Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska
Esityksen sisältö Kiinteistötunnus= Tilan henkilötunnus Osakaskuntien yhteystiedot kiinteistörekisteriin Osakaskuntien ja kiinteistöjen vesialueiden yhdistymismahdollisuuksista Esimerkkejä
Tarkastelualueen rajaus Tarkasteltavaksi valitun vesialueen kokonaispinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan noin 720 ha Vesialuetta sisältäviä kiinteistöjä alueella on yhteensä 111 kpl
Karttapaikan tiedot kiinteistöjaotuksella Yht. maa-alue 98-436-878-1
Kiinteistötunnus yksilöi kohteen Kunta-Kylä-Talo-Tila (yksikkö) Napasenmäki 580-417-19-6 Yhteinen vesialue (876): 98-414-876-6 Yhteinen vesialue (Kukkilan kylän tilojen 1:146 ym. yhteinen; 19 osakaskiinteistöä) tai 98-436-878-1 Yht.maa-alue(Uimaranta) Vesialue = Kiinteistön nimi (tunnukset) Hasumäki 8 osakaskunta (46-406-876-6, 90-876-5-0, 681-401-876-2), kun vesialueita useassa kunnassa
Suomen vesialueet jaetaan kiinteistörekisterissä: 1. Yleiset vesialueet (894) (Suomen aluevedet, suuret järvien selät) esim. Päijänne, Tehinselkä 576-894-1-1 2. Kiinteistöjen vesialueet (yksityiset) Vilskan vesi 740-501-7-214 3. Yhteiset vesialueet (876) Vesialue 98-436-876-1 (Paimelan osakaskunta aikaisemmin Paimelan kalastuskunta) vesialuetta 96,95 ha ja 257 osakaskiinteistöä
Taustaksi vesialueista Suomessa noin 20.000 yhteistä vesialuetta, joissa noin 1,5 miljoonaa osakaskiinteistöä Osakaskunnat ovat yhteisaluelain (758/1989) mukaan 1. Järjestäytyneitä osakaskuntia tai 2. Järjestäytymättömiä osakaskuntia Järjestäytyneiden osakaskuntien piirissä 90 % pinta-alasta Maakuntien välillä on isoja eroja, kun puhutaan pienistä tai suurista osakaskunnista
Yhteisten alueiden yhdistäminen (KML 133.3 ) Osakaskunnat sopivat yhdistämisestä Osakaskuntien kokoukset hyväksyvät sopimuksen Yhteisaluelaki 15.2 (2/3 annetuista äänistä; 1/3 äänestäneistä osakkaista) Maa- ja vesialueita voidaan myös yhdistää (venevalkamat, uimarannat) Uusi osakasluettelo vahvistetaan toimituksessa; uusi yhteinen alue! -osakkuusluvut osakastiloille määrätään pinta-alojen tai vesialueiden arvojen mukaisessa suhteessa Kiinteistön oma vesialue voidaan liittää mukaan osuutta vastaan
Yhdistymisen etuja 1/2 Osakkuus ja kalastusoikeus kohdistuu laajempaan vesialueeseen Omaisuus ei katoa liittymisessä Kalastuksen järjestely ja kalastus helpottuvat -laajemmat alueet, yksi lupa Kalastusmahdollisuuksien parantuessa lupatulot saattavat nousta Aikaisemmin toimimattomat/hoitamattomat villit alueet mukaan Edunvalvonta tehostuu ja selkiintyy Kunnostushankkeet lupa-asioineen yksinkertaistuvat
Yhdistymisen etuja 2/2 Aktiivisuus vesialueiden hoitoon ja kalakannan kehittämiseen lisääntyy Selkeä hallinto, alue ja päätöksenteko Suurempi ja yhtenäisellä alueella toimiva osakaskunta voisi ottaa isomman roolin vesienhoidosta ja kunnostuksista Osakaskunnan kasvanut merkitys voisi houkutella mukaan osakkaita, joita ei kiinnosta niinkään kalat ja kalastus vaan vesistöjen hyvä tila laajemmin Suuri aktiivinen osakaskunta on uskottava keskustelukumppani ja vaikuttaja alueella Suurella osakaskunnalla paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantoja => voi parantaa vesialueen ja osakastilojen arvoa
