AUTO- KATSASTAJAT 1/2005 Autokatsastajat Ak ry:n järjestölehti 22. vuosikerta
Puheenjohtajan palsta: Vuosikokouksen avauspuhe Arvon naiset, hyvät herrat, kaikki te ihanat ihmiset, tervetuloa viettämään yhteistä vuosikokoustapahtumaa, järjestyksessään Autokatsastajat ry:n historiassa kolmattakymmenettä yhdeksättä (39). Heitänkin tässä vakavasti pohdittavaksi miksi vetää kahta rinnakkaista edunvalvontaorganisaatiota. Yhdistämällä voimavarat olisi mahdollista hyvin monia kuluja pienentää, jopa puolittaa. Autokatsastajat on sääntönsä uudistanut niin, että yhdistykseen voi liittyä katsastus- tarkastus- ja kuljettajantutkintoalalla työskentelevä henkilö. Mikäli sisarjärjestössä tehtäisiin niin rohkeita päätöksiä, että he päättäisivät hakea Autokatsastajia yhteiseen tanssiin, niin silloin yhteiset askelkuviot tulisi miettiä etukäteen. Näkemykseni mukaan, mikäli tassissa mentäisiin niin pitkälle, että siitä seuraisi kosinta, silloin meidän olisi neuvoteltava avioehdosta. Tässä asiassa Pardian lakimies Ari Komulaiselta varmaan saisi arvokkaita neuvoja sillä tiedän, että hän on tehnyt vastaavia avioehtoja lukuisten yhdistyksien kanssa. Nähdäkseni, ratkaisuvaihtoehtoja on ainakin kaksi. Mikäli sisarjärjestö jäisi elämään omaisuudenhoitojärjestönä ikään kuin pakotienä vanhaan tuttuun ja turvalliseen, niin edustukset yhteisen järjestön johdossa tehtäisiin ääni per jäsen periaatteella. Mikäli kuitenkin tapahtuisi hyppy tuntemattomaan josta ei paluutietä menneeseen ole olemassa. Tarkoittaisi se sitä, että morsian tulisi taloon myötäjäisineen mutta siinä hänelle taattaisiin myös tilaa lieden ääressä. Toisin sanoen yhtyminen tapahtuisi omaisuuden kera ja silloin päätöksentekoelimissä olisi sovittava kiintiöt jäsenmäärien suhteessa. Muistutan, että tämä on minun visioni tulevaisuuden edunvalvonnasta joka hyvinkin voisi toteutua jos vain tahtoa ja rohkeutta päätöksen tekijöillä riittää. Visiointia laajentamalla, miksi emme yhdistäisi koko katsastusalan voimat? Oletetaan, että meillä on jonain päivänä koko katsastusalaa koskeva työehtosopimus. Koska nykyisissä A- katsastuksen ja A-katsastuksen kilpailijoiden työehdoissa on huomattavia eroja, niin sanomattakin lienee selvää, että Autokatsastajien ja SAHYn sopimuksia heikentämällä alan yhteistä sopimusta ei rakenneta. Useimmille A- katsastus Oy:n kilpailijoiden palveluksessa oleville tavoitteemme merkitsisi nykyistä parempia työehtoja. A-katsastus Oy:n kannalta asiaa tarkasteltuna nykyinen lähtötilanne ei ole kilpailun kannalta tasapuolinen niin kuin kilpailussa yleensä lähtöasetelmat pyritään luomaan tasapuolisiksi. Näin asiaa tarkastelemalla huomaamme, että yhtenäisellä katsastusalan sopimuksella voittajina selviytyisivät ennen kaikkea muiden kuin A-katsastus Oy:n palveluksessa olevat työntekijät sekä A-katsastus Oy- työnantaja. Mitä siitä jää käteen Autokatsastajille ja SAHY:lle? Kun A-katsastus Oy:llä menee hyvin niin voitaneen olettaa, että sen työntekijöilläkin menee hyvin siitä syystä, että silloin firmalla on varaa maksaa kunnon palkkaa. Tässä yhteydessä on muistettava, että suurin osa Autokatsastajista ja SAHYn jäsenistä on A-Katsastus Oy:n palveluksessa. Sitten muutama sana syntyneestä TES-sopimuksesta: Edellisen sopimuskauden ajan neuvottelujen alla ollut lauantaityösopimus saatiin vihdoin sovittua. On toivottavaa, että jokainen tuntee sopimuksen sisällön ja töitä tehdään sopimuksen ehtoja noudattaen. Meidät on tehtävien vaativuuden ja tehtävistä selviytymisen eli henkiosan mukaan pisteytetty. Eli saamme palkaksi pisteitä. Ikävä kyllä pisteillä ei tässä tapauksessa elä vaikka painonvartijat pisteitä syövätkin. Onhan nämä pisteet toki muutettavissa euroiksi mutta kaikkien osalta se toive ei ole valitettavasti toteutunut. Toisin sanoen palkkapussissa on pisteitä mutta ei riittävästi euroja. Tessissä saatiin vihdoin sovittua, että kaikkien pisteet muutetaan rahaksi kahden vuoden rahoitussuunnitelmalla. Siellähän sovittiin niin, että palkkausjärjestelmään tulee lisärahoitusta v. 2005 edellisessä tessissä sovittu 1 prosentti mukaan lukien yhteensä 290.407 euroa, vuonna 2006 80.907 euroa. Kiitos siitä meidän työnantajapuolen neuvottelijoiden Kari Hyvösen ja Juha Koskimaan jotka ovat saaneet kutsun tulla juhlistamaan tätä tilaisuutta omilla esityksillään tämän iltapäivän aikana. Näillä sanoilla toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi näille päiville. Nauttikaamme yhdessäolosta, tutustukaamme toisiimme ja viihdytään yhdessä. Sekä tehkäämme erinomaisia päätöksiä. Aarno Hannula Etukannen kuva: BMW Isetta 300 vm. 1956 (Mikko Saarinen) Takakannen kuva: Yhdistyksen hallitus Jyväskylän vuosikokouksen jälkeen (Pekka Hentula) 2
Vuosikokous 2005 Autokatsastajat AK ry:n vuosikokouksessa koettua Kuten useimmilla jäsenillä lienee tiedossa, Autokatsastajat AK ry:n jäsenistöön on liittynyt myös yrittäjävetoisilla katsastusasemilla työskenteleviä katsastajia. Allekirjoittaneelle osallistuminen yhdistyksen vuosikokoukseen, joka pidettiin 18 19. maaliskuuta Jyväskylässä, oli ensimmäinen tämän yhdistyksen jäsenenä. Uusi tilanne konkretisoitui, kun postiluukusta tipahti kirje, joka sisälsi kutsun vuosikokoukseen. Kokouspaikaksi ilmoitettiin Hotelli Rantasipi Laajavuori Jyväskylässä. Ilmoittautumisaika lipsahti ohi, mutta puhelinsoitolla ilmoittautuminen onnistui. Rantasipi Hotelli on tuttu kokouspaikka noin vuosikymmenen takaa, joten japanilaisen autovanhukseni ohjaaminen sinne ei tuottanut vaikeuksia. Hotellin vastaanotosta selvisi heti missä Autokatsastajat kokoontuvat. Ilmoittautumisen jälkeen istuuduin tilavan auditorion takaosaan. Kokouksen järjestäjät puuhasivat auditorion etuosassa ja eipä aikaakaan, kun Pekka Jääskeläinen tuli tervehtimään. Varmistettuaan nimeni, hän pyysi minua kirjoittamaan kokouksesta seuraavaan ilmestyvään Autokatsastajat-lehteen. Perjantain ohjelma Vuosikokouksessa oli ohjelmaa kahdelle päivälle. Perjantain ohjelmaan sisältyi tervehdyksiä, luentoja, saunominen ja ruokailuja. Varsinaiset vuosikokousasiat käsiteltiin lauantaina. Kokousohjelma alkoi perjantaina kello 13.00 Pekka Jääskeläisen toivottaessa kokousväen tervetulleeksi. Sen jälkeen seurasi Aarno Hannulan avaus- puheenvuoro, jossa hän käsitteli mm. pienten yhdistysten yhdistämisasioita ja palkkausjärjestelmän yhdenmukaistamista. A-Katsastus Oy:n tervehdyksen esitti Kari Hyvönen ja luennon työehtosopimuksesta piti Juha Koskimaa samasta yhtiöstä. Luennon pohjalta virisi niin vilkas keskustelu, että Pardia ry:n Ari Komulaisen osuus työsopimusasiasta typistyi ajanpuutteen vuoksi yhteen lyhyeen puheenvuoroon. Sokerina pohjalla perjantai-iltapäivän viimeisenä ohjelmanumerona oli Liekkimieli Ky:n Vesa Karvisen esittämä naurutunti, jossa hän kertoi naurun rentouttavasta vaikutuksesta. Hänellä oli muistissaan mahtava valikoima vitsejä maakunnittain. Loppupäivä kului saunomisen, seurustelun ja päivällisen merkeissä. Lauantain vuosikokous Varsinaiset vuosikokousasiat olivat vuorossa lauantaina, kun kokousta jatkettiin kello 9.30. Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Aarno Hannula julkistamalla hallituksen valitseman Ansioituneen jäsenen 2004, hän on Esa Vainio Jyväskylästä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kauko Hyvönen Jyväskylästä, myös muut kokousvirkailijat valittiin yksimielisesti. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2005 2006 valittiin edelleen Aarno Hannula Rovaniemeltä. Hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2005 hyväksyttiin, tilinpäätös vuodelta 2004 vahvistettiin ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille ja talousarvio vuodelle 2005 hyväksyttiin. Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin suljetulla lippuäänestyksellä: Janne Elevaara Oulusta, Vilho Raatikainen Hämeenlinnasta, Tuomo Vikstedt Kaarinasta ja Olli Virtanen Oulusta. Varajäseneksi valittiin Veijo Viljanen Helsingistä. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin sääntöihin tehdyt muutokset. Kokous lähetti julkilausuman, jossa toivotaan viranomaisten toimenpiteitä ajoneuvoverotuksessa esiintyvien porsaanreikien poistamiseksi ja ohjeiden selventämiseksi. Yhdistykselle on suunnitteilla uusi logo, kokouksessa esitettiin toivomus logon ilmeen muuttamisesta nykyaikaa vastaavaksi. Allekirjoittanut esitti kokousedustajien puheenvuoron, jossa toivoin yrittäjävetoisilla katsastusasemilla työskentelevien jäsenten tasavertaista huomioonottamista yhdistyksen toiminnassa. Kokoukseen osallistui 47 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.20 kiittäen osallistumisesta. Kokouksen jälkeen söimme lounaan ja lähdimme kukin kotimatkalle. Kokousasioiden ennakkovalmistelut oli hyvin suoritettu, josta kiitos yhdistyksen toimihenkilöille. Kokouksesta jäi mukavat muistot, tapasin siellä yllätyksekseni vanhoja opiskelukavereita yli 30 vuoden jälkeen. Osmo Tervo Katsastaja Joutsan Autokatsastus OY AUTOKATSASTAJAT www.autokatsastajat.fi 1/2005-22. VUOSIKERTA Vastuullinen päätoimittaja Aarno Hannula Naalinpolku 5 96500 ROVANIEMI GSM 040-580 2871 aarno.hannula@mbnet.fi Toimitussihteeri Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K 41800 KORPILAHTI GSM 040-718 3744 pekkajaas@suomi24.fi Taitto ja paino: Painotalo Auranen Oy, Forssa 3
