PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25
PK-yritysten suhdanteet Suhdannetilanne alkuvuonna hieman odotuksia vahvempi Kasvuodotukset lähikuukausille kuitenkin melko vaimeat Kustannuskehitys jatkunut varsin ongelmallisena Rakentamisessa sekä pienissä teollisuusyrityksissä myönteisiä suhdanneodotuksia 6 2-2 - -6-8 1 8 6 2-2 - -6-8 -1 1 8 6 2-2 - -6-8 -1 Suhdannenäkymät Teollisuus Palvelut 21 22 23 24 25 Teollisuus Palvelut 21 22 23 24 25 Tuotanto- / myyntiodotus Henkilöstö ja henkilöstöodotus Teollisuus Palvelut 21 22 23 24 25 Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannekehitys oli alkuvuoden aikana edelleen melko myönteistä. Tuotanto ja myynti jatkoivat kasvua, ja kehitys oli teollisuudessa ja rakentamisessa aiempia arvioita parempaa. Myös henkilöstö oli pienessä kasvussa kaikilla päätoimialoilla. Sen sijaan hintojen ja kustannusten kehitys oli monilla yrityksillä ongelmallista. Yleiset suhdanneodotukset lähikuukausille ovat aiempaa epäyhtenäisemmät. Rakennusyrityksillä on varsin myönteiset odotukset, ja teollisuuden näkymiä nostaa pienten yritysten parantuneet odotukset. Palveluyrityksillä sekä keskisuurilla teollisuusyrityksillä suhdannenäkymät ovat puolestaan heikentyneet edelliseen, tammikuun tiedusteluun verrattuna. Palveluyritysten suhdannenäkymät ovat hieman aiempaa heikommat, vaikka merkittävää käännettä alaspäin ei ennustetakaan. PK-teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa +9, kun se oli tammikuussa +8. Pienissä ja keskisuurissa palveluyrityksissä vastaava saldoluku oli huhtikuussa -5. Rakennusyrityksillä saldoluku oli +17. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän teollisuudessa varsin hitaaksi seuraavan kolmen kuukauden aikana. Rakentamisessa tuotannon ennustetaan kääntyvän selvään kasvuun. Palveluyritykset arvioivat myyntinsä kasvun pysyvän lähestulkoon ennallaan. Henkilöstön määrä pysyi alkuvuonna lähes ennallaan PK-teollisuusyrityksissä. Henkilöstö on pysynyt vakaana tai hieman kasvanut jo viime vuoden puolivälistä. Odotukset alkukesälle ovat kuitenkin varovaiset, ja henkilöstön ennakoidaan hieman supistuvan. Rakennus- ja palveluyrityksissä henkilöstö on kasvanut aavistuksen alkuvuonna. Erityisesti rakennusyritykset arvioivat henkilöstönsä kasvun kiihtyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Myös palveluyrityksissä on jonkin verran henkilöstön kasvuodotuksia. 24PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
6 2 Kannattavuus Myyntihinnat pysyivät pienillä ja keskisuurilla teollisuusyrityksillä ennallaan. Myös palveluyrityksillä hintojen lasku päättyi. Ainoastaan rakennusyrityksillä hinnat olivat selvässä nousussa. Kehitys poikkeaa suurista yrityksistä, joilla hinnat kohosivat tammi-maaliskuussa yleisemmin. Toisaalta PK-yritysten hintakehitys on aiempina vuosina ollut suuria parempaa. -2 - -6 Teollisuus Palvelut Kustannusten nousu kiihtyi sekä teollisuuden että palvelujen PK-yrityksillä. Kustannusten nousun odotetaan jatkuvan myös seuraavan kolmen kuukauden aikana kaikilla toimialoilla. -8 1 8 6 21 22 23 24 25 Osuus vastanneista Riittämätön kysyntä Teollisuus Palvelut Kustannuspaineista johtuen kannattavuus ei enää parantunut vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna kuin vähän. Teollisuudessa kannattavuus jäi samalle tasolle viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Monilla yrityksillä on yhä vapaata kapasiteettia, ja heikko kysyntä rajoittaa tuotannon kasvattamista yhä melko yleisesti. Kysyntä oli heikkoa yli 2 prosentilla kaikkien päätoimialojen yrityksistä. 