Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?

Transkriptio

1 Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/hjelt-instituutti/kansanterveystieteen osasto

2 Terveystaloustiede Taloustieteen ajattelutavan, teorioiden ja tutkimusmenetelmien soveltamista terveyden alueelle sekä tälle alueelle soveltuvan taloudellisen teorian ja metodiikan kehittämistä

3 Terveystaloustiede: Perusoletus ja -tavoite Terveydenhuollon voimavarat rajalliset (niukat) Terveydenhuollon ensisijainen ja perimmäinen tehtävä on TUOTTAA TERVEYTTÄ näillä voimavaroilla. Terveystaloustieteen tavoitteena saada terveydenhuolto mahdollisimman - tehokkaaksi ja - oikeudenmukaiseksi terveyden tuotannossa

4 Terveystaloustiede tutkii erityisesti miten terveystarpeisiin nähden niukat terveydenhuollon voimavarat kohdennetaan (miten asiat ovat) ja miten ne tulisi kohdentaa ja käyttää niin, että niistä saatava terveyshyöty olisi mahdollisimman suuri (miten asioiden tulisi olla) eli mittaa ja arvottaa terveyden säilyttämiseksi sekä sairauden ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi tarkoitettujen vaihtoehtoisten toimenpiteiden/ menetelmien kustannus- ja terveysvaikutuksia sekä vertaa näiden vaikutusten suhdetta eli tehokkuutta

5 Terveystaloustiede suosittaa valittavaksi ja käytettäväksi annetuilla, terveystarpeisiin nähden rajallisilla voimavaroilla eniten terveyttä tuottavia ratkaisuja (= terveyden maksimointi- eli tehokkuuspyrkimys), jotka tyydyttävät myös halutut oikeudenmukaisuusnäkökohdat eli tavoitteet jakautumisen suhteen (= oikeudenmukaisuuspyrkimys)

6 Terveystaloustiede avustaa välttämättömien ja väistämättömien valintojen tekemistä ja prioriteettien asettamista tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden suuntaan

7 Valintaongelmia terveydenhuollossa Voimavarat rajallisia, uusia menetelmiä tulee koko ajan => on koko ajan tehtävä valintoja ja päätöksiä siitä, - mitä menetelmiä (seulovia, ehkäiseviä, diagnostisia, hoitavia, kuntouttavia) käytetään ja otetaan käyttöön, mistä luovutaan - millaisilla voimavarayhdistelmillä toimitaan (esim. henkilöstömitoitus ja mix), - mihin kohdejoukkoon menetelmiä kohdistetaan (indikaatio/laajuus), - missä tarjotaan (esim. polikliinisesti vai vuodeos:lla) ja - milloin tarjotaan (= vaihtoehtoiset ajoitusratkaisut, esim. milloin hoito aloitetaan ja lopetetaan)

8 TEHOKKUUSPYRKIMYS käytettävissä olevilla voimavaroilla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri terveyden lisäys (vaikuttavuus), tai annettu kiinteä terveystavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin voimavaroin.

9 Tehokkuus ja eettisyys Eettisessä mielessä tehokkuuspyrkimys ei ole huolestuttavaa, vaan tämän pyrkimyksen puute, sillä tehottomuuden vuoksi ihmiset jäävät turhaan hoitoa vaille ja/tai saavat huonompaa hoitoa kuin mikä olisi mahdollista, ja siksi tehottomuus ja epärationaalisuus terveydenhuollossa maksetaan ylimääräisenä kuolemana ja sairautena (= vaihtoehtoiskustannus) Tehokkuuspyrkimyksestä pitäisi poiketa vain yhteisesti hyväksyttyjen oikeudenmukaisuuskriteerien (arvovalintojen) perusteella

10 Miksi taloustiedettä terveydenhuoltoon? Terveydenhuollon menojen voimakas kasvu (Suomessa menot kasvaneet reaalisesti yli 9-kertaisiksi; vuonna 2012 menot 17.5 miljardia euroa (3229 /as.); BKT-osuus 3.9 %:sta 9.1 %:iin Julkisen rahoituksen osuuden voimakas kasvu (58 % v. 1960, 75.2 % v. 2012) Voimavarojen lisäyksen vähenevä rajatuote Terveyden ja terveydenhuollon erityispiirteet Lama 1990-luvun alussa => tehostamisen tarve; lama 2011-????=> tehostamisen tarve???? Taloustiede keskittyy voimavarojen järkiperäiseen kohdentamiseen rajallisten voimavarojen vallitessa

