SUOMEN PANKK 938 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 939
HELSNK 939 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
T äten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan yhdeksästoista vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta Vuonna 938. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä yksityispankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa. on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 938 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Tällä kertaa tekstiin on lisätty erityinen luku, jossa tehdään selkoa vuoden lopussa toimeenpannun Pankin ohjesäännön muutoksen perusteista ja vaikutuksesta Pankin asemaan. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Tilasto-osastolla, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut osaston esimies. Samaten kuin edellisinä 'kin vuosina vuosikirja julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on sitäpaitsi painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Tilasto-osastolla, huhtikuun 4 p:nä 939. A. E. T U D E.E R.
SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO. E X TE.. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin 'ljuonna '938. Revue generale de la situation economique en 938 000 0000 0. 0 0 0 0 0. Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen. Alteration du reglement de la Banque de Finlandeo.. 0 0 0 0 0 0 0 25 /. Suomen Pankki 'ljuonna 938. La ljanque de P'inlande en 938. 4 48 49 52 53 55. Setelinanto. Emission de billet8. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o. 35 2. Setelinantoa vastaavat varat. Gouverture de l'emi88ion.. 0000000000 3. Kotimainen lainaus. OperationB de pretb interieur8 " 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o. 44 4. Obligatiovarasto. Stock d'obligationb 0000000000000000000000000000000 5. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. EngagementB i vue 0000000000 6. Pankin tila ja omat varat. Bilan et fonda 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7. Tulot ja menot, voittovarojen käyttö. Recette8, depenbe8, benefice net 00 8. Clearingoliike. OperationB de Glearing.. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelinanto. Emission de billets. taulu. 2 3 4 5 6 Setelinanto v. 938. Emis8wn de billetb en 938. 0 0 0 0 0 0 0 0000000.0 2 Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Girculation de8 billet8 i la fin de chaque rrl,.oi8 en 93-938. 0 6 Yleiskatsaus seteliuantoooikeuteen vv. 927-938. Droit d'emisbion en 927-938 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 Yleiskatsaus liikkeessä olevaau setelistöön VVo 927-938. Gircula o tion de8 billet8.en 927-938 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 Liikkeessä oleva Sf.'telistö kuukausikeskimäärin vv. 93-938. Giro culation de8 billetb, montant moyen pour chaque moi8 en 93-938.. 8 Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n 93-938 lopussa. Detail de la circulation 'de8 billet8 i la fin de8 annee8 93-938... 0 0
V 7 taulu. SetelinvaJmistus vv. 93-938. Fabrication de billet8 penåant le8 annee8 93-938... 0 8 Setelinpoltto vv. 93-938. Annulation et destruction de biuetb penåant le8 annee8 93-938... 9 Yleiskatsa.us setelinantoreserviin vv. 927-938. Reserve d'emibbion de biuetb en 927-938... 2 0 Setelinantoreservin suhde setelinanto-oikeuteen vv. 927-938. Rapport entre la reserve d' 6mi8Bion de billetb et le droit d' emibbion total en 927-938... 2 Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 927-938. Rapport entre la re8brve d'emib8ion de billetb et la circulation de8 billet8 en 927-938.......................................... 3 2 Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 927-938. Rapport entre la r/38erve d'emi8bion de billet8 et le8 engagement8 å vue en 927-938... 3 Setelinantoa vastaavat varat. Couverture de l' emission. 3 taulu. Setelinantoa vastaavat varat v. 938. Oouverture de l'emi8bion en 938 4 4 Yleiskatsaus kultakassaan vv. 927-938. Encai88e or en 927-938 8 5 Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 927-938. Rapport entre l'encai88e or et la circuzation de8 billet8 en 927-938' 8 6 Kultakassan suhde vaaditta.essa ma.ksettaviin sitoumuksiin vv. 927-938. Rapport entre l'encai88e or et le8 engagement8 i vue en 927-938............. 9 7 Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv. 927-938. Oomptes courant8 i l'etranger en 927-938... 9 8 Yleiskatsaus varsin,aiseen katteeseen vv. 927-938. Oouverture ordinaire de8 billet8 en 927-938... 20 9 Varsinaisen, katteen, suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 927-938. Rapport entre la couverture ordinaire et la circulation de8 billa8 en 927-938... 20 20 Varsin,aisen katteen suhde vaa.dittaessa maksettaviin sitoumuksiin 2 vv. 927-938. Rapport emre la couverture ordinaire et le8 engagement8 i vue en 927-938... 2 Liikkeessä. oleva aluminiumipronssiraha vv. 934-938. La circmation de monnaie de bronze d'aluminium en 934-938... 2 Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v. 938. Engagements i vue en 938... 22 25 Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 927-938. Engagement8 i vue en 927-938.............................. 32 26 Yleiskatsaus pano- ja ottotiliin vv. 927-938. Oompte8 COurant8 en 927-938... 32 Kotimainen lainananto ja erllllt muut varat. Operations de prets interieurs ~t d'autres actifs. 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v. 938. Pr&8 interieur8 et dautre8 actif8 en 938... 26