2 21 22 23 24 25 PK-Suhdannebarometrin vastaajat Henkilökuntaluokka Toukokuu 25 Yhteensä alle 5 5-249 Teollisuus Vastaajia 328 18 22 Liikevaihto yhteensä, Milj. EUR 643 474 5956 Henkilöstö yhteensä 3934 344 2789 Vastaajia 17 68 39 Liikevaihto yhteensä, Milj. EUR 172 432 1288 Henkilöstö yhteensä 6186 166 458 Palvelut Vastaajia 512 36 26 Henkilöstö yhteensä 29494 6841 22653 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Toukokuu 2543
Teollisuus Tuotannon kasvu jatkui odotettua vauhdikkaampana Keskisuuret yritykset saivat tilauksia aiempaa enemmän ja tilauskanta koheni Keskisuurten yritysten kasvunäkymät kuitenkin vaimenevat Pienten yritysten näkymät jonkin verran aiempaa paremmat: tuotanto kasvussa Henkilöstökehitys oli odotettua parempaa, mutta tulevaisuudenarviot varovaiset 6 2-2 - -6 6 2-2 - -6 1 8 6 2-2 - -6-8 -1 Alle 5 henkeä 5-249 henkeä Suhdannenäkymät 21 22 23 24 25, kausitasoitus Toteutunut tuotanto Tuotanto-odotus 21 22 23 24 25 Tuotanto ja tuotanto-odotus Alle 5 henkeä 5-249 henkeä Tilauskanta 21 22 23 24 25 Pienten teollisuusyritysten suhdannenäkymät ovat kohentuneet edelliseen kyselyyn verrattuna, kun keskisuurilla yrityksillä odotukset ovat vaisummat. Alkuvuonna PK-teollisuusyritysten suhdannekehitys on ollut kohtalaisen myönteistä, ja tuotannon kasvu oli odotuksia nopeampaa. Toisaalta myyntihinnat eivät kääntyneet nousuun suurten yritysten tavoin. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli PK-teollisuusyrityksillä huhtikuussa +9, kun se oli tammikuussa +8. luku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien yritysten osuudesta niiden heikkenemistä odottavien osuus. Huhtikuussa 13 prosenttia PK-teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden paranemista ja 4 prosenttia arvioi niiden heikkenevän. Pienten yritysten näkymät ovat tällä hetkellä hieman valoisammat kuin keskisuurten. Pienten yritysten suhdanneodotukset ovat kohentuneet myös edelliseen kyselyyn verrattuna, kun taas keskisuurten yritysten näkymät ovat kevään aikana hieman vaimenneet. Tuotannon kasvu jatkui tammi-maaliskuussa varsin ripeänä. Tuotannon kehitys oli edellisen tiedustelun arvioita parempaa. Kasvuodotukset lähikuukausille ovat kuitenkin vaimeat erityisesti keskisuurilla yrityksillä. Keskisuuret yritykset eivät odota tuotantonsa kasvavan, kun taas pienet ennustavat jonkin verran alkuvuotta korkeampia tuotantomääriä. Loppukesälle sekä pienet että keskisuuret yritykset odottavat kohtalaista tuotannon kasvua. Pienet yritykset saivat uusia tilauksia alkuvuonna likimain yhtä paljon kuin viime vuoden lopulla. Keskisuurilla yrityksillä tilauksia kertyi aiempaa enemmän. Pienillä yrityksillä on kuitenkin odotuksia tilausten runsastumisesta lähikuukausina. Pienten yritysten tilauskanta on edelleen normaalia matalammalla tasolla, mutta keskisuurten yritysten tilauskanta koheni aavistuksen normaalin yläpuolelle. 44PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
