Lähtökohdat, tavoitteet Liikeidea, ansaintamalli Liiketoimintaprosessit Toimiala ja markkinat Riskianalyysi Tulevaisuusvalinnat Kehittämissuunnitelmat Taloudelliset suunnitelmat Avoimia kysymyksiä Pk-yritysmittakaavaisen tehdashankkeen lähtökohdiksi 1
Lähtökohdat, tavoitteet Tämä Liiketoimintasuunnitelman johdatus on tarkoitettu lähtökohdaksi CLTinvestointiin ryhtyvän yrityksen varsinaiselle liiketoimintasuunnitelmalle. Mallisuunnitelmaa ei voi tehdä valmiiksi, koska liiketoimintasuunnitelma on aina hankkeeseen ryhtyvän yrityksen näköinen ja johon yrityksen johto sitoutuu. Tämän vuoksi katsauksessa on jätetty avoimeksi monta strategista kysymystä. Esityksessä on paneuduttu erityisesti liikeideaperustaan ja liiketoiminnan prosesseihin. Clt-valmistuksen teolliset prosessit on kartoitettu suuntaa antavasti. Prosessi voi olla suppea osa tai se voi kattaa kokonaisuuden alkaen sahatavaran esijalostuksesta päätyen tilaelementtiin. Toiminta- ja kehittämissuunnitelmat ovat oleellinen osa investointia. joka ei ole pelkkää teknologian hankintaa Investoinnin teknologiavaihtoehdot perustuvat todellisiin referenssiprosesseihin Investoinnin tulos- ja rahoitusennusteet eri vaihtoehdoille perustuvat jokseenkin tarkkaan analyysiin Avoimia kysymyksiä on vielä 2
Puurakentamisen järjestelmät, joihin Clt soveltuu: PreCut Pienelementti Suurtelementti Tilaelementti Pilari-Palkki Hirsi Hybridijärjestelmät, joihin Clt soveltuu myös Betonirunkoiset rakennukset Teräsrunkoiset rakennukset Clt-rakentamisen edut: Lämpöä varastoiva Kosteutta tasapainottava Ekologinen CLT-Investoinnin LTS taustaa Liikeidea, ansaintamalli + + + Puurakentamisen kohteet, joihin Clt soveltuu: Omakotitalo Vapaa-ajan talot Koulut, päiväkodit Laitosrakennukset Asuinkerrostalot Julkiset rakennukset Liikerakennukset Tuotantorakennukset Maatilarakennukset Matkailurakennukset Turvallinen Taloudellinen Monipuolinen Joustava + Puun tarina kiehtoo Pientaloostajat / rakentajat Julkisten tilojen rakentajat Tuotanto- / liiketilarakentajat Kerrostalorakentajat Puutaloteollisuus Matkailurakentajat Hirsitaloteollisuus Jne 3
Liikeidea, ansaintamalli Puun tarina Puu kiehtoo ihmisiä. Ihmisten pyrkimys luontoon voimistuu Puu on lämminhenkinen materiaali. Puun pinta on miellyttävä. Puun pinnassa silmä lepää. Puussa on oksia. Puu tulee metsästä. Puu kasvaa. Suomessa metsää ja puita näkee kaikkialla. Puu on osa suomalaista maisemaa. Suomessa puuta riittää. Puuta voi polttaa. Puu ei ole muovia. Puhdas puu ei ole ongelmajätettä. 4
