SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 17.3.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Kaukaa näkee lähelle Kirjailija Outi Pakkanen teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa yhdeksänvuotiaana kuplavolkkarin takapenkillä. Sinne mahtuivat Pakkasen perheen kaikki kolme sisarusta. Viiden viikon kesälomamatka Euroopassa ei ollut 1950-luvulla aivan tavallista. Uudet jännittävät maat, oudot, tuoksuvat ruokalajit ja eksoottiset kielet sytyttivätkin perheen nuorimmassa matkustusinnostuksen, joka on edelleen olemassa. Outi Pakkanen matkusti 15-vuotiaana opiskelijavaihtoon Saksaan, ja muutama vuosi sen jälkeen hän lähti myös pidemmäksi ajaksi Jugoslaviaan. Myöhemmin hän kävi oman perheen kanssa Kreikassa, Italiassa ja muissa Välimeren maissa. Työssä kirjakerhon päätoimittajana tutuiksi tulivat Pohjoismaat, ja miehen työn vuoksi perhe asui vuoden Abu Dhabissa. Kun poikani oli pieni, hotelli valittiin uima-altaan houkuttelevuuden mukaan. Aika pian lapsikin innostui hyvästä ruuasta ja kaupunkimatkailusta. Viimeksi tavatessamme juttelimme uskomattoman ihanasta illallisesta, jonka saimme Sorrentossa. Kun ollaan matkoilla, jo aamiaisella suunnitellaan, millaista lounasta syödään ja lounaalla mietitään päivällispaikkaa, Outi nauraa. Nyt jo opiskelemassa olevan poikansa kanssa hän on matkustanut paljon. Parhaita aterioita muistellaan tietenkin vielä vuosien jälkeen tähän tapaan: ne forellit ja pienet paistetut linnut siinä seitsemän ruokalajin lounaassa pikkukylässä Ranskan ja Espanjan rajalla, jossa kirkonkellot soivat ja kapakan isännällä oli likainen esiliina ja kiukkuinen ilme. Nykyään Outi Pakkanen matkustaa mielellään yksin. Nautin kaupunkimiljööstä ja kulttuurista ja teen usein nopeita päätöksiä matkalle lähdöstä. Yksin se on helppoa. Viime vuosina olen käynyt vähintään pari kertaa vuodessa Berliinissä. Keväisin kirjoitan Berliinissä kuukauden tai kaksi. Siellä voin keskittyä kirjoittamiseen sosiaalisen elämän häiritsemättä, ja onhan se niin, että kaukaa näkee paremmin 1
35 40 45 50 55 60 65 lähelle. Pakkasta kiinnostaa miljöön muuttuminen, joten tutussakin kohteessa riittää aina uutta havainnoitavaa. Helsingin kantakaupungin tarkkanäköisenä kuvaajana tunnettu kirjailija ei kuitenkaan tunnusta hakevansa innoitusta miljöökuvauksiin matkoiltaan. Mutta kyllä matkoilta varmaan aina jotain tarinoihin hiipii, aivan kuten ruuan kanssa kävi. En minä mitenkään suunnitellut ruokien tuomista dekkareihini, mutta sinne sekin elämänalue ilmestyi. Pakkasen uusimman romaanin, nimeltään Toinen kerros, lopussa on ohjeita juonen käänteissä nautittuihin aterioihin. Hänen teoksissaan rikoksia selvittää päähenkilö Anna Laine, graafikko ja mestarillinen kotikokki, jonka suosikkiruuat on julkaistu myös omana keittokirjanaan Porosta Parmesaaniin. Jos lähtisin kauemmaksi, vaikka Etelä-Afrikkaan tai Etelä- Amerikkaan, arvostaisin seuramatkaa. Etelä-Afrikka on alkanut kiinnostaa, vaikka tähän asti olenkin matkustellut mieluiten Euroopassa. Jokin valmis ruoka & viini -teemamatka on ohjelmassa ennemmin tai myöhemmin. Myös Kreikan saaristo on vuosien jälkeen alkanut kiehtoa. Kreikan pikkusaarten rauhallisuus ja kävely silmää hivelevissä maisemissa tekisivät taas hyvää. Mukaan ottaisin pari kiinnostavaa kirjaa, jotka voisivat