Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet"

Sari Hilkka Korpela
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta. Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä 1914 Ostrobotnian kassahuoneessa. Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!

3 Turvaudutaan voimakeinoihin Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta. Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen. Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille. Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista pohjoiseen

4 Pfadfinder -Kurssi Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin 25.helmikuuta 1915 Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista 39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita, kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja, majuri Maximilian Bayer

5 Majuri Maximilian Bayer Syntyi Karlsruhessa Kaatui rykmentinkomentajana Verdun Haudattu Mannheimiin Suomalaiset jääkärit pystyttivät haudalle muistokiven 1920-luvulla Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella

6 Ausbildungsgruppe Lockstedt (LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa. Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti. Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.

7 Lockstedter Lager

8 Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta

9 Jääkärien Koulutustausta Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito Lukio 19 Osa lukiota 81 Keskikoulu 163 vältt. kielitaito Kansakoulu 946 ei kielitaitoa Ei koulua 366 Yhteensä 1897

10 Jääkäreiden ammatit Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio Työläisiä 513 Maanviljelijöitä 268 Kalastajia 17 Yrittäjiä ym. 148 Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op Muita n. 100 Karkea jako: 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk. Läpileikkaus Suomen kansasta

11 Itärintamalla kesäkuu 1916 helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot Riianlahden rantaharjulla

12 AA-Joki v. 1917, Oesch

13 Itärintamalla Kaatuneita ja kad. 13 (15) Haavoittuneita 49 Siviilityöhön 15 Karanneita (venäläisten puolelle) 4 Työleirille (Bahrenfelt) 69 Poistettu (sairaat ) 20 Kuolleita (taudit) 74 Työleirille kaikkiaan, 254 joista takaisin pataljoonaan 32 Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.

14 Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa Vaasaan Vaasaan noin Vapaussodassa yhteensä 1261 Saksaan jäi noin 600 jääkäriä Myöhemmin 1918 n. 250 Vuonna 1919 n. 300 Muihin maihin yli 10 USA? Saksaan lopullisesti 15 naimisissa? Edelleen kadoksissa n.40, NL 22? Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun. Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.

15 Vaasan paraati

16 Jääkäritappiot 1918 Kaatuneet 131 Haavoittuneet 238 -Yhteensä 365 = n. 30 % Tampereella 61 Raudussa 18 Viipurissa 11 Muualla 41 Heimosodat erikseen

17 Tilanne vapaussodan jälkeen V Sotatila ja rauhattomuus rajalla Armeijan suunnittelu Saksan Itämeren divisioonan komentajan tehtäväksi Erimielisyyksiä puolustuslaitoksen kehittämisessä Henkilökunnan kirjavuus ja puute Majoitus - ja ravitsemustilanne Kurikysymykset

18 MIKKELI

19 Jääkärit maanpuolustuskyvyn rakentajina luvuilla

20 Operatiiviset suunnitelmat V VK 1 Hyökkäyksellinen puolustus, lähtökohta: Suomi ei taistele yksin VK 2 Puolustustaisteluun perustuva suunnitelma Tavoitteena 1920 ja 1930 luvuilla puolustuskyky, Jolla NL:n hyökkäys Karjalan kannaksen kautta voitaisiin torjua ja saavuttaa aikavoitto poliittisille neuvotteluille

22 Koulutus Reserviupseerien koulutus alkoi 1920 luvun alussa - ennen talvisotaa koulutettiin miestä Sotakorkeakoulu perustettiin v koulutettiin 370 upseeria, joista 64 jääkäreitä, ulkomailla opiskeli huomattava määrä Kertausharjoitukset miestä

23 EVERSTI ARMAS MARTOLA Suojeluskuntien yliesikunnan esikuntapäällikkö Vuonna 1935

24 KARL LENNART OESCH Yliesikunnan päällikkö v

25 JARL LUNDQVIST Ilmavoimien komentaja v

26 Marsalkka Mannerheim ja kenraali Väinö Valve Suomen Joutsenella v Helsingissä

27 Jääkärikenraalit puolustusvoimien komentajina Aarne Sihvo ja Hugo Österman Erik Heinrichs 1945 Jarl Lundqvist Kaarlo Heiskanen

28 Heinjoki Syksy v. 1939

29 Jääkärit talvisodassa Talvisotaan 774 Rintamatehtävissä 494 Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa) Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa) Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä) Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym Kaatuneet 18

30 JÄÄKÄRIT JATKOSODASSA Jatkosotaan osallistui 710 (57 %) Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa) Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa) Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä) Muut rintamatehtävät 34 Kaatuneet 21

31 Ylipäällikkö ja kenraali Heinrichs Päämajassa Jatkosodan aikana

32 Heinrichs, Lagus ja Talvela v. 1941

33 Kenraalimajuri Erkki Raappana Mannerheim-ristin ritari Joensuun SK piirin päällikkö v. 1921, Joensuun Rajavartioston komentaja v

34 Enso

35 Jääkärikenraalit ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon. Heistä mainittakoon: - jalkaväenkenraali Erik Heinrich - jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen - kenraaliluutnantti Lennart Oesch - kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv ) - kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav) - kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL) - kenraalimajuri Uno Fagernäs - kenraalimajuri EinarVihma - kenraalimajuri Albert Puroma (RVL) - jalkaväenkenraali PaavoTalvela - jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK) - kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin Ritariksi. Heistä mainittakoon: - jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi - ev Ruben Lagus, no 1, kenrm Paavo Talvela, no 2, ev Erkki Raappana, no 3, evl Auno Kuiri, no 128, ltn Albert Räsänen, no 40, ev Albert Puromaa, no 96, Ev Berndt Polon, no 80, Evl Viljo Laakso, no 191, Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen jalkansa menettäneenä. Hän oli viimeinen ritariksi sodanajan ansioista nimitetty.

36 Jääkärien perinteet Jääkäriliitto Jääkärisäätiö 1988 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972

37 MUISTOMERKIT JA LAATAT Suomessa n. 250 kpl ja Jääkärimuseo Ruotsissa n. 10 kpl Saksassa 1 ja museo Latviassa 3 ja näyttely Virossa 3 kpl Jääkärihaudat kansallisia muistomerkkejä Haudalla jääkärihautamerkki

Samankaltaiset tiedostot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.