3 Malmin terveydenhuoltoalueen hallinnon ja tehtävien yleinen kuvaus

1 (1 4) KÄÄNNÖS MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY:N HALLINTOSÄÄNTÖ Vahvistettu: kuntayhtymävaltuusto 26.5.2004, 9 Muutettu: kuntayhtymäkokous 21.9.2004, 6 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt 2 Malmin terveydenhuoltoalueen toiminta-ajatus Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän organisaatiosta, päätöksenteosta, kokousmenettelystä, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä tarkastuksesta. Lisäksi on erityinen kelpoisuus- ja kielitaitosääntö. Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena kelpoisuus- ja kielitaitosääntöön nähden. Hallintosäännöllä kumotaan seuraavat kuntayhtymän säännöt ja johtosäännöt: - Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallintosääntö - Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän johtosääntö - valtuuston työjärjestys - virkasääntö - tarkastussääntö Malmin terveydenhuoltoalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa Pietarsaaren seudun väestölle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja ehkäisevää terveydenhoitoa, ihmisläheistä ja joustavaa perusterveydenhuoltoa, kiireellistä ja elektiivistä erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa. 3 Malmin terveydenhuoltoalueen hallinnon ja tehtävien yleinen kuvaus Malmin terveydenhuoltoalueen ky:stä käytetään jäljempänä tässä säännössä sen juridista nimitystä kuntayhtymä. Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on kuntayhtymäkokous (jäljempänä yhtymäkokous), joka pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntayhtymähallitus (jäljempänä hallitus) vastaa operatiivisesta päätöksenteosta, ja sillä on valvontajaosto ja henkilöstöjaosto. Ulkoisesta valvonnasta vastaa tarkastuslautakunta, joka on suoraan yhtymäkokouksen alainen. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien kansanterveystyö, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto sekä kuntayhtymän tuottama erikoissairaanhoito. Palveluja voidaan myös myydä ulkopuolisille kunnille. Toiminta on jaettu kahteen tulosalueeseen: terveydenhuoltoon ja ympäristöterveydenhuoltoon. Tulosalueet on jaettu toiminnallisia kokonaisuuksia

muodostaviin tulosyksiköihin. Pietarsaaren seudun elintarvike- ja ympäristölaboratoriolla (jäljempänä elintarvikelaboratorio) on itsenäinen ja riippumaton erityisasema. Tulosalueiden tukitoimintoina on hallinnossa, huollossa ja lääkinnällisissä palveluissa tulosyksiköitä, jotka voivat tuottaa sekä sisäisiä että ulkoisia palveluita. 2 LUKU Luottamusmieselimet ja niiden tehtävät Yhtymäkokous 4 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen kokoonpano ja tehtävät on määritelty perussopimuksessa. Sen mukaan tehtävät ovat seuraavat: 1. hallintosäännön hyväksyminen 2. strategiasuunnitelman vahvistaminen, taloussuunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen sekä suunnitelmapoistojen laskentaperusteiden hyväksyminen ja peruspääoman koron vahvistaminen 3. kuntayhtymästä eroamisesta päättäminen perussopimuksen 6 :n mukaisesti 4. rahastojen perustamisesta päättäminen 5. tilivelvollisten vastuuvapaudesta ja tarkastuskertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä päättäminen 6. hallituksen valitseminen ja sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen 7. tarkastuslautakunnan ja tarkastusyhteisön tai tilintarkastajan ja hänen sijaisensa valitseminen sekä 8. hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen. Hallituksen tehtävät ja päätäntäoikeus 5 Hallituksen tehtävät Sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty ja mitä perussopimuksessa on vahvistettu, on hallituksen tehtävänä: 1. vastata kuntayhtymän operatiivisen päätöksenteon johtamisesta lukuun ottamatta päätäntäoikeutta, joka tässä säännössä on siirretty muille toimielimille ja viranhaltijoille 2. vastata talousarvion, taloussuunnitelman ja yhtymäkokouksen vahvistamien strategisten toimintatavoitteiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja laadukkuudesta 3. vastata toiminnan koordinoinnista ja hoitoketjujen toimivuudesta 4. laatia talousarvio-, taloussuunnitelma- ja strategiasuunnitelmaehdotukset 5. laatia tilinpäätös 6. vastata sisäisestä valvonnasta