tosin yhtä hyvin jäädä avaamatta. Ja se selkeä mutta maukas kreikkalainen keittiö! Matkalukemiseksi kirjailija suosittelee pokkareita. Ne voi hyvin jättää hotelliin tai matkaoppaalle muiden suomalaismatkailijoiden iloksi. Hyvän ruuan ja kulttuurin lisäksi Pakkanen pujahtaa matkoillaan usein kenkä- ja laukkukauppoihin. Mustia ja punaisia pikkulaukkuja roikkuu käytännön taideteoksena makuuhuoneen naulakossa. Kengät, nekin joko mustia tai punaisia, mahtuvat sentään lauttasaarelaisasunnon kaappeihin. Nämä ballerinat ovat Firenzestä ja hopeasormukset Riccionesta sekä Malagasta, Pakkanen esittelee ja kertoo nauttivansa matkamuistoistaan joka kerta niitä käyttäessään. Matkustamiseen käytetty aika ja raha eivät mene koskaan hukkaan! Lähde: Loma 1/2012 2
1.1b 70 75 80 85 90 95 100 Hylätyn kertomaa Hylätty kohde herättää aina kysymyksiä. Miksi hieno rakennus on autioitunut ja hukkuu nyt puiden lomaan ränsistyen tai lahoten vähitellen? Kuka talossa on asunut, ja miksi se on hylätty? Millaista asukkaiden elämä on ollut? Aina vastauksia ei löydy, vaikka niitä etsitään. Silloin täytyy antaa mielikuvituksen luoda kohteelle kertomus. Urban exploring eli urbaani löytöretkeily on harrastus, johon kuuluu tavallisesti piilossa olevien, ihmisen rakentamien kohteiden tutkimista ja valokuvaamista. Kansainvälisesti se kohdistuu jopa kokonaisiin hylättyihin kaupunkeihin, teollisuuslaitoksiin, tunneleihin ja viemäriverkostoihin. Suomessa tällaista suurta, edes osittain hylättyä infrastruktuuria ei juuri ole, joten meillä harrastukselle tyypillisimpiä ovat hiljenevän maaseudun autiotalot. Ja niitä kyllä löytyy, jos vain osaa etsiä. Sama rakennemuutos on tosin autioittanut myös Suomen teollisuutta, joten punatiilisiä seiniä ja lasinsirujen peittämiä lattioita on jonkin verran jo meilläkin. Harrastus ei varsinaisesti ole uusi, mutta internetin keskustelupalstojen kautta hylättyjen kohteiden etsijät ja valokuvaajat ovat löytäneet muita samanhenkisiä harrastajia. Autiotalojen, teollisuuskohteiden ja metsäautojen kuvaajilla on kiinteä ja aktiivinen, joskin hieman sulkeutunut yhteisönsä. Monet esiintyvät mielellään vain etunimellä tai nimimerkillä, joten harrastajat eivät ehkä edes tiedä toistensa oikeita nimiä. Tämä saattaa kuulostaa salaperäiseltä, mutta harrastajat eivät halua, että heidät yhdistetään vandalismiin tai tuhopolttoihin, joiden kohteeksi autiot rakennukset joskus joutuvat. Valokuvaajien periaate onkin, että otetaan kuva ja jätetään vain jalanjäljet. Eikä aina niitäkään. Kuvattavia kohteita voi löytää monella tavalla. Paikallishistorian tutkimisesta on hyötyä, vaikka kokemus onkin osoittanut, että tavallisesti autiotalot löytyvät ennalta arvaamatta, kun ajelee autolla sivu- ja metsäteitä. Uutisista ja lehtijutuista voi myös saada hyviä vinkkejä. Kartoistakin on apua. Jos niistä löytyy esimerkiksi sellainen nimi kuin Vanhanmyllyntie, se kannattaa ehdottomasti mennä ajamaan päästä päähän. Hylättyjen rakennusten pihamailla on usein myös hylättyjä autoja, moottoripyöriä tai koneita, mutta pelkkien metsään hylättyjen autojen etsintä on erillinen, joskin hyvin samankaltainen harrastus. 3