11 Terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa

12 Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjoismaissa, EU(15)- ja OECD-maissa , %

13 Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2012 % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus

14 Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011

15 Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2011 OECD keskimäärin Viro Turkki Meksiko Puola Korea Tsekin tasav. Chile Israel Slovakian tasav. Unkari Luxemburg Slovenia Irlanti Australia Islanti Suomi Kreikka Italia Espanja Norja Britannia, UK Ruotsi Japani Portugali Uusi-Seelanti 1) Belgia 1) Itävalta Sveitsi Tanska Kanada Saksa Ranska Alankomaat USA 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Series1

16 Terveyden kysynnän taloudellinen malli (Grossmanin malli) - poistot Kulutushyödyke Terveyden Arvo=> QALYt Terveys Investointihyödyke Vapaa-ajan toiminnot Työ Vapaa-ajan Arvo=> QALYt Työpanoksen arvo=> Tuottavuus + investointi

17 PANOKSET (I) (Voimavarat x niiden arvo) = Terveydenhuollon menot (kust:t) TUOTANTO- PROSESSI Voimavarojen yhdistely TUOTOS (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? VAIKUTTAVUUS (E) Terveydentilan muutos Tuottavuus = O / I Taloudellisuus = Kust. / O Tehokkuus = E / I VAIKUTTAVUUS (effectiveness) = toiminnalla aikaansaatu muutos ihmisten terveydentilassa RUTIINIOLOSUHTEISSA TEHO (efficacy) = muutos terveydentilassa IHANNEOLOSUHTEISSA TEHOKKUUS (efficiency) = kustannus-vaikuttavuus TUOTTAVUUS (productivity) = tekninen tehokkuus TALOUDELLISUUS = tuotoksen yksikkökustannus

18 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 1/2 1) Tuotoksella pyritään kuvaamaan terveydenhuollon hyvinvointivaikutuksia "Kuinka paljon terveydenhuolto lisää kansalaisten hyvinvointia, so. terveyttä" 2) Tuotoksella pyritään kuvaamaan tuotettujen palvelujen määrän muutoksia "Kuinka paljon kansalaiset hyötyvät terveydenhuollon toiminnasta palveluina?"

19 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 2/2 Palvelu -lähestymistavan (2.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tuottavuus Hyvinvointi (terveys) -lähestymistavan (1.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tehokkuus

20 Tuotos terveydenhuollon tuottavuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena palvelutuotanto Välituotos Tuotos = Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus = Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Vaikuttavuus = Terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos

21 Tuotos terveydenhuollon tehokkuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena toiminnan vaikutus terveyteen Välituotos = Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus Tuotos = Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Vaikuttavuus = Esim. terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos

22

23

24 Horisontaalinen oikeudenmukaisuusindeksi 21 OECD-maassa - kaikki lääkärikäynnit 0,125 0,100 0,075 0,050 0,025 0,000-0,025-0,050-0,075-0,100 IRL NLD SUI ITA CAN NOR FRA SWE PRT BEL ESP HUN DNK GRC DEU AUT US Finland Lähde: van Doorslaer et al 2006

25 Taloudellinen arviointi Terveystaloustieteen alue, missä tutkitaan terveydenhuollon menetelmien tehokkuutta Menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia punnitaan niiden saavuttamisen vaatimia uhrauksia vasten

26 Miksi taloudellinen arviointi on tärkeää? Kun voimavaroja käytetään tietyllä tavalla, pitäisi vastata kahteen kysymykseen: 1) Mitä saavutetaan = vastine/arvo voimavaroille/rahoille nykyisessä käytössä = saavutetut terveysvaikutukset 2) Mitä menetetään = vastine/arvo voimavaroille/ rahoille parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä = vaihtoehtoiskustannus = menetetyt terveysvaikutukset Miten tämä vastine/arvo pitäisi määrittää ja arvioida?

