Vesistönsuojeluhankkeet ja tilusjärjestelyt. Kalle Konttinen Kiinteistösuunnittelu

Transkriptio

1 Vesistönsuojeluhankkeet ja tilusjärjestelyt Kalle Konttinen Kiinteistösuunnittelu

2 Aiheet Vesistönsuojeluhankkeet ja tilusjärjestelyt Vesialueiden kiinteistörakenteesta ja sen kehittämisestä

3 Vesistönsuojeluhankkeet ja tilusjärjestelyt

4 Taustaa, uutta lainsäädäntöä voimaan Vesilaki /587 Valtioneuvoston asetus 1560/2011 vesitalousasioista Päivityksiä lakiin vesistöhankkeiden johdosta tehtävistä tilusjärjestelyistä 277/2009

5 Tilusjärjestely vesistönkunnostushankkeissa (VL 17:11) Keskiveden korkeuden nosto Jos noston seurauksena jää eri omistuksessa (kuin vesialue) olevia tiluksia veden alle, tilusjärjestelytoimitus on suoritettava aina. Ei koske tapausta jossa vesialue on yksityinen. Tilusjärjestelyn edellytysten harkinta vain toimitusmiehillä. AVI-toimittaa lupapäätöksen Maanmittauslaitokselle viran puolesta ja hakee toimitusta, jolloin toimitus tulee vireille. Muut vesistöhankkeet Jos aiheutuu tilusten pirstoutumista tai supistumista, kulkuyhteyksien katkeamista tai vaikeutumista taikka muuta vastaavanlaista haittaa. Tilusjärjestelyn edellytysten harkinta AVI:ssa ja lisäksi tämän jälkeen toimitusmiehillä. Lisäksi hankkeen toteuttaja tai asianosainen voi hakea toimitusta.

6 Roolit keskiveden nostohankkeissa AVI Lupaviranomainen Määrää korvaukset Maanmittauslaitos Hakija Toteuttaa tilusjärjestelytoimituksen Vastaa kustannuksista mahdollisesti yhdessä muiden hyötyjien kanssa

7 Vesitaloushanketilusjärjestelyn edellytykset: Kiinteistölle tai sen osalle aiheutuu huomattavaa haittaa (1 1 mom.) tilusten pirstoutumisesta; tilusten supistumisesta; kulkuyhteyden katkeamisesta; kulkuyhteyden vaikeutumisesta; tai muun vastaavan vaikutuksen vuoksi; taikka maatilusten muuttumista pysyvästi vesitiluksiksi. Edellytykset ratkaistaan toimituksessa, jolloin toimitus jää sikseen, jos kukaan asianosainen ei 4 :n 3 momentissa tarkoitetusti vaadi toimituksen suorittamista. Lisäksi edellytyksistä Tilusjärjestely saadaan suorittaa, jos sillä voidaan poistaa VHTJ lain 1 :n 1 momentissa tarkoitettu haitta tai vähentää sitä merkittävästi. Tilusjärjestely on suoritettava siten, ettei se aiheuta kenellekään sanottavaa vahinkoa tai haittaa ja ettei se vaikeuta asemakaavan toteuttamista.

8 Vesitaloushanketilusjärjestelyn toteutus keskivedennostohankkeissa Toteutus hankeuusjaon säädöksiä noudattaen Veden alle pysyvästi jääneet alueet liitetään yhteiseen vesialueeseen Aluetta menettäneille tiloille vaihdetaan osuutta yhteiseen vesialueeseen Pääsääntönä, että saatava yhteisalueosuus tulee suoraan pinta-alasuhteessa, koska AVI on käsitellyt jo korvaukset

9 Keskiveden korkeuden nostohankkeen eteneminen Maanmittauslaitos Keskivedenkorkeuden nostamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kartta, johon on merkitty vallitsevan ja hakemuksen mukaisen keskiveden rajat. Kartta on laadittava sellaisessa mittakaavassa, että veden alle jäävät maa-alueet voidaan selvittää kiinteistökohtaisesti. AVI toimittaa lupapäätöksen -edellytysten harkinta -kiinteistötekninen toteutus tilusjärjestelyssä -toimituskustannusten osittelu Hakee lupaa keskiveden korkeuden nostoon -tekee lupaharkinnan -määrää korvaukset hakija Tarvittaessa hakija pyytää ennakkolausunnon Maanmittauslaitokselta (tilusjärjestelypäällikkö) tilusjärjestelytarpeesta ELY