105 110 115 120 125 1.1c 130 135 Metsäautoja etsitään lähes samalla tavalla kuin autiotalojakin. Vielä 1980-luvulla Etelä-Suomessa oli paljon metsäautoja, mutta nykyään niitä löytyy lähinnä syvältä metsästä, sillä teiden varsilta ne on kerätty romuvarastoihin pois ohikulkijoiden silmistä. Harrastajat ovat joutuneet miettimään myös autiokohteissa kuvaamisen luvallisuutta. Yleinen käsitys kuitenkin on, että jos rakennus todella on autio ja sen sisään on vapaa pääsy, ei kuvaamisessa rikota sääntöjä, kuten kotirauhaa. Harrastajien periaate on, että ovia tai ikkunoita ei avata väkisin. Jos paikalla on yksityisalueesta kertovia merkkejä, niitä noudatetaan. Suurin osa suomalaisista harrastajista on noin 30-vuotiaita miehiä. Monille heistä hylättyjen kohteiden houkutus on paluuta lapsuuden tunnelmaan, jolloin kummitustalot olivat tavattoman kiehtovia. Toiminnassa olevassa teollisuuskiinteistössä ei ole mitään mielenkiintoista, hylätty sen sijaan saa miettimään, mitä siellä on ennen tapahtunut ja miksi asiat ovat nyt näin. Samalla näkee luonnon vaikutuksen tyhjillään olleeseen tilaan. Ihmisen tekemä ei ilman ylläpitoa kestä. Kun katselee valokuvia, joita hylättyjen kohteiden harrastajat ovat ottaneet, ei voi kuin ihmetellä kuvien tasokkuutta. Valon ja varjon suhde sekä asettelu joskus jopa ylittävät monen ammattikuvaajan kädenjäljen. Joidenkin kuvien värisävyjä on jälkikäteen muunneltu, mutta yllättävän monessa taianomainen tunnelma on tallentunut sellaisenaan. Jokaisella on oma tapansa kuvata. Yhden kaverin tyyliä on sanottu rikospaikkakuvaukseksi, koska hän taltioi kaiken hyvin huolellisesti. Toiset kuvaavat dokumentaarisella tyylillä, ja sitten on taiteellisiin kuviin keskittyneitä, jotka kuvaavat erikoisia yksityiskohtia, vaikkapa lasinsiruja. Taas hajosi pesukone Lähde: Miesten maailma 1/2012 Kaikki alkoi 1800-luvulla, kun massatuotanto ja teollinen vallankumous mullistivat maailman. Silloin syntyi kulutusyhteiskunta, ja ihmiset alkoivat ostaa tavaroita myös huvin vuoksi. Samalla syntyi pulmia. Liukuhihnatuotanto oli niin nopeaa, että tuotteita valmistui tehtaasta enemmän kuin ihmiset ehtivät kuluttaa. Tuotevalmistajat huomasivat, ettei markkinoille kannattanut laskea liian kestäviä tuotteita. Silloin kansa ei ehtisi ostaa tuotannon kannalta riittävästi. 4
140 145 150 155 160 165 170 Vuonna 2010 esitettiin televisiossa dokumentti Hehkulamppuhuijaus. Se käsitteli tätä ilmiötä nimellä suunniteltu vanheneminen. Se tarkoittaa sitä, että kulutustavaroista tehdään heikkolaatuisia, eli ne on suunniteltu vanhenemaan nopeasti. Hehkulamppu on yksi esimerkki tuotteista, jotka voisivat olla paljon kestävämpiä. Dokumentin mukaan muutamat valmistajat tekivät viime vuosisadan alkupuolella salaisen sopimuksen, jossa hehkulampuille määriteltiin tuhannen tunnin käyttöikä. Ikä ei vastannut lampun todellista suoritusikää. Kun muut hakivat laadukkaille hehkulampuille patentteja, niitä ei myönnetty. Tämä tarina on nyt kuitenkin vanhenemassa uusien, mutta kalliimpien LED-valojen myötä. Kukkaroa rasittaa monessa kotitaloudessa pyykinpesukone. Aikaisemmin yksi pesukonemalli saattoi olla myynnissä vuosikausia. Nyt pesukoneiden tyyppinumerot vaihtuvat joka vuosi. Uutuudentavoittelu johtaa myös turhiin laiteominaisuuksiin. Tavallinen pyykinpesijä selviää muutamalla pesuohjelmalla, mutta kone tarjoaa niitä kymmenen. Kun elektroniikan määrä lisääntyy, viatkin lisääntyvät. Kaikki vastuu ei kuitenkaan ole