Liikeidea, ansaintamalli Suomalaisessa rakentamisessa asiakkaan käsite on moninainen. Lopullinen asiakas on tilatarpeen käyttäjä; rakennuksen asukas, tai rakennusta käyttävä organisaatio tai yritys, joka antaa lopullisen palautteen rakennuksen ja rakenteiden toimivuudesta. Liikeideaa onkin sen vuoksi käsiteltävä sekä teknisestä näkökulmasta, että asiakkaan näkökulmasta. CLT:n soveltuvuus ja liitettävyys eri puurakennejärjestelmiin on melko kattava ja Clt on vaihtoehto myös betonille. CLT soveltuu erityyppisiin rakennuksiin ja käytännössä kaikkiin rakentamisen järjestelmiin. Tarve ja hyöty asiakkaille muodostuu monesta tekijästä, joista keskeisiä ovat Clt:n monipuolisuus, ekologisuus ja taloudellisuus ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet sekä rakentamisen laatu. Liikeideana pelkästään CLT-raakalevyn ja runkoelementtien valmistus on vain pieni alkuvaiheen osa varsinaista liikeideaa, jonka on ulotuttava rakentamisen eri sektoreille, jonne on oltava vahvat yhteistyösuhteet. 5
Toimittajat Talotekniikan tarvikkeet Muut rak-tarvikkeet materiaalit Eristeet Rakennuslevyt Muu puutavara Sahatavara Liima CLT-Investoinnin LTS taustaa Liiketoimintaprosessit Teknologia- / asiakasprosessien periaatteelliset vaiheet Laatujärjestelmä CLT-Runkoelementtien valmistus CLT-Raakalevyjen valmistus CLT-Tilaelementtien valmistus CLT-Suurelementtien valmistus CLT-PreCut (=paikallaan rakentaminen) 3D-Cad-Cam CLT-Prosessi Myynti, tarjouslaskenta, hankinta, tuotannon / logistiikan ohjaus Markkinointi, tuotekehitys, teknologiakehitys, järjestelmäkehitys Asiakkaat Pientalo-ostajat / rakentajat Julkisten tilojen rakentajat Rakennusliikkeet Puutalotehtaat Hirsitalotehtaat Tuotanto- / liiketilarakentajat Kerrostalorakentajat Matkailurakentajat 6
Liiketoimintaprosessit CLT-Raakalevyllä tarkoitetaan ristikkäin ladotuista päällekkäisistä lamelleista liimattua suurta Cltlevyä, jonka reunat ovat viimeistelemättä. Raakalevyn rakenne ja paksuus on tavoitteena olevien clt-rakenteiden mukainen. Raakalevyn leveys ja pituus ovat maksimaaliset (3m x 10-16m). CLT-Runkoelementeillä tarkoitetaan CLT-raakalevystä valmistettuja, lähes kaikkiin puurakentamisen järjestelmiin soveltuvia rakennuselementtejä, jotka on suunniteltu ja työstetty asennusvalmiiksi ikkuna- ja oviaukkoineen, liitoslovineen jopa talotekniikkaupotuksineen. Runkoelementti on kantava rakenne, ja se voi samalla olla myös sisustuselementti. CLT-runko lämpöeristetään verhoillaan ja ulkoapäin. CLT-Elementtein tuotehyväksynnän menettelyt lähtevät jo raakalevyn valmistuksesta CLT-Raakelevylinja voi olla täysin oma tuotantoyksikkö / -yritys tai linja voi olla kiinteästi ennen runkoelementtien työstölinjaa. CLT-Raakelevyjä CLT-Runkoelementtejä 7
Liiketoimintaprosessit Asiakasprosessia ei voi kuvata yksiselitteisesti, koska Clt-rakenteiden suhteen ei ole Suomessa vielä mitään vakiintunutta kaupallista käytäntöä. Prosessi on aivan erilainen omakotirakentajan tai suuren kerrostalorakentajan välillä. Puutaloteollisuuden roolia Clt-liiketoiminnassa ei ole vielä edes tiedostettu Clt-teknologiaprosessi voi olla pelkkä Clt-raakalevyn valmistus tai koko Clt-prosessi sahatavarasta Clt-tilaelementtiin. Suomessa Clt-sahatavaran