27 Taloudellisen arvioinnin menetelmät Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla Erotteleva tekijä terveydellisten vaikutusten mittaustapa 1. Kustannusten minimointianalyysi 2. Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (cost effectiveness) 3. Kustannus-utiliteettianalyysi (cost utility) 4. Kustannus-hyötyanalyysi (cost benefit)

28 Kustannusten minimointianalyysi Cost minimisation analysis Voidaan käyttää, kun tiedetään, että vertailtavat hoitomuodot tuottavat saman terveydellisen lopputuloksen Etsitään vaihtoehto, jolla samaan lopputulokseen päästään pienimmin kustannuksin Harvoin käyttökelpoinen, koska eri hoitomuotojen vaikuttavuus on harvoin täysin sama

29 Kustannus-vaikuttavuusanalyysi Cost-effectiveness analysis Terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla luonnollisilla yksiköillä kuten lisäelinvuosilla, vältetyillä sairaustapauksilla, kivuttomilla päivillä jne. tai muilla objektiivisilla (fysikaalisilla, kemiallisilla tms.) parametreilla kuten muutoksella kolesterolitasossa, verenpaineessa, luuntiheydessä jne. Antavat usein terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista liian kapean ja yhteismitattoman kuvan Ei sovellu, kun vertailtavien hoitojen päävaikutukset eroavat toisistaan tai kun vertailtavilla hoidoilla on erilaiset sivuvaikutusprofiilit

30 Kustannus-utiliteettianalyysi Cost-utility analysis Vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years = QALYs gained) Mahdollistaa parhaiten tuloksiltaan erilaisten hoitomuotojen vertailun Geneeriset yhden indeksiluvun elämänlaatumittarit (esim. 15D, 16D, 17D) mahdollistavat eri hoitomuotojen tuottamien terveyshyötyjen vertailun samassa sairaudessa tai jopa eri taudeissa yhteismitallisesti

31 Kustannus-hyötyanalyysi Cost-benefit analysis Sekä kustannukset että terveyshyödyt mitataan/ arvotetaan rahassa Onko saavutettu rahamääräinen hyöty suurempi kuin sairauden hoitoon uhrattu rahallinen panos? Terveyshyötyjen muuttaminen rahamääräisiksi kiistanalaista tai jopa mahdotonta Kustannus-hyötyanalyysin soveltamisessa siten vaikeuksia

32 Voimavarojen käytön identifiointi Kustannukset lasketaan kaikissa lähestymistavoissa samalla tavalla identifioimalla, mittaamalla ja arvottamalla voimavarojen käyttö Kustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki hoitoprosessiin liittyvä voimavarojen käyttö => kustannukset riippumatta siitä, kuka ne viimekädessä maksaa = yhteiskunnallinen näkökulma Tulonsiirtoja (sv-korvaukset, sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet sekä välilliset ja välittömät verot, ml. ALV) ei sisällytetä kustannuksiin

33 Terveyteen liittyvän elämänlaadun geneeriset mittarit

34 Yhteismitallinen vaikuttavuus Perusoletus: Terveydenhuollolla 2 keskeistä tavoitetta: 1) pitää ihmisiä hengissä mahdollisimman pitkään ja 2) parantaa heidän elämänlaatuaan hengissä olon aikana => => => Vaikuttavuus tulisi mitata muutoksena elämän pituudessa ja/tai elämänlaadussa eli muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa eli QALYissa (Quality-Adjusted Life Years gained)

35 Laatupainotetut (lisä)elinvuodet [QALYs gained)]

36 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Jotta voitaisiin maksimoida terveydenhuollon vaikuttavuus rajallisilla voimavaroilla, elämänlaatua pitäisi mitata yhteismitallisesti, yhteisellä valuutalla, ts., geneerisellä mittarilla, joka - mahdollistaa vertailut eri sairauksien ja terveysongelmien välillä, - yhdistää profiili- ja yhden indeksiluvun mittarin edut - tuottaa elämänlaatulukemia, jotka soveltuvat QALYlaskelmiin

37 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaadun mittarin komponentit Muodostuvat kahdesta osasta: 1) Standardoidusta terveydentilojen kuvailujärjestelmästä (mitattavista terveyden dimensiosta ja niiden tasoista) = kyselylomakkeesta, jonka potilas täyttää 2) Kuvailujärjestelmän määrittämien terveydentilojen arvotusjärjestelmästä (osoittaa, miten huonoja tai hyviä tilat ovat suhteessa toinen toisiinsa) Mittarit eroavat toisistaan molempien suhteen

38 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet Käytettävyys ja yleinen sovellettavuus (hyväksyttävyys) Luotettavuus (mittausten toistettavuus mahdollisimman vähäisin satunnaisvirhein = test-retest reliability) Validiteetti (miten uskottavia ovat mittarin lukemien perusteella tehtävät päätelmät eri tilanteissa)

39 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet Herkkyys (sensitivity) -Erottelukyky (discriminatory power) = mittarin kyky löytää eroja terveydentilassa yksilöiden ja ryhmien välillä poikkileikkaustilanteessa -Muutosvaste (responsiveness to change) = mittarin kyky löytää muutoksia yksilöiden tai ryhmien terveydentilassa yli ajan