24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Pr&s intirieur8 i la fin de chaque moi8 en 93-938... 30 27 Yleiskatsaus koko lainanantoon vv. 927-938. PrBt8 inrerieur8 total8 en 927-938.................................. 33 28 Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv. 927-938. Effets directements e8compre8 en 927-938...................... 33 Konttorien liike'ljaihto. Mouvement general au:e sieges de la Banque. V 29 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv. 926-938. Mouvement general au siege central et Mns le8 8uccursale8 en 926-938 34 Pankin tila ja omat 'ljarat. Bilan et /0008. 30 taulu. Tila vv:n 93-938 lopussa. Bilan i la in de8 exercice8 93-938 36 3 Voitto- ja tappiotili vv. 93-938. Oompte prolits et pertes en 93~938... 40 32 Voittovarojen käyttö vv. 900-938. Repartition des benelice8 de la Banque de Finlande en 900-938... 42 33 Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n 876-938 lopussa. FondB i la in des exercice8 876-938... 44 34 taulu. 35 36 taulu. 37 38 :9 taulu. 40 Clearing-liike. Operation8 de Clearing. Pääkonttorin clearlng-liike vv. 99-938. Operations de Glearing du siege central en 99-938... 46 Haarakonttorien clearing-liike vv. 927-938. Operations d.e Glearing de8 8uccur8ale8 en 927-938.................................. 47 Vekselikurssit. Cours du change. Avista myyntikurssit v. 938. Gour8 du change a vue en 938 48 Avistamyyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautena vv. 93-938. Gour8 moyen8 du change i vue pour chaque moi8 en 93-938... 62 Yleiskatsaus avista myyntikursseihin vv. 88-938. Resum6 de8 cour8 du change i vue en 88-938... 66 Korkomäärät. Tau:e d' escompte. Alin diskonttokorko vv. 867-938. Variation du taux injerieur de l'e8compte durant la periode 867-938... 70 Alin diskonttokorko keskimäärin vv. 867-938. Moyenne du taux inle.rieur de l'e8compte d~rant la periode 867-938... 7 4 taulu. 42 Liikepankit. Les banques commerciales. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Depots a la in de chaque moi8 en 93-938...... Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Pret8 interieur8 a La in de chaque moi8 en 93-938.... 72 72
Vl 43 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Oredit8 a L'etrange'l' a La in ele chaque moi8 en 93-938... 74 44 Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv. 93-938. Dette8 i Z'etrange'l' a La in ele chaque moib en 93-938................ 74 Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 938 lopussa. Le8 D6l6gu68 ele Za Ohambre ele8 Depute8 et Za Di'l'ection ele La Banque ele FinLande i la in de Z'annee 938.................... 76
. KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 938. Vuonna 938 maailmanmarkkinoiden suhdannekehitys oli epämääräinen ja epäyhtenäinen. Samoin Suomen suhdanteissa ilmeni eri suuntiin käyviä vaikutuksia. Toisaalta edellisten vuosien noususuhdanteen luomaa»hyvää aikaa» edelleen jatkui talouselämän eräillä aloilla noustessa vieläpä uusiin huippusaavutuksiin. Toisaalta vientiteollisuutta jo edellisenä vuonna kohdannut laskusuunta jatkui ja syveni viime vuoden aikana aiheuttaen tuotannon supistamista, heikkeneviä liiketuloksia ja huononevia työmarkkinoita. Teollisuuden investointi ja pääomanmuodostus vähenivät, samalla kun sekä viennin että tuonnin arvo aleni. Rahamarkkinat pysyivät keveinä, joskin vuoden loppupuolella alkoi ilmetä alkavan kiristymisen oireita. Valtion talouspolitiikka. Viime vuonna ei tapahtunut muutosta valtion talouspolitiikan perussuunnassa. Eräät toimenpiteet ansaitsevat kuitenkin mainitsemista. Viime vuoden lopussa vahvistettiin vakinainen tullitariffi, jota pitkät ajat oli valmisteltu. Vaikka vakinainen tullitariffi ei sanottavasti muuttanut niitä periaatteita, joille tähänastiset tullitariffit olivat rakentuneet, on pidettävä edistyksenä, että on päästy siitä epävarmuudesta, minkä tullitariffin hyväksyminen aina vuodeksi kerrallaan toi mukanaan. Tullimäärät, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, pysytettiin suurin piirtein entisellään. Niinikään on jatkettu maatalouden hintojen tukemista samojen periaatteiden mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Sen johdosta, että näyttää olevan syytä pelätä työmarkkinoiden huononemista, on valtioneuvoston toimesta valmistettu suunnitelma mahdollisen työttömyyden torjumiseksi.