Pöytäkirja Aihe Yhdistyksen vuosikokous Aika 19.3.2005 klo 09.30 11.20 Paikka Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Osanottajat Kauko Hyvönen puheenjohtaja Pekka Jääskeläinen sihteeri 47 osanottajaa 1 Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja Aarno Hannula avasi kokouksen julkistamalla hallituksen valitseman Ansioituneen jäsenen 2004 - Esa Vainio, Jyväskylä. Vainio oli estynyt osallistumaan kokoukseen, joten hänet palkitaan myöhemmin. 2 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Puheenjohtajan valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Hyvönen, Jyväskylä. 1.2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kalle Lindholm ja Mikko Saarinen, Jyväskylä. 1.3 Ääntenlaskijoiden valinta Ääntenlaskijoiksi valittiin Teuvo Saartela, Jämsä ja Pentti Wikström, Jyväskylä. 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kutsu kokoukseen on lähetetty kaikille A-Katsastus Oy:n toimipaikoille sähköpostilla 27.01.05 sekä kirjeellä muille jäsenille 28.12.04. Todettiin kokous sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Kokouksen työjärjestys ja menettelytavat 4.1 Kokouksen työjärjestys Hyväksyttiin hallituksen esittämä työjärjestys. Yhdistyksen sihteerin esittämää julkilausumaehdotusta valmistelemaan valittiin Aarno Hannula, Pekka Jääskeläinen ja Ari Komulainen. 2.2 Kokouksen menettelytavat Hyväksyttiin hallituksen esittämät menettelytavat. 5 Hallituksen toimintakertomus 2003 Hyväksyttiin hallituksen ehdotus yhdistyksen toimintakertomukseksi vuodelta 2005. 6 Yhdistyksen talous 2004 6.1 Yhdistyksen talous Hyväksyttiin hallituksen selvitys taloudesta ja tileistä sekä kuultiin tilintarkastajien lausunto. Vuosikokous hyväksyi hallituksen ehdotus tilikauden ylijäämän siirtämisestä omaan pääomaan. Taloudenhoitajan selvityksestä ilmeni, että uusien jäsenien vaikutus jäsenmaksutuloihin ei jäsenhankintakampanjasta johtuen ollut kovin suuri. 6.2 Tilinpäätös ja vastuuvapaus Vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. 7 Toimintasuunnitelma 2005 Hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen ehdotus toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2005. Osmo Tervon aloitteesta hallitukselle annettiin ohjeeksi uuden logon valmistelussa huomioida nykyisen logon yhtäläisyys suurimman työnantajan logon kanssa. 8 Jäsenmaksut, matkakustannusten korvaukset, päivärahat ja palkkiot 8.1 Jäsenmaksut Hyväksyttiin hallituksen ehdotus jäsenmaksuiksi vuodelle 2005. 4
8.2 Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat Hyväksyttiin hallituksen ehdotus matkakustannusten korvauksiksi ja päivärahoiksi vuodelle 2005. 8.3 Palkkioiden suuruudet Hyväksyttiin hallituksen ehdotus yhdistyksen toimihenkilöille maksettaviin palkkioihin vuodelle 2005. 9 Tulo- ja menoarvio 2005 Hyväksyttiin hallituksen ehdotus tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2005. 10 Sääntömuutos Hyväksyttiin hallituksen ehdotus sääntömuutokseksi. 11 Puheenjohtajan valinta Kokous valitsi yksimielisesti Aarno Hannulan, Rovaniemi yhdistyksen puheenjohtajaksi toimikaudeksi 2005 2006. 12 Hallituksen jäsenten valinta Hallituksen jäseniksi ehdotettiin seuraavia: Tervo Osmo Joutsa Viljanen Veijo Aleksis Kivenkatu Karjalainen Esko Helsinki Raatikainen Vilho Hämeenlinna Virtanen Olli Oulu Elevaara Janne Oulu Vikstedt Tuomo Kaarina Kansanaho Heikki Jämsä Hyväksyttiin Esko Karjalaisen ilmoitus ettei hän ole käytettävissä hallitukseen. Suoritettiin vaali suljetuin lipuin kokouksen hyväksymien menettelytapojen mukaisesti ja kokous keskeytettiin ääntenlaskun ajaksi. Vaalissa jätettiin yhteensä 39 lippua ja äänet jakaantuivat seuraavasti: Tervo Osmo 11 ääntä Viljanen Veijo 14 ääntä Raatikainen Vilho 16 ääntä Virtanen Olli 29 ääntä Elevaara Janne 15 ääntä Vikstedt Tuomo 36 ääntä Kansanaho Heikki 8 ääntä Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi toimikaudeksi 2005 2006 valittiin: Elevaara Janne Oulu Raatikainen Vilho Hämeenlinna Vikstedt Tuomo Kaarina Virtanen Olli Oulu Varajäseneksi toimikaudeksi 2005 2006 valittiin Veijo Viljanen Aleksis Kivenkatu. 13 Tilintarkastajien valinta Valittiin tilintarkastajiksi vuodeksi 2005 Ilkka Vähätalo HTM Littoinen ja Pekka Hentula Kaarina sekä heidän varamiehiksi Pertti Heinonen Helsinki ja Tapio Issakainen Espoo. 14 Kokousedustajien puheenvuorot Osmo Tervo toivoi yrittäjävetoisilla asemilla työskentelevien jäsenten ottamista tasavertaisina huomioon yhdistyksen toiminnassa. 15 Muut esille tulevat asiat Työryhmän ehdotus hyväksyttiin vuosikokouksen julkilausumaksi. 16 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kiittäen kaikki asiallisesta osanotosta. 5
Autokatsastajat AK ry:n toimintakertomus vuodelta 2004 Vuosi oli yhdistyksen 39. toimintavuosi. 1 JÄSENISTÖ JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT 1.1 JÄSENISTÖ 31.12.2004 jäsenten kokonaismäärä oli 642. Yhdistykseen on toimintavuoden aikana liittynyt 44 jäsentä, eronnut 13 jäsentä ja kuollut 1 jäsen. 1.2 HALLITUS Hallitukseen kuuluu sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja kahdeksan (8) varsinaista sekä kaksi (2) varajäsentä. 1.2.1 Hallituksen kokoonpano toimintavuonna: Aarno Hannula Rovaniemi puheenjohtaja Pekka Jääskeläinen Jyväskylä sihteeri, jäsenrekisterin hoitaja Esko Karjalainen Helsinki jäsen Jussi Kauppinen Kuopio jäsen Raimo Korhonen Kajaani varapuheenjohtaja Tapio Mäkinen Kemi jäsen Vilho Raatikainen Hämeenlinna jäsen Tuomo Vikstedt Kaarina taloudenhoitaja Olli Virtanen Oulu jäsen Risto Enbuske Keminmaa 1. varajäsen Marketta Partonen-Rekola Järvenpää 2. varajäsen Matti Lassila Lahti pääluottamusmies Pääluottamusmies on oikeutettu osallistumaan hallituksen kokouksiin. Hallitus on kokoontunut toimintavuonna kymmenen (10) kertaa, lisäksi on pidetty neljä (4) sähköposti- ja yksi (1) puhelinkokousta. Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet Hannula, Jääskeläinen, Karjalainen ja Vikstedt. Työvaliokunta on kokoontunut yhden (1) kerran. 1.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet Ilkka Vähätalo, Littoinen ja Pekka Hentula, Kaarina. Heidän varamiehinään Pertti Heinonen, Helsinki ja Tapio Issakainen, Espoo. 2 KUULUMINEN MUIHIN JÄRJESTÖIHIN JA TOIMIKUNTIIN 2.1 JÄRJESTÖT Yhdistys on Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n jäsenjärjestö. Yhdistys on TTT ry:n kautta Palkansaajajärjestö Pardia ry:n jäsen. Yhdistys on TTT ry:n kautta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsen. Yhdistys kuuluu jäsenenä Veronmaksajat ry:een ja on kannatusjäsenenä Rahtarit ry:ssä. Yhdistyksen jäsenet ovat jäseninä Julkisten Alojen Teknisten Työttömyyskassa JATTK ry:ssä. 2.2 A-KATSASTUS OY KONSERNIN TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Hallituksen jäsenenä on ollut Aarno Hannula. Yhteistoimintaryhmään ovat kuuluneet Aarno Hannula ja Matti Lassila. Tuottavuustyöryhmään ovat kuuluneet Matti Lassila ja Esa Vainio. Palkkausjärjestelmätyöryhmään ovat kuuluneet Aarno Hannula, Matti Lassila ja Tuomo Vikstedt. 2.3 MUUT TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Opetusministeriön alaisessa Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunnassa varajäsenenä on ollut Aarno Hannula. Ajoneuvohallintokeskuksen katsastustoiminnan koulutustoimikunnassa katsastavan henkilöstön edustajana on ollut Pekka Jääskeläinen ja varajäsenenä Esko Karjalainen. Jääskeläinen on myös toiminut toimikunnan alaisen kysymyspankki-työryhmän jäsenenä. 6
