Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi Hoidon vaikuttavuuden tulee siis olla tärkein kriteeri hoitomuotoja valittaessa ja toimintaa suunniteltaessa vaikuttamattomien hoitojen tarjoaminen epäeettistä ja johtaa resurssien haaskaamiseen vaikuttavuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta vaikuttamattoman hoidon tarjoaminen altistaa potilaan turhille hoidon haitoille Rajallisten resurssien takia tarvitaan tietoa myös kustannusvaikuttavuudesta mahdollistaa voimavarojen optimaalisen ja tasaarvoisen jakamisen
Miten tietoa terveyshyödystä saadaan? Satunnaistetut tutkimukset Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset Rekisteritieto Vaikuttavuuden rutiiniseuranta Terveydenhuollon menetelmien arviointi
Satunnaistetut tutkimukset Vaikuttavuuden kultainen standardi Osin kuitenkin ongelmallisia suuritöisiä, kalliita, yleensä pitkäkestoisia antavat tiedon optimivaikuttavuudesta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa (teho, efficacy) tutkimusasetelmaan liittyy harha valikoitumisesta johtuen: osallistuvat laitokset, potilaat, hoidon toteuttajat
Kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit Kokoavat yhteen yksittäisten satunnaisten tutkimusten tulokset nopeuttavat tiedon saantia? huomioivat yksittäisten tutkimusten ristiriitaiset tulokset Luotettavan tiedon saamiseksi kirjallisuuskatsausten tulee olla järjestelmällisiä Cochrane http://terveysportti.fi/ HTA http://lib-stakes.fi/ohtanen HALO-ohjelma www.thl.fi/halo HOTUS www.hotus.fi Joanne Briggs -insituutti
Rekisteritieto Kaikilla terveydenhuolloin toimijoille on runsaasti rekisteritietoa käyttö hoidon vaikuttavuuden seurantaan kuitenkin yleensä vähäistä Paikallisia ja kansallisia rekisteritietoja yhdistämällä olisi mahdollista saada nopeasti merkittävää vertailutietoa hoidon vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta hidasteena hankalat lupaprosessit rekisteritiedon saamisen hitaus kustannukset rekisteritutkimuksen voimavarojen vähäisyys
Sairaalakuolleisuus/Pneunomia Alue Keskim. kust. Keskim. hoitoaika Kuollut Mortaliteetti/100 hoitoj 1 1935 3,2 190 8,65 4 1201 3 3 10 5 1840 3,7 7 13,21 6 1647 3,3 8 6,96 7 997 2,1 6 6 1877 3,2 214 8,58 Kuolleisuus/Sepsis Alue Keskim. kust. Keskim. hoitoaika Kuollut Mortaliteetti/100 hoitoj 1 4277 5,3 106 8,75 4 962 2,4 4 7,27 5 2453 5,4 9 16,07 6 2545 6,1 12 6,7 7 2150 4,6 8 9,64 3747 5,2 139 8,77
Yhteismitallinen vaikuttavuus Terveydenhuollon kaksi keskeistä tavoitetta ovat: pitää ihminen hengissä mahdollisimman pitkään ylläpitää tai parantaa hänen subjektiivista hyvinvointiaan (terveyteen liittyvää elämänlaatua) Terveydenhuollon suoriutumista voidaan siten mitata muutoksella: elämän pituudessa elämänlaadussa Edellä mainitut tekijät yhdistyvät laatupainotetuissa elinvuosissa, QALYissa (Quality-Adjusted Life Years gained) jotka pitkälti ohjaavat esim. Englannin terveydenhuollon valintoja
Vaikuttavuuden rutiiniseuranta HUS:ssa v. 2002 alkaen vaikuttavuutta mitattu terveyteen liittyvän elämänlaadun 15D-mittarilla ja joillakin osa-alueilla sairausspesifisillä mittareilla n. 16 000 potilasta n. 20 erikoisalaa n. 50 lääketieteen eri osa-aluetta Vaikuttavuustieto voidaan yhdistää kustannustietoihin kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi Rutiininomainen tiedonkeruu mahdollista melko vähäisin ponnistuksin vastausprosentti n. 70% potilaat tyytyväisiä Vastaavanlainen vaikuttavuusseuranta nyt myös joissakin muissa sairaanhoitopiireissä Sähköisen tiedonkeruun edelläkävijänä KYS, jossa kerätty parissa vuodessa yli 10 00 potilaan aineisto
Lanne- ja kaularankaleikkausten vaikutus terveyteen liittyvään elämänlaatuun 1 Keskimääräinen 15D-piste toimenpideryhmittäin ennen ja jälkeen tmp:n 0,8 0,6 Ennen tmp ABC16 ABC30 ABC36 ABC60 Kolme kk tmp:n jälkeen
Syömishäiriöpotilaiden 15D profiili ennen hoitoa ja 6 kk hoidon jälkeen (n=135) 1,00 0,90 0,80 Väestö 0,70 0,60 0,50 0,40 Liikuntakyky Näkö Kuulo Hengitys Nukkuminen Syöminen Puhuminen Eritystoiminta Tavanomaiset tom innot Henkinen toiminta Vaivat ja oireet Masentuneisuus Ahdistuneisuus Energisyys Sukupuolielämä Dimensiot * * * *** Ennen 6 kk 15D kokonaisarvo Väestö 0.96 Ennen 0.81 6 kk kuluttua 0.86 Arvo