2 Elinkeinot. Viime vuoden sato oli tyydyttävä siitä huolimatta, että syysviljat paikoitellen talvehtivat huonosti. Ennakkotietojen mukaan oli vehnän, kauran, ohran ja peltoheinän sato jonkin verran edellisen vuoden tulosta suurempi. Sitä vastoin rukiista ja perunasta saatiin pienempi sato kuin vuonna 937. Ennakkolaskelmien mukaan sato määrältään oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna eli noin 4,200 miljoonaa rehuyksikköä vastaten 3,900 miljoonaa vuonna 937. Hintasuhteet olivat kuitenkin epäedullisemmat kuin edellisenä vuonna, minkä johdosta sadon raha-arvo ennakkolaskelmien mukaan oli pienentynyt 7,600 milj. markasta 7,050 miljoonaan. Tärkeimpien viljelyskasvien satojen viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma, jossa viime vuoden ennakkotiedot on verrattu edellisten vuosien lopullisiin satomääriin (tonneissa): Vehniä Rukiita Ohria Kauroja Perunoita Peltolleinää 932... 40,400 329,400 78,900 669,500 983,400 3,06,200 933... 67,000 372,700 78,500 635,500,28,800 2,753,00 934... 89,300 394,900 208,500 776,300,39,400 3,070,900 935.:... 5,200 349,500 65,900 608,900,269,000 3,32,800 936... 43,00 308,200 85,200 692,500,432,900 3,452,900 937... 208,600 43,400 76,000 727,500,387,500 3,546,800 938... 27,000 373,000 99,000 87,000,320,000 4,080,000 Karjataloustuotanto oli viime vuonna ennätyksellisen runsas. Hintasuhteet olivat samalla edullisemmat kuin edellisinä vuosina. Kotieläintuotteiden hintaindeksi oli näet 89 pistettä vastaten 85 pistettä vuonna 937 ja 77 pistettä vuonna 936. Vaikka kasvinviljelystuotteiden hintakehitys oli epäedullinen, nousi maataloustuotteiden kokonaisindeksi siten 89 pisteeseen oltuaan edellisinä vuosina 87 ja 77 pistettä. Toiselta puolen myös maataloustarvikkeiden hinnat ja työpaikat olivat nousussa. Niiden yhteinen hintaindeksi oli viime vuonna 5 pistettä vastaten 05 ja 9 pistettä lähinnä edellisinä vuosina. Maataloustuotteiden vienti ei kehittynyt yhtenäisesti. Tärkeintä tuotetta, voita, vietiin ulkomaille 7,30 tonnia vastaten 3,940 tonnia vuonna 937. Samoin lisääntyi sianlihan vienti 2,20 tonnista 2,720 tonniin, juuston vienti 6,60 tonnista 6,770 tonniin ja vuotien vienti 5,50 tonnista 6,220 tonniin. Sitä vastoin väheni munien vienti 8,930 tonnista 7,880 tonniin ja poronlihan vienti,90 tonnista 780 tonniin. Kun hinnat keski-
määrin olivat vähän korkeammat kuin edellisenä vuonna, tuotti eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti maalle tuloja 698.7 milj. markkaa vastaten 62.4 ja 538.4 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Maatalousväestön toinen tärkeä tulolähde, metsät ja metsät yöt, tuotti viime vuoden alkupuolella runsaamman tulon kuin koskaan aikaisemmin, mutta puutavaramarkkinoilla tapahtuneen käänteen johdosta tämä tulolähde loppuvuodesta alkoi ehtyä. Tehtyjen laskelmien mukaan maalaisväestö hakkuukautena 937-938 metsien myynneistä ja metsä- sekä uittotöistä ansaitsi noin 3,950 milj. markkaa vastaten 3,025 ja,880 miljoonaa lähinnä edellisinä hakkuukausina. Metsien hintojen alennuttua kesällä ja syksyllä 937 saavutetulta huipputasolta metsänomistajat olivat haluttomia myymään metsiään, minkä johdosta myöskään metsätyät hakkuukautena 938-939 eivät