voi hankkia valmiiksi kuivattuna (12%). Clt-tehtaalla prosessi on syytä aloitta laaduttavalla sormijatkamisella. Yli puolet puutavarasta on 3 metriä pitkää Kapasiteettiin vaikuttaa raaka-elementin pituus, jonka maksimi on yleensä 16 m. Pientalorakentamiseen taas riittää hyvin 12 m pituus. Liimausprosessi on syytä mekanisoida mahdollisimman pitkälle. Clt-osaamisprosessi ei vaadi paljon käsityötä eikä ole kovin työllistävä. Sen sijaan jokainen työvaihe vaatii sellaista uutta ammattitaitoa, mihin suomalaisessa puurakenneteollisuudessa ei ole totuttu. Clt-prosessin eräitä toimintoja voi ulkoistaa varsinkin jos liikeidea ulottuu varsinaisen rakentamisen toimialalle. Tuotannon kohteena olevat rakennusjärjestelmät ovat Clt-yrityksen ydinosaamista. 3D-Cad- Cam-prosessi on oltava tiukasti yrityksen omissa käsissä. 8
Toimiala ja markkinat Suomalaisen puun jalostamisessa on siirryttävä korkean teknologian kulttuuriin, jota meidän sahoilla jo on. Clt on pitkälle viety nopea rakennusprosessi. Ekologiset pyrkimykset voimistuvat ainakin Euroopassa. Aasiassa tuottavuus saa kehittyä ekologian kustannuksella. Eko-rakentamistuotteille voisi löytyä sijaa globaalisti ja meillä puuta riittää. Aasiassakin ekologinen ajattelu on heräämässä. Clt on Kertopuuhun (= LVL) rinnastettava puurakennemateriaali, jonka kaikki ominaisuudet ovat vakioitavissa ja sen voi työstää vaikka millaiseksi rakenneosaksi. Suomen puutaloteollisuuden teknologia on alkeellista. Tuotekehitys on ollut passiivista. Vientikauppa on vähäistä, jos ei huomioida perusjalosteita ja hirsitaloja. Viime vuosina puurakennejärjestelmien kehityksessä on tapahtunut selkeää elpymistä mm. puutuotekonsernien myötävaikutuksella ja TEM:n PuuSuomi-ohjelman ohjaamana. Tosin viime aikoina eräiden konsernien tuotekehitys on hiipunut. Joustavalle, asiakaslähtöiselle clt-rakenneratkaisulle on runsaasti käyttökohteita ja ennen kaikkea asiakaskohteita. On käynyt ilmi, että Clt:n määrällinen tarve rakennuskohteisiin on yllättävän suuri, koska asiakkailla on pyrkimys soveltaa Clt:tä talon kaikkiin rakenteisiin. Suomessa mikään puutaloyritys ei ole vielä tosissaan tuotteistanut clt-rakennetta, joten kenttä on vapaa uusille clt-ratkaisuille ja innovaatioille. 9
Riskianalyysi Tässä esityksessä riskianalyysi on vain viitteellinen ja se on huolella kohdistettava juuri siihen hankkeeseen, johon on tarkoitus ryhtyä. Vahvuutena ovat pohjoisen Suomen panostukset Clt-prosessien osaamiseen. Cltteknologiasta sekä Clt-rakenteiden tuotteistamisesta on kertynyt paljon tietoa. Erityinen vahvuudeksi on nousemassa Clt-kysynnän voimakas kasvu. Heikkoutena on 3D-suunnitteluosaamisen puute ja Clt:n rakennesovellutusten vasta alkuvaiheessa oleva tuotteistaminen. Sahatavaran ensijalostuksen prosessi poikkeaa siitä, mihin suomalaiset sahat ovat tottuneet. Mahdollisuutena ovatkin Clt:n monimuotoiset sovellutusmahdollisuudet ja liitettävyys kaikkeen rakentamiseen. Merkittävin mahdollisuus on viime aikoina ilmennyt Clt-kysynnän kasvu. Clt:n ekologisuus tulee olemaan tärkeä argumentti. Uhkana on väärin valittu Clt-prosessi ja väärät yhteistyökumppanit sekä raakaaineen hankinnassa, että rakentajaverkostossa. Jokin arvovaltainen taho jostakin syystä mustamaalaa Clt-rakentamisen jonkin ongelmatilanteen seurauksena. 