valmistajalla. Kuluttajista on tullut huolettomia: ajatellaan, että käytän tätä laitetta sen aikaa kuin se kestää. Konetta erikseen ei pestä, eikä sen myöskään anneta kuivua käyttökertojen välillä. Markkinatalous pyörittää tätä systeemiä kaikilla sektoreilla kestävän kehityksen periaatteesta huolimatta. Nykyään niin tavallisesta vehkeestä kuin tietokoneen tulostimesta on löydetty yllättäviä osia. Pienten laskurien tehtävä tulostimissa on laskea tulosteiden määrä ja ilmoittaa tietyn tulostemäärän jälkeen, että laite on hajonnut. Todellisuudessa printteri on yhä kunnossa, mutta valmistaja haluaa, että kuluttaja ostaa uuden. Moni on varmaan huomannut senkin, kuinka varhaisessa vaiheessa tulostin ilmoittaa musteen olevan lopussa, vaikka sillä vielä voi tulostaa ehkä satakunta sivua. Kuluttajariitalautakunta määrittelee Suomessa sen, kuinka kauan kulutustavaroiden tulisi kestää. Se tekee suosituksia kodinkoneista sen perusteella, miten pitkään esimerkiksi jääkaapit tai pesukoneet yleensä toimivat. Suositukset ovat laitekohtaisia. Laitteen kohtuullista käyttöikää on kuitenkin vaikea määritellä, koska erilaiset kotitaloudet kuluttavat laitteita hyvin eri tahtiin. Meissäkin on siis vikaa. Miksi emme huolla kodinkoneita yhtä säännöllisesti kuin autoa, ja miksi 5
haluamme koko ajan uutta? Eräs tutkija väittääkin, että kuluttamiseemme vaikuttaa vahvasti se kulttuuri, johon olemme tottuneet. Lähde: Apu 33/2012 1.1d 175 180 185 190 195 200 Kiroilu kulttuurin rappiota vai kielenkäytön kuninkuuslaji? Kiroiluun on aikoinaan suhtauduttu hyvinkin vakavasti. Esimerkiksi vuonna 1954 ilmestyneessä Tuntematon sotilas -romaanissa ei kiroiltu sillä tavalla kuin Linna oli suunnitellut alkuperäisessä käsikirjoituksessa vaan kustantamo oli poistanut jonkin verran kiroilua, karkeuksia, päällystön arvostelua ja uskontokritiikkiä. Vuonna 2000 WSOY julkisti Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen nimellä Sotaromaani, jossa mukana oli kaikki se, mikä oli siivottu pois vuonna 1954 julkaistusta romaanista. Mitä kiroilusta ajatellaan nykyään? Kiroilua esiintyy kulttuurissamme melkein joka paikassa, mutta suhtautuminen siihen vaihtelee. Koulu tuskailee normien ja koululaisten arkikielen välillä, eikä tasapainoa ole helppo löytää. Oppilaiden kielenkäyttö on välitunneilla suorastaan hävettävää, sanoo helsinkiläisen yläasteen englanninopettaja kutsutaan häntä vaikka Ullaksi. Jos tarttuisin joka kirosanaan, en ehtisi muuta tehdäkään. Ulla sanoo, että hän tottuu kiroiluun niin, ettei se keväällä tunnu enää niin pahalta kuin syksyllä lukuvuoden alussa. Huomaamatta myös Ullan oma puhetyyli muuttuu rumemmaksi, vaikka hän ei koulussa kiroile. Riihimäkeläisellä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalla Erkki Löfbergillä on toisenlaista kerrottavaa lukiosta. Koulu on minun kokemusteni perusteella lähes kiroiluvapaa paikka. Oppilaiden ja opettajien välillä ei kiroilla kuin joskus ihan vahingossa. Myös opettajainhuoneessa kiroilu on harvinaista. Itse kiroilen kuitenkin esimerkiksi sulkapallokentällä kuin rantapiru. 16-vuotiaiden riihimäkeläisnuorten Sonja Närkin, Laura Anttolan ja Sauli Rautiaisen mielestä kiroilu on koulussa lähinnä opettajien ongelma, ei oppilaiden. Ei kiroilu ole enää niin iso juttu kuin ennen. Kirosanoissa itsessään ei minun mielestäni ole mitään pahaa, mutta eihän ne tietenkään kaikkiin tilanteisiin sovi, Sauli toteaa. Esimerkiksi lasten kuullen ei oikein viitsi kiroilla. Muutenkin tuntuu oudolta, jos vaikka ekaluokkalainen kiroaa, Sonja jatkaa. Tavallisimmin ki- (Teksti jatkuu sivulla 11.) 6
