KandiakatemiA Kandiklinikka



Samankaltaiset tiedostot
BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermoston toiminnallinen jako

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Lajitekniikka: venyttely

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

Lihashuolto. Venyttely

Taukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

Liikehallintakykytestaus

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

VENYTTELYOHJE EVU Mika Laaksonen

Vahva lihas on myös joustava lihas

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä


3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

VENYTTELYOHJE B-juniorit

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Anatomia ja fysiologia 1

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Laitilan Jyske ry Toimintakäsikirja

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

HARJOITUSO HJELMA KOKO KEHOLLE

Fyysinen käyttäjä motoriset toiminnot

Puistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

1. Aloitusliike Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille Valkoinen kurki levittää siipensä...6

HARJOITEPANKKI VOIMA

Etunoja ja käden ojennus

( 32 LIIKETTÄ / 4.GUP / SININEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Prepared by: Tanja Viitamäki Date: :03

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

LANKAKERÄ NEULOMINEN

Terveys 2011 / Loppupiste

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Lonkan nivelrikko. Potilasohje.

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Jalkojen omahoito JALKAVOIMISTELU- OHJEITA

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Koordinaatioharjoittelu:

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa:

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02


Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > < 24

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

Essential Cell Biology

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO:

Niska-hartiaseudun tutkiminen

"A. tulee vastaanotolleni Hän kokee, että oikea puoli rasittuu jalkatreeneissä. Lonkissa ja nilkoissa on jäykkyyden tunnetta.

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

ACTIVE CHEER STAGE LIIKKEIDEN VAATIMUKSET

KESÄN HARJOITTELUOHJELMA KILPARYHMILLE

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä.

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26

B-luokka Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

Transkriptio:

Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot

SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset hermoradat). Neuroniketjuun kuuluu primaarinen sensorinen neuroni, johon liittyy synapsien välityksellä seuraavat neuronit. Aistiradat kuljettavat erilaisten aistiärsykkeiden reseptoreihin johtamaa informaatiota keskushermostoon. Tämä on afferentti eli tuova hermorata. Sensoriset syyt tulevat takajuuren kautta takasarveen kuten ihosta, lihaksista, jänteistä ja sisäelimistä. Aistiradat risteytyvät vasemmalta oikealle ja päinvastoin, niin että vasen aivopuolisko saa tietoa elimistön oikean puolen reseptoreista ja päinvastoin. Pieni osa kuulorataa, puolet näköradasta ja suurin osa hajurataa ei risteä. Aistien välittämä tieto muuttuu paljon matkalla reseptoreista keskushermostoon. Impulssivirran kulkiessa siihen vaikuttavat myös muidenkin hermosolujen välittämät impulssit. Matkan varrella alkaneet impulssit voivat aiheuttaa aistimuksia esim. amputoidun jalan haamukivut. Talamukseen ja isoaivokuorelle menevien sensoristen ratojen toiminta johtaa tietoisten aistimusten syntyyn. Suuri osa impulsseista jää aistimatta kuten ihon tottuminen vaatteiden kostetukseen päivän mittaan. Erikoistuneet eli spesifiset aistiradat kulkevat mahdollisimman lyhyttä (vähän synapseja) reittiä keskushermostoon. Ne kuljettavat vain tiettyjä aistimuksia esim. haju, näkö ja tunto ja päätyvät tietyille aivokuorialueille. Muut paitsi hajurata kulkevat väliaivoissa sijaitsevan talamuksen kautta. Talamus sisältää suuren määrän aisti- ja liikeratajärjestelmiä muokkaavia hermosolukertymiä. Runsas synaptiset radat ovat epäspesifisiä ratoja, joista informaatio leviää laajalle alueelle aivoissa. 2

Talamuksesta spesifiset aistiradat johtavat kunkin aistin primaariseen aivokuorialueeseen. Projektioalueiden laajuus kuorialueessa kuvastaa aistimusten tarkkuutta. Niinpä esim. kasvoissa, huulissa tai kämmenissä, joissa on paljon reseptoreita ovat laajat alueet isoaivokuorella. Sekundaariset sensoriset aivokuorialueet ovat lähellä primaarisia alueita ja osallistuvat tiedon yhdistämiseen. Sensorisiin toimintoihin kuuluvat esim. näkö, kuulo, tunto ja haju. Potilaan sensorisia toimintoja testataan kukin erikseen. Kipu ja lämpöradat risteävät heti tultuaan perifeeristä hermoa selkäytimeen, jonka vuoksi toispuolinen selkäydinvaurio aiheuttaa vaurion puoleisiin raajoihin motorisen halvauksen ja kosketus-, värinä ja asentotunnon puutoksen mutta vastakkaiseen raajaan kipu ja lämpötunnon puutoksen. Lämpötuntoa voi kokeilla koskettamalla potilaan ihoa vuoronperään kylmällä ja kuumalla lasiputkella ja kysymällä, tuntuuko kylmä tai kuuma. Kiputuntoa voidaan testata pistelemällä terävällä esineellä ja kysymällä, tunteeko potilas kipua. Kivun tai lämpötunnon puute esimerkiksi vasemmassa jalassa tarkoittaa kertoo siis oikeanpuoleisesta selkäydinvauriosta Värinä- ja asentotuntoradat risteää vastakkaiselle puolelle vasta aivorungossa ja siksi toispuoleisessa selkäydinvauriossa värinätunto häviää samanpuoleisesta raajasta toisin kuin kipu- ja lämpöratojen vaurioissa! Värinätunto tutkitaan ääniraudan avulla aloittaen alaraajoista isovarpaan päästä. Jos potilas ei aisti rautaa, siirretään se nilkkaan ja vielä ylemmäs kunnes potilas aistii sen. Kosketustuntoa testataan vanutupon avulla liikuttamalla sitä pitkin potilaan ihoa. Kuuloa testataan esim. rinnerin ja weberin kokeella. Rinnerin kokeessa äänirauta laitetaan soimaan ja asetetaan korvan eteen, jonka jälkeen se painetaan korvan taakse olevaan luuhun kiinni. Potilaalta kysytään, kummasta korvasta ääni kuuluu paremmin. Kokeen päätteeksi rauta laitetaan 3