2.3 TYÖTTÖMYYSKASSA TTT ry:n edustajana Julkisten Alojen Teknisten Työttömyyskassa JATTK ry:n hallituksessa on toiminut kolmantena varamiehenä Esko Karjalainen. 3 KESKUSJÄRJESTÖT 3.1 EDUSTUKSET TTT ry:n edustajakokoukseen 18.11 Helsingissä osallistuivat Pekka Jääskeläinen ja Vilho Raatikainen sekä TTT ry:n hallituksen jäsenenä Aarno Hannula ja varajäsenenä Tuomo Vikstedt. Pardia ry:n edustajakokouksessa 25-26.11 Tampereella TTT ry:n edustajana osallistui Aarno Hannula. 3.2 TOIMIKUNNAT Pardia ry:n yritysryhmän hallituksen jäsenenä on ollut Aarno Hannula ja toisena varajäsenenä Tuomo Vikstedt. Pardia ry:n yritysryhmän varapuheenjohtajana on toiminut Aarno Hannula. TTT ry:n yrityskoordinaatiotyöryhmään on kuulunut Aarno Hannula ja toisena varajäsenenä Tuomo Vikstedt. TTT ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä on ollut Aarno Hannula, toisena varajäsenenä on ollut Tuomo Vikstedt. TTT ry:n työvaliokunnan jäsenenä on ollut Aarno Hannula. TTT ry:n talousvaliokunnan jäsenenä on ollut Tuomo Vikstedt. TTT ry:n Tekevät-lehden toimituskuntaan on kuulunut Pekka Jääskeläinen. TTT ry:n Järjestöjen sisällön määrittäminen (=TOSI) työryhmään on kuulunut Tuomo Vikstedt. TTT ry:n Keski-Suomen alueen aluejohtajana, Pardia ry:n Keski-Suomen aluetoimikunnan varapuheenjohtajana sekä STTK ry:n aluetoimikunnan jäsenenä on toiminut Pekka Jääskeläinen. 4 YHDISTYKSEN OMA ORGANISAATIO 4.1 A-KATSASTUS OY KONSERNIN LUOTTAMUSMIEHET Pääluottamusmies Matti Lassila Lahden katsastusasema Varapääluottamusmies Päivikki Kärkkäinen Ajovarma Oy Aleksis Kivenkatu, Helsinki Alueelliset luottamusmiehet Alue I Vilho Raatikainen Hämeenlinnan katsastusasema Varaluottamusmies Arja Lehtonen Helsingin katsastusasema (01.09 asti) Päivikki Kärkkäinen Ajovarma Oy Aleksis Kivenkatu (01.09 alkaen) Alue II Pekka Jääskeläinen Jyväskylän katsastusasema Varaluottamusmies Paula Manula Jämsän katsastusasema Alue III Tarja Hiekkamäki Kangasalan katsastusasema Varaluottamusmies Tuomo Vikstedt Kaarinan katsastusasema Alue IV Raimo Korhonen Kajaanin katsastusasema Varaluottamusmies Riitta Puska Rovaniemen Autotohtoriasema Luottamusmiesorganisaatio on yhteinen Suomen Autokatsastuksien Henkilökuntayhdistys SAHY ry:n kanssa. 4.2 YHTEYSHENKILÖ Hallitus valitsi 30.10 Mikko Myllylän Oulusta muiden kuin A-Katsastus Oy konsernissa työskentelevien jäsenten yhteyshenkilöksi. 7
4.3 A-KATSASTUS OY KONSERNIN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työehtosopimuksessa työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta on katsastusasemat jaettu työsuojelupiireihin. Työsuojelupiirien työsuojelutoimikuntien jäsenet sekä työsuojelu-valtuutetut 1.1.2002 alkaen: Työsuojelupiiri I Työsuojelutoimikunnan jäsenet Ilpo Front Helsinki työsuojeluvaltuutettu Esko Karjalainen Helsinki varavaltuutettu Työsuojelupiiri II Työsuojelutoimikunnan jäsenet Esa Vainio Jyväskylä työsuojeluvaltuutettu Ari Iivanainen Kuopio varavaltuutettu Työsuojelupiiri III Työsuojelutoimikunnan jäsenet Tuomo Vikstedt Kaarina työsuojeluvaltuutettu Timo Täyränen Valkeakoski Työsuojelupiiri IV Työsuojelutoimikunnan jäsenet Ismo Ahola Oulu työsuojeluvaltuutettu Seppo Lemponen Nurmo varavaltuutettu Risto Malvalehto Rovaniemi 4.4 YHTEYSHENKILÖT Yhdistyksellä on jokaisella A-Katsastus Oy konsernin toimipaikalla yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tehtävänä on toimia - yhteyshenkilönä jäsenasioissa - yhteyshenkilönä tiedotusasioissa - tarvittaessa toimipaikkansa työtaisteluasiamiehenä ellei tehtävän hoitaminen aseta esteellisyyttä. Yhteyshenkilöasiamiehenä on ollut Pekka Jääskeläinen. 5 TOIMINTA 5.1 VUOSIKOKOUS Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 13.3.2003 Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa, osallistujia 44. Vuosikokous valitsi Matti Lassilan yhdistyksen pääluottamusmieheksi ja Päivikki Kärkkäisen varapääluottamusmieheksi vuosiksi 2004-2007. 5.2 KOULUTUS Toimihenkilöarkiston 22.03 järjestämään arkistointikurssiin osallistui Pekka Jääskeläinen. Luottamusmieskoulutukseen Lopella 13 14.05 osallistuivat puheenjohtaja, luottamus- ja varaluottamusmiehet ja Ari Komulainen, Pardia ry sekä Juha Koskimaa, SAUK Oy. Pardia ry:n luottamusmiespäiville 12-13.10 osallistuivat Pekka Jääskeläinen ja Tuomo Vikstedt. TTT ry:n konkarikurssille 13-16.10 osallistui Matti Lassila. 5.3 TIEDOTUSTOIMINTA STTK ry ja TTT ry ovat lähettäneet jokaiselle A-Katsastus Oy konsernin toimipaikalle järjestölehtensä. Yhdistys on julkaissut toimintavuonna kaksi Autokatsastajat-lehteä. Lehden päätoimittajana toimii Aarno Hannula ja toimitussihteerinä Pekka Jääskeläinen. Yhdistys on lähettänyt jäsenille sähköpostilla jäsen- sekä muita tiedotteita. Yhdistyksellä on kotisivut internetissä osoitteessa www.autokatsastajat.fi. Yhdistys on lähettänyt jäsenille TTT ry:n kalenterin. 6 TYÖSOPIMUSNEUVOTTELUT 6.1 NEUVOTTELIJAT Hallituksen valitsemina neuvottelijoina toimivat Aarno Hannula (pääneuvottelija), Pekka Jääskeläinen ja Tuomo Vikstedt. 8
6.2 NEUVOTTELUT Autoalan Toimihenkilöt ry:n seminaariin 16-18.01 osallistuivat Pekka Jääskeläinen ja Raimo Korhonen. Autoalan Keskusliitto AKL ry:n edustajat olivat 19.01 yhdistyksen vieraina TTT ry:n tiloissa. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto YKL ry:n hallitus oli 16.02 yhdistyksen vieraana TTT ry:n tiloissa. A-Katsastus Oy konsernin edustajien kanssa keskusteltiin 13.04 tulevien neuvottelujen aloittamisesta. Hallitus piti 12.06 yhteiskokouksen SAHY ry:n hallituksen kanssa valmistellen asioita työehtosopimusneuvotteluihin. Autoalan Keskusliitto AKL ry:n tapaamisessa 15.06 keskusteltiin työmarkkinakentässä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. STTK ry:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään tapaamiseen 25.08 osallistuivat Aarno Hannula ja Pekka Jääskeläinen. Neuvottelu 01.12 A-Katsastus Oy konsernin kanssa olemassa olevista ongelmista ei johtanut tuloksiin. Neuvottelu 14.12 A-Katsastus Oy konsernin kanssa päättyi sopimuksen allekirjoittamiseen. 7 MUU TOIMINTA TTT ry:n jäsenvastaavien tilaisuuteen 24-25.01 osallistui Pekka Jääskeläinen. Yhdistys järjesti 29.05 01.06 jäsenmatkan Pietariin, paikalla tutustuttiin mm. katsastustoimintaan. Matkalle osallistui kymmenen (10) yhdistyksen jäsentä. Yhdistys järjesti 05-06.06 harjoitussoudun Tallinnaan. Yhdistys lähetti Sosiaali- ja terveysministeriölle kirjelmän autojen pakoputkien sijoituksen aiheuttamista ongelmista. Yhdistys osallistui Sulkavan Suursoudut kesätapahtumaan 10-11.07 yhdellä venekunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi 04.08 päivätyllä lausunnolla yhdistyksen lähettämään kirjelmään pakoputkien sijoitusten aiheuttamista ongelmista. Pardia ry:n aluetoimintatilaisuuteen 18-19.09 osallistui Pekka Jääskeläinen esitellen tilaisuudessa katsastustoiminnan muutoksen virastosta yritykseksi vaikutusta henkilöstöön. TTT ry:n järjestämään Huippuosaajien kohtauspaikka tilaisuuteen 30.09-02.10 osallistuivat Pekka Jääskeläinen, Tapio Mäkinen ja Tuomo Vikstedt. Pardia ry:n Pardia tutuksi risteilylle 31.10-01.11 osallistui Juha Niittymäki. Yhdistys lähetti 02.11 Ajoneuvohallintokeskukselle lausunnon katsastusluvista annetun lain muuttamisesta. Yhdistys lähetti 02.11 A-Katsastus Oy:lle kirjelmän työsuhteiden täyttämisessä huomioitavista seikoista. Yhdistys lähetti 02.11 A-Katsastus Oy:lle kirjelmän työsuojelutoiminnan tehostamisesta konsernissa. Yhdistys lähetti 28.12 Liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon katsastusluvista annetun lain muuttamisesta. 8 MERKKIPÄIVÄT JA HUOMIONOSOITUKSET 8.1 MERKKIPÄIVÄT Yhdistyksen kello on luovutettu 70-vuotiaille: 30.01 Lehikoski Mauno Olavi 08.07 Röppänen Reino 22.06 Gustafsson Börje Hemming Yhdistyksen kello on luovutettu 60-vuotiaille: 14.01 Lahti Jorma Tauno Sakari 15.06 Vitikka Kalevi Anton 18.01 Nikamaa Arto Johannes 28.06 Rojola Mauri Artturi 24.02 Lehtonen Lasse Uolevi 04.08 Ahonen Timo Juhani 05.03 Jääskeläinen Martti Rauno 25.08 Kantoniemi Tapio Juhani 10.03 Riitala Vesa Eerikki 17.10 Sarin Risto Juhani 27.03 Hentula Pekka Veikko Juhani 04.11 Taskinen Pertti Antero 13.06 Silvonen Veikko Viljo 22.11 Heino Taisto Viktor 9
