Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3 5,3.... 1,6 1897 986 000 90,6 4 3,5.... 1,9 1922 1 097 733 87,7 8,2 1,7 0,7 0,4 1,3 1934 1 124 757 88,1 8,2 1,5 0,7 0,4 1 1941 1 017 475 89,3 7,2-0,6 0,4 3,6 1945 809 000 ~ 95.......... 1959 1 196 591 74,6 20,1 - - 0,4 5,3 1989 1 565 662 61,5 30,3 - - 0,3 7,9 2008 1 340 935 68,6 25,7 0,1-0,1 5,5 1941 ei juutalaisia Virossa enää ollut, Muita sisältää 1,3 % ukrainalaisia ja 1,0 % valkovenäläisiä ( itätyöläisiä ) sekä 1,6 % suomalaisia (inkeriläisiä). Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989 Kategoria Yhteensä Jäänyt henkiin Lopulliset Virossa menetykset 1. Muuttanut Saksaan 1939-1941 20 000 20 000 I Neuvostomiehitys 1940-1941 2. Pidätetty 8 000 200 7 800 2a. - Tapettu Virossa 2 400 2b - Kuollut tai tapettu Neuvostoliitossa 5 400 3. Kyyditetty 10 000 4 000 6 000 4. Mobilisoitu puna-armeijaan 34 000 10 000 24 000 4a. - Kuollut matkalla 2 000 4b. - Kaatunut puna-armeijassa 10 000 4c. - Kuollut työpataljoonissa 12 000 5. Evakuoitu Neuvostoliittoon 25 000 20 000 5 000 6. Kadonnut tietymättömiin 1 100 1 100 7. Paennut ulkomaille 500 500 Saksan miehitys 1941-1944 8. Kaatunut Saksan alaisissa aseellisissa joukoissa 10 000 10 000 9. Tapettuja Viron kansalaisia 7 800 7 800 10. Lähetetty vapaaehtoiseen työpalveluun (RAD) 800 200 11. Lähetetty vankileirille Saksaan 4 000 1 040 12. Paennut Suomeen 6 000 4 000 12a. - Palannut Suomen-poikana 1 800 13. Evakuoidut rantaruotsalaiset 7 900 7 900 14. Paennut länteen 70 000 70 000 15. Neuvostokoneiden pommituksessa kuolleita siviilejä 800 800 16. Tšekissä tai Saksassa tapettuja 1 000 1 000 II Neuvostomiehitys 1944-1989 17. Pidätetty 30 000 20 000 10 000 18. Kyyditetty 23 000 20 000 3 000 19. Kaatunut taistelussa 3 000 3 000 20. Pidätetty poliittisin perustein 1953-1988 500 Lähde: Valge raamat, s. 42; joitakin taulukon termejä on täsmennetty, mutta lukuja ei korjattu. Kokonaisväestömenetys 1939 1959 arvioitu 170 000 Viron kansalaista (taulukossa hieman päällekkäisyyksiä).