40 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan arvotusjärjestelmän ominaisuudet Luotettavuus - arvotusten toistettavuus ja vakaus ryhmätasolla Validiteetti - Arvotusjärjestelmälle ei ole kultastandardia (miten arvoja mitataan ja keneltä) - Ollakseen valideja QALY-laskelmiin, arvojen pitäisi heijastaa mahdollisismman hyvin elämän laadun ja pituuden vaihtokurssia

41 Vaihtoehtoisia elämänlaatumittareita taloudelliseen arviointiin EQ-5D (EuroQol) SF-6D (johdettu Rand-36/SF-36:sta) HUI 3 (Health Utilities Index Mark III) AQoL (Assessment of Quality of Life) 15D

42 15D-terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Mitattavat dimensiot Hengitys Henkinen toiminta Kommunikointi Näkö Liikuntakyky Tavanomaiset toiminnot Kuulo Syöminen Eritystoiminta Nukkuminen Ahdistuneisuus Vaivat ja oireet Sukupuolielämä Masentuneisuus Energisyys

43 15D-terveydentilojen luokittelu-järjestelmä: Dimensioiden tasot Kukin dimensio on jaettu 5 ordinaaliseen (järjestysasteikolliseen) tasoon, joiden avulla erotetaan enemmän tai vähemmän kutakin mitattavaa ominaisuutta

44 TERVEYTEEN LIITTYVÄN ELÄMÄNLAADUN KYSELYLOMAKE (15D ) Ohje: Lukekaa ensin läpi huolellisesti kunkin kysymyksen kaikki vastausvaihtoehdot. Merkitkää sitten rasti (x) sen vaihtoehdon kohdalle, joka parhaiten kuvaa nykyistä terveydentilaanne. Menetelkää näin kaikkien kysymysten 1-15 kohdalla. Kustakin kysymyksestä rastitetaan siis yksi vaihtoehto. KYSYMYS 1. Liikuntakyky 1( ) Pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa. 2( ) Pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä vaikeuksia. 3( ) Pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana. 4( ) Pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana. 5( ) Olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma. KYSYMYS 2. Näkö 1 ( ) Näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai ilman). 2( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). 3( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). 4( ) En näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen kulkea ilman opasta. 5( ) En näe kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea.

45 Terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Profiili Mitattava yksilö valitsee kultakin dimensiolta tason, joka parhaiten kuvaa hänen nykyistä terveydentilaansa => Yksilön profiili: osoittaa hänen tilaansa kullakin mitattavista dimensioista Ryhmän profiili: osoittaa ryhmän keskimääräistä tilaa kullakin mitattavista dimensioista Profiililla voidaan verrata yksilön tai ryhmän terveydentiloja eri aikoina ja nähdä, millä ulottuvuuksilla muutoksia on tapahtunut, mihin suuntaan ja miten paljon

46 1 Hip replacement 15D score before treatment = D score 3 months after treatment = before 3 months after MOVE SEE HEAR BREATH SLEEP EAT COMM ELIM UACT MENTAL PAIN DEPR DISTR VITAL SEX

47 Virtsainkontinenssipotilaiden 15D-profiili ja -lukema ennenjälkeen hoidon sekä ikävakioidun naisväestön vastaavat 1 0,9 0,8 15D score Before After Popul Level value 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Move See Hear Breath Sleep Eat Speech Elim Uact Mental Disco Depr Distr Vital Sex Before After Popul

48 15D:n terveydentilojen arvotusjärjestelmä Perustuu moniulotteiseen utiliteettiteoriaan Kokonaislukema (indeksi) yli dimensioiden lasketaan 3-vaiheisen additiivisen arvotusalgoritmin avulla: v I H j ( x)[ w j ( x j )] missä I j (x j ) = keskimääräinen suhteellinen tärkeyspaino, jonka ihmiset antavat dimension j (j = 1, 2,..,15) eri tasoille w j (x j ) = keskimääräinen arvo, jonka ihmiset antavat dimension j eri tasoille

49 15D-terveydentilojen arvotusjärjestelmä Tuottaa kullekin terveydentilalle/profiilille arvon eli lukeman 0-1-asteikolla (1= ei ongelmia millään dimensiolla, 0=kuollut) suomalaisen väestön kokemana Lukema osoittaa tilan elämänlaadullista hyvyyttä ja heijastaa vaihtokurssia elämän pituuden ja laadun välillä väestön kokemana Käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero kokonaislukemassa (MCIC): ± 0.015