7. vastata yleisestä henkilöstöpolitiikasta 8. vastata kuntayhtymän yleisestä tiedotuksesta 9. käyttää kuntayhtymän puhevaltaa tuomioistuinten ja viranomaisten edessä 6 Hallituksen päätäntäoikeus 7 Valvontajaosto Hallitus päättää: 1. kuntayhtymän palveluista perittävistä maksuista ja korvauksista kuntayhtymäkokouksen vahvistamien perusteiden mukaisesti 2. kiinteän omaisuuden ostosta ja myynnistä talousarvion puitteissa 3. irtaimen omaisuuden ostosta, myynnistä, vaihdosta, lahjoittamisesta ja poistosta 4. lainan ottamisesta talousarvion mukaisesti 5. kuntayhtymän palveluiden myynnistä ulkopuolisille 6. virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta talousarvion puitteissa sekä virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteeksi 7. virka- ja toiminimikkeiden muuttamisesta 8. kuntayhtymän henkilöstön ja omaisuuden vakuuttamisen periaatteista 9. johtajan palkasta ja lomista 10. muista hallituksen toimivaltaan kuuluvista asioista Hallitus valitsee 11. hallituksen jäsenten ja varajäsenten keskuudesta valvontajaoston ja henkilöstöjaoston, kumpaankin viisi jäsentä ja viisi varajäsentä 12. kuntayhtymän ulkopuolisten kokousten ja toimitusten edustajat 13. henkilöstön Hallitus voi siirtää päätäntäoikeuttaan hallituksen alaiselle toimielimelle tai viranhaltijalle lukuun ottamatta johtajan, johtavan lääkärin, talouspäällikön, hoitotyönjohtajan, ympäristöterveydenhuollon johtajan ja henkilöstöpäällikön valintaa Sen lisäksi, mitä terveydensuojelulaissa, muissa laeissa, asetuksissa ja viranomaisten antamissa toimintaohjeissa on säädetty sekä mitä perussopimuksessa on vahvistettu, on valvontajaoston tehtävänä: 1. käyttää viranomaisvaltaa toimialallaan 2. vastata terveysvalvonnan johtamisesta lukuun ottamatta päätäntäoikeutta, joka tämän säännön nojalla on siirretty muille toimielimille ja viranhaltijoille 3. vastata ympäristöterveydenhuollon toimialan alueellisesta yhteistyöstä 4. suorittaa muut jaostolle kuuluvat tehtävät

8 Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaoston tehtävänä on 1. kehittää henkilöstöhallintoa ja vastata henkilöstön kehittämisestä 2. laatia henkilöstöhallinnon yleiset toteuttamisohjeet 3. päättää virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta 4. antaa palkkausta koskevat yleisohjeet 5. päättää harkinnanvaraisista palkkaeduista 6. edustaa työnantajaa ammattijärjestöjen kanssa käytävissä neuvotteluissa 7. vastata osaltaan henkilöstön rekrytoinnista 8. suorittaa muut jaostolle kuuluvat tehtävät 3 LUKU Virkamiesorganisaatio 9 Johtoryhmä 10 Johtaja 11 Johtava lääkäri Kuntayhtymän johtoryhmä muodostuu johtajasta, johtavasta lääkäristä, ympäristöterveydenhuollon johtajasta, hoitotyönjohtajasta, talouspäälliköstä, henkilöstöpäälliköstä sekä henkilöstön edustajasta. Puheenjohtajana toimii johtaja. Johtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän toimintaa 2. vastata osaltaan yhtymäkokouksen ja hallituksen vahvistamien tavoitteiden saavuttamisesta 3. pitää yhteyttä jäsenkuntiin, sairaanhoitopiiriin, valtion viranomaisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin 4. tehdä ehdotukset johtoryhmän jäsenten harkinnanvaraisiksi palkoiksi. Johtavan lääkärin tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän terveydenhuoltoa talousarvion, taloussuunnitelman ja strategiasuunnitelman mukaisesti 2. vastata terveydenhuollon tulosalueen ja lääkinnällisten palveluyksiköiden toiminnan yhteensovittamisesta 3. vastata terveydenhuollon tarjoamisesta kansanterveyslain ja muiden lakien ja asetusten mukaisesti 4. tehdä ehdotukset alaisensa henkilöstön harkinnanvaraisiksi palkoiksi. Hoitotyönjohtaja, lääketieteellisten tulosyksiköiden päälliköt ja lääkinnällisten palveluyksiköiden päälliköt raportoivat johtavalle lääkärille.