10 Muutama esimerkki..

11 Kevätön-Pöljäjärvi Siilinjärvi heleppo tappaus Järvi ruovikoitunut ja umpeenkasvanut jätevesien laskemisen seurauksena Rantaviiva 44 km Vesijättöjä Muutamien tilojen edustalla tehty vesijätön lunastus +10 cm hanke kunta hakijana Käytännössä tilusjärjestely koskettavat vain niitä tiloja jotka ovat lunastaneet vesijättöjä

12 Naarajärvi Karttula & Kuopio vaekeempi tappaus Luvatonta patoamista 2005 KHO päätös -27 cm nykytilasta Nyt vireillä hanke nostaa takaisin aikaisemmalle tasolle Rantaviivaa noin 25 km Tilusjärjestelyt eivät koske yksityistä vesialuetta Selvitettäviä asioita: 1. Missä on tilojen rantaraja 2. Mitä alueita jää veden alle 3. Selvitystyö ennen tilusjärjestelyä

13 Vihti - Vanjärvi Nosto vähäinen Arkistotutkimus Tarkistetaan karkealla tasolla rekisteritietojen pohjalta tilusjärjestelytarve Selvitettäviä asioita: 1. Missä on tilojen rantaraja 2. Mitä alueita jää veden alle 3. Selvitystyö ennen tilusjärjestelyä

14 Järvennostohankkeiden paljastama ongelma Kiinteistörekisterissä järvien rannassa oleva raja on usein isojaon aikaisten mittausten varassa. Lohkomisissa on vaadittu rantarajan käynti vasta 1998 alkaen. Järvennostohankkeiden yhteydessä epätarkkuus tulee esille. Keskivedenkorkeuden nostot tapahtuvat usein vesijätöllä, jolloin tilusjärjestelyyn ei ole tarvetta.

15 Vesialueiden kiinteistörakenteesta ja sen kehittämisestä

16 Yhteisaluelain uudistus 2001 Aikaisemmin kaksi erillistä toimijaa vesialueilla: Kalastuskunta Osakaskunta Yhdistyminen 2001 yhteisaluelain uudistuksessa Järjestäytyminen yhteisaluelain mukaisesti

17 Vesialueiden pirstoutumiseen herätään Paikoin vesialueiden pirstoutuneisuus haittaa esim.kalastukselle ja vesialueiden kunnostamiselle Mynälahti Varsinais-Suomi 2012

18 VEKIRA Vesialueiden kiinteistörakenne Yhteisen vesialueiden kiinteistötietojen kuntakohtainen kokoaminen ja luokittelu. Yhteisten vesialueiden osakaskuntien luokittelu pinta-alan- ja osakaskiinteistömäärän mukaan. Tavoitteena kehittämistarpeellisten alueiden paikallistaminen. Tutkijana maanmittausinsinööri (AMK) Matti Salminen Selvitykset valmistuivat mitukset/yhteisten-vesialueiden-yhdistaminen Aikaisemmin Etelä-Savo Pekka Vilskan väitöskirjatyön yhteydessä

19 Uudenmaan pinta-alaluokitus Osakaskuntien pinta-alaluokitus kunnittain: Uusimaa Pinta-alaluokitus Yhteisten vesialueiden <10 ha ha ha ha ha osakaskunnat Kunta (kunta nro.) kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % ha kpl ha Askola (18) % % % % 2 4 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Espoo (49) % % % % % % 1 1 % % 1 1 % % Hanko (78) % 42 1 % % % % % 6 14 % % 0 0 % 0 0 % Helsinki (91) % 64 3 % % % 6 14 % % 1 2 % % 0 0 % 0 0 % Hyvinkää (106) 9 47 % 24 2 % 4 21 % % 4 21 % % 2 11 % % 0 0 % 0 0 % Inkoo (149) % % % % % % 13 5 % % 1 0 % % Järvenpää (186) % % 4 27 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Karjalohja (223) % 82 2 % % % % % 7 13 % % 0 0 % 0 0 % Karkkila (224) 7 37 % 15 1 % 7 37 % % 3 16 % % 2 11 % % 0 0 % 0 0 % Kauniainen (235) 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Kerava (245) 1 50 % 8 41 % 1 50 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Kirkkonummi (257) % % % % % % 5 3 % % 0 0 % 0 0 % Lapinjärvi (407) 3 21 % 22 2 % 6 43 % % 3 21 % % 2 14 % % 0 0 % 0 0 % Lohja (444) % % % % % % 11 9 % % 0 0 % 0 0 % Loviisa (434) % % % % % % 13 5 % % 3 1 % % Myrskylä (504) 5 56 % 26 4 % 1 11 % 24 4 % 2 22 % % 1 11 % % 0 0 % 0 0 % Mäntsälä (505) % % 6 14 % % % % 1 2 % % 0 0 % 0 0 % Nummi-Pusula (540) % % % % 9 10 % % 3 3 % % 1 1 % % Nurmijärvi (543) % % 8 42 % % 1 5 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Pornainen (611) 3 50 % 22 6 % 2 33 % 32 9 % 0 0 % 0 0 % 1 17 % % 0 0 % 0 0 % Porvoo (638) % % % % % % 9 4 % % 5 2 % % Pukkila (616) 7 70 % % 2 20 % % 1 10 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Raasepori (710) % % % % % % 20 4 % % 0 0 % 0 0 % Sipoo (753) % % % % % % 3 3 % % 1 1 % % Siuntio (755) % % 8 11 % % 2 3 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Tuusula (858) % 41 7 % 3 13 % % 4 17 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Vantaa (92) % % 3 9 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Vihti (927) % % % % 15 9 % % 3 2 % % 0 0 % 0 0 % Yhteensä % % % % % % % % 12 0 % %