1.1a Kaukaa näkee lähelle 1. Mitä Pakkasen ensimmäisestä matkasta ulkomaille sanotaan? A Autossa istuminen oli erittäin epämukavaa B Se teki häneen positiivisen vaikutuksen C Se oli jännittävä ilman vanhempia 2. Mitä hänen matkoistaan kerrotaan? A Työn takia hän on matkustanut eniten Etelä-Euroopassa B Jo nuorena hän oleskeli ulkomailla C Hän on pitkään suosinut Kaukoidän maita 3. Mitä Pakkanen kertoo poikansa kanssa matkustamisesta? A Keskustelut pyörivät usein ruuan ympärillä B Matkakohteet valitaan ruokakulttuurin perusteella C He viihtyvät parhaiten rantakohteissa 4. Mikä Pakkasen mielestä on matkoissa nykyään parasta? A On aikaa suunnitella ne tarkkaan B Silloin ei tarvitse tehdä töitä C Niillä saa omaa aikaa ja rauhaa 5. Miten matkustaminen vaikuttaa Pakkasen kirjoitustyöhön? A Se auttaa jaksamaan B Siitä saa ideoita kirjojen sisältöön C Se helpottaa tapahtumapaikkojen valintaa 6. Miten Pakkasen innostus ruokaan näkyy konkreettisesti? A Hän on perehtynyt kotimaiseen ruokaan B Hän on kannustanut syömään terveellisesti C Hän on tehnyt reseptikirjan teostensa pohjalta 7. Mitä Pakkanen paljastaa tulevasta matkustamisestaan? A Hän suunnittelee ensimmäistä Kreikan-matkaansa B Hän toivoo rauhallista lukulomaa C Hän haluaisi osallistua ryhmämatkoille 7
8. Mitä mieltä Pakkanen on matkamuistoistaan? A Hänestä ne ovat aika turhia B Hän arvostaa niitä suuresti C Hän välttää käyttämästä niitä liikaa 1.1b Hylätyn kertomaa 9. Missä urbaania löytöretkeilyä voi Suomessa parhaiten harrastaa? A Maanalaisissa tiloissa B Esikaupungeissa C Asutuskeskusten ulkopuolella 10. Miksi sen harrastajat haluavat esiintyä nimettömänä? A Jotta heitä ei luultaisi ilkivallan tekijöiksi B Jotta harrastus ei leviäisi liikaa C Jotta he voisivat kirjoittaa mitä tahansa 11. Miten sopivat kohteet useimmiten löytyvät? A Haastattelemalla kyläläisiä B Osumalla sattumalta kohdalle C Tutkimalla valokuvia 12. Miksi metsäautoja on nykyään jo vaikea löytää? A Niitä korjataan taas museoautoiksi B Ne viedään pois maisemaa rumentamasta C Ne alkavat olla kasvillisuuden peitossa 13. Mikä harrastuksessa on tärkeää? A Muistaa peittää käynnin jäljet B Hankkia lupa kuvaamiseen C Toimia koko ajan laillisesti 14. Mikä on yhteistä kaikille hylätyille kohteille? A Ne saavat mielikuvituksen liikkeelle B Niistä voi löytää arvokkaita esineitä C Ne ovat esimerkki huonosta rakentamisesta 8
15. Mitä harrastajien ottamista valokuvista kerrotaan? A Ne ovat yleensä hyvin pikkutarkkoja B Niitä ei uskoisi amatöörien työksi C Niiden kohteita ei voi tunnistaa 1.1c Taas hajosi pesukone 16. Mikä vaikutti siihen, että kulutushyödykkeet eivät kestä enää yhtä kauan kuin ennen? A 1900-luvun alun tekninen kehitys B Teollisen massatuotannon synty C Hyvinvoinnin lisääntyminen 17. Mitä dokumentti Hehkulamppuhuijaus paljasti? A Vanhat hehkulamput olivat paljon kestävämpiä kuin uudet B Jo sata vuotta sitten osattiin manipuloida markkinoita C Hehkulampuista kannattaa todellakin luopua 18. Mikä ongelma pyykinpesukoneissa on tavallisen kuluttajan kannalta? A Niiden käyttäminen on mutkistunut B Niissä on tarpeettoman paljon ominaisuuksia C Niiden materiaali ei kestä jatkuvaa käyttöä 19. Mitä tulostimien laskureista on havaittu? A Ne hajoavat tietyn tulostemäärän jälkeen B Ne ovat epätarkkoja C Ne antavat väärää tietoa 20. Miksi kuluttajariitalautakunta ei pysty ratkaisemaan kestävyysongelmaa? A Se ei edusta kaikkia tahoja B Täsmällisiä suosituksia on hankala tehdä C Markkinat muuttuvat liian nopeasti 9