6 2-2 - -6 1 8 6 2 Henkilöstö ja henkilöstöodotus, kausitasoitus Työvoiman määrä Työvoimaodotus 21 22 23 24 25 Liikaa kapasiteettia Tuotantokapasiteetti Sopivasti kapasiteettia Liian vähän kapasiteettia 21 22 23 24 25 PK-teollisuusyritysten henkilöstön määrä pysyi tammimaaliskuussa ennallaan. Kehitys oli silti hieman arvioitua parempaa, sillä edellisessä tiedustelussa henkilöstön odotettiin hieman supistuvan. Lähikuukausina henkilöstön ennustetaan supistuvan hieman. Tuotteiden myyntihinnat pysyivät PK-teollisuusyrityksillä alkuvuoden aikana ennallaan. Hintakehitys poikkesi suurista yrityksistä, joiden myyntihintataso kääntyi tammi-maaliskuussa nousuun. Toisaalta suurilla yrityksillä hinnat ovat myös laskeneet voimakkaammin aiempina vuosina. Yrityskohtainen vaihtelu hintakehityksessä oli pienillä ja keskisuurilla yrityksillä selvää. Lähikuukausina hintojen ennustetaan hieman kohoavan. Tuotantokustannusten nousu nopeutui tammi-maaliskuussa. Nousu oli pienillä yrityksillä odotuksia nopeampaa ja keskisuurilla odotusten kaltaista. Myös lähikuukausina kustannusten arvioidaan tasaisesti kohoavan. Kapasiteetin käyttöaste vaihtelee yritysten välillä, ja sekä kapasiteettipulaa että vapaata kapasiteettia esiintyy melko paljon. Huhtikuussa 2 prosentilla PK-teollisuusyrityksistä oli liikaa kapasiteettia kysyntään nähden. Tammikuussa vastaava lukema oli 27 prosenttia. Myös kapasiteettipulaa esiintyi jonkin verran. Huhtikuussa 12 prosentilla vastaajayrityksistä oli liian vähän kapasiteettia kysyntään nähden. Suhdannetiedustelun päätuloksia 23 24 25 Teollisuus I II III IV I II III IV I II III IV Tuotanto-odotus, saldo 18 3 18-1 22 19 19-6 16 Tuotannon esteenä riittämätön kysyntä, % 41 44 37 41 28 28 28 27 Henkilöstöodotus, saldo -9-22 -15-5 4-5 -1-4 7 Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo -2-21 -14 12 2 15 2-6 Suhdannetilanne, saldo -34-38 -33-32 -24-7 -2-5 -1 Suhdannenäkymät, saldo -6-1 4 13 22 22 1 8 9 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Toukokuu 2545
Tuotannon kasvu oli alkuvuonna hieman arvioitua nopeampaa Lähikuukausien näkymät myönteiset, erityisesti keskisuurilla yrityksillä Tilauskanta koheni, mutta se oli pienillä yrityksillä yhä normaalin alapuolella Myymättömiä huoneistoja edelleen normaalia vähemmän Kapasiteetti aiempaa paremmin täyskäytössä, myös kapasiteettipula yleistyi jonkin verran 6 2 Suhdannenäkymät Alle 5 henkeä 5-249 henkeä Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten suhdanteet olivat alkuvuonna hieman odotettua vahvemmat. Tuotannon kasvu oli arvioitua voimakkaampaa, ja myymättömiä huoneistoja oli edelleen vähän. Odotukset lähikuukausille ovat hyvät. Tuotannon kasvun odotetaan jatkuvan ja henkilöstön kasvavan. -2 - -6 6 2-2 - -6 1 8 6 2-2 - -6-8 -1 21 22 23 24 25, kausitasoitus Toteutunut tuotanto Tuotanto-odotus 21 22 23 24 25 Tuotanto ja tuotanto-odotus Tilauskanta Alle 5 henkeä 5-249 henkeä 21 22 23 24 25 PK-rakennusyritysten suhdanneodotukset heikkenivät jonkin verran edelliseen suhdannetiedusteluun verrattuna. Keskisuuret yritykset odottavat suhdanteiden kuitenkin vielä vahvistuvan, kun taas pienet arvioivat tilanteen kääntyvän heikommaksi lähikuukausina. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa +17, kun se oli tammikuussa -14. Suhdanteiden paranemista odotti huhtikuussa 24 prosenttia tiedustelun vastaajista, ja 7 prosenttia arvioi tilanteen kääntyvän heikommaksi. Tuotannon kasvu jatkui alkuvuonna tasaisena pienissä ja keskisuurissa rakennusyrityksissä. Kehitys oli odotettua parempaa, sillä tuotantolukujen odotettiin jäävän viime vuoden lopun tasolle. Lähikuukausina tuotannon kasvun arvioidaan hieman nopeutuvan. Erityisesti pienimmillä rakennusyrityksillä on kasvuodotuksia. Kasvun odotetaan jatkuvan myös loppukesällä. PK-rakennusyritykset saivat alkuvuonna uusia tilauksia arvioitua niukemmin, mutta keskisuurilla yrityksillä tilauksia kertyi silti runsaammin kuin loppuvuonna. Lähikuukausina keskisuuret yritykset arvioivat tilausten kasvun jatkuvan, kun taas pienet yritykset odottavat saavansa tilauksia alkuvuoden tapaan. Tilauskanta kasvoi sekä pienillä että keskisuurilla rakennusyrityksillä. Pienet yritykset kuvasivat tilauskantaansa kuitenkin yhä normaalia pienemmäksi, kun taas keskisuurten yritysten tilauskanta nousi hieman normaalitason yläpuolelle. 64PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
6 2-2 - -6 1 8 6 Henkilöstö ja henkilöstöodotus, kausitasoitus Työvoiman määrä Työvoimaodotus Liikaa kapasiteettia Tuotantokapastiteetti Sopivasti kapasiteettia 21 22 23 24 25 Henkilöstön määrä kasvoi vähän pienissä ja keskisuurissa rakennusyrityksissä. Kehitys vastasi tarkkaan edellisen PK-Suhdannebarometrin odotuksia. Seuraavan kolmen kuukauden aikana henkilöstön kasvun odotetaan selvästi kiihtyvän. Kasvuodotuksia on sekä pienillä että keskisuurilla yrityksillä. Myyntihinnat kääntyivät selvään nousuun alkuvuonna. Nousun odotetaan jatkuvan ja yhä voimistuvan lähikuukausina. Tuotantokustannukset nousivat alkuvuonna odotusten mukaisesti. Kustannusten tasaisen nousun ennustetaan jatkuvan myös lähikuukausina. Talonrakennusyrityksillä olleiden myymättömien huoneistojen lukumäärä kasvoi hieman, mutta se oli edelleen selvästi normaalia pienempi. Kapasiteetin käyttöaste on alkuvuonna selvästi noussut. Huhtikuun kyselyssä vain yhdeksällä prosentilla vastaajista oli vapaata kapasiteettia. Tammikuun tiedustelussa kapasiteetti oli vajaakäytössä 27 prosentilla yrityksistä. Myös kapasiteettipula yleistyi. Huhtikuussa siitä kärsi 17 prosenttia yrityksistä (tammikuussa 6 prosenttia). 2 Liian vähän kapasiteettia 21 22 23 24 25 Suhdannetiedustelun päätuloksia 23 24 25 I II III IV I II III IV I II III IV Tuotanto-odotus, saldo 26 2 4 27 11 3-21 5 Tuotannon esteenä riittämätön kysyntä, % 45 32 43 54 15 33 53 38 Henkilöstöodotus, saldo 29-2 -25 6 39-2 -17 2 56 Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo 1-13 -17 3 9 9 22 11 5 Suhdannetilanne, saldo -8-3 -12-1 3 16 13-8 12 Suhdannenäkymät, saldo 6-19 -25 4 19-6 -6-14 17 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Toukokuu 2547
Palvelut Suhdannetilanne edelleen normaali, myynti kasvoi alkuvuonna Lähikuukausina odotetaan pientä heikkenemistä suhdanteisiin (saldoluku -5), Henkilöstöodotukset kohtalaisen myönteisiä Hintojen lasku päättyi, mutta odotukset seuraavalle kolmelle kuukaudelle vaisut Kustannusten nousu nopeutunut aiempien arvioiden mukaisesti 6 Suhdannenäkymät Alle 5 henkeä 5-249 henkeä Pienten ja keskisuurten palveluyritysten suhdannetilanne on säilynyt melko vakaana, ja myynti kasvoi yleisesti. Lähikuukausina myynnin kasvun odotetaan jatkuvan edelleen, mutta kustannuskehitys nähdään yhä varsin ongelmallisena. 2-2 - -6 6 2-2 - -6 6 2 21 22 23 24 25, Myynti ja myyntiodotus Hinnat Kustannukset Henkilöstö ja henkilöstöodotus 21 22 23 24 25 PK-palveluyritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli huhtikuussa -5. Suhdannenäkymät ovat jonkin verran heikentyneet, sillä vastaava luku oli tammikuun tiedustelussa -1. Sekä pienet että keskisuuret palveluyritykset odottavat hieman heikompia suhdanteita. Suhdanneodotuksissa oli yhä jonkin verran hajontaa yritysten välillä. Suhdanteiden paranemista ennusti huhtikuussa 12 prosenttia PK-palveluyrityksistä, ja 17 prosenttia odotti tilanteen