12 Hoitotyönjohtaja 13 Ympäristöterveydenhuollon johtaja 14 Talouspäällikkö 15 Henkilöstöpäällikkö 16 Sijaiset Hoitotyönjohtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän hoitotyötä talousarvion, taloussuunnitelman ja strategiasuunnitelman mukaisesti 2. tehdä ehdotukset hoitohenkilöstön harkinnanvaraisiksi palkoiksi. Ympäristöterveydenhuollon johtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää ympäristöterveydenhuoltoa talousarvion, taloussuunnitelman ja strategiasuunnitelman mukaisesti 2. tehdä ehdotukset ympäristöterveydenhuollon henkilöstön harkinnanvaraisiksi palkoiksi. Talouspäällikön tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän taloushallintoa ja tukipalveluita hyväksytyn talousarvion, taloussuunnitelman ja strategiasuunnitelman mukaisesti 2. tehdä ehdotukset hallinnon ja huollon henkilöstön harkinnanvaraisiksi palkoiksi. Hallinto- ja huoltoyksiköiden esimiehet raportoivat talouspäällikölle. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää yleistä henkilöstöhallintoa ja henkilöstöpolitiikkaa talousarvion, taloussuunnitelman ja strategiasuunnitelman mukaisesti. Hallitus valitsee johtajan ja muiden päälliköiden sijaiset. 4 LUKU Toimivalta henkilöstöasioissa 17 Luvun määräysten soveltaminen Virkasuhteisiin ja viranhaltijoihin liittyvistä asioista, joista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa tai hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä toisin mainita.

18 Viranhaku Viran julistaa haettavaksi se toimielin, jonka tehtävänä viran täyttäminen on. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 3 mom:ssa mainittujen perusteiden lisäksi henkilö voidaan palkata virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä, jos hän on hoitanut kuntayhtymässä vastaavia tehtäviä työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään vuoden ajan. 19 Kelpoisuusehdot 20 Koeajan vahvistaminen Henkilöstön kelpoisuus ilmenee kelpoisuus- ja kielitaitosäännöstä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 2 mom:n mukaan viran täyttävä viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Henkilöstöjaosto vahvistaa koeajan soveltamisen periaatteet. Työhön ottava viranomainen päättää koeajasta, koeaikaa koskevasta sopimuksesta ja koeajan pituudesta. 21 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 22 Virkavapaus ja työloma 23 Sivutoimilupa 24 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai työhönotosta päättävä viranomainen kussakin tapauksessa viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen. Henkilöstöjaosto päättää henkilöstön harkinnanvaraisen, palkallisen virkavapauden periaatteista. Henkilöstöjaosto päättää sivutoimiluvan myöntämisen ja sivutoimioikeuden periaatteista. Hallitus tekee päätöksen viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä. Johtaja tekee tilapäiset päätökset virantoimituksesta pidättämisestä.

25 Työsuhteen lakkauttaminen ja lomautukset 26 Viranhaltijan päätäntäoikeus henkilöstöasioissa Hallitus päättää työsuhteen lakkauttamisesta ja lomautuksista. Johtaja, tulosalueiden päälliköt, hoitotyönjohtaja ja palveluyksiköiden päälliköt ratkaisevat seuraavat alaisiaan koskevat henkilöstöasiat: 1) myöntävät vuosiloman, 2) myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 3) myöntävät harkinnanvaraisen, palkattoman virkavapauden ja työloman, 4) antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen, 5) määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, 6) tietojen pyytäminen terveydentilasta ja terveydentilan tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen. 5 LUKU Kokousmenettely 27 Soveltaminen 28 Kokousaika ja kokouspaikka 29 Kokouksen koollekutsuminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kunnallisten toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimituksissa ja katselmuksissa. Kukin toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai jäsenten enemmistö tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (esityslista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai

-velvollisuus. Kutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla. 30 Jatkokokous 31 Varajäsenen kutsuminen 32 Kokouksen pitäminen 33 Kokouksen johtaminen 34 Tilapäinen puheenjohtaja 35 Läsnäolo kokouksissa Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, käsittely voidaan siirtää jatkokokoukseen. Eri kutsua ei kuitenkaan tarvitse lähettää. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Varoituksen annettuaan puheenjohtaja saa määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Kuntayhtymän kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - hallituksen kokouksissa johtajalla, johtavalla lääkärillä, hoitotyönjohtajalla ja talouspäälliköllä sekä tarvittaessa ympäristöterveydenhuollon johtajalla ja henkilöstöpäälliköllä - henkilöstöjaoston kokouksissa hallituksen puheenjohtajalla, johtajalla,