1.1d Kiroilu kulttuurin rappiota vai kielenkäytön kuninkuuslaji? 21. Miten vuonna 1954 julkaistu romaani erosi alkuperäisestä käsikirjoituksesta? A Sen juonta oli muutettu B Sen kieltä oli kaunisteltu C Siitä löytyi vääriä tietoja 22. Mitä Ulla sanoo kiroilusta? A Hän on kieltänyt sen oppitunneillaan B Hän on saanut siitä vaikutteita omaankin kielenkäyttöönsä C Hän on mielestään onnistunut vähentämään sitä koulussa 23. Kuinka Erkki Löfberg suhtautuu kiroilemiseen? A Hän ei halua kuulla kirosanoja työpaikallaan B Hän on kehottanut oppilaitaan välttämään kiroilemista C Hän myöntää kiroilevansa tietyissä tilanteissa 24. Mitä mieltä riihimäkeläiset koululaiset ovat kiroilusta? A He reagoivat alakoulua käyvien kiroiluun B Heistä kouluissa suhtaudutaan liian ankarasti kiroiluun C Kiroilu sopii paremmin kotioloihin kuin kouluun 25. Miksi voidaan sanoa, että kirosanat kuuluvat kieleen? A Niitä ei voi korvata muilla sanoilla B Niillä pystyy paremmin vaikuttamaan muihin C Ne eivät häiritse ketään 10
205 210 1.2 roilu kuitenkin kuuluu kaveriporukan kielenkäyttöön, se vaan on niin tavallista, Laura miettii. Kielentutkimuksen näkökulmasta kiroilulla on kuitenkin oma paikkansa kielessä, toteaa Löfberg. Tuntuu siltä, että kirosanat ilmaisevat jotain sellaista, mille tietyissä tilanteissa ei löydy muita sanoja. Tavallisesti ajatellaan, että kiroilemalla ilmaistaan voimakkaita tunteita, mutta nykyään kirosanoja käytetään myös täytesanoina. Sitä, että nykyään voi jossakin puhetyylissä melkein joka toinen sana olla kirosana, Löfberg ei pidä varsinaisena kiroiluna vaan jonakin puhetyylinä, jolle ei vielä ole annettu nimeä. Matkakohteena Viipuri Lähde: Hiidenkivi 1/2008 Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Matka alkoi Helsingistä aamuvarhaisella, jolloin Allegro-juna lähti kohti Viipuria. Sisustukseltaan Allegro on ultramoderni ja pelkistetty. Siinä istuessa tuli hieman ikävä vanhan Pietarin-junan aitovenäläistä tunnelmaa ja valkoisilla pöytäliinoilla katettuja ravintolapöytiä. Uusien junien lyömätön valtti on nopeus: matka Helsingistä Viipuriin kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Rajan ylityksen jälkeen junamatkaa onkin jäljellä vain puolisen tuntia. Tämän vuoksi Viipurin-matkalaisten passit ja viisumit tarkastetaan vasta Viipurin asemalla. Parhaiten kaupunkiin tutustuu rauhallisesti kävellen. Kävelyretken voi aloittaa esimerkiksi Park Esplanadan läheisyydessä. Puistossa kannattaa ehdottomasti pistäytyä katsomassa Alvar Aallon suunnittelemaa kirjastoa ja sen restauroinnin etenemistä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi kirjaston lukusali, jossa on paljon erikoisenmuotoisia ikkunoita. Toinen käymisen arvoinen arvorakennus on Viipurin taidemuseo. Sen suunnitteli niin ikään suomalainen arkkitehti Uno Ullberg, joka toimi aikoinaan Viipurin kaupunginarkkitehtina ja jonka käsialaa ovat monet muutkin viipurilaiset rakennukset. Taidemuseo avattiin uudelleen korjaustöiden jälkeen vuonna 2010. Viipurin vanhakaupunki, matkani todellinen yllättäjä, painii miltei samassa sarjassa kuin vaikkapa Tukholman tai Tallinnan vanhat kau- 11