heikkenevän. Palveluyritysten myynti kasvoi selvästi tammi-maaliskuussa. Vauhdikkainta kasvu oli keskisuurissa yrityksissä, kun taas pienten yritysten myyntilukujen kasvu hidastui hieman. Seuraavan kolmen kuukauden aikana kasvun arvioidaan jatkuvan. Keskisuurten yritysten kasvuodotukset ovat edelleen hyvät, vaikka vauhdin odotetaankin hieman hidastuvan. Pienet yritykset ennustavat kasvun kiihtyvän alkuvuoteen verrattuna. Pienten palveluyritysten henkilöstö kasvoi hieman tammi-maaliskuun aikana. Keskisuurilla yrityksillä kasvua kertyi vain hyvin vähän, ja aiemmista arvioista jäätiin jonkin verran jälkeen. Henkilöstöodotukset ovat kohtuullisen myönteiset sekä pienillä että keskisuurilla palveluyrityksillä. Alkukesällä henkilöstön odotetaan kummassakin yrityskokoluokassa hieman kasvavan. -2 - -6 Alle 5 henkeä 5-249 henkeä 21 22 23 24 25 84PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
6 2 Hinnat ja kustannukset Myyntihintojen lasku päättyi alkuvuonna, ja hinnat kääntyivät hyvin varovaiseen nousuun. Hintakehitys vastasi likimain aiempia odotuksia, eikä pienten ja keskisuurten yritysten välillä ollut suuria eroja tilanteessa. Myyntihintojen odotetaan pysyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana varsin vakaina. -2 - -6 1 8 6 2 21 22 23 24 25 %-osuus vastanneista Hinnat Kustannukset Myynnin kasvun esteet Ammattityövoiman puute Riittämätön kysyntä Tila- ja laitepula Tuotantokustannusten nousu nopeutui aiempien arvioiden mukaisesti. Sekä pienillä että keskisuurilla yrityksillä kustannukset olivat kasvussa. Seuraavan kolmen kuukauden aikana kustannusten nousun arvioidaan jatkuvan, mutta nousuvauhti ei enää nopeutuisi alkuvuoteen verrattuna. Heikko kysyntä oli palveluyrityksillä yleisin myynnin kasvattamisen este. Heikosta kysynnästä raportoi EK:n huhtikuun suhdannetiedustelussa 22 prosenttia vastaajista. Tammikuussa vastaava luku oli 24 prosenttia. Ammattityövoimapula yleistyi edelliseen tiedusteluun verrattuna, vaikka yritykset eivät sitä kovin suurena ongelmana vielä pidäkään. Ammattityövoimapula rajoitti myynnin lisäämistä huhtikuussa 11 prosentilla vastaajayrityksistä. Kolme kuukautta aiemmin vastaava luku oli yhdeksän prosenttia. 21 22 23 24 25 Suhdannetiedustelun päätuloksia 23 24 25 Palvelut I II III IV I II III IV I II III IV Myyntiodotus, saldo 25 14 3 24 28 31 27 24 28 Myynnin kasvun esteenä riittämätön kysyntä, % 37 41 32 31 24 28 22 24 22 Henkilöstöodotus, saldo 5-14 -4 1 17 3-1 6 7 Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo -21-14 -4 1 16 17 5 11 5 Suhdannetilanne, saldo -21-22 -22-6 2 2 4 3 1 Suhdannenäkymät, saldo 1-34 3-2 24-2 1-1 -5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Toukokuu 2549
Erikoisteema: PK-yritysten viennin edistäminen on tärkeää PK-yrityksille kynnys investoida ulkomaille ja palkata sinne henkilökuntaa on varsin korkea, vaikka vientitoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta on verraten suuri ja vientiä on harjoitettu pitkän aikaa. Mahdollisuus kasvattaa vientiä kotimaasta käsin kuitenkin houkuttelee PK-yrityksiä. Toteutuessaan viennin kasvu merkitsee uusia suomalaisia työpaikkoja. Julkisen rahoituksen lisäämiselle ja VKEpalveluiden kehittämiselle on siten olemassa erityinen kansallinen intressi. PK-yritysten viennin edistäminen on samalla investointi suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin. VKE-palveluissa runsaasti kohennettavaa Viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluja (ns. VKE-palveluja) tarjoaa Suomessa lukuisa joukko julkisia ja yksityisiä organisaatioita. PK-yritysjohtajien mielestä palveluja vaivaavat kuitenkin huono tunnettuus, korkea hinta ja osittain asiakaslähtöisyyden puute. Palvelut ovat ainakin pääosin tuntemattomia liian suurelle PK-yritysjoukolle ja lisäksi suuri osa pitää niiden käyttöä kaikkea muuta kuin helppona ja yksinkertaisena. Maksullisten palvelujen hinnoittelukaan ei käytännössä vastaa PK-yrityksen käytössä olevia resursseja. Palveluorganisaatioiden henkilöstön asiantuntemusta on tarpeen kohentaa. Nykyisellään palvelujen tarjoajilta puuttuu niin maa- ja toimialakohtaista kuin myös PK-yritystoiminnan tuntemusta. Palveluja käyttävien PK-yrittäjien mielestä kansainvälistymispalveluita on kehitettävä monipuolisesti, ja niihin tulisi myös sijoittaa selkeästi nykyistä enemmän julkisia varoja. PK-yritysten kasvua voidaan edistää VKE-palveluja kehittämällä PK-yrityksen kasvu tyrehtyy Suomen pienillä kotimarkkinoilla jo alkuvaiheessa, ellei yritys suuntaudu vientimarkkinoille. Vientimarkkinoille joudutaan yleensä kuitenkin lähtemään hyvin pienin aineellisin voimavaroin. Esimerkiksi Saksan kotimarkkinat ovat kuusitoista kertaa suuremmat kuin Suomen. Viennin edistämiseen panostamisella on perusteltu tarve: suomalaisten hyvinvointi. Suurten yritysten luonnollinen kansainvälistyminen jättää aukon vientiin ja työllisyyteen ja sitä kautta yhteiseen hyvinvointiimme. Se on täytettävä PK-yritysten kasvavalla osuudella työllisyydestä ja viennistä. Samalla viennin laskeva osuus BKT:sta on saatava uudelleen nousuun. Noin viidennes PK-yrityksistä harjoittaa vientiä. PK-yritysten viennistä 6 % on suoraa vientiä ulkomaisille asiakkaille ja % epäsuoraa vientiä kotimaisten toimeksiantajien kautta ulkomaisille asiakkaille. Viidelle prosentille PK-yrityksistä ulkomaat ovat keskeisin markkina-alue. Viennin osuus PK-yritysten liikevaihdosta on keskimäärin arviolta noin kolmannes. Taulukko: PK-yritysten vientitoiminta yrityksen kokoluokittain vuonna 24. Yrityksen Vientiyritysten kokoluokka, työntekijää osuus, % Vienti liikevaihdosta, % Suoran viennin osuus, % Epäsuoran viennin osuus, % 1-9 17 32 55 45 1-49 29 37 58 42 5-249 54 36 76 24 Yhteensä 2 34 58 42 Lähde: PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -selvitys, kauppa- ja teollisuusministeriö (Yrittäjyyskatsaus 25). Kansainvälisessä toiminnassa pienet, alle 5 työntekijän yritykset toimivat tällä hetkellä enimmäkseen alihankkijoina. Yrityskoon kasvaessa viennin osuus pääsääntöisesti lisääntyy. Kasvuhakuisuus ja kansainvälistyminen liittyvät näin ollen läheisesti toisiinsa. Palvelujen markkinointia tehostettava ja kohdentamista tarkennettava VKE-palvelutarjontaa tulisi markkinoida erityisesti kansainvälistymisprosessin alkuvaiheessa oleville yrityksille. Alkavien kansainvälistyjien kohdalla rahoittajien tulisi pystyä lisäämään myös riskinottokykyään. Palvelujen markkinoinnille ja tunnetuksi tekemiselle on selkeä tilaus. Yritykset, jotka eivät nykyisellään ole palveluorganisaatioiden asiakkaina, tuntevat palvelutarjontaa jokseenkin heikosti. Sopivan palvelun löytäminen runsaasta tarjonnasta koetaan etenkin näissä yrityksissä liian hankalaksi ja aikaa vieväksi. Tietoa VKE-palveluista pitäisikin lisätä asiakasnäkökulmasta, ts. PK-yritysten ongelmista ja palvelutarpeista käsin. 14PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Pitkiä aikasarjoja Teollisuuden suhdannenäkymät ja tilauskanta 1 8 6 2-2 - -6 Tilauskanta Suhdannenäkymät -8-1 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Rakentamisen suhdannenäkymät ja tilauskanta 1 8 6 2-2 - -6-8 -1 Tilauskanta Suhdannenäkymät 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Palvelujen suhdannenäkymät 6 Alle 5 henkeä 5-249 henkeä 2-2 - -6 21 22 23 24 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25411