20 Varsinais-Suomen osakaskiinteistöluokitus Osakaskuntien osakaskiinteistöluokitus kunnittain: Varsinais-Suomi Osakaskiinteistöluokitus Yht. vesialueiden Kunta 0 kpl* 1 9 kpl kpl kpl kpl kpl 2000 osakaskunnat (kunta nro.) kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl % ha % kpl kpl ha Aura (19) 0 0 % 0 0 % 2 10 % 4 8 % % % 2 10 % 7 15 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Kaarina (202) 1 1 % 0 0 % % % % % 10 9 % % 2 2 % 6 0 % 0 0 % 0 0 % Kemiönsaari (322) 0 0 % 0 0 % % % % % % % 2 1 % % 0 0 % 0 0 % KoskiTl (284) 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 9 50 % % 8 44 % % 1 6 % 9 13 % 0 0 % 0 0 % Kustavi (304) 0 0 % 0 0 % % % % % 15 9 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Laitila (400) 0 0 % 0 0 % % % % % % % 3 4 % % 0 0 % 0 0 % Lieto (423) 0 0 % 0 0 % 8 20 % 12 8 % % % 8 20 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Loimaa (430) 0 0 % 0 0 % % % % % % % 3 4 % % 0 0 % 0 0 % Marttila (480) 0 0 % 0 0 % 4 17 % 4 7 % % % 9 38 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Masku (481) 2 2 % 95 5 % % % % % % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Mynämäki (503) 0 0 % 0 0 % % % % % 8 7 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Naantali (529) 1 0 % 3 0 % % % % % 25 8 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Nousiainen (538) 0 0 % 0 0 % 9 33 % 3 8 % % % 5 19 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Oripää (561) 2 50 % 0 1 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 1 25 % 4 44 % 1 25 % 5 55 % 0 0 % 0 0 % Paimio (577) 0 0 % 0 0 % % % % % 1 2 % 1 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Parainen (445) 0 0 % 0 0 % % % % % % % 3 0 % % 0 0 % 0 0 % Pyhäranta (631) 6 17 % 1 0 % 1 3 % 94 2 % 8 22 % % % % 5 14 % % 0 0 % 0 0 % Pöytyä (636) 0 0 % 0 0 % 5 10 % 10 0 % % 59 3 % % % 7 13 % % 1 2 % % Raisio (680) 0 0 % 0 0 % 3 25 % % 7 58 % % 2 17 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Rusko (704) 1 5 % 0 1 % 4 20 % 3 17 % % 7 40 % 3 15 % 7 43 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Salo (734) 2 0 % 0 0 % % % % % % % 14 3 % % 0 0 % 0 0 % Sauvo (738) 0 0 % 0 0 % % % % % 4 4 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Somero (761) 2 3 % 64 3 % 5 8 % 12 0 % % % % % % % 0 0 % 0 0 % Taivassalo (833) 0 0 % 0 0 % % % % % 8 6 % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Tarvasjoki (838) 0 0 % 0 0 % 3 20 % 4 16 % 9 60 % % 3 20 % 9 32 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Turku (853) 3 3 % 1 0 % % % % % % % 3 3 % % 0 0 % 0 0 % Uusikaupunki (895) 0 0 % 0 0 % % % % % 18 7 % % 6 2 % % 0 0 % 0 0 % Vehmaa (918) 0 0 % 0 0 % % % % % 0 0 % 0 0 % 1 1 % 21 3 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 20 1 % % % % % % % % 62 2 % % 1 0 % % * kpl = selvittämättömät/toimitusta vaativat yhteisten vesialueiden osakaskunnat Lähde: JAKO-tietojärjestelmä 2011