Yhdistyksen Katsuri-patsas on luovutettu 50-vuotiaille: 24.01 Hemminki Jouko Aleksi 30.05 Iso-Kungas Juha Antero 29.01 Säärelä Tenho Aleksanteri 03.06 Hirvensalo Seppo Vesa Tapio 02.02 Frantz Paul Bo-Göran 17.07 Airasjärvi Matti Juhani 17.02 Lehtinen Reijo Antero 21.07 Härkänen Reijo Ensio 18.02 Huumo Hannu Henrik 30.07 Hirvonen Ari Tapio 07.03 Rintamäki Erkki Kalevi 21.09 Kuusisto Mauno Kalervo 25.04 Manninen Heikki Johannes 04.11 Hietala Unto Olavi 25.05 Hietala Hannu Henrik 09.12 Turunen Jarmo Ensio 8.2 KUNNIAJÄSEN Yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi vuosikokous kutsui Mauno Lehikosken. 8.3 ANSIOITUNUT JÄSEN Janne Mäkilä, Loimaa valittiin yhdistyksen Ansioituneeksi jäseneksi 2003. 8.4 MUUT HUOMIOIMISET Yhdistys lahjoitti 650 euroa (euro/jäsen) Punaisen Ristin katastrofirahastoon Kaakkois-Aasian uhrien auttamiseksi. TTT ry:n puheenjohtaja Ilkka Reposta muistettiin 60-vuotispäivänä lahjoittamalla Kalevi Eloholman rahastoon 100 euroa. Maikki Zotovia muistettiin lahjalla hänen erotessa A-Katsastus Oy:n palveluksesta. Eläkkeelle siirtynyttä Eero Puustiota muistettiin yhdistyksen lahjalla. Olli Virtanen palkittiin vuosikokouksessa aktiivisesta jäsenhankinnasta. Pekka Jääskeläinen palkittiin vuosikokouksessa yhdistyksen eteen tehdystä työstä. 9. TALOUS Yhdistyksen taloudesta on julkaistu erillinen toimintakertomus, joka on yhdistyksen tilinpäätöksen liitteenä. Helsingissä 26. päivänä helmikuuta 2005. AUTOKATSASTAJAT Ak RY:N HALLITUS Autokatsastajat AK ry:n toimintasuunnitelma 2005 Toimintaohjeiden päivittäminen. Yhdistyksen visuaalisen ilmeen uusiminen. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlan järjestäminen vuonna 2006 ja historiikin tekeminen. Jäsenmatkan järjestäminen. Tietoiskun järjestäminen Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille yhdessä A-Katsastus Oy:n kanssa. www.autokatsastajat.fi 10
Autokatsastajat ry:n jäsenmatka Berliiniin 5-8.5.2005 Rakkaat autokatsastajat, koskaan 16 vuoden aikana ei minun kirjoituksia lehdessä ole näkynyt ja siihen on syy, minulle ei ole kirjoittamisen lahjoja suotu. Mutta kuten Jääskeläisen Pekka totesi, että teksti on tekijänsä näköinen, rohkenin minä tällä kertaa tarttua kynään ja kertoa teille lyhyesti meidän todella upeasti onnistuneesta matkasta. Ensiksi kiitokset kaikille 26 matkakaverille ja oppaallemme Kalevi Lintulalle mukavasta matkaseurasta. Lentomatka Berliiniin sujui hyvin ja lentoasemalla meitä oli vastassa opas ja lähdimme kahden tunnin kiertoajelulle. Saimme todeta miten valtavasti Berliinissä olisi nähtävää johon meidän neljän päivän matkamme ei riitä millään. Checkpoint Charlie rajanylitys paikka idän ja lännen välillä teki minuun surullisen vaikutuksenö puiset ristit oli pystytetty muistoksi niille, jotka olivat ammuttu kylmäverisesti yrittäessään ylittää muuriaö. ja itse museossa oli karmea historia valoku- vin, maalauksin, tekstein. Vielä vuonna 1987 oli nuori nainen salakuljettu auton katolla kahden surffilaudan väliin kaiverretussa kolossa rakkaimpansa luokse rajan toiselle puolelleö.tv-torni maailman toiseksi korkeinörauniomäeksi kutsuttiin paikkaa, josta edelleen maan alta löytyy Hitlerin bunkkeriöö Yksi Autokatsastajat-lehti täyttyisi kokonaan Berliinin tarinoistaö.. Hotellimme sijaitsi Itä-Berliinissä Alexander Platzilla, joka on Itä-Berliinin keskus. Iltaisin kuljimme jakau- 11
tuneina pieniin ryhmiin ja tutustuimme paikalliseen ruoka-, juoma-, toriym.ym. kulttuuriin. Perjantaiaamuna lähdimme matkaamaan kohti Wolfsburgia, siellä sijaitsee WV:n tehtaat ja Autostadt. Autostadt oli mielenkiintoinen kokemus, siellä oli erilliset rakennukset eri automerkeille, hotelli, historiallinen autotalo jne.jneö Taaskaan ei meidän päivä riittänyt aivan kaikkeen, jos tarkkaan olisi halunnut tutustua. Koko ryhmänä tutustuimme päärakennukseen, jossa auton tekniikka esiteltiin ja oli mm. tuulitunneli, sumutunneli, 360 asteen teatteri ym. Lauantaiaamuna jakaannuimme kahteen ryhmään: tekniikan museo ja paikallinen katsastusasema Dekra. Me saimme kuulla saksaksi katsastusaseman toiminnasta ja koko Dekra-organisaatiosta. Se, mikä meitä kiinnosti kovasti oli mm. palkkaus, koulutus ja kokeet. Palkkaus pyörii 2500-3800 euron välillä. Uusi katsuri alkaen 2500 ja kokemusta omaava välillä 3500-3800 euroa. Kokeita ei ole laisinkaan alalla työskentelevillä, sen sijaan katsureita koulutetaan jatkuvasti ja uusi alalle tuleva katsuri saa jopa noin 8 kuukauden koulutuksen. Kuulostaako hyvältä?????? Me jo kyselimme vapaita työpaikkoja Saksasta Aika kului kuin siivillä ja sunnuntai ja kotiinlähtö koitti Kaikille jäsenille oikein hyvää kesää ja jaksamista työelämässä. Marketta Partonen-Rekola Kotiäiti/vapaa katsuri Järvenpää 12
Mitä kuuluu - Vesa Riitala Vesa Riitala on tällä hetkellä katsastajana toimivista henkilöistä ollut yhdistyksemme jäsenenä pisimmän ajan. Vesa aloitti työt 1.5.1966 ja liittyi silloiseen Varakatsastusmiehet ry:hyn syksyllä. Nykyään hän on osaaikaeläkkeellä ja työskentelee joka toinen viikko Helsingin katsastusasemalla, jossa on toiminut koko työssäoloaikansa. Olen syntynyt Iitin Tiltun maisemissa maanviljelijäperheeseen vanhimpana 61 vuotta sitten. Koulun kävin Sääskjärven kylän kansakoulussa, josta pääsin toista vuotta toiminnassa olevaan Kouvolan ammattikouluun auto- ja maatalouskonelinjalle. Armeijan jälkeen valmistuin autoteknikoksi 30.4.1966 Helsingin teknillisestä koulusta. Katsastusuran alku Kevään 1966 aikana oli tuulet puhallelleet katsastusalalla ja katsastusmiehistä oli kova pula. Huhtikuussa hain Hannu Mäen (siirtyi eläkkeelle 1.3.2005 Kouvolan asemalta) kanssa työhön Helsingin katsastuskonttorille Hernesaareen. Yli-insinööri U.U.J Koponen otti meidät vastaan, tutki paperit ja totesi tulkaa pojat töihin ei täällä kaikkien tarvitse ruotsia osata. (Vaatimus oli ruotsinkielen suullinen taito). Näin alkoi ensimmäinen koko työssäoloikäni kestävä työsuhteeni. Aiemmin olin työskennellyt vain kesälomat eri autoliikkeissä Kouvolassa. Toimittuani pari vuotta sivutoimisena varakatsastusmiehenä siirryttiin 1.3.1968 ARK:n palkkalistoille, jolloin ansiot putosivat noin 40 %. Ennen siirtymistä meillä allekirjoitutettiin sopimus, jolla otamme vastaan palkkaluokan A23. Mutta kuinka kävikään, aamulla 1.3.1968 meille ojennettiin määräyskirja, jossa punaky- nä oli pudottanut palkkaluokan A22:een. Tilanteesta neuvoteltiin periaatteella OTA tai JÄTÄ, yhdistyskään ei ollut vielä niin voimakas, jotta olisi saanut vääryyden korjattua Kehitystä työolosuhteissa.seuraava mieleen painunut muisto on elokuulta 1974, kun siirryimme Hernesaarenrannasta Hakuninmaan uudelle katsastusasemalle sisätiloihin. Asema oli Suomen ja Euroopan suurin. Tiloista jäi mielen siisteys ja värikkäät seinät ryhmitysmerkkeineen. Parhaimmillaan asemalla työskenteli yli 100 henkilöä, joista 2/ 3 oli katsastajia. Nykyvahvuus on hajautusten jälkeen vain kolmasosa ja hallistakin on vuokrattu puolet ulkopuolisille. 70-80 luvulla yhdistystoiminta oli Helsingissä huomattavasti aktiivisempaa kuin nykyisin. Itse olen osallistunut siihen vain kannattavana rivijäsenenä. Kokeiltiinpa 80-luvulla työtaisteluakin. Olimme lakossa 1,5 päivää. Palkkakehitykseni voisin sanoa olleen onnekkaan, ehdin saada kaikki valtion ikälisät + höperölisän sekä talon vanhimpana palkkaani nostettiin, jotta nuoremmille saatiin tilaa korotuksille. 90-luku saapui liikelaitostumisineen sekä yksityistämisineen ja samalla tuli myös EU ja direktiivit, tietotekniikka sekä vielä asiakaslähtöisyys. On siinä ollut sopeutumista pitkän linjan virkamiehellä, mutta hyvin on pärjätty, mitä nyt direktiivien luetun ymmärtäminen vähän kangertaa. Eläke lähenee Eläkelakien uudistusten myötä tuli palveluaikaa lisää neljä kuukautta ja prosentitkin putosivat. Mutta vuosituhannen vaihduttua aloitin osa-aikaeläkkeellä olemisen. Eläkeviikot kuluvat mökkeillen Iitissä, touhua ja remonttia riittää. Olen myös tutustunut pöllinajoon avovävyn tukkirekan repsikkana. Harrastuksiini kuuluu ammunta ja syksyisin metsästys. Ensimmäisen aseeni ostin 15 vuotiaana ja metsästysluvan sain vuonna 1962. Hirviporukkaan olen kuulunut 28 vuotta kaataen 33 hirvieläintä. Kuntoilun harrastus on ollut osa kaupunkiasumista sillä olen ollut taloyhtiön sporttiklubi Vyönlyhentäjissä vuodesta 1973 alkaen. Autoiluun liittyen olen ajellut VWmerkkisillä autoilla 1966 alkaen ja mitä sitä hyvää vaihtamaan. Perhesuhteista voin mainita, että vaimonani on ollut Eija alkuaamenesta asti sama. Aikuiset tyttäret Mia ja Minna, asustavat omissa kodeissaan koiriensa kanssa. Kuten rivien välistä on luettavissa, sen minkä olen omakseni ottanut ja hyväksi havainnut, sen haluan säilyvän. www.autokatsastajat.fi 13