Suhdannetiedustelumenetelmä EK:n PK-Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannetiedustelut antavat tietoa koko yksityisen sektorin suhdannetilanteesta ja -odotuksista. EK:n tiedusteluissa yhdistyvät TT:n ja Palvelutyönantajien aikaisemmat suhdannetiedustelut ja -julkaisut. Teollisuuden suhdannetiedusteluja on tehty Suomessa neljännesvuosittain vuodesta 1966 alkaen sekä kuukausittain vuodesta 1993. Palvelualoilla on tehty suhdannetiedusteluja vuosittain 198-luvulta ja puolivuosittain 199-luvun lopulta. Tässä PK-Suhdannebarometrissa on esitetty EK:n uusimman suhdannetiedustelun tulokset koko yksityisen sektorin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. PK-Suhdannebarometreja julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Pieniksi yrityksiksi lasketaan kansainvälisen määritelmän mukaan alle 5 henkeä työllistävät yritykset ja keskisuuriksi 5 249 henkeä työllistävät yritykset. Teollisuuden, rakentamisen sekä joidenkin palvelualojen historiatiedot on kerätty TT:n aiemmassa Suhdannebarometrissa. Valtaosa palvelualojen aikasarjatiedoista on PT:n suhdannetiedustelusta. Tiedustelumenetelmän muutoksen vuoksi palvelualojen aiemmat tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia uusimpien havaintojen kanssa. EU:n komissiolla on yhteinen suhdannetiedustelujärjestelmä, johon osallistuvat tutkimuslaitokset tekevät yhdenmukaisia tiedusteluja kaikissa EU-maissa. EK:n suhdannetiedustelut ovat osa EU:n komission suhdannekyselyjä. Kaikkiaan vastaavanlaisia tiedusteluja tehdään nykyisin yli 5 maassa. Suhdannetiedustelumenetelmä Suhdannetiedusteluilla selvitetään yritysjohdon näkemyksiä taloudellisesta tilanteesta sekä lähitulevaisuutta koskevia odotuksia. Tiedusteluilla etsitään ennen muuta suhdanteiden käännepisteitä, mutta ne kuvaavat myös yleisemmin yritysten suhdannekehitystä ja antavat tietoja ongelma-alueista. Tiedustelujen kysymykset ovat valtaosin laadullisia, ja niissä on tyypillisesti kolme vastausvaihtoehtoa. Kyselyllä kartoitetaan esimerkiksi sitä, onko vastaajayrityksen tuotanto tai työvoima kasvanut (+), pysynyt ennallaan (=) vai vähentynyt (-). Osassa kysymyksiä vastaajia pyydetään esittämään vastaava arvio lähitulevaisuuden kehityksestä. Joitakin muuttujia, kuten tilaus-kantaa ja varastoja, pyydetään vertaamaan myös normaaliin. Teollisuudessa yrityskohtaiset vastaukset on painotettu vastaajayrityksen liikevaihdolla ja palveluissa henkilökunnan määrällä. Toimialojen keskinäisessä vertailussa painoina on käytetty jalostusarvopainoja. Pienten yritysten aliedustus otoksessa on korjattu niin, että niiden osuus vastaa todellista osuutta kullakin toimialalla. Vastaukset esitetään julkaisussa useimmiten ns. saldolukuina. luku on positiivista kehitystä kuvanneiden osuus vähennettynä negatiivista kehitystä kuvanneiden osuudella. Jos esimerkiksi 3 % vastaajista (painotettuna) on vastannut tuotantonsa kasvaneen, 5 prosenttia pysyneen ennallaan ja 2 % vähentyneen, saldoluku on 3 2 eli +1. 124PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK