Sata vuotta sitten - Tampereen taistelut
|
|
- Ada Järvinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sata vuotta sitten - Tampereen taistelut Ruutiukot Kalervo Sipi kenraalimajuri evp
2 Tampereen taistelut Ei suinkaan seikkaperäinen taistelujen kuvaus, vaan koonnos yksityiskohtia ja mielenkiintoisia tapahtumia reservin kenraalin ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajan tekemänä! Sodan eräs käännekohta oli, kun valkoiset onnistuivat valtaamaan maalis-huhtikuun vaihteessa punaisilta Tampereen - ratkaisutaistelu isänmaan suunnasta oli käyty!
3 Sodanjulistukset senaatti eli maan laillinen hallitus nimeää suojeluskunnat hallituksen joukoiksi syntyy itsenäisen Suomen puolustusvoimat Punakaartin yleisesikunta antoi taistelumääräyksen oli alkanut kapina! Mannerheim antoi käskyn riisua venäläiset aseista välisenä yönä alkavilla sotatoimilla oli alkanut Vapaussota! Vapaussota alkoi maanantaina Tamperelainen punakaartilainen
4 Suinulan verilöyly vastareaktiot punaisten väkivallantekoihin ja terroriin! Suinulan verilöyly sovitettiin kovalla hinnalla! Muistolaatta aitan seinään
5 Punainen terrori Armi Ryti o.s. Kalpa ( ) - Risto Rytin veljen vaimo Suodenniemen kirkkoherra Kaarlo Julius Kalpa, ent. Karl Julius Sandbäck, s , murhattiin muuta suodenniemeläistä murhattiin helmi-maaliskuun aikana - osa julmalla tavalla kiduttaen
6 Jääkärien merkitys ratkaiseva! jääkärien pääjoukko saapuu Vaasaan Vapaussotaan osallistui kaikkiaan jääkäriä johtajina ja kouluttajina n 1/3 upseerin tehtävissä, aliupseereina lähes 500 kaatui n 10 %, haavoittui lähes 20 % Vaasan torilla Kun painui päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä. Yliopiston juhlasali
7 Verinen kiirastorstai Ruotsalaisten hautamuistomerkki ensimmäinen Tampereen valtauksen muistomerkki (paljastettiin ) Tappiot - kaatuneita valkoiset jääkärit 30 ruotsalaiset 19 punaiset noin 100
8 Vöyrin sotakoulu alkoi virallisesti lakkautettiin Tampereen valloituksen jälkeen käytettiin sen ollessa mukana vapaussodan taisteluissa nimitystä Vöyrin (koulu-)pataljoona tunnettiin myös Vöyrin Kaarti - nimisenä Koillisen eli lohkon A johtaja jääkmaj Lauri Malmberg Vöyrin pataljoona - johtajana jääkkapt Juho Heiskanen hyökkäsi 3.4. Tampereelle Lapinniemestä klo Vöyrin pataljoona vallannut aikaisemmin sille määrätyt korttelit. Lapinniemestä kaupunkiin taustalla oikealla Naistenlahti
9 Vöyrin koulun lakkauttaminen Mannerheim ja Vöyrin koulu Mannerheim »--- Minä hajoitan nyt Vöyrin koulun ja lähetän teidät opettajiksi Suomen sotaväen eri joukkoihin, mutta Vöyrin koulun sankarimaine on pysyvästi saanut paikan Isänmaan historiassa. --- Minä kiitän teitä Vöyrin pojat!» sotakoulu lakkautettiin lopullisesti
10 Melinin komppania 1.K/VI P/2.JR päälliköksi jääk-ylil Gunnar Melin päällystönä ja alipäällystönä aina ryhmänjohtajia myöten lähes yksinomaan jääkäreitä miehistö asevelvollisia - pääasiassa vuotiaita, joukossa jokunen vanhempi tai nuorempi vapaaehtoinen; lähes 97 % ruotsinkielisiä
11 Melinin komppania Hämeensilta Neulapato
12 Komppanian hyökkäysreitti 3.4. Kattohuopatehtaan Kirkkokadun portti Neulapato
13 Näsilinna Melinin komppania valtasi 3.4. aamulla Näsilinnan ilman mainittavaa vastarintaa valtauksen yhteydessä osa sinne linnoittautuneista parista sadasta ihmisestä teloitettiin Näsilinna vaihtoi omistajaa kolme kertaa Rynnäkössä läpi Tampereen ja taistelussa Näsilinnasta komppania menetti kaatuneina 26 m ja haavoittuneina 48 m yht. 74 m, 38.7 % hyökkäykseen lähteneistä 191:stä!
14 Tampere
15 Teatteritalo ja Raatihuone viimeisinä konekiv ääri Teatteritalo joutui 4.4. kovan tulituksen kohteeksi ja tyhjentyi vähitellen punakaartilaisista mukana myös naiskaartilaisia valkoiset miehittivät rakennuksen iltapäivällä kello 4:n jälkeen Raatihuone punaiset antautuivat 5.4. n klo 17.30
16 Pyynikin näkötorni klo 8.30 Punavankeja Kauppatorilla kaikkiaan Tampereella n Tornin yläosa tuhoutui Tampereen pommituksissa
17 Sodan käännekohta Sodan eräs käännekohta oli, kun valkoiset onnistuivat valtaamaan maalis-huhtikuun vaihteessa punaisilta Tampereen - Ratkaisutaistelu isänmaan suunnasta oli käyty! Satakunnan ja Hämeen joukoille Minä kiitän Teitä Isänmaan, Suomen hallituksen ja omasta puolestani siitä verrattomasta urhoollisuudesta ja kestävyydestä, jota olette osoittaneet kaikissa taisteluissa näinä kolmena viime viikkona ja jonka suurena ja loistavana loppunäytöksenä on ollut Tampereen valloitus. Tämä taistelu on suurin ja verisin, mikä koskaan on taisteltu Suomessa, tämä voitto on myöskin loistavin, minkä suomalaiset joukot ovat saavuttaneet. Tämä voitto ei merkitse ainoastaan Suomen vapautta ja itsenäisyyttä, tämä voitto on myös koko maailman kulttuurivoittovenäjän bolshevikejä ja heidän maailman mullistavia ja sivistystä hävittäviä oppejaan vastaan Suomen nuori urhokas armeija, minä tervehdän Teitä tänään ja onnittelen sydänverellänne ostetusta voitosta. --- Mannerheim Vehmaisissa Antti Favén 1921
18 Sodan päätös Helsinki vallattiin saksalaisten voimin käydyissä taisteluissa Itäarmeija valtasi Viipurin punaiset antautuivat sisällissota päättyi valkoisten vallattua Inon linnakkeen päätösparaati Helsingissä Inon patteri räjäytettiin suomalaiset kunnostivat määrättiin Tarton rauhansopimuksessa 1920 hävitettäväksi Ino harmaat nuolet - saksalaisia
19 Voitonparaati Helsingissä Mannerheim tulossa Runebergin patsaalle vastaanottamaan ohimarssia Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla sotaväen päällikkö Hugo Österman - Vapaussodan päättymisen 100-vuotisjuhlallisuudet Finlandiatalossa Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhlallisuudet kaksipäiväisinä Seinäjoella kalesipi@tpnet.fi
20 Tarton rauha Tarton rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Suomi itsenäistyi 1917 ja Venäjä tunnusti sen halu lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syttynyt sota oltiin oltu sodassa! halu lopullisesti selvittää Suomen ja Venäjän aikaisemmasta valtioyhteydestä johtuneet suhteet Venäjä luovuttaa Petsamon ja Suomi Repolan ja Porajärven Tarton rauhan raja Suomen ja Neuvosto- Venäjän välillä
21 Sodan lopputuloksesta - tilastoa Vuoden 1918 sodassa oli mukana sekä valkoisia että punaisia henkilöä saksalaisia venäläisiä taisteluissa kaatui valkoisia (Tampereella 799) ja punaisia kaatui rintamajoukoista valkoisia n 4-5 %, punaisia % yhteensä kuoli henkilöä (muut 4 423) Siviilit etsivät omaisiaan Tampereella Punavankeja Kauppatorilla
22 Vankileirejä punaisten puolella taistelleita vangittiin n suurimmat vankileirit: Suomenlinna (13 300), Hämeenlinna (11 500), Lahti (10 900), Viipuri (10 350), Tammisaari (8 700), Riihimäki (8 500), Tampere 1 (7 700) vankileireillä kuoli lähes (11 652) noin 14.5 % espanjantauti sekä rokko-, kuume ja suolistotaudit vapauden huuma liian vahva ateria liian varhain hlöä (613) FM Pentti Mäkelä Vuosien kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi Tampereella vangittiin n Tampereen vankileirit: Kalevankankaan venäläisten kasarmit (suurin), Raittiusseura Taiston talo, Aleksanterin kansakoulun puurakennus, talo Puutarhakatu 17:ssä ja Aaltosen kenkätehdas vangit siirrettiin toukokuussa pääosin Kalevankankaalle, osa jäi Taiston taloon vankileireillä kuoli syksyyn 1918 mennessä (vai 878/11.4 %?) Tampereen vankileirien toiminta päättyi vähitellen alkuvuodesta 1919 Vankeja Suomenlinnassa Fellmanin pelto, Lahti Vankileiri I Kalevankankaalla
23 Eri oikeusasteita armeijan kenttäoikeudet Tärkeätä hallittu selustan puhdistaminen, kapinan uhkan kukistaminen! kenttäoikeudet juridisena taustana venäläinen sotatilaan julistettuja paikkakuntia koskeva laki = kenttätuomioistuimet olivat mahdollisia kuulusteltavat kolmeen vaarallisuusluokkaan 1. punakaartin ja punaisen siviilihallinnon päälliköt sekä vakaviin rikoksiin, ryöstöihin ja surmatekoihin syyllistyneet ammutaan 2. punakaartissa vapaaehtoisesti toimineet lähetettiin vankileiriin 3. syyttömästi vangitut vapautettiin, kotipaikan sk:n valvontaan kenttäoikeudet kuulustelivat yli epäilyksenalaista ammuttiin 3-7 % kuulustelluista (Suomen sotasurmat henkilö) Tampereella 290 otettiin vangiksi % loput ryhmään 3.
24 Valtiorikosoikeus Laki valtiorikosoikeuksista perustettiin yhteensä 145 syytteet: avunanto valtiopetokseen ja maanpetos nousu laillista esivaltaa vastaan, kapina toimivat leirien yhteydessä kesä 1918 elo-marraskuu juttua, joista syylliseksi langettavia tuomioita n kuolemanrangaistuksia 555 (vai 113?) pantiin täytäntöön, elinkautisia 886 Tampereella 6 osastoa, juttuja Tampereella tuomittiin ei rangaistusta (57.8 %) ehdollinen tuomio (uusi) (28.6 %) laki ehdonalaistuomion käyttömahdollisuudesta punavankien suhteen ehdoton kuritushuonetuomio 689 (13.5 %) kuolemantuomio 1 (0.02 %) pantiinko täytäntöön? armahduslaki
25 Venäläiset Brest-Litovskin rauha venäläisten kohtalo vangiksi saadut teloitettiin Tampereella ammuttiin venäläistä tapaus Giorgi Bulatselj toimi Hugo Salmelan sotilaallisena neuvonantajana teloitettiin Kalevankankaan sorakuopalla Bulatselj tarkastusmatkalla Kokemäellä
26 Ensimmäinen Suomen Vapaussodista! kaikki Suomen sodat käyty Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi ellei sotaa vuonna 1918 olisi käyty tai jos se olisi päättynyt toisin, ei olisi syntynyt riippumatonta, demokraattisesti hallittua, itsenäistä Suomea ei olisi myöskään ollut Talvi- ja Jatkosotaa, sillä ei olisi ollut mitään vapautta puolustettavana on hyvin oikeutettua sanoa: Talvisota = 2. Vapaussota ja Jatkosota = 3. Vapaussota Vihollinen kaikissa sama, samoin ylipäällikkö! kalesipi@tpnet.fi
27 Kiitos mielenkiinnostanne! Tampereen valloituksen muistomitali
28
I maailmansota syttyy elokuussa Linnoitus- ja vallityöt Saarijärvellä Vakava elintarvikepula syksystä 1916.