The 15D profiles of septoplasty patients before and after operation 1,00 Level value 0,95 0,90 0,85 15D score Before 0.949 After 0.928 p<0.001 Before After 0,80 0,75 Move See ** * ** ** * *** * * Hear Breath Sleep Eat Speech Elim Uact Dimensions Mental Disco Depr Distr Vital Sex Before vs. after * p<0.05 ** p<0.01 *** p<0.001
Qaly gain after various secondary care interventions
Erilaisten interventioiden tuottaman QALYn hinta (diskontattu 5%) 50000 40000 30000 20000 10000 QALYn hinta ( ) 0 Kaularankaleik. Lannerankaleik. Lonkan tekonivel Polven tekonivel Kaihi PCI CABG Kohdun poisto Rintareduktio Bulimia Laskimokirurgia Uniapnea
Uusien terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto - HALO Sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteishanke uusien menetelmien vaikuttavuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi, tavoitteena nostaa tutkittu tieto turvallisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista keskeiseksi tekijäksi uusien menetelmien käyttöönottoa suunniteltaessa menetelmien arvioinnin merkitystä ja tuntemusta kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa sairaanhoitopiirien toimijoiden sitoutumista menetelmien arviointiin
Sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteinen HALO-ohjelma
HALO-suositukset ja liikennevalomalli Risto Roine, 26.9.2014
HALO-katsauksia julkaistu 48 kpl HALO-suosituksia annettu 55 kpl Vihreän valon on saanut 17 menetelmää Keltaisen valon on saanut 30 menetelmää Punaisen valon on saanut 8 menetelmää Sekä HALO-katsaukset että suositukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä ja HALO-ohjelman internetsivuilla www.thl.fi/halo
HALO-ohjelman haasteita Katsausprosessin hitaus ja kankeus Aihe-ehdotusten vähäisyys Ohjelman rajallinen volyymi kaikkea ei voida arvioida arvioinnin ulkopuolelle voi jäädä keskeisiä menetelmiä THL:n vähenevät voimavarat Sairaanhoitopiirien vaikutusmahdollisuuksien väheneminen Suosituksista tiedottaminen
ERVA-alueiden järjestämissopimukset Uusien menetelmien käyttöönotto perusteltava mini-htalomakkeella Myös käytöstä poistettavaksi ehdotettavat menetelmät arvioon Uudet toimijat Menetelmien arviointiryhmä kliinistä ja arviointiasiantuntemusta (esim. HUS 5 jäsentä, kaksi muuta sairaanhoitopiiriä 2 jäsentä kumpikin) Lääkearviointiryhmä Aiempi kliininen ryhmä uudella asiantuntemuksella täydennettynä? Arviointiryhmien käyttöön terveystaloustieteilijän, informaatikon sekä kliinisten asiantuntijoiden asiantuntijatyötä sekä tarvittavat sihteeripalvelut Fimea mukaan tuottamaan tietoa nopeisiin lääkearvioihin? Ervojen yhteinen ohjausryhmä Ervojen arviointiylilääkärit 1-2 Fimean ja THL:n edustajaa?
Mini-HTA Johdanto (1 3) ehdottaja, menetelmä, koskettaako muita Menetelmä (4 12) indikaatiot, tutkimusnäyttö, vaikutukset, riskit, valtakunnalliset suositukset Potilas (13 14) eettiset ja psykologiset näkökohdat, vaikutus elämänlaatuun ja sosiaalisiin olosuhteisiin Organisaatio (15 20) vaikutukset henkilökuntaan, fyysisiin raameihin, muihin osastoihin, hoitoketjuun, käyttö Suomessa Talous (21 26) Perustamiskustannukset, toimintakustannukset, kokonaiskustannukset sairaalalle ja muille sairaaloille, epävarmuustekijät
Yhteenveto Terveyshyödyn tulee ohjata terveydenhuollon suunnittelua huomattavasti nykyistä enemmän Laadun ja vaikuttavuuden paraneminen vähentää myös kustannuksia siis siihen kannattaa sijoittaa Terveyshyödyn ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan toisiaan täydentäviä lähestymistapoja satunnaistetut tutkimukset järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset rekisteripohjainen tieto tietovarannot täytyy saada helposti käyttöön sähköisestä sairauskertomuksesta saatava tieto hoidon keskipisteenä olevan potilaan mielipiteen rutiiniseuranta patient reported outcomes Toiminnan läpinäkyvyyden takaamiseksi terveyshyötyä koskeva tieto tulee myös dokumentoida
Kiitos!