soimaan keskelle otsaa tai päälakea ja potilaalta kysytään kuuluuko ääni keskeltä päätä vai toisesta korvasta (Weberin koe). AUTONOMISET TOIMINNOT Autonomisen hermoston toimintoja ei voida normaalisti säädellä. Se osallistuu esim. verenpaineen ja kehon lämpötilan säätelyyn. Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympatikus toimii yhtäkkisissä kriisitilanteissa, esimerkiksi pelästyttäessä tai suututtaessa. Tällöin muun muassa sydämen syke nopeutuu vilkastuttaen verenkiertoa, hengitystiet avautuvat ja hien eritys lisääntyy. Sympatikus osallistuu myös moniin normaalitoimintoihin kuten kehon lämpötilan säätelyyn. Parasympaattinen hermosto vaikuttaa usein päinvastoin kuin sympaattinen hermosto muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Se toimii vilkkaasti nukkuessa, levätessä ja ruokaa sulattaessa, muun muassa hidastamalla sykettä ja nopeuttamalla ruoansulatuskanavan toimintaa. Motorisissa toiminnoissa ihmisellä on poikkijuovaisia lihaksia, joita hän ei ole koskaan oppinut käyttämään tahdonalaisesti kuten välikorvan pikkulihakset. Ihmisellä on myös lihaksia, jota säätelemme vain harvoin kuten hengityslihakset. Tahdonalaisuus ei koske liikkeiden yksityiskohtia. Emme voi esim. säädellä kaikkia lihaksia, jotka osallistuvat tahdonalaiseen toimintaan kuten käden nostoon. Myös monet alun perin keskittymistä vaativat toiminnot muuttuvat automaattisiksi kuten pyörällä ajo. 4

Potilaan autonomisia toimintoja voidaan tarkastella tutkimalla esim. mustuaisen supistumista, ihon väriä, pulssin ja verenpaineen muutoksia ylös noustessa ja sylki- ja kyyneleritystä. Näitä kliinisiä kokeita käsitellään tarkemmin kurssilla. MOTORISET TOIMINNOT Ihmisen lihaksia hermottavat alfamotoneuronit. Motoriset syyt lähtevät etusarvesta etujuureen tai harmaan aineen kautta (efferentti hermorata). Motorisia syitä kulkee mm. luustolihaksiin, sileään lihaskudokseen sekä rauhasiin. Aivoissa voidaan erottaa kolme toisiinsa vaikuttavaa säätelyjärjestelmää: kortikospinaalirata ja kortikobulbaarirata, muut motoriset radat ja pikkuaivot. Lihasheijasteet: Lihasheijaste on yksinkertainen lihastoiminta, joka toistuu aina samanlaisena. Se on nopea ja automaattinen. Tavalliset refleksit vaikuttavat poikkijuovaiseen lihaksistoon. Ne ovat lihastoiminnan muutoksia, jotka aiheutuvat tietyistä ärsykkeistä, jotka alfamotoneuronia pitkin kulkevat lihakseen ja saavat sen supistumaan. Impulssien kulkureitti on heijastekaari. Mosynaptiseen heijastekaareen kuuluu sensorinen neuroni, synapsi ja alfamotoneuroni (kyseessä on siis heijaste kahden solun välillä!). Polysynaptisessa heijastekaaressa välissä on välineuroneita. Lihasheijasteet voidaan jakaa venytys-, suoja-, iho-, asentoheijasteisiin sekä imeväisiän heijasteisiin. 5

