KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS 1 Asemakaava ja asemakaavan muutos 230800, Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013, tarkistettu 6.3.2014 230800 Suunnittelualue sijaitsee Kivistössä, Hämeenlinnanväylän ja Keimolantien välissä, tulevan Kehäradan Kivistön aseman ympäristössä, rajautuen etelässä Tikkurilantiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 26 ha. Vaikutusalue on sitä laajempi. Kuvassa Kehäradan linjausta osoittaa musta viiva. Numero 230800 on asemakaavatyön numero: Kivistön kaupunkikeskus 1 (aikaisemmalta nimeltään Marja- Vantaan kauppakeskus). Työ sisältää aiemman kaavatyön 230700, Marja-Vantaan keskustan työpaikka-alue. Valkoiset alueet ovat Keimolanmäen ja Kivistön keskustan suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia. 1
Mitä alueelle suunnitellaan? Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella Marja- Vantaan osayleiskaavaan perustuen, sen keskustatoimintojen C -alueelle Kivistön aseman yhteyteen monipuolinen keskustatoimintojen kokonaisuus. Kaupunkikeskuksella tarkoitetaan kaupunginosatasoista keskustaa, joka sisältää eri toimintoja kuten kauppakeskuksen hyper-marketteineen, erikoiskauppaa, palveluita, linja-autoterminaalin ja asumista sekä mahdollisesti tilaa vievää kauppaa. Kaupunkikeskus sijoittuu molemmin puolin Kehärataa. Taustaa Kaupunkikeskus 1:n itäisempi osa sisältyy Marja- Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen (230600), jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.4.2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Läntisemmällä eli valtatie 3:n ja Vantaankoskentien välisellä alueella ei ole asemakaavaluonnoksen tasoista aineistoa. Edellisissä suunnitteluvaiheissa kauppakeskustaa on tutkittu Kehäradan eteläpuolelle eri sijaintivaihtoehdoissa valtatie 3:n itäsivustalle sekä Kivistön aseman eteläpuolelle, lähelle Tikkurilantietä. Vaihtoehdoista on laadittu alustavaa aineistoa, mutta hankkeet pysäytettiin: kaupunki päätti kilpailuttaa kaupunkikeskuksen toteuttajat. N. 150 000 k-m 2 :n kauppakeskuksen kaupallisia vaikutuksia on tutkittu v.2011 (konsulttina Tuomas Santasalo) sekä Marja- Vantaan osayleiskaavan suunnitteluvaiheessa n. 50 000 k-m 2 :n osalta (konsulttina Tuomas Santasalo). Kumppanuusmenettely ja sopimukset Kilpailutusasiakirjojen liitteenä olevan karttatarkastelun mukaisesti kaupunkikeskuksen sijoittumista tutkitaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin maille, valtion omistama rautatiealue kuuluu suunnittelualueeseen. Suunnittelun kuluessa kokonaisuudesta laaditaan vaihtoehtoisia tarkasteluja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken. Yksityisen maanomistajan kanssa on laadittu yhteistoimintasopimus, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.1.2007. Yhteistoimintasopimuksen täydennyssopimuksen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.6.2012. Sopimusta päivitetään asemakaavaehdotusvaiheessa tarvittaessa. Lisäksi tullaan laatimaan tarpeellisia toteuttamissopimuksia. Kaupunginhallitus on yhdessä yksityisen maanomistajan kanssa antanut 19.11.2012 HOK- Elannolle ja Ruokakeskolle suunnitteluvarauksen kartan alueelle 2. Suunnitteluvaraukset ovat voimassa ehdollisena 31.12.2014 saakka. 2 Kaupunginhallitus hyväksyi ja antoi yhdessä yksityisen maanomistajan kanssa 15.4.2013 yhteisen suunnitteluvarauksen toteuttajakumppaneille, NCC ja Skanska, kartan alueille 3 ja 4. Toteuttajakumppaneiden kanssa laaditaan yhteistyönä asemakaavaan tarvittava suunnitteluaineisto. Suunnitteluvaraus on voimassa ehdollisena 31.12.2014 saakka. Arkkitehtikonsultteina toimivat Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka ja Cederqvist & Jäntti arkkitehdit, liiketoiminnan asiantuntijana Realprojekti Oy sekä arkkitehti Pertti Hakamäki ja liikennekonsulttina Trafix Oy. Kaava suunnitellaan yhteistyössä kaupungin, maanomistajien, toteuttajakumppanien sekä kaupan toimijoiden kanssa. Toteuttajakumppanien valinnan alueet 3 ja 4, suunnitteluvaraus HOK-Elannolle ja Ruokakeskolle osa-alue 2. Suunnittelun eteneminen Kivistön kauppakeskuksen kaavatyön nimellä on laadittu alustavaa maankäytön suunnittelun aineistoa viimeisen viiden vuoden kuluessa. Kaupallisten vaikutusten arvioinnista ja muista selvityksistä on neuvoteltu Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa (muistio 6.4.2011). Aiempaa aineistoa hyödynnetään. Kaupunkikeskus toteutetaan vaiheittain asukasluvun kasvun myötä. Vaiheittaisuus huomioidaan