50 Keskim. 15D-lukemia eri potilas- ja väestöryhmissä Sairaus/diagnoosi/ryhmä 15D-lukema Väestön 15D-lukema Erotus Kipupotilaat Tetraplegia Skitsofrenia MS-tauti Paraplegia Afasia Arteroskleroosi Nivelreuma Astma Kuulovamma v. Helsinki v. Tallinna 0.767

51 Sairaus/hoito Hoitojen elämänlaatuvaikutuksia 15D-lukema ennen hoitoa 15D-lukema hoidon jälkeen Erotus Ohitusleikkaus (Kuopio) (6 kk).106 Ohitusleikkaus (HUS) (6 kk).044 Ohitusleikkaus (Vaasa) (6 kk).033 Lannerangan kipuleikkaus (3 kk).060 Syömishäiriöt (6 kk).049 Kaularangan kipuleikkaus (3 kk).040 Lonkkaproteesileikkaus (HUS) (6 kk).060 Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme) (3 kk).050 Polviproteesileikkaus (6 kk).020 Kaihileikkaus (6 kk).010 Eturauhassyöpä (Joensuu) (4 kk) Eturauhassyöpä (Joensuu) (12 kk) Inkontinenssin hoito (13 kk).055

52 15D:n ominaisuudet tiivistetysti geneerinen luotettava (korkea toistettavuus) validi [kattava sisällöltään; 15D kattaa miltei yksiyhteen WHO:n määrittelemät tärkeimmät terveyden ulottuvuudet (WHO Disc. Paper 45) ja yli 80 % WHO:n uuden ICF:n ulottuvuuksista]; EQ-5D 20 % herkkä - hyvä erottelukyky (löytää erot terveydentilassa) - hyvä muutosvaste (löytää muutokset terv.tilassa)

53 15D:n ominaisuudet tiivistetysti helppokäyttöinen (itsetäytettävä) Voidaan käyttää sekä profiilina (paljastaa ongelmat ja niiden vakavuuden => diagnostinen apuväline) että yhden indeksiluvun mittarina Normaaliväestön referenssiarvot saatavilla oikea vaihtokurssi elämän laadun ja pituuden välillä => soveltuu QALYjen ja niiden muutosten mittaamiseen Kaikkien tärkeiden ominaisuuksien suhteen 15D on parempi tai ainakin yhtä hyvä kuin muut vastaavan tyyppiset mittarit

54 Versiot 15D ikäryhmille 16+ v. Yksityiskohtainen kuvaus ja ominaisuudet, ks. Sintonen H, NCHPE Working Papers 41 and 42, best available as.pdf-files on website Sintonen H. The 15D instrument of health related quality of life: Properties and applications. Ann Med 2001; 33: (näyttää myös sovellukset) 16D ikäryhmälle v. 17D ikäryhmälle 8-11 v. (myös alle 8 v.) Ks. Apajasalo et al. Qual Life Res 1996; 5: ja 1996; 5: Tiedustelut/Kaikkien versioiden käyttöluvat: websiten kautta

55 Versiot saatavilla 15D:n sähköinen versio Corame Oy:ltä - lomake täytetään internetissä (tai paperilla tai tabletilla) - laskee potilaan 15D-lukeman ja piirtää profiilin automaattisesti ruudulle - voidaan ottaa ruudulle vertailuun vastaavan ikäisen normaaliväestön edustajan profiili ja lukema - data voidaan tallentaa erilaisiin formaatteihin jatkoanalyyseja varten Vastaavanlainen versio tulossa Logicalta

56 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 Yksittäisellä potilaalla vastauksia kysymyksiin: Millaisiin terveysongelmiin potilas tarvitsee hoitoa? => 15D-profiili ja lukema ennen hoitoa vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja lukema koko väestössä - Miten potilas on hyötynyt hoidosta? => 15D-profiili ja lukema ennen hoitoa vs. hoidon jälkeen vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja lukema koko väestössä

57

58 1 Kipuklinikalle ensimmäistä kertaa saapuvien ja heidän kanssaan ikävakioidun väestön keskimääräiset 15D-profiilit ja -lukemat 0,9 0,8 15D-lukema Väestö.910 Kipu.715 Tasoarvo 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Kipu Väestö MOVE SEE HEAR BREATH SLEEP EAT SPEECH ELIM UACT MENTAL DISCO DEPR DISTR VITAL SEX Dimensiot

59 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 (jatk) - Miten potilas todennäköisesti hyötyy erilaisista hoidoista? Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät => Kun tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen hoitoa, voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten hän eri hoidoista hyötyisi. Näin lääkäri voi löytää potilasta todennäköisesti eniten hyödyttävän hoitomuodon

60 6 kk:n kustannusten ja elämänlaatumuutosten suhde sydänleikatuilla potilailla

61 Sydänpotilaiden 15D-lukemien muutosten jakauma

62 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: Mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus (saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly) ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus (kustannus per saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly)? Mikä sairauden X vaihtoehtoisista hoitomuodoista on vaikuttavin ja tehokkain?