pungit. Sen somat kadut ja kujat, kauniit ja monin paikoin kunnostetut rakennukset muodostavat todella ihastuttavan alueen. Vanhaan kaupunkiin pääsee keskustasta kulkemalla Viipurin linnan suuntaan. Itse poikkesin torilta seikkailemaan pikkukaduille. Lukuisten katujen varsilla on useita pieniä ja houkuttelevia liikkeitä. Välillä tekee mieli pientä välipalaa. Siksi päätän pistäytyä hyvin erikoiseen ravintolaan, joka on rakennettu vanhan ruutikellarin tiloihin. Siellä on aterioinut muun muassa Venäjän nykyinen pääministeri ja muita julkisuuden henkilöitä. Ravintolassa voi nauttia vanhojen reseptien mukaan tehdyistä aitovenäläisistä herkuista, joiden hinnat ovat myös edulliset. Alkupalaksi kannattaa ottaa keittoa, esimerkiksi borssia, mutta myös kalaseljanka on hyvää. Viipurissa on edelleenkin ainutlaatuinen, oma tunnelmansa, jonka tunnistaa lyhyelläkin vierailulla. Viipuri oli tunnetusti aikoinaan Suomen ainoa todellinen monikulttuurinen kaupunki, jossa suomalainen, venäläinen, ruotsalainen ja saksalainen kulttuuri elivät suuremmitta ongelmitta rinta rinnan. Paikallisten side Suomeen on myös yhä vahva. Suomalaiset matkailijaryhmät ovat Viipurissa pidettyjä ja odotettuja. Tästä kertonee muun muassa se, että taidemuseossa näyttelyesineistä kerrotaan venäjäksi, englanniksi ja suomeksi. Lähteet: Seura 36/2012, Arvo Vatanen, Postia Viipurista (2004), http://fi.vyborg-info.ru (17.4.2013), http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi (22.4.2013) a) Hur skiljer sig inredningen i det nya tåget från de gamla tågen och vad saknar skribenten? b) Vilka två saker är gemensamma för de två värdefulla byggnaderna som skribenten nämner? c) Vad överraskade skribenten och varför? d) Varför är restaurangbyggnaden som nämns i texten speciell och hurdan mat serveras där? e) Vad var karakteristiskt för Viborg under den finska tiden och hur förhåller man sig till finländare i dag? 12
2 RAKENTEET JA SANASTO Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Åre Åressa on täysin 26 ilmestyä hotellin aamiaiselle pelkässä aluskerrastossa. Jos haluaa varmistua, että näyttää 27, ripottelee kaurapuuron päälle kanelia ja sokeria. Kaurapuuro ja kalsarit ovatkin hyvä valinta, 28 lämpömittari näyttää aamulla 27 pakkasastetta. Ruotsissa murtomaahiihto on taas tulossa muotiin, väittää hotellimme emäntä Eva Johansson. Viime jouluna ja uutena vuotena näin enemmän hiihtäjiä 29 laskettelijoita, hän kertoo. Jos haluatte varmistua siitä, 30 bussilla Ullådaleniin, tunturijonon länsipuolelle! Ullådalen on korkealla, 700 metriä merenpinnan yläpuolella 31 laakso. Siellä tuntee olevansa samalla sekä ylhäällä että alhaalla. Osaa laduista 32 huippukunnossa koko ajan. 26. A luvallinen B luvallista C luvallisena 27. A ruotsalaisesta B ruotsalaiselta C ruotsalaiselle 28. A siten B sillä C siksi 29. A kun B kuin C ja 30. A mene B menet C menkää 31. A sijaitsee B sijainnut C sijaitseva 32. A pitää B pidetään C pidettävä 13