suunnittelussa. Ensimmäisessä vaiheessa kaupallinen tarjonta suunnataan erityisesti lähistön kasvavalle asukaskunnalle ja asiakkaille. Kooltaan kaupunkikeskus on silloin n. 60 000 k-m 2 kaupallisia tiloja, n. 20 000 k-m 2 asumista sekä lisäksi palvelutiloja. Kaupunkikeskus kasvaa asukasluvun kasvaessa, ollen lopputilanteessa arviolta yhteensä 150 000 k-m 2. Suunnittelun kuluessa määritellään mm. asemakaavatyön rajaus suhteessa toteutusjärjestykseen. Ensimmäinen vaihe on arvioitu valmistuvan vuoden 2017 lopussa. Kaupunkikeskus liittyy kiinteästi ns. Colosseumkortteleihin, joilla tarkoitetaan Kivistön aseman etelä- ja pohjoispuolelle rakennettavaa korttelikokonaisuutta. Aihe on ollut asemakaavaluonnoksen keskeinen kaupunkikuvallinen ja -tilallinen aihe kansainvälisestä kilpailusta alkaen. Ydinkeskustan asemakaavaluonnoksessa Colosseumin koko on noin 90 000 k-m 2 sisältäen asumista n. 58 000 k-m 2.
Kerroskorkeudet vaihtelevat II- XII. Pysäköinti sijoittuu maan alle. Kaupunkikeskusta suunnitellaan kaupunkirakenteen ja toiminnallisuuden kannalta yhtenä kokonaisuutena, jolle laaditaan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, ellei suunnittelun kuluessa toisin päätetä. Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. eri toiminnoille, kuten asumiselle, palveluille ja liikenteelle. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Asemakaavan tavoitteet Osa suunnittelun tavoitteista on määritelty asemakaavatyön 230600 yhteydessä: keskitetty pysäköintiratkaisu, monipuolinen asuntotarjonta, pyöräilyn asettaminen keskeiseen rooliin, jne. Tavoitteet perustuvat Marja-Vantaan visioon: toiminnallisuus, visuaalisuus ja kestävä ympäristö huomioidaan kaikissa suunnitteluratkaisuissa. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos 230600 hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi (kh 11.4.2011). Asemakaavatyöt jatkuvat osa-alueittain suoraan toteutukseen liittyen. Tulevan kauppakeskuksen vaikutusta keskustaan on tavoiteltu visiossa seuraavasti: Euroopan kaunein kauppakaupunki Kaupunkikeskus 1 -asemakaavatyössä keskeisenä tavoitteena on toteuttaa pääkaupunkiseudun uudenaikaisin ja vetovoimisin kauppakeskuskokonaisuus Kehärataan tukeutuen. Toimijoiden ja osallisten kanssa yhdessä määritellään prosessin kuluessa arvot, joita toteutetaan eritasoisissa suunnitteluratkaisuissa. Arvoja voivat olla: Näyteikkuna maailmalle, Junalla ja autolla ytimeen, Kaupunkikeidas, Sujuva arki, Ajaton ja elävä kaupunkikeskus. Toiminnoiltaan monipuoliset Colosseum -korttelit Kehäradan molemmin puolin suunnitellaan kokonaisuutena. Kaupunkikeskuksen ja siihen liittyvien kortteleiden tulee tarjota monipuoliset ja helposti eri kulkutavoilla saavutettavat palvelut Kivistölle ja lähiseudulle. Taide tuodaan osaksi kaupunkikeskustaa. Kauppakeskus tulee olemaan loppuvaiheessaan kooltaan n. 150 000 k-m 2 sisältäen liiketilojen lisäksi erilaisia hyvinvointi- ym. palveluita. Rakentamisen määrä tarkentuu suunnittelun kuluessa. 3 Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämällä luontevia ja sujuvia yhteyksiä Kehäradan Kivistön asemalle sekä linja-autoterminaalille. Yleisenä periaatteena on esteettömyys ja turvallisuus. Suunniteltavalle keskustakortteleiden kokonaisuudelle asetetaan korkeat vaatimukset: kokonaisuuden tulee perustua Isoon Ideaan, joka yhdistetään keskustan muuhun arkkitehtuuriin ja ympäristörakentamiseen. Ulkonäöltään ja sijoittelultaan kortteleiden tulee luoda korkeatasoista keskustamaista kaupunkikuvaa sekä toimia tunnistettavana symbolina saavuttaessa Kivistön keskustaan. Kestävän kehityksen mukaan suunnittelun keskeinen tavoite on luoda edellytykset ratkaisulle, joka rasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä, rakentamisen ja tulevan käyttönsä puolesta. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kannustetaan. Rakennusmateriaalien valinnoissa on suosittava kestäviä ja kierrätettäviä vaihtoehtoja. Rakennuksille on oltava mahdollisuus saada Leed-, Breeam- tai muu vastaavansisältöinen ympäristöluokitussertifikaatti. Mahdollisesti tutkitaan One Planet Living konseptin soveltuvuus kaupunkikeskukselle. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Tiestöä ja Kehäradan rakennustyömaata lukuun ottamatta alue on rakentamaton ja kasvaa sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin hyvää. Kehäradan rakentamiseen liittyvät Valtatie 3:n (Hämeenlinnanväylä) parantamistyöt välillä Kehä III - Keimola ja yhteydet keskustaan ovat alkaneet syksyllä 2011 ja etenevät vaiheittain. Keskustan kunnallistekniset työt käynnistyivät kesällä 2013. Alueeseen ei liity suojelukysymyksiä. Maanomistajat: Maat omistaa Vantaan kaupunki, Axel ja Greta Sandellin kuolinpesä sekä Suomen valtio. Maakuntakaava Marja-Vantaan (nyk. Kivistön) ydinkeskustan kaavatyö 230600 vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti koskien kestävän kehityksen mukaista rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on osoitettu keskustatoimintojen alue -kohdemerkintä (punainen neliö). Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan 20.3.2013. Parhaillaan se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kivistön keskustatoimintojen / pääkaupunkiseudun aluekeskusten alue kohdemerkinnän (punainen neliö) ympärille on lisätty merkintä tiivistettävä alue, jolla osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Muilta osin karttamerkinnät noudattavat vielä voimassa olevaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaupallisen toiminnan ohjausta
on uusittu lakimuutoksilla, jonka seurauksena myös maakuntakaavaan on tullut uutta ohjausta. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (8.11.2006). Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) suunnittelualueen korttelit on merkitty keskustatoimintojen (C) alueeksi, joka mahdollistaa kauppakeskuksen ja palvelujen sijoittumisen alueelle. Alueelle voi sijoittua myös työpaikkoja ja asumista. C-kortteleiden keskelle on osoitettu raideliikenteen (LR) alue ja siihen liittyen on esitetty joukkoliikenteen terminaalivaraus (LJ). Asemakaavasuunnittelu perustuu osayleiskaavan ratkaisuun, sitä tarkentaen. Osayleiskaavan kaupallisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja tarkennetaan asemakaavaprosessin aikana, sillä osayleiskaavassa esitetty kauppakeskuksen koko on pienempi kuin nyt suunniteltava kaupallinen kokonaisuus. Suunnittelualueen poikki kulkee lentomeluvyöhyke m2:n eli Lden 55-60 db:n raja. Sen mukaan uutta asutusta tai muita melulle herkkiä toimintoja kuten uusia hoitolaitoksia, päiväkoteja, tms. voidaan sijoittaa niille C-kortteleiden alueille, jotka sijoittuvat lentomeluvyöhyke m2:n ulkopuolelle. Ote Uudenmaan toisesta vaihemaakuntakaavasta (hyv. 20.3.2013). Kaupallisesta toiminnasta todetaan: Kaikille keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että huolehditaan kaupan palveluverkon tasapainoisesta kehittämisestä. Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv 19.6.2006). Asemakaavat Kehäradan asemakaava (kv 15.12.2008) koskee radan rakentamiseen tarvittavia rata-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- ja katualueita. Suunnittelualueella ei ole voimassa muita asemakaavoja. Keväällä 2014 Kivistön keskustassa on kaavavarantoa asumiselle n. 110 00 k- m 2. Suunnittelualueen itäosa on osa Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan 4
muutosluonnosta 230600, (KH 11.4.2011), jossa ko. korttelit ovat keskustatoimintojen korttelialuetta C, katuaukio/tori -aluetta, jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katu -aluetta, joille on osoitettu ohjeellisia polkupyörien pysäköintipaikkoja sekä ohjeellista kannenalaista kevyenliikenteen katu - aluetta. Kaavaluonnoksen mahdollistamat kerroskorkeudet kortteleissa vaihtelevat II- XII. Pysäköinti sijoittuu kaikissa C-kortteleissa maanalaiseen pysäköintitilaan. Maanalaisten pysäköintitasojen suurin sallittu määrä on kolme. Suunnittelualueen länsiosalla eli Hämeenlinnan moottoriväylän ja Vantaankoskentien välisellä osalla, Kehäradan eteläpuolella ei ole asemakaavaluonnoksen tasoista aineistoa. Asemakaavaluonnoksen aineistoon liittyy selvityksiä ja suunnitelmia, joista keskeisimmät koskevat maisema-, hulevesi-, melu-, liikenteen toimivuus- ja pysäköintikysymyksiä. Lisäksi laadittiin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit. Suunnittelualueen ja Keimolantien itäpuolelle tulee sijoittumaan uusia asuinkortteleita, Colosseumin pohjoispuolelle myös pääosin asumista. Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230600 (Kh11.4.2011). Kuvassa on yhdistetty asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos sekä tummemmalla värillä voimassa olevat asemakaavat. Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan osayleiskaavan ja ydinkeskustan asemakaavatyön, 230600 sekä Kehäradan suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia hyödyntäen. Asemakaava-alueelle laaditaan lisäselvityksiä, mm. rakentamisen vaiheittaisuudesta, kaupan määrästä ja sen vaikutuksista, liikenteestä, melusta ja hulevesien hallinnasta sekä laaditaan tarkentavia ympäristö- ja maisemasuunnitelmia. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käydyssä asemakaavoituksen aloitusvaiheen kokouksessa 5 (6.4.2011) on todettu, että hanke YVA ei ole tarpeellinen Kivistön kaupunkikeskuksen (ent. Marja- Vantaan kauppakeskuksen) suunnittelussa. Laadittavassa kaupallisten vaikutusten arvioinnissa tulee osoittaa, että Kivistön kauppakeskus ei vaikeuta tai estä toisen keskuksen kaupallisten palveluiden toimintamahdollisuuksia. Lisäksi neuvottelussa todettiin, että olennaista on kehittää sellainen seudullinen hanke, joka on suhteessa ympäröiviin keskuksiin ja alueisiin: vaiheittainen toteutus tulee esittää kaavaaineistossa. Tämän kaavatyön 230800 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 22.1.2014. Neuvottelun tuloksena todettiin, että suunnittelua voidaan jatkaa ja tarkentaa esitetyn mukaisesti. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaalija terveystoimi, tilakeskus, Valtion viranomaiset: Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Finavia, HSL, HSY, Museovirasto, Lähialueen kunnat: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Vihti ja Hyvinkää, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, NCC, Skanska, HOKElanto, Kesko sekä Asukas- ym. muut yhdistykset: Keimolan omakotiyhdistys ry, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry VOK, Vantaan ympäristöyhdistys ry Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Viranomaisyhteistyö on käynnistynyt järjestämällä Kivistön (ent. Marja-Vantaan) kauppakeskuksen asemakaavoituksen aloitusvaiheen neuvottelu ELY- keskuksen kanssa 6.4.2011. Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja lähetetään kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin.
Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla: (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto). Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa -lehdessä. Lehti jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. Vantaan kaupunkisuunnittelun www-sivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä: (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto/k ivistonkeskusta) Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä kaupungin internetsivuilla (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto). Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestettiin 9.10.2013 Kanniston koululla. Seuraava asukastilaisuus, jossa hanketta esitellään, järjestetään 23.4.2014 klo 18 Kanniston koululla, Kivistössä, Kenraalintie 6. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää 4.4.2014 mennessä: kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa sähköpostilla kirjaamo@vantaa.fi puhelimitse p. 09-8392 8786 Hanna Tiira Puhelinpäivystys viikoilla 11-14 tiistaisin klo 12-13. Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero 230800. Miten kaavan vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm.: yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, jne. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Vaikutuksia arvioidaan erityisesti seuraavasti: kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset paikallisesti ja seudullisesti, kaupunki- ja maisemakuvaa sekä korttelirakennetta osana tulevaa kaupunkirakennetta, asuinympäristöä asumisviihtyvyyden, terveyden ja liikkumisturvallisuuden kannalta, Kehäradan käytön, eri kulkutapamuotojen ja pysäköintiratkaisujen vaikutuksia sekä eri liikkumismuotojen turvallista toimintaympäristöä ja esteettömyyttä sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi syyskuussa 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Suunnittelualueelle laaditaan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, joka on Kaupunkisuunnittelulautakunnassa syyskuussa 2014. Tämän jälkeen se asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot (MRL 62, 65, MRA 27 ). Valmiin asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa puh: 09-8392 2247, 040 847 0944 sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Hanna Tiira puh. 09-8392 8786, hanna.tiira(at)vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Veli-Pekka Ristimäki puh. 09-8392 2395, veli-pekka.ristimaki(at)vantaa.fi Liikennesuunnittelija Susanna Koponen puh: 09-8392 6140, susanna.koponen(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 6.3.2014 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö 6