Liite 3. Jalkaväen joukkojen vahvuuksia Saksan armeijassa Wehrmacht SS / SA Osasto / yksikkö / yhtymä Vahvuus, miehiä Trupp Rotte (4) ryhmä, joukko (yleisestikin, salk, rühm) 2 8 Gruppe (Rotte) ryhmä (jagu) 12 Zug Schar joukkue (rühm) 12 60 Kompanie (Hundertschaft) (K) komppania (kompanii) 60 250 Bataillon, Abteilung (B / P) Sturmbann pataljoona (pataljon) 300 1 200 Regiment (R) Standarte rykmentti (rügement) 1 500 3 000 Brigade (Br) prikaati (brigaad) 4 000 7 000 Division (D) divisioona (diviis) 10 000 20 000 (Armee-)Korps (AK) armeijakunta (korpus) 20 000 100 000 Armee (A) armeija (armee) 100 000 350 000 Armeegruppe, Armeeabteilung armeijaryhmä, -osasto (tilapäinen) 40 000 300 000 Heeresgruppe (HGr) armeijaryhmä (armeijoiden ryhmä) 100 000 900 000 Kampfgruppe osasto, (taistelu-) ryhmä; nopeasti taisteluun koottu tilapäinen ryh-mä erilaisia joukkoja, nimettiin yleensä johtajansa mukaan (esim. Kampfgruppe Rebane), kooltaan Kompanie Korps; nopea muodostaminen ja käyttö vaikuttivat usein lukumääräisesti vähäisempien saksalaisten taktiseen ylivoimaan Yleensä isompaan yksikköön tai joukko-osastoon kuului 2-6 pienempää yksikköä ja tukevia joukkoja, esim. Abteilungissa oli yleensä 2-6 Kompanieta + muutama Gruppe - Kompanie pioneereja, huolto- ja kuljetusosastoja, kranaatinheittimiä, panssarintorjujia, konekivääreitä, tykistöä ja/tai panssarijääkäreitä. Prikaatissa oli 1-2 rykmenttiä, divisioonassa 2-4. Mitä isompi yksikkö, sitä enemmän siinä oli erilaisia tukijoukkoja. Sekä määrä- (Soll) että todelliset (Ist) vahvuudet vaihtelivat huomattavasti joukosta riippuen, siksi esitetyt luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia arvioita eri yksiköiden ja yhtymien kokojen suhteellistamiseksi. Usein yhtymät (ja suuremmat yksikötkin) jäivät jo perustettaessa vajaiksi tai menettivät tappioina jopa valtaosan vahvuudestaan. Joskus yksiköt tai yhtymät saattoivat kasvaa hetkellisesti selvästi yli määrävahvuutensa, kunnes joukkoja erotettiin muualle. Saksankielisen nimen perään on merkitty tutkielmassa käytettyjä lyhenteitä.
Liite 4. Neuvostomiehityksen 1940 41 uhrit ZEV:n 20.11.1943 rekisteröimin tiedoin Miehiä Naisia Yhteensä % Pidätetty 7 192 734 7 926 13,2 joista tapettu (Virossa) 1 741 209 1 950 3,3 Kyyditetty 5 102 5 103 10 205 17,0 Mobilisoitu 33 304-33 304 55,5 Työssään viety 1 594 264 1 858 3,1 Tietämättä kadonnut 782 319 1 101 1,8 Yhteensä 53 547 6 420 59 967 100,0 Sosiaalinen jakauma / % Pidätetty / tapettu Kyyditetty Mobilisoitu Viety pois /tapettu Talonpojat (isännät) 34,1 41,2 25,9 26,3 Työläiset ja palvelijat 28,5 14,6 59,7 42,7 Virkamiehet, tekniset henkilöt 26,5 36,9 11,6 16,9 Vapaat ammatit 1,2 2,3 0,2 0,7 Luokittelematta 9,7 5,0 2,6 13,4 Kyyditetyistä, pidätetyistä ja tapetuista 24 % oli lapsia ja 6 % yli 60-vuotiaita. Liite 5. Puna-armeijaan mobilisoidut ja Omakaitseen liittyneet maakunnittain Maakunta Miespuolisia Puna-armeijaan Omakaitseen liittyneitä asukkaita mobilisoituja 1.8.1941 1.10.1941 1.12.1941 Pärnumaa 44 193 927 2,1 % 1 737 3 380 4 167 9,4 % Valgamaa 18 223 100 0,5 % 517 568 988 5,4 % Viljandimaa 34 746 735 2,1 % 1 251 3 734 4 109 11,8 % Petserimaa 30 744 429 1,4 % 941 1 005 903 2,9 % Tartumaa 83 252 1 801 2,2 % 5 360 8 527 6 851 8,2 % Võrumaa 39 675 239 0,6 % 4 307 1 058 1 195 3,0 % Järvamaa 28 502 1 147 4,0 % 617 3 280 3 362 11,8 % Virumaa 69 685 3 524 5,1 % 6 580 7 490 10,7 % Narvan 1) kaupunki 1 482 1) * 874 1 055 * Tallinnan 2) kaupunki 14 807 2) * 1 225 1 198 * Läänemaa 35 262 2 837 8,0 % 2 885 4 015 11,4 % Harjumaa 110 867 18 630 16,8 % 5 729 5 833 5,3 % Saaremaa 24 790 2 935 11,8 % 1 438 1 637 6,6 % YHTEENSÄ 528 888 33 304 6,3 % 14 730 40 283 42 803 8,1 % * Tieto puuttuu / sisältyy maakunnan lukuun 1) Sisältyy Virumaan lukuun 2) Sisältyy Harjumaan lukuun Valtaosa pakkomobilisoitiin puna-armeijaan. Suuri osa vältteli mobilisaatiota, piiloutui tai pakeni matkalla, 1942 vielä 2 800 rintamallakin. Omakaitseen ja muihin Saksan alaisiin joukkoihin liityttiin vuoteen 1943 asti pääsääntöisesti vapaaehtoisesti. Siksi prosentuaalinen jakauma ei kuvaa virolaisten mielipiteiden jakautumista 1941.