21 VEKIRA Johtopäätökset 1 (2) Maakuntakohtaiset erot ovat suuria. Pohjanmaalla yhteisten vesialueiden keskikoko 22 kertaa suurempi kuin Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa 150 osakaskiinteistön osakaskunta on suuri, Pohjanmaalla vasta osakaskiinteistön osakaskunta. Merialueita ja vain sisävesiä sisältävien kuntien erot suuria. Eniten pirstoutuneita yhteisiä vesialueita on Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

22 VEKIRA, Johtopäätökset 2 (2) Pirstoutunein esimerkki Raaseporin kunta Uudellamaalla: 80 % (435 kpl) osakaskunnista alle 50 hehtaarin kokoisia ja 66 %:ssa alle kymmenen osakaskiinteistöä. Eheimmät osakaskunnat Pohjanmaan maakunnassa. Kiinteistörekisterin luotettavuutta ja luettavuutta edelleen parannettava.

23 Toimet vesialueiden pirstoutumisen korjaamiseksi Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä /31 Kylien vesialueiden korjaamiseksi kohdalleen Itä-Suomessa Tehtiin Itä-Suomessa Vesialueiden yhdistäminen Tehdään vuosittain kpl Yhteiseen alueeseen liittäminen Vesialueilla yksittäisiä

24 Kalatalousneuvoja Osakaskunnan puheenjohtaja

25 Vesialueiden yhdistymisen etuja osakkuus ja kalastusoikeus kohdistuu laajempaan vesialueeseen aktiivisuus vesialueiden hoitoon ja kalakannan kehittämiseen lisääntyy kunnostushankkeet lupa-asioineen yksinkertaistuvat kalastuksen järjestely ja kalastus helpottuvat laajemmat alueet, yksi lupa hallintokulut pienenevät hallintoon helpommin toimihenkilöitä aikaisemmin toimimattomat alueet mukaan edunvalvonta tehostuu ja selkiintyy

26

27 Osakaskuntien yhdistäminen Punkaharju, Enanniemi TN:o Puruveden kalastusalue Pekka Vilska Etelä-Savon maanmittaustoimisto, Savonlinna Pekka Vilska 27

28 Yhteisten alueiden laajentaminen on mahdollista 1. Yhteisen alueen osakaskunta ostaa lisäalueen; alue liitetään yhteiseen alueeseen 2. Yhteiseen alueeseen liitetään kiinteistön oma vesialue osuutta vastaan 3. Yhteisistä alueista muodostetaan uusi laajempi yhteinen alue = yhdistäminen Haasteena vesialueiden arviointi. Yhdistäminen on helppoa, jos uudet osuudet lasketaan suoraan pintaalasuhteessa.

29 Toimituskokouksen kulku 1. Avaus, tiedottaminen, laillisuus 2. Esitys yhdistämisistä 3. Osakaskuntien yhdistymissopimus 4. Osakaskuntien kokoukset 5. Uuden osakaskunnan muodostaminen 6. Uuden osakaskunnan järjestäytymiskokous Säännöt ja hoitokunnan valinta

30

31

32 Toteutunut yhdistäminen Yhteisen alueen Osakkaita palstoista yhdistämisessä osuus- KR-tunnus Osakaskunta kpl ha ha luvut, yht. % Kulennoinen 1-3 osakask.** (54) 178,06 40,98 0, , Kulennoinen 2:8, 2:15, 2:17** (27) 43,91 6,81 0, , Laukansaari 2, , ,93 0, , Turtianniemi 10-13* 63 79,58 59,27 0, , Turtianniemi (54) 113,35 113,35 0, , Kulennoinen ym. rp** ,28 29,93 0, , Turtianniemi ,12 298,12 0, , Enanniemen osakaskunta , ,39 1, ,0

33 Kokouksen kulku 1. Avaus, tiedottaminen, laillisuus 2. Esitys yhdistämisistä 3. Osakaskuntien yhdistymissopimus 4. Osakaskuntien kokoukset 5. Uuden osakaskunnan muodostaminen ja osakasluettelon vahvistaminen 6. Uuden osakaskunnan järjestäytymiskokous Säännöt ja hoitokunnan valinta Kalatalousnevoja Harry Härkönen

34 Kokemuksia yhdistämisestä Aikaisempi yhteistoiminta helpottaa yhdistymistä Järjestäytyneiden, isompien osakaskuntien myönteinen suhtautuminen edistää Pienet alueet eivät kiinnosta osakkaitakaan Yksityiset vesialueet harvemmin mukaan Menettely melko mutkikas ja monivaiheinen Pekka Vilska 34

35