Esimerkki nopeasta aikataulusta Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun hanke 2011-2014 käynnistyy: ELY-keskus + kalastusalueet Tiedotustilaisuus 8.9.2011 hankkeesta ja osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Huutokosken alueella Huutokosken osakaskunnan muodostaminen 8.2.2012 24.9.2014 Pekka Vilska 12
Joroisselän yhdistymisen vaiheita Vesialueiden jakoja (Joroisniemi 2, Kaitainen 41) v. 1938 ja Kerisalon talot 2-12 rekisteröity vuonna1958 1. ProJoroisselkä perustetaan lokakuussa 2011 2. Tiedotustilaisuus 8.9.2011 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun hankkeesta ja osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista 3. Tiedotustilaisuus 27.3.2012 Joroisselän osakaskunnille yhdistymismahdollisuuksista; Huutokosken osakaskunta esim! 4. Osakaskuntien kokouksia ja päätöksiä yhdistymisistä 4-10/2012 5. ProJoroisselän ym. sidosryhmien iltatori 12.7.2012 6. Alkukokous pe 2.11.2012 (muualla asuvat omistajat!) 24.9.2014 Pekka Vilska 14
Kiinteistötunnus: Kiinteistön nimi: Kiinteistön ja yhteisen alueen osakaskiinteistön /-jen yhdistymispäätös Tämän asiakirjan allekirjoituksella päätämme seuraavien kiinteistöjen omistajina hyväksyä kunnassa ( ) vireillä olevan yhteisten alueiden yhdistämisen osuutta vastaan pintaalojen mukaisessa suhteessa/toimituskokouksessa ratkaistavalla tavalla. Päätös koskee sekä kiinteistömme omaa vesialuetta että kaikkia yhteisiä vesialueita, joissa kiinteistömme on osakaskiinteistönä mukana. ssa,. päivänä kuuta 201_ Omistajan allekirjoitus: Nimen selvennys: ssa,. päivänä kuuta 201_ Kiinteistön nimi: Kiinteistötunnus: Omistajan allekirjoitus: Nimen selvennys: ssa,. päivänä kuuta 201_ Kiinteistön nimi: Kiinteistötunnus: Omistajan allekirjoitus: Nimen selvennys: ssa,. päivänä kuuta 201_ Kiinteistön nimi: Kiinteistötunnus: Omistajan allekirjoitus: Nimen selvennys: Yhteisaluelaki (758/1989) 7 : Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, osakkaat voivat muutoinkin päättää osakaskuntaa koskevasta asiasta, jos kaikki osakkaat ovat päätöksestä yksimielisiä.
Joroisselän yhdistymisen vaiheita 2/2 ProJoroisselkä perustettiin lokakuussa 2011 1. Tiedotustilaisuus 27.3.2012 Joroisselän osakaskunnille yhdistymismahdollisuuksista; Huutokosken osakaskunta nyt esimerkkinä! 2. Osakaskuntien kokouksia ja päätöksiä yhdistymisistä 4-10/2012 3. ProJoroisselän ym. sidosryhmien iltatori 12.7.2012 4. Alkukokous pe 2.11.2012 (muualla asuvat omistajat!) 5. Loppukokous 25.1.2013 ja toiminta käynnistyi osakaskunnan järjestäytymiskokouksella välittömästi 6. Toimituksen tiedottamisessa hyödynnettiin ProJoroisselän Internet-sivuja (kokouskutsu, karttoja, taulukoita ym.) 24.9.2014 Pekka Vilska 16
Yhteenvetoa etenemistavoista 1. Onnistunut tiedottaminen kaikille osapuolille ja toimijoille; 2. Yhteistoiminnan edistäminen ja vaaliminen 3. Tiedotustilaisuus yhdistymismahdollisuuksista osakaskuntien hoitokuntien edustajille (esim. 2-4 edustajaa/osakaskunta) 4. Sopimusperusteiden pohtiminen ja valmistelu 5. Osakaskuntien kokouksia ja päätöksiä yhdistymisistä ja niistä tiedottamista 6. Toimituksen hakeminen 7. Yhdistämistoimitus ja uuden osakaskunnan muodostaminen: hoitokunnassa edustajat aikaisemmista osakaskunnista 8. Toiminnan käynnistäminen suunnitelmallisesti tärkeintä: aktiivisuus lisääntynyt; isoille osakaskunnille oma KHS 24.9.2014 Pekka Vilska 17