Euroopan parlamentin istuntosalin lehterillä Juhani ja Nina Suvanto sekä Ari Vatanen (Harri Lankinen) Allekirjoittaneen opiskeluaikana sattui niin että samaan B4 labraryhmään nykyisen pomoni Harri Lankisen lisäksi kuuluivat jo edesmennyt Matti Pasonen sekä nyt EU:n parlamentissa Ranskan meppinä toimiva Ari Vatanen. Luultavasti heikkona hetkenään oli Ari luvannut kutsua labrakaverinsa vierailulle Brysseliin. Kun poliitikon täytyy (?) pitää lupauksensa, kävi kuin kävikin viimein kutsu ja näin vierailu toteutui keväiseen Brysseliin 8.-10.4.05. Vierasryhmään kuului Arin touhuissaan tapaamia tuttavia Urheilukoulun vääpelistä vanhoihin työ- ja harrastus kavereihin Vatasen vieraana vaimoineen, yhteensä n. 40 vaikuttavaa persoonaa. Aamulennolla Helsingistä Brysseliin arvailtiin vähän kuka matkustajista mahtoikaan olla kyydissä Arin kutsumana ja minkälaisin terveisin. Perillä tapasimme isäntämme avustajat Johannan ja kielivirtuoosi Klaussin (11 kieltä!). Bussikyydillä sitten vain suoraan pääkallopaikalle, Unionin parlamenttiin jossa jo Ari Rita vaimoineen oli ihan livenä halitervehdyksiä vastaanottamassa. Virallisen tietokylvyn nautittuamme siirryimme sitten tyhjän istuntosalin lehterille kuuntelemaan isännän sanomaa ja myös kertomusta siitä, miten nyt olemmekaan tässä. Herkullisen lounaan jälkeen pääsimme hotelliimme lepäilemään ja valmistautumaan illan pippaloihin jotka sisälsivät tervetuliastilaisuuden sekä ruhtinaallisen illallisen pienen kävelymatkan päässä ilmeisen hyvin valitussa pikku ravintolassa. Illallisen jälkeen oli selvää ettei muita aterioita tällä reissulla juurikaan tarvittaisi. Lauantaipäivä oli varattu omatoimiseen kaupungin katselemiseen ja shoppailuun. Matka maanalaisella Kuninkaalliseen Sotamuseoon kuului omaan ohjelmaamme. Juhlaillallinen nautiskeltiin naapurihotellissa. Isäntäväen ja vieraiden vuorovaikutuksella sekä pohjoisen pelimannin Matti Korvan avustuksella saatiin aikaan ikimuistoinen illanvietto jonka loppuhuipennus, naisten ja miesten vuorolaulu, sai ravintolan henkilökunnankin ahtautumaan kyökin ovenrakoon harvinaista musiikin antia ihmettelemään. Tästä sais justiinsa ihan valmiin kuoron. oli erään vieraan kommentti! Sunnuntai aamuna ehdittiin vielä käpäistä kaupungilla. Paikalliset kirkonmenot kiinnostivat suomalaisia. Liekkö joku pistäytynyt aamuyöstä hotellin takana pikkukadulla ja nyt vastapainoksi piti päästä kirkkoon.ei kai Sightsing iltapäivällä ja siinäpä olikin reissu jo pulkassa. Hyvästelyt isännille lentoasemalla ja sinivalkosiivillä kotiin. Ai ettäkö terveiset? Ne menivät tietysti perille. Myös Autokatsastajien laatimat. Koskivat ulkomailta tuotujen käytettyjen autojen vaatimustenmukaisuuden vaatimista autoja Suomeen rekisteröitäessä sekä autojen pakoputkien ulostulon sijoitusta joka aiemmissa omissa määräyksissämme on ollut asianmukainen. Pakokaasut kun tulee tietenkin keräillä korjaamolla ja katsastuksessa autoja sisätiloissa käytettäessä sekä pakokaasumittauksia tehtäessä ulkonakin, ehkäpä tulevaisuudessa myös tienvarsitarkastuksissa. Kuunnellaanpa kuuluuko mitään perästä vai pitääkö heittää kirves kaivoon! Juhani Suvanto Katsastaja A-Katsastus Oy Imatra Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto YKL ry KATSASTUSALAN JÄRJESTÖ- YHTEISTYÖN TAVOITTEISTA Autokatsastusta alettiin kilpailuttaa ja yksityistää 90-luvun puolivälissä. Tänään koko ala on yksityistetty, mutta yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia edelleen. Autokatsastuksen kilpailun avaamiseen suhtauduttiin aikanaan joillakin tahoilla nihkeästi, jopa kielteisesti. Erittäin tiukkojen koulutus- ja muiden vaatimusten arveltiin rajoittavan tehokkaasti kilpailun syntymistä. Siihen toisaalla myös luotettiin. Katsastusyritysten perustaminen sai vauhtia itse asiassa sillä tavoin, että suoritusportaan katsastajat ryhtyivät perustamaan yrityksiä. Monet heistä olivat toimineet aktiivisesti esim. Autokatsastajat ry:n piirissä. Tuskin heistä kukaan on sittemmin katunut siirtoaan. Alan ulkopuoleltakin löytyi vielä muutama virkistävä vahvistus alan yritystoimintaan. Katsastustoiminnan laadun valvonta, joka ainakin aluksi kohdistui voittopuolisesti uusiin yrittäjiin, osoitti vähitellen, että toimijoiden kesken ei käytännössä ollut laadullisia eroja. Onkin todettu, että yksityistämisprosessi on autokatsastusalalla sujunut kivuttomammin kuin useimmilla muilla LVM:n sektoreilla. Katsastusalan yritykset huomasivat pian keskinäisen järjestöyhteistyön tarpeellisuuden. YKL ry perustettiin v. 1997. Järjestöllä oli ja on pienen erityisalueen etujärjestönä aivan erityinen tarve ja potentiaalinen etu profiloitua sopivaan keskusjärjestöön. Tarjolla olevia vaihtoehtoja koskevan selvityksen jälkeen YKL ry. liittyi erikoisliittona Autoalan Keskusliittoon. Liittymiselle asetettiin eräitä ehtoja. Keskusliiton tulee ajaa kat- 14
sastusyritysten etuja niille keskeisissä asioissa. Katsastustoiminnan riippumattomuuden säilyttäminen esim. korjaamoalan ja autokaupan suhteen on nykymuotoisille katsastusyrityksille välttämätöntä. Emme hyväksy tavoitetta palauttaa katsastuksia miltään osin viranomaistehtäväksi. YKL:n piirissä on saatu huomata, että AKL:n elinkeinopoliittinen edunvalvonta ottaa näkemyksemme huomioon. Alan yritysten kannalta työmarkkinaedunvalvontaa pidettiin alusta lähtien tärkeänä, ovathan yritykset pienehköjä ja ala työvoimavaltaista. AKL huolehtii alan työehtosopimusten solmimisesta. YKL avustaa tarvittaessa esim. neuvotteluissa sekä ottaa kantaa asioihin muutenkin. AKL on hoitanut katsastusalan työmarkkinaedunvalvonnan nähdäksemme kannaltamme erittäin hyvin. Katsastusalan työehtosopimukset nivoutettiin heti alusta lähtien autoalan muihin sopimuksiin. Sopimus sai heti yleissitovan aseman, mikä tietysti on ollut tavoitteenakin. Me emme voineet auttaa sitä, että Autokatsastajat sai tässä prosessissa sivustakatsojan roolin. Järjestäytymisemme AKL:ään on perusteltavissa myös autoalan yleisen yhteistoiminnan kannalta. AKL ajaa ja seuraa eniten autokaupan asioita; autokaupan menestys on pitkällä tähtäyksellä myös katsastusyritysten etu. Katsastusala on nyt kokonaisuudessaan AKL:n jäsenyydessä. Ainakin YKL:n piirissä odotetaan, että katsastustoiminnan keskeiset tavoitteet saavat tämän vuoksi suuremman painoarvon. Perinteisen teknikkokoulutuksen loputtua on katsastusalan otettava vähitellen kantaa siihen, mikä on oleva katsastajan pohjakoulutus jatkossa. Alalla vallitsee alueittain vaihtelevassa määrin työvoimapulaa. Se johtuu osittain myös alan melko tiukoista muista kuin pohjakoulutukseen liittyvistä normeista, kuten tiukoista jatkokoulutus- työkokemusvaatimuksista. Jäykkä soveltamis- ja poikkeuslupakäytäntö karsii lisää ehkä muuten sopivaa ainesta. Varsinainen ongelma on tietysti se, että insinööriaines, johon lainsäädäntö nyt tällä hetkellä ohjaa, ei alalla ehkä riitä tai ei sinne hakeudu. On myös esitetty, että insinöörikoulutus ei ole soveltuva tällaista työtä varten. Joka tapauksessa on ilmeistä, että insinöörejä tarvitaan alalla jatkossakin, ja heitä tulee alalle houkutella. Tätä tarkoitusta palvelee vireillä oleva lakimuutos, joka mahdollistaisi opintojensa loppuvaiheessa olevan insinööriopiskelijan palkkaamisen harjoittelijaksi. Mutta varsinainen keskeinen mietittävä seikka on, voiko teknikon tutkinnon korvata asentajan ammattitutkinto sopivasti lisäkoulutuksella täydennettynä. YKL on omissa kannanotoissaan tuonut esille, että alan osaamistaso tulee säilyttää. Sitä vaatii työn itsenäinen asiantuntijaluonne, vastuu ja arvostus. Pitkällä tähtäyksellä katsastajan tietotaitokysymys ja työvoiman saatavuus ovat tavattoman tärkeitä. Jos pohjakoulutusta alennetaan, lienee tarkasteltava uudelleen jatko- ja erikoiskoulutusta ja ehkä uudistettava koe- ja tutkintomenettelyäkin. Mikä on sopiva ja hyväksyttävä taho hoitamaan näitä tehtäviä, ei myöskään ole yhdentekevää. Katsastusala on tähän saakka voinut itse huolehtia katsastajan lisäkoulutuksen järjestämisestä. Tämä on ollut selkeä etu. Laatu- ja määrätavoitteet on voitu kohtuudella saavuttaa. Alan koulutusta jatkossa suunniteltaessa sekä monessa muussakin kysymyksessä voitaneen olla yhteistyössä Autokatsastajat ry:n kanssa. Matti Ojala Toiminnanjohtaja YKL ry Pääluottamusmiehen palsta TES-neuvottelut Yrityskohtainen TES on saatu sovittua ja on voimassa 30.9.2007 saakka. Olen henkilökohtaisesti tyytyväinen neuvottelijoiden pusertamaan lopputulokseen. Jokseenkin kaikki tavoitteet jotka luottamusmiespäivillä toukokuussa 2004 Komulaisen Arin johdolla ja opastuksella asetettiin, on saatu sovittua talokohtaisessa TES:ssä. Alku ei näyttänyt kovin lupaavalta, koska työnantajalla ei tuntunut olevan mitään kiirettä sopia asioista. Tungimmekin henkilöstön edustajina pääkonttoriin puoliväkisin ja yritimme saada päätä avattua neuvotteluille, mutta huonolla menestyksellä. Kun kutsu neuvottelijoille lopulta tuli, alkoivat asiat edetä nopeasti ja yhden pitkähkön päivän aikana neuvottelijat saivat koko homman sovittua. Tämä oli mielestäni positiivinen yllätys, mitkään niistä heikennyksistä jota epäilimme työehtoihin tulevan eivät toteutuneet. Neuvottelijoilta tulleen viestin mukaan neuvottelut käytiin myönteisessä hengessä ja työnantajan edustajat ovat ilmoittaneet halunneensa säilyttää ennen kaikkea työrauhan. Uskoisin asiaan myöskin myötävaikuttaneen v. 2004 tehty hyvä tulos. Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehen näkökulmasta katsottuna oli erittäin hyvä asia, että on sovittu edellisessä TES:ssä sovitun lisäksi lisäpotti v- 05 ja 06, jonka ansiosta kaikkien pitäisi olla palkkausjärjestelmän osoittamassa palkkauksessa v-06 tehtävän pisteytyksen perusteella ja viimeinen perälauta on 1.1.2007. Tähän mennessä kun henkilöt ovat kyselleet, koska sitten oikein maksetaan sitä palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa (jälkeenjääneisyyttä saattaa olla 100-200 ), ei oikein mitään selkeätä vastausta ole pystynyt antamaan, ainoastaan lupailla että kyllä se jälkeenjääneisyys vähitellen kurotaan umpeen. Toinen merkittävä asia oli että on vihdoinkin saatu tehtyä sopimus lau- 15
antaityön tekemisestä. Tärkein seikka sopimuksessa on henkilöstön kannalta se että lauantaityö on edelleen vapaaehtoista. Verrattaessa lauantaityön osalta minkä muun TES- sopimuksen ehtoihin tahansa, parempaa sopimusta en vielä tähän mennessä ole tavannut. Vaikka palkkausjärjestelmää on väännetty hartiavoimin ja pyritty kehittämään, ei peruspalkkausjärjestelmä ole tuonut mitään hyvitystä vanhemmille perusjäsenillemme joilla oli virkapalkkajärjestelmässä jo saavutettu kaikki, tai lähes kaikki ikälisät ja määrävuosikorotukset. Kymmeneen vuoteen ei ole tullut muuta, kun pakolliset yleiskorotukset. Nyt kun palkkausjärjestelmä on saatu mielestäni varsin hyvään malliin (kehitettävää riittää, eikä se koskaan liene aivan valmis), olisi syytä keskittyä pitämään huolta siitä, että vanhempienkin perusjäseniemme reaalipalkkakehityksestä pidetään huolta, sekä työ hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan. Osallistuin työntekijöiden edustajana Työeläkeyhtiö Varman pitämää Pidempään työelämässä - tilaisuuteen pääkonttorissa. Siellä tuli varsin selväksi se että on kaikkien etu jos ihmiset pystytään pitämään mahdollisimman pitkään työelämässä motivoituneina ja työkykyisinä. Työssä jaksamiseen ja työ hyvinvointiin luvattiinkin jatkossa panostaa entistä enemmän. Mielestäni yksi tärkeimmistä motivointikeinoista on kuitenkin palkkauksen kehittäminen kilpailukykyiselle tasolle. Osuuspankit yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa OP-ryhmä tekee yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten palkansaajajärjestöjen ja niiden jäsenten sekä työttömyyskassojen kanssa. Yhteistyö antaa etuja jäsenille sekä järjestöille ja tukee liittojen ja yhdistysten varsinaisten tehtävien hoitamista. Osuuspankit tarjoavat palkan- Kuljettajantutkinnot Varsin usein esille tullut asia on kuljettajantutkintojen vastaanottajien arvostuksen puute ja alhainen palkkataso työn vaativuuteen verrattuna. Mielestäni tähän asiaan on kaksi perus syytä. Kilpailutus (valitettavasti), joka ensimmäisellä kilpailukierroksella osoitti voimansa, jolloin kaikkien meidän yllätykseksi, kilpailijoille meni lähes 50 % markkinoista. Tämä taas johti henkilöstön edustajienkin kannalta raskaisiin YT-neuvotteluihin ja ihmisiä jouduttiin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, koski varsinkin sellaisia henkilöitä jotka eivät olleet säilyttänee katsastusoikeuksiaan. Tästä syystä kannattaisi kaikkien niiden tutkintojen vastaanottajien jolla on katsastusoikeuksia, säilyttää ja ylläpitää pahan päivän varalle ainakin määräaikaiskatsastusten oikeudet. Tavatessani AKE:n edustajia olen yrittänyt kysellä kilpailutuksen periaatteita ja millä edellytyksillä olisi mahdollisuuksia säilyttää tutkinnot edelleen A- Katsastuksella. Jonkun Direktiivin mukaisesti sekin homma menee ja yksi tärkeimmistä tekijöistä on hinta millä tätä viranomaistehtävää alihankintana tehdään. On siellä sitten muitakin tekijöitä ja tietysti voi vapaamuotoisesti esittää seikkoja joihin haluaa vedota. Tässä sitä haastetta onkin työnantajan edustajillemme ja kilpailutus onkin taas yllättävän lähellä. Työntekijöiden kannalta nämä pätkähommat tuovat epävarmuutta tulevaisuudesta ja mielestäni kilpailunkin kannalta olisi oikeudenmukaisempaa jos saataisiin mahdollinen operaattorin vaihto liikkeen luovutuksen piiriin, jolloin tutkintoja vastaanottava taho olisi velvoitettava ottamaan tutkinnon vastaanottajat töihin vanhoina työntekijöinä ja vanhoilla työehdoilla. Kilpailutilanteessa on taloudellisessa mielessä etulyöntiasema sillä, joka saa otettua Jäsenedut saaja-asiakkaille ja järjestöille maan parasta pankkipalvelua juuri sellaisena kuin järjestöt ja jäsenet haluavat - henkilökohtaisesti tai huipputekniikkaa hyödyntäen. Sapattivapaaluotto Sapattivapaaluotolla voit helpottaa taloudenhoitoasi vuorotteluvapaan tai muun palkattoman tai alennetulla uudet työntekijät mahdollisimman pienellä palkalla ja huonoilla työehdoilla. Toinen seikka joka vaikuttaa tutvojen palkkatasoon on kysynnän ja tarjonnan laki. Liikenneopettajia on tutkintohommiin paremmin saatavissa, kun katsastajia katsastustehtäviin. Byrokratiaa Yksi asia on ajoneuvoveron uudistuminen ja sen myötä maksujen muutokset. Suurene yllätyksenä autoaan katsastamaan tullut henkilö kokee sen, että ilmoitetaan ajoneuvon olevan käyttökiellossa, koska edelliseltä/ edellisiltä omistajailta/ haltijalta on jäänyt veroja maksamatta. Tässä vaiheessa asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi, eikä suotta. Vaikka olisi kuinka tunnollinen ja asiansa hoitava henkilö, ei verojen maksamattomuus tule yleensä esille kuin katsastustilanteessa ja katsastuksen hyväksymisen edellytyksenä on että kaikki mahdolliset edellisten omistajien/ haltijoiden verorästit on maksettava. Tämä kaikki byrokratia ja epäoikeudenmukaisuus on asiakkaan mielestä tietenkin katsastajan syytä, eikä asiaa paranna lipevä asiakaspalvelu, pikemminkin päinvastoin, ärsyttää vain lisää. Palaan kuitenkin positiivisiin tunnelmiin, joissa kirjoituksen aloitin. Suomen lyhyt, mutta toivottavasti vähäluminen kesä on tulossa ja meillä useimmilla on mahdollisuus lomailla ja ladata akkuja. Henkilökohtaisesti askaretta saattaa riittää koko loman ajaksi koska tarkoitus on pystyttää pieni rantasauna kesätyösiirtolan tontille. Mainoksen mukaan se on helppo kasata. Saas nähdä, kenelle on kenelle ei. Hyvää ja lämmintä kesää lukijoillemme. Matti Lassila palkalla tapahtuvan sapattivapaan aikana. Sapattivapaaluoton ehdot määräytyvät Osuuspankkikohtaiset edut Osuuspankissa edut perustuvat pääosin osuuspankin omistajajäsenyyteen. Valtakunnallisten ja paikallisten etujen ehdot määritellään pääasiassa osuuspankkikohtaisesti. Ammattilii- 16