Heijastekaaren toiminta: 1. aistinelimet: ärsytys, joka laukaisee heijasteen 2. sensoriset hermosyyt 3. refleksikeskus selkäytimessä tai aivoissa 4. motoneuronit 5. lihas- tai rauhassolut Venytysheijaste on monosynaptinen heijaste, jossa välittäjäaine on glutamaatti. Se on suojaheijaste. Lihaksen venyessä lihaskäämi lähettää impulssin selkäytimeen. Siellä sensoristen neuronien aksoneilla on synapsit motoristen neuronien kanssa, jotka lähettävät supistumiskäskyjä lihakseen. Venytysheijasteisiin kuuluu mm. akillesheijaste ja polviheijaste. Asentoheijasteet osallistuvat asennon ja tasapainon ylläpitämiseen. Ne perustuvat mm. silmistä, proprioseptoreista ja asentoreseptoreista tuleviin viesteihin. Ihoheijasteet perustuvat ihon reseptoreiden ärsytykseen. Ihoheijasteita ovat mm. Cremaster, Babinski ja vatsaheijasteet. Cremaster heijasteessa kiveksen kohottajalihas supistuu kun esinettä vedetään pitkin vatsan alaosan tai reiden sisäsivunihoa. Babinskin heijastetta tutkittaessa tylpällä esineellä vedetään jalkapohjaa pitkin kantapäästä varpaita kohti. Babinskin heijaste on positiivinen kun isovarvas kääntyy ylöspäin. Positiivinen babinski on normaalia vain alle 1v. lapsella. 6

Kortikospinaali ja kortikobulbaarirata: Kortikospinaaliradan aksonit alkavat isoaivokuoresta ja jatkuvat ilman välisynapseja selkäytimeen ja aivorunkoon, jossa ne muodostavat synapseja alfamotoneuroneiden kanssa tai aivorunkoon. Niiden toiminta liittyy tarkkoihin tahdonalaisiin liikkeisiin. Kortikospinaalirataan liittyy kortikobulbaarirata, jonka aksonit päättyvät aivorungon aivohermojen tumakkeisiin. Se ohjaa aivohermojen eikä selkäytimen hermojen motorisia toimintoja. Pyramidiradan eli kortikospinaalijärjestelmän vauriossa vika on jossain kohtaa tahdonalaisia liikkeitä aikaansaavaa hermorataa. Tutkimuksena esimerkiksi asennon testaus. Pyramidivaurio saa aikaan spastisen pareesin (halvauksen). Jalan pareesi tulee esiin kun tutkija työntää sivulta toisen kämmenen tutkittavan reiden ja toisen tutkittavan säären alle ja nostaa pareettista raajaan suorana 45 asteen kulmaan. Sitten tutkija päästää otteensa edelleen kannattaen reittä, jolloin sääri retkahtaa. Mikäli spastisuutta on, liike ei tapahdu yhtäjaksoisesti vaan nytkähdellen. Muut liikeradat: Motorisen kuorialueen, kortikospinaaliradan ja kortikobulbaariradan ohella liikkeiden säätelyyn liikkeiden säätelyyn osallistuvia ratoja voidaan sanoja ekstrapyramidaaliradoiksi. Aivorungon alueella motoriseen säätelyyn osallistuvat tasapainohermotumakkeet, aivoverkosto ja keskiaivojen punatumake ja mustatumake. Radat kulkevat aivorungon ja selkäytimen gammamotoneuroneihin ja välineuroneihin. Nämä radat osallistuvat tasapainoheijasteen ja muiden heijasteiden säätelyyn ja lihastonuksen ylläpitoon sekä myötäliikkeiden ja kokonaisten liikesarjojen aikaansaamiseen. 7

Estrapyramidaaliradan vaurioissa löydöksinä on jäykkyys, hypokinesia (lihasten heikkous/hidasliikkeisyys) ja hyperkinesia (hypokinesian vastakohta eli lihasvilkkaus). Jäykkyyttä voidaan testata kokeella, jossa tutkija laittaa käden tutkittavan takaraivon alle ja kohottaa päätä. Päästäessään irti pään pitäisi laskeutua rennosti. Jos jäykkyyttä on, pään putoaminen alas on hidasta kuten Parkinsonin taudissa. Pikkuaivot: Pikkuaivoihin tulee runsaasti hermoratoja esim. lihaskäämeistä, sisäkorvan asento- ja liikereseptoreista, kuulo- ja näköreseptoreista ja kaikista aivojen motorisista alueista. Pikkuaivojen keskeinen tehtävä on koordinoida lihasliikkeitä ja liikesarjoja. Pikkuaivot sovittavat yhteen eri lihasten toimintaa siten, että liikkeistä tulee tarkkoja ja tilanteeseen sopivia. Potilaan pikkuaivoja voidaan tutkia tarkkailemalla esiintyykö ataksiaa. Tutkittavaa pyydetään kävelemään suoraan niin, että kantapää osuu aina toisen jalan varpaisiin. Horjahtelu ja sivuaskeleet ovat poikkeava löydös. Tutkittavan tehdessä vastakkaisia ruuvausliikkeitä käsillään voidaan tutkia pikkuaivojen mahdollista vauriota. Testi kertoo vauriosta mikäli agonistin ja antagonistin käyttö vuoron perään on vaikeata eli potilas ei siis kykene pyörittämään käsiä edestakaisin jouhevasti. 8