Liite 6. Neuvostovaltaa vastaan taistelleet partisaanit kesäsodassa 1941 Maakunta Partisaaneja Partisaanien tappiot Partisaaneja väestöstä (kaatuneita ja kadonneita) Petserimaa 34 9 0,05 % Võrumaa 974 10 1,2 % Valgamaa 324 2 0,8 % Pärnumaa ~ 1 100 40 1,2 % Viljandimaa ~ 700 68 0,9 % Tartumaa 1 500* 154 0,9 % Järvamaa 1 000* 58 1,7 % Virumaa ~ 4 400 162 2,9 % Harjumaa 1 000* 16 0,5 % (ilman Tallinnaa 1,1 %) Läänemaa ~ 800 35 1,1 % Saaremaa > 100 7 0,2 % YHTEENSÄ ~ 12 000 561 1,1 % * Arvio: Tartu-, Järva- ja Harjumaan osalta ei ole säilynyt 1942 43 kerättyjä tarkkoja tietoja partisaaneista. Lähde: Noormets 2003b, 52. Liite 7. Saksan alaisuudessa toimineita virolaisyksiköitä kesäsodassa 1941 Yksikkö Virolainen komentaja Toiminta-aika Toiminta-alue Koko ERNA-tiedusteluryhmä ev. Henn-Ants Kurg 24.6. 7.8. Harjumaa, Järvamaa 65 ERNA I pataljoona ev. Henn-Ants Kurg 8.8. 2.9. Virumaa yht. 445 ERNA II pataljoona maj. Raimond Hindpere 2.9. 29.9. Saaremaa Tartumaan Omakaitse maj. August Vask 10. 29.7. Emajoen rintama ~ 1 500 Tarton partisaani- kapt. Karl Talpak 12. 29.7. Emajoen rintama 986 pataljoona Pärnumaan Omakaitse ev. Viktor Koern 1) 3.7. elok. Pärnumaa 500-600 ev.ltn. Herman Stockeby Talpakin komppania kapt. Karl Talpak 10.8. 5.9. Järvamaa 223 (Otepään komppania) Harjumaa (+ 100) Hirvelaanen pataljoona maj. Hans Hirvelaan 2) 3.8. 14.9. Järvamaa ~ 300 maj. Aleksander Kitsapea Harjumaa Tilgren komppania Ev.ltn. Aleksander Tilgre (Einsatzkommando 1a) Untersturmführer Störtz 3) 12.8. 10.9. Virumaa, Harjumaa ~ 100 Läänemaa, Inkeri, - 200 Luutnantti Loodusen ltn. Leopold Loodus syysk. alku Saaret ~ 121 maihinnousuyksikkö (merivoimat) 2.11. Saaremaan Omakaitsen yliv. M. Rahula 22.9. 6.10. Saaremaa ~ 100 iskuryhmä 1) kaatui 19.7. 2) kaatui 19.8. 3) Tilgren tilalle 18.8. Mainittujen yksiköiden ohella erikokoisia pienempiä virolaisyksiköitä tai yksittäisiä miehiä oli lähes jokaisen saksalaisen yksikön tai joukko-osaston mukana, mm. kenraali Friedrichin Ryhmässä ja 505. Jalkaväkirykmentissä kummassakin n. 150 miestä. Yhteensä kesäsodassa taisteli saksalais-virolaisissa yksiköissä yli 4 000 virolaista vapaaehtoista, joista kaatui 107, lisäksi Omakaitsessa kaatui 498.