10
Tulevaisuusvalinnat Clt-prosessin ja liiketoiminnan valinnat ja rajaukset muotoutuvat Clt-liiketoimintaan ryhtyvän yrityksen mukaan. Valintamahdollisuuksia on paljon verrattuna moneen muuhun toimialaan. Suomessa ei ole referenssejä Clt:n tuotannollisesta liiketoiminnasta, mikä toisaalta myös mutkistaa valintoja. Ainoa tuotannollinen toimija on StoraEnso. Valinnoissa on liiketoimintaprosesseja osattava myös rajata. Kaikkeen mahdolliseen ei pidä ryhtyä. Investoinnin voi toteuttaa myös vaiheittain. Merkittävin rajaus voidaan tehdä prosessin alkupäässä, mikäli löytyy luotettava sahatavaratoimittaja, joka kykenee esijalostamaan lamellipuutavaran riittävän pitkälle. Raakalevylinja voi olla itsenäinen prosessi esim. sahan perässä. Runkoelementtilinja voi olla itsenäinen prosessi esim. puutalotehtaan alkupäässä. Clt-investoinnin sijoitetun pääoman tuotto on parempi, jos linjat on integroitu. Toinen keskeinen rajaus koskee Clt:n käyttökohteita. Kaiken kattavaan tarjontaan ei pidä ryhtyä. Omakotirakentamisen runkoelementtitoimitukset ovat eri maailma, kuin kerrostalojen valmistilaelementtien toimitukset. Clt-prosessien laatujärjestelmälle asetetaan aivan eri vaatimuksia vientitoimituksissa, kuin kotimaan toimituksissa, joille ei tarvita CE-merkkiä. Joten markkina-alue on selkeästi rajattava / määriteltävä. 11
Kehittämissuunnitelmat Varsinaiseen tuotannollisen yritystoiminnan liiketoimintasuunnitelmaan on sisällytettävä keskeisten liiketoimintatekijöiden kehittämissuunnitelmat: Tuotteet & Palvelut Markkinointi & myynti Tuotanto & Logistiikka Tuottavuus & Laatu Järjestelmät & Ohjelmistot Henkilöstö & Osaaminen Hallinto & Johtaminen. Vasta näiden suunnitelmien pohjalta laaditaan kehittämispanostusten ja investointien kustannusarviot sekä liiketoiminnan tulos- ja rahoitusennusteet. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää investointipäätöksen jälkeiset kehittämistoimenpiteet, jotka sisällytetään investointibudjettiin ja rahoitussuunnitelmaan. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen 12