saavuta edellisen hakkuukauden laajuutta. Tämän käänteen luonnolliset seuraukset, maalaisväestön ostokyvyn ja työmarkkmoiden huononeminen, eivät kuitenkaan viime vuoden aikana ehtineet sanottavasti tulla näkyviin. Maatalouden ja maanomistajien yleensä edullinen taloudellinen asema ilmeni m. m. maatilojen pakkohuutokauppojen luvun tuntuvasta vähenemisestä. Viime vuonna myytiin näet pakkohuutokaupoissa vain 34 maatilaa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 827. Vertailun vuoksi mainittakoon, että pahimpana lamaaikana myytiin pakkohuutokaupoissa vuosittain yli 4,000 maatilaa. Teollisuustoiminta, joka viime vuosina on voimakkaasti laajentunut saavuttaen vuonna 937 korkeamman tason kuin minään aikaisempana vuonna, ei kokonaisuutena enää kohonnut vuonna 938. Unitaksen indeksien mukaan sen volyymi oli 83 pistettä vastaten 86 pistettä vuonna 937, samalla kun tuotannon arvo oli alentunut 200 pisteestä 77 pisteeseen. Volyymi oli siten supistunut % %, mutta arvo, hintojen laskun johdosta, y!! %. Tästä taantumisesta huolimatta teollisuustoiminta viime vuonna oli vilkkaampaa kuin minään muuna vuonna, ennätysvuotta 937 lukuun ottamatta. Kun teollisuustuotannon bruttoarvo vuosina 937 ja 936 oli 2,076 ja 6,22 miljoonaa markkaa, voidaan arvioida sen viime vuonna olleen tasaluvuin 9 miljardia markkaa. Teollisuustoiminnan viimevuotinen kehitys oli harvinaisen epäyhtenäinen. Toisten teollisuushaarojen tuotanto oli samansuuruinen kuin vuonna 937 taikka vieläpä ylitti mainitun vuoden saavutukset, kun sitä 3
4 SAHATUN PUUTAVARAN HNTAN KEHTYS VUOSNA 935-938. MK STANDARTLTA. 935 936 937 938 nm~v~~maxnmlnmnv~~muxnmlnmnv~~~~lnmlnmnyn~m~xnm MK, MK,000 ~ 000..., ~..-..--._-_.'. ~~--:~. ~~----- 3000 3000..-,,~. -... ~ -.'''',-_..:::::.~...,..-. --.--.' 0,",._._._...'....,', 2 2000 000 000 000 2% x 7"l. 0 4% & 4" f Mäntytset. ----- 2% x 7"l Kuusiset. ------- 4% & 4"f vastoin toisissa haaroissa ilmeni äskeisen suhdannekäänteen aiheuttamaa heikkenemistä, eräissä tapauksissa hyvinkin jyrkkää taantumista. Ulkomaisten markkinain heikkeneminen, menekin supistuminen ja hintojen aleneminen painoivat leimansa vientiteollisuuden kaikkiin haaroihin. Vientiteollisuuden tuotantovolyymia osoittava indeksi aleni siten 8 pisteestä vuonna 937 62 pisteeseen viime vuonna, samalla kun tuotannon a'rvoindeksi putosi 204 pisteestä 44 pisteeseen. Volyymi oli siten supistunut noin 0 %, arvo noin 29 % vuoden 937 saavutuksista. Huomattava on, että vientiteollisuuden tuotantoarvo näin voimakkaasta takaiskusta huolimatta oli vähän suurempi kuin vuonna 936 ja noin 23 % suurempi kuin edellisen noususuhdanteen huippuvuonna 928. Tuotantoindeksien mukaan vientiteollisuus saavutti pohjan kertomusvuoden kolmannella neljänneksellä noustaksensa jälleen viimeisen neljänneksen aikana. Puutavaramarkkinoilla vuonna 937 alkanut laskusuunta painoi leimansa tilanteeseen vuoden 938 alkaessa. Kun kulutus oli pienentynyt, olivat varastot ostajamaissa normaalia suuremmat, mikä vuorostaan vähensi ostohalua. Viime vuoden alkaessa oli Suomesta myyty vain hieman ) Käyrät osoittavat asianomaisina kuukausina noteeratun puutavaran hintoja; loppuvuoden noteeraukset koskevat seuraavan vuoden laivauksia.