63 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 (jatk) Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: Mikä on suhteellinen vaikuttavuus ja suhteellinen tehokkuus eri sairauksien hoidossa? Millaiset potilaat hyötyvät hoidosta, millaiset eivät? Kenen antamasta hoidosta on eniten hyötyä?

64 Cost per QALY gained produced by various interventions (QALYs discounted at 5%) QALYn hinta ( ) Kaularankaleik. Lannerankaleik. Lonkan tekonivel Polven tekonivel Kaihi PCI CABG Kohdun poisto Rintareduktio Bulimia Laskimokirurgia Uniapnea

65 Jonotusajan vaikutus kaularanka- (cervical) ja lannerankaleikkauksien kustannusutiliteettiin 5000 Whole material Cost/QALY (euro) Waiting time < 60 days Waiting time > 60 days 0 Cervical interventions Lumbar interventions

66 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3 Hoitopaikkojen välillä: Ovatko sairauden hoitoindikaatiot samat eri hoitopaikoissa? Onko tiettyyn hoitoon tulevien potilaiden elämänlaatu samanlainen eri hoitopaikoissa? Sairaus/hoito ennen hoitoa Ohitusleikkaus (Kuopio) Ohitusleikkaus (HUS) Ohitusleikkaus (Vaasa) Pallolaajennus (Kuopio) Pallolaajennus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (P- Häme)

67 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3 (jatk.) Hoitopaikkojen välillä: Mikä on sairauden X hoidon vaikuttavuus ja tehokkuus eri hoitopaikoissa? Sairaus/hoito ennen hoitoa Vaikutta vuus Ohitusleikkaus (Kuopio) Ohitusleikkaus (HUS) Ohitusleikkaus (Vaasa) Pallolaajennus (Kuopio) Pallolaajennus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (HUS) Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme)

68 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 4 Väestön terveyden ja sen jakautumisen seuranta väestötutkimuksilla - Terveyteen liittyvä elämänlaatu eri ikäryhmissä ja sukupuolilla (1992, 1996, 2000, 2004, 2011) - Elämänlaadun muutokset ajan yli (1992, 1996, 2000, 2004, 2011) - Tietoon ikä- ja sukupuolispesifistä elämänlaadusta yhdistetään tieto vastaavasta kuolleisuudesta => odotettavissa olevat laatupainotetut elinvuodet (QALYt) eri iässä sukupuolen mukaan - Terveyteen liittyvän elämänlaadun jakautuminen alueittain, tulojen yms. tekijöiden mukaan

69 Odotettavissa olevat elinvuodet ja QALYt 15- vuoden iässä 1992 ja 1996 Naiset Miehet Ero Odotettavissa olevat elinvuodet Odotettavissa olevat elinvuodet Muutos odot. olev. elinvuosissa Odotettavissa olevat QALYt Odotettavissa olevat QALYt Muutos odot. olev. QALYissa

70 15D-mittarin käyttö Käytetty/käytetään sadoissa hankkeissa/ terveysongelmissa Suomessa ja kansainvälisesti (ks. FinOHTA suosittelee arviointiprojekteihin, joihin se antaa jonkinlaista tukea Erinomainen väestödata Terveys2000 ja T2011- tutkimuksista Stakes => THL suorittaa v alkaen joka toinen vuosi noin 2800 henkilön väestöotoksen paneeliseurannan 15D:llä + kullakin kerralla jonkin erityisryhmän mittauksen

71 15D-mittarin käyttö HUS:ssa tehty vuodesta 2002 alkaen mittaus ennenjälkeen hoidon noin potilaalle noin 50 eriloisalalla/ diagnoosiryhmässä + kustannustiedot => hoitojen kustannus-vaikuttavuus Mm. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon keskussairaalapiireissä 15D:n sähköinen versio otettu laajaan rutiinikäyttöön 15D:lle varattu slot valtakunnallisen standardoidun elektroniseen sairauskertomukseen arkistoon