ton jäsenen eduista paikallisen ammattiosaston tai yhdistyksen jäsenille kannattaa kysyä lähimmästä osuuspankista. Lisätietoja https://www.op.fi/op-palkansaajavastaavat Oy Teboil Ab:n sopimus Autokatsastajat ry on tehnyt Oy Teboil Ab:n kanssa luottokorttisopimuksen, jolla jäsenemme saavat kulloinkin ostohetkellä olevista hinnoista alennusta: Terra 95E ja 98E bensiinit 4 senttiä / litra HiDiesel Eco dieselöljy 3 senttiä / litra Teboil-voiteluaineet 10 % Tarkemmat tiedot yhdistyksen sihteeriltä. Suunnittelija Vuosikokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhdistyksen visuaalisen ilmeen uusimiseksi. Tarkoituksena on uusia yhdistyksen kotisivujen ja lehden ulkoasu, suunnitella uusi logo sekä uusia kirjekuorien ja paperien painatus. Mikäli joku yhdistyksemme jäsenistä on kiinnostunut tai tietää suunnittelusta kiinnostuneen henkilön, ottakoon yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin. Autokatsastajien lakinurkkaus Vuosilomalaki uudistuu. Uusi laki parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa. Valtion virkamiehet vuosilomalain piiriin. Uusi vuosilomalaki tulee voimaan huhtikuun 1. päivä. Laki on yleislaki eli sitä sovelletaan sekä työsuhteisiin että valtion virkamiehiin ja kunnallisiin viranhaltijoihin. Laki parantaa määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia. Laki turvaa kaikille palkallisen vuosiloman sekä parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Virkamiehet vuosilomalain piiriin Uudessa laissa niin valtion virkamiehet kuin myös kunnalliset ja kirkon palveluksessa olevat virkamiehet tulevat vuosilomalain piiriin. Muutoksen takana ovat perustuslailliset näkökohdat. Perustuslain mukaan sekä työ- että virkasuhteessa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet tulee säätää lailla. Voimassa olevaa lakia on sovellettu kuitenkin vain työsuhteisiin työntekijöihin eli tilanne on ollut virkamiesten osalta perustuslain vastainen. Sillä, että virkamiehet tulevat vuosilomalain soveltamisalan piiriin ei heikennetä virkamiesten vuosilomaetuuksia, vaan virkamiehillä säilyy nykyiset pitkät lomat ja talvilomapidennykset. Tästä on selvät kirjaukset laissa. A-katsastuksessa osalla henkilöstöstä vuosilomat pohjautuvat virkamiesten vuosilomamääräyksiin. Myöskään A-katsastuksessa nykyiset vuosilomamääräykset eivät heikkene uuden lain seurauksena. Vuosilomalain siirtymäsäännöksessä todetaan, että niillä aloilla, joilla vuosilomista on sovittu joko työ- tai virkaehtosopimuksilla noudatetaan sopimuksen määräyksiä nykyisen sopimuskauden ajan, ellei toisin sovita. A-katsastuksessa on vuosilomista sovittu työehtosopimuksin, joten uuden vuosilomalain määräykset eivät siis tule heti sovellettavaksi, vaan vasta nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli vuoden 2007 syksyllä. Osa- ja määräaikaisten asema paranee Lakiehdotus ei tuo juurikaan muutoksia kokoaikatyössä oleville, vaan lähinnä vain osa- ja määräaikatyössä oleville, joiden asema paranee siis nykyisestä. Lain mukaan vuosiloman pituus määräytyy samalla tavalla kuin voimassa olevassa laissa eli lomaa ansaitaan joko 14 työpäivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 työpäivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät kaikkina kuukausina vähintään 14 työpäivää. 35 tunnin sääntö koskee työntekijöitä, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia. Osa-aikaisten asema paranee, kun työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Tämän ansioista osa-aikaisia kohdellaan mm. sairauspoissaolo- ja lomautustilanteissa samalla tavalla kuin 14 päivän säännön piirissä olevia. Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävien, siis niiden, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä vähemmän kuin 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöt edellyttävät, asema parantuu lainmuutoksen kautta sillä heillä tulee oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä olisi halutessaan oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus. Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Tällöin vapaan enimmäispituus määräytyisi samoin kuin vuosiloman pituus. Säännös turvaa edellä tarkoitetuille määräaikaisille työntekijöille oikeuden työstä vapautukseen samalla tavoin kuin vakinaisessa työssä oleville. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asemaa parantaa myös mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei maksettaisi lo- 17
makorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan etuudet voitaisiin käyttää seuraavassa samojen osapuolten välillä solmittavassa työsuhteessa. Sopimus olisi tehtävä kir- Mielestäni kyllä koskee. Miksiköhän etelän mies ei enää ole kiinjallisesti päättyvän työsuhteen aikana. Laissa mahdollistetaan 24 arkipäivää ylittävän loman pitämistä lyhennettynä työaikana. Tämä on kuitenkin mahdollista vain sopimalla ja tämän tulee tapahtua työntekijän aloitteesta. Ari Komulainen Lakimies Pardia ry Mukana maailman kuumimmassa kesätapahtumassa Suomen kaunis kesä tarjoaa monenlaisia tapahtumia. On kesäteatteria, oopperaa, rock- ja muita konserttia, eukonkannon mestaruustaistoa, jalkapalloturnausta upottavassa suossa, soutukilpailua sekä paljon, paljon muita mielenkiintoisia tapahtumia. Yksi kaikkein kuumin kesätapahtuma on ehdottomasti saunomisen MM-2005 joka pidetään jo seitsemännen kerran Heinolassa elokuun puolivälissä. Maailmanmestaruuslöylyt kilpaillaan joka vuosi. Heinolan kesäteatterin kauniissa luonnon ympäristössä seuraa yli 5000 katsojaa kahden päivän aikana järjestettävää kuumaa tapahtumaa. Kilpailijoita osallistui viime vuonna jopa 17 eri maasta ja jokaisella kilpailijalla on tavoite saavuttaa tuo Löyly-MM titteli. Kansainvälinen media seuraa kilpailuja ja suomessa tapahtuma uutisoidaan kaikilla kanavilla. Kilpailusauna on ns. kuusisivuinen, jossa kiuas sijaitsee keskellä. 3 seinää on varustettu huurtumattomalla ikkunalla, joista kilpailun tuomarit ja kamerat seuraavat kilpailijoita. Saunoja on kaksi teatterin esiintymislavalla. Saunoissa kilpaillaan vuoron perään ja jokaisen kilpailun jälkeen saunat desinfioidaan. Jokaisen kilpailijan paikka arvotaan. Kilpailuun osallistuvat toimittavat järjestäjälle lääkärintodistuksen ja allekirjoitetun ilmoittautumislomakkeen, jolla osallistuu omalla vastuullaan kilpailuihin. Kilpailussa noudatetaan Löyly MM 2005-sääntöjä. Siinä määritellään mm. kilpailuasu, ennen saunaa on peseydyttävä, mitään apuvälineitä ei saa olla mukana, kuinka lauteilla tulee istua häiritsemättä kanssakilpailijaa, istuma-asennon on olla ryhdikäs; kuitenkin niin, että käsivarret pysyvät polvien päällä ja olkavarret ovat pystyasennossa, saunassa istutaan siis pakarat ja reidet kiinni lauteissa Kilpailussa sijoitukset määräytyvät omalta paikalta poistumisen mukaan. Finaalissa viimeiseksi lauteille omalle paikalle jäänyt on voittaja Saunan alkulämpötila on + 110 astetta C (kilpailun aikana 100 110 astetta C). Kilpailu alkaa kun jokainen kilpailija istuu omalla paikallaan ja ovet suljetaan. Välittömästi alkaa löylyn lisääminen 1 / 2 litraa vettä kiukaalle, jota jatketaan jokaisessa erässä aina 30 sekunnin välein. Myös naisten maailmanmestaruus ratkaistaan näissä kisoissa. Kirjoittaja osallistuu tänä kesänä viidennen kerran. Menestyminen kilpailuissa on jäänyt välieriin. Edelleenkin saunominen 8 parhaan joukossa eli selvitä finaaliin on tavoite. Autokatsastajat joukkueena osallistuu tämän kesän löyly MM-kilpailuun. Valmennus- ja huolto on kunnossa sekä vahva tukiryhmä kannustamassa itse kilpailuissa. Tulemme olemaan näkyvästi ja kuuluvasti esillä muiden maiden tukiryhmien kanssa. Tapio Mäkinen Ajovarma Oy Kemi Taloudenhoitajan palsta Yhdistyksen talous on ihan hyvällä mallilla. Alkuvuoden menot ovat budjetin mukaisesti kunnossa. Yhdistykselle hankittiin kaksi uutta tietokonetta ja puhelimia, jotka oli budjetoitu tälle vuodelle. Puheenjohtajalla ja sihteerillä on nyt ajanmukaiset laitteet, joilla pitäisi pärjätä muutama vuosi. Yhdistys tukee myös jäsenmatkaa, joka suuntautuu tällä kertaa Berliiniin. Yhdistyksen omistama As OY Kulmalan huoneisto tuottaa tasaisesti ja Samporahaston talletukset ovat varmassa tuotossa, vaikkakin ei kovin suuressa tällä hetkellä, kun korkotaso on niin alhainen. Hallituksen kokoonpano on painottunut Pohjois-Suomen voittoiseksi ja kun hallituksen kokoukset pääsääntöisesti pidetään Helsingissä, aiheutuu tästä kustannuksia enemmän kuin on tänä vuotena budjetoitu. Ilmeisesti muutama kokous täytyy pitää jossakin ylempänä, jotta pysytään raameissa. Pohjoissuomalaiset jäsenet ovat enemmän kiinnostuneita yhdistyksen toiminnasta, kuin Ruuhkasuomessa asuvat. Eikö yhdistyksen toiminta-aate koske muka tasapuolisesti kaikkia? 18
