaraportteihin. Osa arvioinnista tehdään eri oppilaistosten opinnäytetöinä. Hankkeen tulokset: Kuhunkin hakkeen tavoitteeseen luodaan mitattavat seurantaindikaattorit, joiden perusteella hankkeen tuloksia arvioidaan. Väestötason vaikutuksia arvioitaessa käytetään valtakunnallisia 3
tutkimuksia (AVTK, EVTK, FINRISKI, Kouluterveyskysely), joista hankitaan lisäotoksia. Käytetään Kelan rekisteritietoja. Hankkeelle perustetaan johto- ja ohjausrryhmä. Liitteet [X] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [X] Aluejohtoryhmän pöytäkirja [ ] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä I-VAIHE: Lapin sitoumukset mukana hankehakemuksessa II-VAIHE; Kainuun maakunnan ky sitoumus tulee syyskuun 2008 aikana III-VAIHE: Keski-Pohjanmaan kuntien sitoumukset tulevat syyskuun 2008 aikana 4
PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Lisähenkilöstösuunnitelma Kohteen tai liikkuvan kotihoidon tiimin nimi Tuetun asumisen asiakkaat (lkm) Asumista tukeva hlöstö (lkm) Edellisestä lisähenkilöt Henkilöstömitoitu s (0.5, 0.3, 0.1) Lisähenkilöstön kokonais-kusta nnukset (euroa) Haettava valtionavustus (euroa) Paikka ja aika Allekirjoitus ja tehtävänimike 5
VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla sekä lisäksi sähköpostitse, jolloin liitetiedostoina ovat hankehakemus sekä hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava ensimmäisellä hakukierroksella 31.8.2008 klo 16.15 mennessä. Toisella ja sitä seuraavilla hakukierroksilla 31.12.2008, 31.12.2009 ja 31.12.2010 klo 16.15 mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Hankkeen teema-alue Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1-3. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset. Hankkeen odotetut vaikutukset 1 Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus. Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset) Julkaisu KASTE-ohjelmaa 2008 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teema-aluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. 6
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa KASTE ohjelmaa 2008 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 7