Liite 8. Omakaitsen laskelma virolaisyksiköistä helmikuussa 1942: 1 I. Sotilaallisissa yksiköissä 5 varmistuspataljoonaa (181. 185., 18. Armeijan johdon muodostamia), à 780 miestä 3 900 179. Kantapataljoona Narvassa (18. Armeijan) 600 4 virolaista vapaaehtoispataljoonaa Pohjoisen Armeijaryhmän selustan suojaamiseen (37., 38., 39. ja 42. Suojapataljoonat, HSSPF:n muodostamia), à 600 2 400 Virolaisia vapaaehtoisia Saksan sotaväen yksiköissä (HiWit: autonkuljettajat, lääkintämiehet, tykkimiehet, hevosmiehet ym.) n. 2 000 Marinebefehlshaber Ostin muodostamia: II. Poliisiyksiköissä Rannikkovartio (Kordone) 500 ja Rannikkovartiorykmentti 500 miestä 1 000 Yhteensä 9 900 Pihkovan virolainen suojapataljoona (40.) 600 8 suojapataljoonaa aiotaan muodostaa (29. 36., SSPF Möller), à 500 4 000 Virolainen poliisipataljoona Kiovassa (eli Frankfurtin pataljoona, Ostland), n. 400 SS-pataljoona, muodostaa majuri Mere (eli Sipo ja SD) n. 600 III. Organisation Todtin vartiostot Yhteensä 5 600 Organisation Todtin suojajoukot (kaitsemeeskonnad, Wachkommandos) yht. 800 Erikoisyksikkö värvättävänä 1 000 IV. Virolaisen hallinnon alaisuudessa (1.2. tiedoin) Lisäksi: Yhteensä 1 800 Omakaitsen kasarmiyksiköt 2 472 Omakaitsen esikunnissa (palkatut) 1 547 Poliisissa 2 400 Yhteensä 6 419 Kaikki yhteensä 23 719 Töihin Saksaan lähetetty n. 500 Neuvostoliittoon mobilisoitu 32 187 Puna-armeijaan kuuluvista (ent. Viron armeija) palaamatta 4 783 Yhteensä 37 472 Sotatilan vuoksi on kaikkiaan 61 191 virolaista miestä poissa tavallisesta työstään. Tätä lukua kasvattavat vielä bolševikkien kyydittämät ja murhaamat. 1 Zahlenmässige Angaben über die mit den Esten komplettierten Einheiten, ERA f R-358/2/1/12-12p, Stellvertreter des Leiters der Selbstschutz-Abteilung, päiväämätön, tietojen perusteella helmikuulta. Kaikki yksiköt eivät tulleet täysiksi. Laskelmasta puuttuvat: Tarton 41. Täydennyssuojapataljoona, SD:n rajavartio (Tullirajavartio), Abwehrin, lentojoukkojen ja muiden erillisyksiköiden miehiä, vapaaehtoinen Omakaitse. 186. Varmistusryhmää ei ilmeisesti ollut vielä muodostettu; miehet oli kuitenkin jo värvätty. Virolaisia oli myös kaatunut, haavoittunut ja palannut kotiin. Taulukkoon on lisätty puuttuvia pataljoonien numeroita ja tiedot: HSSPF, SSPF, HiWi, Frankfurtin eli Ostlandpataljoona, 1.2.