Jotta niitä 33 käyttää, täytyy ostaa latukortti. Pitkille retkireiteille ei 34 latu-uria vaan vain moottorikelkan jälki. Sitä pitkin saa hiihtää ilmaiseksi, mutta 35 vauhtikin pysyy hitaampana, 36 kapeat kilpasukset sille oikein sovi. Hiihtäjien tapakulttuuri on Ruotsissa hieman erilainen kuin Suomessa. Ladulla 37 vasemmanpuoleinen liikenne. Itseään 38 täytyy antaa tilaa. Koirienkin on lupa juoksennella laduilla, ja omistajien 39 korjata jätökset. Laturetkellä voi hyvin kohdata koiran vetämän pulkan, jossa istuu 40 kääritty pikkulapsi. Tärkeä osa hiihtoretkeä on lepohetki, jonka aikana nautitaan kuumaa kaakaota ja syödään 41. Taukotuvan vieraskirjassa miltei jokainen kävijä kiittää vohveleista. 42 ylistetään ihaniksi, 33. A voisi B kannattaisi C pystyisi 34. A vedä B vedetä C vedetty 35. A niinpä B sepä C jopa 36. A eikä B eivätkä C eihän 37. A vallitsee B hallitsee C hillitsee 38. A nopealle B nopeammalle C nopeimmalle 39. A kuuluu B saa C voi 40. A lämpimässä huovassa B lämpimään huopaan C lämpimästä huovasta 41. A vohveli B vohvelin C vohvelilla 42. A Ne B Niitä C Sitä 14
fantastisiksi, superhyviksi. Tosin on niitäkin, jotka puhuvat 43 vohvelihiihdosta, vähän kuten Suomessa sunnuntaihiihtäjistä. Ei tietenkään voi käydä Åressa 44 Åre-skutanin huipulla. Sieltä avautuu mahtava näköala. Åren kylä häviää johonkin tunturin alle, ja joka suuntaan avautuu loputtomia metsämaisemia. 45 Pohjois-Ruotsissa muuta ollakaan kuin metsiä ja tuntureita? 43. A halveksien B halveksimasta C halveksimatta 44. A pistäytyen B pistäytymällä C pistäytymättä 45. A Mahtaako B Lieneekö C Saattaako Lähde: Helsingin Sanomat 16.2.2013 15
A. B. 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på finska på samma konceptpapper. Välj en uppgift ur grupp A och en ur grupp B. Följ de instruktioner som ges för uppgifterna. Kom ihåg att skriva med tydlig handstil. Numrera båda texterna, räkna antalet ord för vardera texten och ange det efter texterna. Skrivuppgiftens längd: 50 70 ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Du har fått ett kryssningspresentkort för två personer till Tallinn. Skriv ett meddelande till din finskspråkiga släkting och försök övertala honom/henne att komma med. Berätta varför du vill att just han/hon ska följa med och föreslå en tidpunkt för resan. ELLER 3.2 Du har vistats en längre tid i en finskspråkig familj. Skriv ett e-postmeddelande till familjen och tacka för vistelsen. Berätta varför vistelsen var speciellt lyckad. Skrivuppgiftens längd: 100 130 ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 Du har sett en person behandla sin hund illa. Skriv ett inlägg på ett diskussionsforum på internet. Beskriv händelsen och ta ställning till om man som utomstående borde ingripa eller inte när man ser någon behandla sitt husdjur illa. ELLER 3.4 Du har fått dålig service när du övernattat på ett hotell på en finskspråkig ort. Skriv en kommentar om servicen till hotellets elektroniska responslåda. Berätta hur du upplevde övernattningen och vilka saker du tycker hotellet borde åtgärda för att förbättra servicen. 16
KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p. 1 1.1c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p. 2 1.2 5 x 2 0 p. x 3 30 p. 3 2 20 x 1/0 p. x 1 20 p. 4 3.1/3.2 33 p. 7 3.3/3.4 66 p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.