Kehittämissuunnitelmat Tuotekehitystä tarvitaan ja sille on sijaa Erityisesti elementtien liitokset varsinkin jos Clt varustetaan suurelementeiksi Mutta Clt:n soveltuu moniin eri käyttötarkoituksiin, ei pelkästään puutaloelementeiksi Hukkapalojen jatkojalostus moniin pienempiin käyttötarkoituksiin vaatii ideointia / aukkojen m2-määrä on yllättävän suuri ja hukkapaloja riittää Järeät kalusteet Huonekalurakenteet; esim. sängynpäädyt Sisäportaat, kerrostasanteiden kaiteet Infrarakentamisen aidat, piensillat / kaiteet; teollisuuden meluseinät Voiko Clt-levyä painekyllästää. jos voi, niin käyttökohteita löytyy paljon lisää Tällöin clt-raaka-aineena on oltava mänty Jne. Ideoille on runsaasti tilaa: hukkapalojen työstäminen pienrakennusten ponttiliitoksiin perustuviksi rakennussarjoiksi? Leikkikenttäkalusteet ja -varusteet Laatujärjestelmä / CE-merkki prosessien eri vaiheisiin voi aiheuttaa päänvaivaa, kun harmonisoitua tuotestandardia ei vielä ole 13
Taloudelliset suunnitelmat Suunnittelun pohjaksi on laadittu esimerkkisuunnitelmat kolmelle investointitasolle, jotka kaikki kattavat lähes koko Clt-prosessin. Merkittävin ero on se, mistä puutavarasta prosessi alkaa. Ja merkittävimmän ero investointikustannuksiin aiheuttaa sormijatkoslinja, joka toisaalta on oleellinen laadunvarmennuksen lähtökohta. Tuotantojen linjaratkaisujen budjettihintoja eri kapasiteettitasoilla. (Budjettihinnat tarkistettavana). Hallin rakennuskustannuksia voi arvioida eri investointitasojen m2-tarpeen mukaan. Rakennuskustannus voisi olla 800-1000 Eur/m2 jopa enemmän? A. Kapasiteetti < 50 000 m2/v Max-elementtipituus 10 m Tuotantohalli n. 2000 m2 Koneet ja laitteet (ei sormijatkoslinjaa) n. 3,0 MEur Kehittämistoimenpiteet n. 0,15 MEur B. Kapasiteetti < 50 000 100 000 m2/v Max-elementtipituus 12 m Tuotantohalli n. 3000 m2 Koneet ja laitteet n. 4,0 MEur Kehittämistoimenpiteet n. 0,20 MEur C. Kapasiteetti > 100 000 m2/v Max-elementtipituus 16 m Tuotantohalli n. 3500 m2 Koneet ja laitteet n. 4,5 MEur Kehittämistoimenpiteet n. 0,25 MEur Kone- ja laite- sekä halli-investointien lisäksi on panostettava tuotteiden ja tuotantoprosessin kehittämiseen sekä henkilöstön koulutukseen. Liiketoiminnan kehityspanoksia on suunnattava mm. markkinointiin ja myyntiin ja näitä tukeviin selvityksiin. 14
Vaihtoehto B CLT-Investoinnin LTS taustaa Taloudelliset suunnitelmat Max-levypituus = 12 m Investoinnit 2014 2015 2016 Yht. Myyntiennuste 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Rakennukset 0 0 0 0 Määrä El-m2 5 000 35 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Koneet Ja kalusto 3 800 000 200 000 150 000 4 150 000 Keskihinta Eur/e-m2 75,00 79,00 78,70 79,50 79,29 78,44 Muut kehitystoimenpiteet 140 000 70 000 0 210 000 Muuttuvat kulut Eur/e-m2 49,64 51,44 49,99 49,64 49,06 48,00 Yhteensä 3 940 000 270 000 150 000 4 360 000 OK-Taloyksiköt-m2 400 13 91 130 156 182 208 Rahoitusennuste 2014 2015 2016 Yht. Tulosennuste 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Rahan käyttö Eur 3 988 757 831 701 852 513 5 672 971 Liikevaihto Eur 375 056 2 772 754 3 945 935 4 783 456 5 565 558 6 276 325 Investoinnit 3 940 000 270 000 150 000 4 360 000 Muuttuvat kulut Eur 248 210 1 800 279 2 499 449 2 978 588 3 434 458 3 