johtavalla lääkärillä, hoitotyönjohtajalla ja talouspäälliköllä - muiden hallituksen alaisten toimielinten kokouksissa hallituksen puheenjohtajalla ja johtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Hallituksen puheenjohtajalla ja johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymäkokouksessa. Muilla hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus yhtymäkokouksessa. Puheenjohtajalla ja esittelijällä on oikeus kutsua asiantuntijoita asianomaisen toimielimen kokouksiin. 36 Esittely 37 Asioiden valmistelija ja esittelijä 38 Esteellisyyden toteaminen 39 Äänestys ja vaalit Asiat päätetään kunnallisen toimielimen kokouksissa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Hallitus voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Hallituksessa esittelijänä toimii johtaja. Johtava lääkäri, hoitotyönjohtaja ja talouspäällikkö valmistelevat omaan vastuualueeseensa kuuluvat asiat. Esittelystä on ilmettävä valmistelijan ja esittelijän mielipide asiasta. Henkilöstöjaostossa esittelijänä toimii henkilöstöpäällikkö. Johtava lääkäri, hoitotyönjohtaja ja talouspäällikkö esittelevät alaistaan henkilöstöä koskevat asiat. Valvontajaostossa esittelijänä toimivat ympäristöterveydenhuollon johtaja ja elintarvikelaboratoriolle kuuluvissa asioissa laboratorionjohtaja. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäolooikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.

Äänestyksessä ja vaaleissa noudatetaan kuntalain säädöksiä. 40 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Sen allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Pöytäkirjaan merkitään: 1. järjestäytymistietoina: toimielimen nimi, kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. asian käsittelytietoina: asian otsikko, selostus asiasta, päätösehdotus, esteellisyys, tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys ja äänestyksen tulos, vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen, eriävä mielipide. 3. laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, puheenjohtajan allekirjoitus, pöytäkirjanpitäjän varmennus, merkintä pöytäkirjantarkastuksesta, merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja mainittava, mihin lakiin tai asetukseen kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan tai luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 41 Hallituksen oikeus ottaa asioita käsiteltäväksi

Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai johtaja. 42 Ilmoitus päätöksestä asioissa, jotka voidaan ottaa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi Kunnallisen toimielimen on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta hallitukselle ilmoitus päätöksistä, jotka voidaan ottaa hallituksen käsiteltäviksi. Ilmoitus tehdään hallituksen päättämällä tavalla. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 6 LUKU Kuntayhtymän talous 43 Talousarvion täytäntöönpano 44 Talousarvion muutokset 45 Poistosuunnitelman hyväksyminen Yhtymäkokous hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Hallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Hallitus voi siirtää käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää oikeutta alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymäkokoukselle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutosten vaikutus määrärahoihin. Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Hallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 46 Rahatoimen hoitaminen

Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää ottolainojen ja antolainojen perusteista ja muiden sijoitusten periaatteista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus. 47 Riskienhallinta Hallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 7 LUKU Tarkastus Valvontajärjestelmä 48 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunta 49 Lautakunnan kokoonpano 50 Lautakunnan kokoukset 51 Lautakunnan tehtävät Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään operatiivisesta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus. Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kokousmenettelyssä noudatetaan 5. luvun määräyksiä. Lautakunta päättää esittelijöistä. Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,

2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilintarkastaja 52 Tilintarkastajan valinta 53 Vastuun jakaantuminen 54 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Kokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä hallinnon ja talouden tarkastamista varten neljän vuoden kaudeksi yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan/JHTT-tilintarkastajat/JHTT-yhteisön. Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kuntayhtymän tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu yhtymäkokoukselle 55 Tilintarkastajan ilmoitukset 56 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 mom:n tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Hallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisina johtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 1 mom:n mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 57 Tarkastuslautakunnan valmistelu yhtymäkokoukselle Lautakunta antaa vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen yhtymäkokouskäsittelyä arvionsa yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten

ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja hallituksen lausunnosta. Lautakunta tekee yhtymäkokoukselle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 8 LUKU Muut määräykset 58 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Palvelut on järjestettävä siten, että asiakkaita pystytään palvelemaan kaikilla tehtäväalueilla heidän kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön kielitaitovaatimukset ilmenevät kelpoisuus- ja kielitaitosäännöstä. Yhtymäkokouksen ja hallituksen pöytäkirjat ja esityslistat laaditaan ruotsiksi ja käännetään suomeksi. 59 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 60 Asiakirjojen lunastus 61 Voimaantulo Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset sekä hallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa johtaja ja varmentaa talouspäällikkö, johtava lääkäri, ympäristöterveydenhuollon johtaja, elintarvikelaboratorion johtaja tai henkilöstöpäällikkö, ellei hallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. Tämä hallintosääntö tulee voimaan 21.9.2004.