Liite 9. Virolaisia Neuvostoliiton ja Saksan alaisissa joukoissa 1941 - kesä 1942 Miehiä Osuus (tai väestöä) asekelpoisista mobilisoitavista Viron tasavallassa 1939 (153 000) (105 000) Mobilisaatiosuunnitelmassa 1939 sotaväessä ja -ministeriössä 105 749 69 % 100 % Sotaväessä ja sotaministeriössä 1939 15 665 10 % 15 % Reservin upseereita ja upseerin paikalle määrättäviä, alle 60-v. 6 060 Reservissä aliupseereita ja sotilaita, alle 45-vuotiaita 155 045 joista mobilisaatiossa arvioitiin olevan käytettävissä 85 % 131 800 Yhteensä upseereita (alle 60-v.), aliupseereita ja sotilaita (alle 45-v.) 176 770 joista mobilisoitavissa ja armeijassa 153 000 100 % Lisäksi 45-55-vuotiaita reserviläisiä 60 000 Umsiedlungeissa 1939-1941 Saksaan miehiä, naisia ja lapsia 20 403 joista Ostland-pataljoonaan 350 Neuvostoliiton joukoissa Tasavallan armeijasta 22. Armeijakuntaan 12 533 joista Pihkovan rintamalle saatiin 5 573 jäi vangiksi / loikkasi Saksan puolelle 5 128 Venäjälle jäi tai kaatui 1 000 Hävityspataljoonissa, työläisrykmenteissä ja miliisiosastoissa 6 000 4 % 6 % joista Venäjälle pääsi 2 000 Mobilisaatiossa kutsuntapaikoille saapui 45 000 joista saatiin vietyä pois Virosta 33 304 22 % 32 % matkalla kuoli 3 210 pakeni tai päätyi muutoin Viroon 10 759 Kyyditetty / evakuoitu Neuvostoliittoon, ml. naiset ja lapset (enintään) 36 000 evakuoiduista mobilisointikelpoisia (1 000 hävityspataljoonissa ym.) 2 000-2 500 Kyyditetyistä ja pidätetyistä mobilisointikelpoisia 5 000 Asepalveluskelpoisia jäljellä Venäjällä 13.3.1942 (rekisteröity) 30 631 7. ja 249. Divisioonissa 15.5.1942 (joista 20 % ei Virosta) 22 125 Virosta poistui mobilisoituja, kyyditettyjä ja evakuoituja asekykyisiä 43 000 28 % 41 % Saksan käskyvallassa Kesäsodassa Omakaitsessa, saksalaisissa ja virolaisissa yksiköissä 37 853 25 % 36 % joista kaatui, katosi ja haavoittui 1 181 Punaisia kaatui tai jäi Saksan vangiksi 4 000 Omakaitse 1.5.1942 42 246 28 % 40 % joista palkattuna (kasarmiyksiköissä 2 914) 3 991 Virolainen poliisi 1.12.1941 2 400 turvallisuuspoliisissa / SD:ssä virolaisia 30.6.1942 1 234 Saksan yksiköissä 20.8.1942 (joista Virossa 1 898) 11 200 7 % 11 % niissä kaatuneita ja haavoittuneita 20.8.1942 1 500 "Viron omalta puolelta sotilaallisissa tehtävissä" 28.2.1942 ("17 300") 15 500-16 500 10-11% 15-16 % + Omakaitsen palkatut, poliisi, Saksaan töihin (mm. RAD) lähteneet 22 700-23 700 15 % 22-23 % Saksan alaisissa tai puolella aseellisissa joukoissa 1941 - kesä 1942 60 000-62 000 39-41 % 57-59 % Yhteensä Neuvostoliiton ja Saksan aseellisiin joukkoihin liittynyt 103 000-105 000 67-69 % 98-100 % Osa täsmällisistäkin luvuista ja etenkin prosenttiosuudet on ymmärrettävä suuntaa-antavina suuruusluokkina. Osa eri aikoina lasketuista luvuista sisältää lieviä ristiriitoja, osa on karkeita arvioita. Kaikki omakaitselaisista ym. eivät muun työvoimatarpeen vuoksi olleet mobilisoitavissa, vaikka he osallistuivat sotatoimiin. Neuvostojoukoista vain hävityspataljoonat ym. olivat vapaaehtoisia, Saksan puolella kaikki vapaaehtoisia 1941-42.