Vuoden tapahtumien aikajana Valkoiset I maailmansota syttyy elokuussa 1914 Punaiset Saarijärveläissyntyiset Kalle Helenius, Evert Linna, Juho Penttinen, Emil Rutanen, Aukust Siik ja Jalmari Vilander matkustavat
LisätiedotPerinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja
Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla 2015-2020 Jorma Jokisalo 19.10.2015 tarkistettu 20.12.2015 ja 11.1.2016 VUOSI 2015 VALMISTAUTUMINEN ALKAA (toteutunut) 1. TAMMISUNNUNTAIN MUISTOJUHLA 25.1.
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotPunaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.
Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotVimpelin sotakoulu Pekka Koivisto VSSPK 1
Vimpelin sotakoulu 28.12.1917 13.1.1918 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 1 Sotakoulun merkki Akseli ja Jorma Gallen-Kallela 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 2 Perustaminen Aktiivinen Komitea teki alustavan
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotSYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat
LisätiedotSUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen 5.2.2018 Itsenäisyystaistelun tueksi ensimmäiset koneet Ruotsista: Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane- Saulnier Parasolista modifioitu Thulin D -tyyppinen
LisätiedotVuoden 1918 kronologia
Vuoden 1918 kronologia 20.3.1917 Helsingissä korvattiin poliisi kansanmiliisillä. 18.4.1917 Metallialan työläisten lakko 8 tunnin työpäivän puolesta. Työnantajat suostuivat samana päivänä. 23.4.1917 Leipäkortit
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotKarjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotKaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen / /2017 KH 524
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Tapahtumatoiminnan
LisätiedotVAPAUSSODAN JA ITSENÄISYYDEN ETELÄ-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYS RY
VAPAUSSODAN JA ITSENÄISYYDEN ETELÄ-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYS RY Jäsenkirje n:o 1 / tammikuu 2018 KAIKKI MUKAAN JUHLAVUODEN 2018 TAPAHTUMIIN Hyvä yhdistyksemme jäsen! Yhdistyksen syyskokous valitsi minut
LisätiedotJääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.
Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotVuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa
Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun
LisätiedotTurun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin
Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys järjesti 20.-21.4. matkan vapaussodan 1918 eräille Satakunnan rintaman taistelupaikoille, joista matka jatkui
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotItsenäisen Suomen alkutaipaleella
Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Pelin aluksi oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka edustavat Suomessa vaikuttaneita yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaluokista on olemassa tietokortit joihin oppilaat tutustuvat
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotPUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE
KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2013
Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotLiite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989
Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO
VALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO Hj. Elomaankatu 2, Riihimäki www.tyovaentalomuseo.fi 6.5. 30.9.2018 Elämää 1918: ja vuoteen liittyviä tapahtumia - Kansalaissota ja elämää ennen sotaa ja sodan jälkeen
LisätiedotSUOMEN PUNAISESSA KAARTISSA
SUOMEN PUNAISESSA KAARTISSA KÄYTÄNNÖSSÄ OLEVA! SÄÄNNÖKSET TOVERI- Ji SOTAOIKEUKSISTA HELSINKI, 1918 Suomen Punaisessa Kaartissa käytännössä olevat säännökset. Toveri- ja sotaoikeuksista. i Jokainen Punaisessa
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotTÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA
Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA 1(7) TÄSMÄTIETOA VAPAUSSODASTA Suomen itsenäistymiseen johtaneiden tapahtumien 100-vuotisjuhlavuodet ovat alkaneet 2014 ja jatkuvat
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotKenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti
Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin
LisätiedotLeppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.
Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike
LisätiedotMohikaanien ja komanssien päälliköt kohtaavat Punaisen joen rannalla. Santana haluaa heittää sotakirveen...
VALKOINEN VARAS Rauhansopimuksen valkoisten kanssa piti varmistaa kiowaheimolle, mohikaaneille ja Romansseille säännölliset ruokatäydennykset. Mutta jo kuukausien ajan intiaanit ovat saaneet vain puolet
LisätiedotMajoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:
XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotTurun sotavankileiri arkiston kertomana
Turun sotavankileiri arkiston kertomana Paula Pakkanen Pro gradu -tutkielma Folkloristiikka Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Huhtikuu 2017 Turun
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen /
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Kaupunginhallitus 537 06.11.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotRYNNÄKKO LÄPI TAMPEREEN
RYNNÄKKO LÄPI TAMPEREEN TIMO MALMI RYNNÄKKÖ LÄPI TAMPEREEN KAUPUNKI KIIRASTULESSA 1918 TRAFF KUSTANNUS RYNNÄKKÖ LÄPI TAMPEREEN KAUPUNKI KIIRASTULESSA 1918 Timo Malmi Graafinen suunnittelu & taitto: Nalle
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotVarsinaissuomalaiset Jääkäriseminaarissa II
Jouko Fossi Varsinaissuomalaiset Jääkäriseminaarissa II Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ry ja JP 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto järjestivät yhdessä jälleen matkan Jääkäriseminaariin
LisätiedotMaaliskuun tapaaminen 2018
Maaliskuun tapaaminen 2018 Maaliskuun tapaamiseen Laihin Hulmille Kapteenintalolle kokoontui 43 senioria pikku pakkasessa ja purevassa tuulen hengessä. Vai pitäisikö korjata, 42 senioria ja harjoittelijana
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotMiksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918?
Miksi Untola antoi tukensa punaisille vuonna 1918? Helsingin työväenopisto irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Sodan päivät 1918 Irmari Rantamalan
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotInnokas punikki. Hyvinkään punakaartilaisnaiset sisällissodan jälkiselvittelyissä 1918
Innokas punikki Hyvinkään punakaartilaisnaiset sisällissodan jälkiselvittelyissä 1918 Essi Ylitalo Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2011
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR
LisätiedotKENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA
SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotMatkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa
Matkailijamäärän kasvu 2 prosenttia tammi-toukokuussa Tammi-toukokuussa (toukokuu estimoitu) Suomeen saapuu Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta 1,16 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotSuomen Sotahistoriallinen Seura Pekka Vaara
Suomen Sotahistoriallinen Seura 17.9.2019 Pekka Vaara 1 brittejä Keitä Itä-Karjalassa oli vuosina 1918-1922 ranskalaisia italialaisia puolalaisia serbialaisia punaisia suomalaisia valkoisia suomalaisia
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017
Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon
Lisätiedot1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotMITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE
KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME
LisätiedotTAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Tampere 2015 2 Hyvä lukija, Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää
LisätiedotPunakaartit / Suojeluskunnat
Vuosi 1918 Akaassa Punakaartit / Suojeluskunnat Toijalan Työväenyhdistys valitsi jo maaliskuussa (keisarin kaatuminen Venäjällä!) kaikki yhdistyksen miesjäsenet huolehtimaan järjestyksestä. Kaikille annettiin
LisätiedotPostikorttikokoelmani kuvaa Suomen sisällissotaa edeltäneitä tapahtumia, pohjoisen
Taistelu Tampereesta keväällä 1918 postikorttien kertomana Kari Salonen Postikorttikokoelmani kuvaa Suomen sisällissotaa edeltäneitä tapahtumia, pohjoisen rintaman murtumista, taisteluja Tampereen ympäristössä
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotVallankumoukselliset tuomiolla
Vallankumoukselliset tuomiolla Varkauden kenttdoikeus ja sen tuomiot Varkauden taistelu huipentui helmikuun 21. ja 22 pdivien valisend yona Varkauden massatehtaan piiritykseen ja antautuneiden valitttimaan
LisätiedotViipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
Lisätiedot