839 782 Käyttöpääoma 48 757 311 701 152 513 512 971 Myyntikate Eur 126 846 972 475 1 446 485 1 804 868 2 131 100 2 436 543 Lainalyhennykset 0 250 000 550 000 800 000 Kiinteät kulut Eur 71 800 274 200 347 700 375 800 403 100 426 300 Osingonjako 0 0 0 0 Käyttökate Eur 55 046 698 275 1 098 785 1 429 068 1 728 000 2 010 243 Rahan lähteet Eur 4 075 046 854 628 872 943 5 802 617 Rahoitustulos Eur 25 046 549 628 872 943 1 145 286 1 395 403 1 638 218 Rahoitustulos 25 046 549 628 872 943 1 447 617 Poistot Eur 111 667 444 375 472 083 501 250 534 167 579 375 Laina A / Pankki? 600 000 50 000 0 650 000 Tulos Eur -86 621 105 253 400 859 644 036 861 237 1 058 843 Laina B / Finnvera? 600 000 50 000 0 650 000 % -23,1 % 3,8 % 10,2 % 13,5 % 15,5 % 16,9 % Laina C / Osamaksulaina 1 200 000 0 0 1 200 000 Eur/m3 2015 2016 2017 2018 2019 Keh. avustukset + lainat 1 400 000 105 000 0 1 505 000 Puutavaran hinta Jalostusarvo 1,96 1,96 1,95 1,95 1,96 Osakepääoma 250 000 100 000 0 350 000 Eur/m3 Liikevaihto / hlö 230 526 253 179 278 257 291 712 303 840 Rahoitusylijäämä / alijäämä 86 289 22 927 20 429 129 645 170,00 Tuot-työ-h / M2 0,58 0,52 0,47 0,45 0,42 Henkilömäärä / kaikki yht. 12,03 15,59 17,19 19,08 20,66 Tase 2014 2015 2016 2017 Puutavaran hävikki-% 27,5 % 27,5 % 27,5 % 27,5 % 27,5 % Pysyvät vastaavat 2 428 333 2 148 958 1 826 875 1 525 625 Vaihtuvat vastaavat 166 926 705 358 978 021 1 344 496 Tuotehinnat 2015 Eur/m2 Eur/m3 Mu-kulut 2015 2016 2017 Paksuus 80 65,00 812,50 Palkat 13,83 % 12,27 % 11,08 % Vieras pääoma 2 431 880 2 485 684 2 035 404 1 556 594 Paksuus 100 75,00 750,00 Ostopalv. 5,99 % 5,99 % 5,99 % Oma pääoma 163 379 368 632 769 492 1 313 527 Paksuus 120 85,00 708,33 Puutavara 31,60 % 31,54 % 31,65 % Paksuus 160 110,00 687,50 Muut mat. 9,00 % 9,04 % 9,05 % Taseen loppusumma 2 595 259 2 854 316 2 804 896 2 870 121 Paksuus 180 120,00 666,67 Muut kulut 4,50 % 4,50 % 4,50 % Huom. Investointituki= 35 %, Kehittömistuki = 50 % Clt-Prosessi - B Keskipaks / -hinta 106,86 79,00 739,30 Yht. 64,93 % 63,34 % 62,27 % Sahatavaran lajittelu -- sormijatkos -- lamellihöyläys -- ladonta+liimoitus -- raakalevyn puristus -- hionta --Clt-runkoelementtien työstö 15
Muuttuvat kulut CLT-Investoinnin LTS taustaa Taloudelliset suunnitelmat Kiinteät kulut Keskipaksuus (mm) M3/v 106,20 5 310 Myyntiennuste Keskihinta Eur/m2 78,70 Tulosennuste Vuosi 2016 1-12 Tuotantomäärä Yht. M2/v 50 000 Eur/yht % Liikevaihto Yht. 3 945 935 100 % Myyntituotot (sis.sivutuotteet) 3 935 000 99,7 % Sivutuotteet 50 285 1,3 % Reklamaatiot + luottotappiot -1,0 % -39 350-1,0 % Henkilöstö Eur/h (H/v) 15,00 25 813 Työ-h/el-m2/paksuus 80 Teho-kerr. 0,35 90 % Muuttuvat kulut Yht. 2 499 449 63,3 % Palkat 387 188 9,81 % Henkilösivukulut 25,0 % 96 797 2,45 % Ulkopuoliset palvelut / Suunn. 