Historiikki Vuonna 1966 tammikuun 23 päivä kokoontui Turkuun 19 katsastusmiestä eri puolelta Suomea. Yksimielisesti he olivat sitä mieltä, että on aihetta perustaa yhdistys päätoimisia varakatsastusmiehiä varten. Varakatsastusmies Mauno Yli-Urpo johti puhetta ja kokous päätti lähettää kirjelmän niihin katsastusalueisiin, joista ei ollut edustajaa paikalla. Kirjelmässä selvitettiin yhdistyksen tarpeellisuutta sekä kutsuttiin perustavaan kokoukseen, joka päätettiin pitää Tampereella 20.02.1966. Kutsua noudatti 29 varakatsastusmiestä ja he kokouksessaan päättivät perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi ehdotettiin Moottoriajoneuvojen Varakatsastusmiesten Yhdistys. Seuranneessa keskustelussa päädyttiin kuitenkin nimeen Varakatsastusmiehet ry, jonka kotipaikka oli Tampere. Perustamissopimuksen allekirjoittivat Pekka Lehtonen, Pauli Wallenius, Taisto Hultman, Jaakko Sarlin, Heimo Himanen, Jaakko Teponoja ja Matti Karelius. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi rekisteriin nimellä VARAKATSAS- TUSMIEHET RY, myöhemmin vuonna 1968 sääntömuutoksen yhteydessä nimeksi muutettiin AUTOKAT- SASTAJAT RY. Perustetun yhdistyksen 2. pykälän mukaan yhdistyksen tarkoituksena on valvoa varakatsastusmiesten etuja ja kehittää autoalan tuntemusta heidän keskuudessaan. Tämä yhdistyksen johtoajatus on voimassa tänäkin päivänä ja ajaa jäseniensä palkkaus-, työturvallisuus-, loma-, eläke-, työttömyyssuoja- jne. asioita. Yhdistyksen neljään vuosikymmenen ajanjaksoon sisältyy kaikenlaista. Autokatsastajat ry on joutunut kokemaan tapahtumia, jotka ovat joskus kovastikin kuohuttaneet jäseniensä mieltä. Toisaalta on nähty myös hetkiä, jolloin tavoitteet ovat muuttuneet saavutuksiksi. Yhdistyksen tarpeellisuus on vuosien mittaan vankasti toteennäytetty. Yhdistyksen neljän vuosikymmenen toiminnasta tehdään parhaillaan historiikkia, joka valmistuu vuoden 2006 vuosikokoukseen mennessä. Historiikkia kirjoitetaan lähinnä vuosikokouspöytäkirjojen avulla, joista selviää kyllä yhdistyksen toiminta, tavoitteet ja saavutukset. Tärkeimpinä asiakirjalähteinä niissä ovat toimintasuunnitelmat ja -kertomukset. Nämä kuitenkin kertovat lyhyesti, mitä on päätetty, mutta usein jättävät arvailujen varaan miten päätökseen on päädytty. Samoin pöytäkirjoissa esiintyy mielenkiintoisia viittauksia tapahtumiin, jotka eivät kuitenkaan kerro koko tapausta. Esimerkiksi vuoden 1978 vuosikokouspöytäkirjassa on merkintä Turun tapahtumasta, johon silloinen puheenjohtaja Juhani Soikkeli kertoi johtokunnan päätöksestä antaa tukea oikeusavun muodossa sitä pyydettäessä. Itse tapahtuma jää salaisuudeksi. Saman vuoden toimintakertomuksessa on seuraava lause: Toimintavuoden aikana yhdistyksen toiminta siirtyi voimakkaasti erilaisten henkilöongelmien suuntaan. Toimipaikoissa esiintyneet erimielisyydet ovat vaatineet runsaasti aikaa ja työtä. Kaikkia henkilöstöongelmia ei ole saatu ratkaistua, mutta lainen hetki, joka ei antanut näille kauemmin talossa palvelleille mitään muuta kuin Tupopohjaiset korotukset. Tähän tuleekin jatkossa paneutua ja miettiä miten korvataan tämä n. 8 vuotta kestänyt ajanjakso niille, jotka eivät silloin olleet saaneet vanhan järjestelmän mukaista maksimaalista palkkakattoa täyteen. Siinäpä ajatuksia joita kirstunvartija miettii muiden hallitusjäsenten kanssa jatkossa. Raskaista rutinoista huolimatta Hyvää ja Aurinkoista Kesää. Tuomo Vikstedt nostunut yhdistyksen toiminnasta? Pitäisikö yhdistyksen toimintaa tarkastella, jos siinä olisi jotain muutettavaa, vai onko se yleinen kiire ja hässäkkä mikä etelän miestä vaivaa? Varsinkin nuoremmat alalle tulleet eivät koe yhdistyksen antavan mitään konkreettista. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun viitsii vain vaivautua ja ottaa selvää mistä ne tämänkin päivän työehdot tulevat. Kyllä siinä vahvasti vaan on yhdistyksellä sormet pelissä ja palkkauksessa varsinkin nuorempi väki on saanut huomattavasti enemmän palkkaa uuden palkkajärjestelmän ansiosta. Jatkossa pitäneekin painottaa vanhemman väen oikeuksia palkkauksessa enemmän kuin nyt. Palkkajärjestelmähän luotiin sille pohjalle että mitä enemmän ja laajemmin tekee myös saa enemmän liksaa. Tämähän tuntuu olevan oikeudenmukaista. Järjestelmä saatiin vain vähän myöhään toimimaan, koska ensimmäinen palkkajärjestelmän yritys tuhottiin työantajan toimesta ja vasta tämä nykyinen järjestelmä on alkanut toimia. Koska tässä kului aikaa hukkaan oli olemassa ns. palkanjäädytystaulukko, joka ei antanut kenellekään mitään. Tuntui olevan selhyviä tuloksiakin saavutettiin Olisi mielenkiintoista tietää henkilöstöongelmien taustat. Vastaavia tapauksia yhdistyksen pöytäkirjoista löytyy muitakin. Näistä ja muista yhdistyksen taipaleella sattuneista tapauksista, joista eivät pöytäkirjat kerro, historiikin kirjoittaja mielellään ottaa tietoja vastaan. Samoin valokuvia yhdistyksen kokouksista, puheenjohtajista, jäsenistä, yhdistyksen retkistä ja vapaa-ajan vietosta ym. Valokuvat skannataan ja palautetaan välittömästi lähettäjälle. Tietoja ja kuvia voi lähettää kirjeitse osoitteella: Mikko Strang, Karjatie 1 41800 Korpilahti tai sähköpostitse osoitteella mstrang@nic.fi sekä puhelimitse 014-821902 ja 050-5399507. Kirjoittaja, Korpilahdella asuva Mikko Strang on sotilasmestari evp, jäänyt eläkkeelle Ilmavoimien Esikunnasta v. 1988. Eläkkeellä ollessaan hän on harrastanut paikallishistoriaa ja sukututkimusta, kirjoittanut näistä aiheista useita kirjoja ja artikkeleita eri lehtiin. 19
Työsuojeluasiaa Katsaus työsuojelutoimintaan keväällä 2005. Tervehdys ja aurinkoista alkuvuotta kaikille lukijoille. Työsuojelutoiminta on taas kiinnostanut muitakin kuin työsuojelutoimintaan valittuja henkilöitä. Hyvä näin, mutta toivoisi että kiinnostus kohdistuisi asioihin joita esimerkiksi työsuojelutoimikunta on yrittänyt kehittää ja saada jokapäiväiseen käytäntöön. Nyt kuitenkin taas kehitetään tuottavuutta ja kilpailua, ja mikäs sen tuottavampi kohde lyhyellä tähtäimellä kuin työsuojelutoiminnan supistaminen, mutta kun pahuksen laki kuitenkin edellyttää määrätynlaista työsuojeluajattelua. On esitetty että työsuojelua hoidetaan ilmenneen tarpeen mukaan, mutta työsuojeluhenkilöiden näkökulmasta silloin ollaan jo myöhässä. Työsuojelu on ennalta ehkäisevää toimintaa, josta säästöt syntyvät, kun mitään ei tapahdu. Tämä ei tarkoita että kun työsuojeluhenkilöt eivät tee mitään on säästöt suurimmillaan, vaan lähes päinvastoin. Työsuojelutoimikunnassa tehtiin kovasti töitä työsuojelun kehittämiseksi, mutta kehityksen jatkosta ollaan nyt huolestuneita, kehitys on kesken. Toimipaikoilla on kiirettä ja huomio kohdistuu muihin asioihin kuin työsuojeluun ja tässä vaiheessa työsuojelun kokemusta, näkemystä ja aavistusta tarvitaan. Yleisesti työsuojeluasioista voidaan todeta, että viime vuonna työtapaturmien määrä oli laskeva ja kuluva vuosi on aloitettu esimerkiksi päivittämällä työturvallisuusopasta nykyhetken vaatimusten mukaiseksi. Ja taas, kuten aina keväällä, joka paikassa oleva hiekka kuivuu ja alkaa pölytä, joten imurit ja pesukoneet töihin ennen kuin keuhkoissa alkaa rahista. Tästä tulikin mieleen mitenkäs ne säännölliset laitehuollot ja työskentelytilojen siistimiset toimii, olisi ainakin syytä. Hyvää kesää ja lomia toivottaa Ilpo Front Katsastusmies A-Katsastus Oy Helsinki Luottamusmiehet opissa Itselleni tarjoutui ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua luottamusmieskursseille heti alkuvuodesta tammikuussa. Paikkana Hyvinkään Sveitsi, joten ei tullut edes valehdeltua lähettäessä tekstiviestiä, jossa mainitsin ihailevani Sveitsin talvista maisemaa. Yöjunalla Oulusta kolkuteltuani saavuin avoimin mielin, joskin hieman väsyneenä Hyvinkään asemalle, josta Lassilan Matti oli lupautunut poimimaan minut kyytiinsä. Itse olin lähinnä odottavalla kannalla, koska en aiemmin ollut osallistunut luottamusmiespäiville. Vanhoja tuttuja Se sentään lohdutti, että joukko ei ollut ihan ventovierasta vaan mukaan mahtui muutama entuudestaan tuttu nimikin. Ari Komulainen, Matti Lassila ja Tuomo Vikstedthän olivat hyvinkin tuttuja jo aiemmasta yhdistyksestä (Katsastus- ja kuljettajatutkintoalan henkilöstö), joka lakkautettiin taannoin, kun AK:n sääntömuutos salli myös muut kuin A-Katsastuksen jäsenet. Tätä kolmikkoa kai saanee syyttää, että olen kiinnostunut näistä asioista ja yhdistyksen toiminnassa mukana. Tuossa entisessä yhdistyksessähän meillä oli melkoisen pieni jäsenmäärä ja jotenkin nämä herrat saivat ylipuhuttua minut mukaan toimintaan TTT-tutuksi kurssilla. Toki muitakin tuttuja nimiä pisti osallistujalistalta silmään AK:n hallituksesta, mutta SAHY:n puolelta osallistuvat luottamusmiehet, vai pitäisikö sanoa -naiset, olivatkin sitten uusia tuttavuuksia. Alkuun aina hieman jännittää, mutta kun tutustuimme ja esittelimme itsemme toisillemme, kertoen hieman taustoja totesin meillä olevan kasassa mitä mukavimman porukan. Erityisesti oli mukavaa tutustua SAHY:n porukkaan, että ei ihan äijä köörillä aina olla kokoontumassa. Työpaikkakiusaaminen vaikea asia Itse ohjelma oli suhteellisen tiivis, kahteen päivään oli mahdutettu suhteellisen paljon asiaa. Arin johdolla kävimme läpi tulevan kahden päivän annin, josta puheenvuoro siirtyi pää- Pekka Jääskeläinen 20