3,50 % 138 108 3,50 % Ulkopuoliset palvelut / myynti 2,50 % 98 375 2,49 % Materiaalikulut-puu Eur/m3 170,00 1 244 648 31,54 % Materiaalikulut-Liima Eur/kg 8,00 179 200 4,54 % Muut tuotantotarvikkeet 1,50 % 59 189 1,50 % Tuotannon energia 3,00 % 118 378 3,00 % Kone-, terä- ja työkalukulut 1,25 % 49 324 1,25 % Kunnossapitokulut 1,75 % 69 054 1,75 % Muut muuttuvat kulut 1,50 % 59 189 1,50 % Myyntikate Yht. 1 446 485 36,7 % Henkilöstö Eur/h (H/v) 25,00 3 800 Kiinteät kulut Yht. 347 700 8,8 % Palkat (johdon resurssi) 95 000 2,4 % Henkilösivukulut 30 % 28 500 0,7 % Ulkopuoliset palvelut Matkakulut 15 000 0,4 % Markkinointikulut 12 000 0,3 % Tietoliikenne 1 200 0,0 % Toimitilavuokrat / 3000 m2 180 000 4,6 % Toimitilaenergia 8 000 0,2 % Vakuutuskulut 3 000 0,1 % Hallintokulut 2 500 0,1 % Muut kiinteät kulut 2 500 0,1 % Käyttökate Yht. 1 098 785 27,8 % Rahoituskulut 5 % 85 000 2,2 % Verot 140 842 3,6 % Muut rahoitustuotot / -kulut Rahoitustulos Yht. 872 943 22,1 % Poistot 472 083 12,0 % Satunnaiset kulut + tuotot Myyntikate Yht. 1 446 485 36,7 % Kokonaistulos Yht. 400 859 10,2 % 16
Avoimia kysymyksiä Hankkeen rahoituksessa oma sijoitus on välttämätön. Pankkirahoitusta tarvitaan, mutta pelkän pankkilainan varaa rahoitusta ei voi laskea. Finnvera erityisluottolaitoksena voi myöntää investointi- ja käyttöpääomalainaa. Tulorahoitusta voi laskea mukaan vain vähän eikä kahden ensimmäisen vuoden aikana juuri ollenkaan. Clt-investointi on julkisten rahoittajien luokituksessa innovatiivinen investointi, jolloin tuotannollisten pk-yritysten investointi- ja kehittämistuki on mahdollinen ja sen %- määrä riippuu tuotannon alueellisesta sijoittumisesta. Investointituen hakuvaiheessa pitää olla varmuus myös muun rahoituksen järjestymisestä. Investointituki on aina taannehtiva, joten investoinnin toteutuksen aikainen rahoitus on varmistettava. Tähän on tarjolla mm. Finveran erityisiä rahoituspalveluita. Mikäli Suomessa käynnistyy samanaikaisesti useita Clt-hankkeita, rahoittajien asenne voi muuttua passiivisemmaksi. Markkinoilla ei ole tilaa kovin monelle Clt-tehtaalle. Merkittävimpiä avoimia kysymyksiä ovat Liiketoiminnan rajaukset Investoinnin mitoittaminen ja vaiheistus Sahatavarahankinnan lähteet ja kumppanuudet 17
Kuvakatsaus 11/2011 www.klh.at CLT- Tuotannon teknologiasta Clt-Tuotanto voi olla myös suurteollisuutta Kapasiteetti > 800 000 m2/v n. 80 000 m3/v Liikevaihto 43 Meur/v Tuotteet Clt-raakaelementtejä tai valmiita Clt-runkoelementtejä 18
Tuotanto ja kysyntä kasvaa jyrkästi Keski-Euroopassa. Clt-materiaalia ei riitä suomalaiseen rakentamiseen. On perustettava omaa Clt-teollisuutta suomeen, missä myös kysyntä kasvaa. 19
Lisätietoja Markku Helamo Puutuote-Dipl.ins. Kemin Digipolis Oy Puh 040-5468652 E-Posti markku.helamo@digipolis.fi www-sivut www.digipolis.fi www.kiintopuu.fi Kiintopuu voisi olla CLT:n suomalainen nimike, jos se tuntuu hyvältä. Kiintopuu on rekisteröity tavaramerkki. 20