yli 00,000 standarttia.sahatuotteita eli vain kuudenneksen siitä määrästä, mikä vuotta aikaisemmin oli sijoitettu. Talven ja kevään kuluessa kaupanteko oli laimeata, hinnat alenivat ja ostajat olivat pidättyväisiä. Elokuussa hintataso saavutti pohjan ja vahvistui sen jälkeen hiukan. Kun sahat olivat ostaneet suurimman osan tarvitsemaansa raakapuuta edellisen vuoden huippuhintoihin, tuotti viime vuoden toiminta tappiota useimmille niistä. Tuotantoa supistettiin jatkuvasti kansainvälisin sopimuksin. Suomi ei kuitenkaan saanut sijoitetuksi edes koko sallittua kiintiötä, mutta ostajain pidättyväisyys oli sikäli edullista, että ostajamaiden varastot kertomusvuoden päättyessä olivat tuntuvasti pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan vietiin ulkomaille 864,600 standarttia vastaten,026,900 ja,00,00 standarttia vuosina 937 ja 936. Huomiota ansaitsee, että höylätyn tavaran ja laatikkolautojen vienti lisääntyi kaikkien muiden laatujen yleensä supistuessa. Sahatuotteiden viennistä saatiin 2,074.3 milj. markkaa vastaten 2,738.6 miljoonaa vuonna 937 ja 2,02.5 miljoonaa vuonna 936. Pyöreän puun vienti väheni tuntuvasti, mutta hintasuhteet olivat osaksi edulliset. Kaivospylväitä ja paaluja vietiin ulkomaille,624,800 m 3 vastaten 2,084,700 m 3 vuonna 937, mutta niiden arvo väheni vain hieman, 369.5 milj. markasta 366.3 miljoonaan. Tuntuvampi oli hiomapuun vientimäärän supistuminen, nimittäin,552,00 m 3 :stä vuonna 937 89,900 m 3 :iin. Siitä saatu tulo väheni niinikään jyrkästi eli 34.9 milj. markasta 209.4 miljoonaan. Faneerimarkkinat olivat viime vuonna heikommat kuin vuonna 937. Hinnat olivat alkaneet laskea jo viimeksi mainitun vuoden loppupuolella, ja laskua jatkui aina viime vuoden syksyyn, jolloin hinnat vakaantuivat uudelle, entistä paljon aemmalle tasolle. Kun osa vientiä oli myyty edullisemman hintatason vallitessa, saatiin viennistä suunnilleen sama keskihinta kuin vuonna 937. Ostajat olivat pidättyväiset, ja menekki pieneni, vaikka tehtaiden tuotantokyky vuonna 937 suoritettujen laajennusten johdosta oli lisääntynyt. Faneerin vienti väheni määrältään 7,300 tonnista 55,400 tonniin ja arvoltaan 457. milj. markasta 425.9 milj. markkaan. Myös lankarullien vienti pieneni sekä määrältään että arvoltaan. Lankarullia vietiin kaikkiaan 4,954 tonnia vastaten 6,374 tonnia vuonna 937 ja niiden arvo oli 38.7 milj. markkaa vastaten 48.2 miljoonaa edellisenä. vuonna. 5
6 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUO~)lNA 935-938. MK TONNLTA. 935 936 937 938 ldmmvndm~xnml[nmyn~mulnmlnmwvnwmulnmlrrnwyndmuxnn MK,, MK 3000,... 3000 2000 000!-~--~, ~ " '-....--R."r "... ~,..,... ',- 000 ~--...,--... 000 00 o........... 2000 o lmwlnlm~xndl rrmmvlllnllll nnmvllm'lllxldl Dmmynll~XnD. 0 935 936 937 938 Sulfiittiselulo88. Sulfaattiselulosa.. Märkä puuvanukp, kuiva paino. Sellulosateollisuudelle kulunut vuosi oli raskas. Hintataso, joka jo edellisenä vuonna oli alkanut laskea, aleni jyrkästi painuen vuoden lopussa puoleen kesällä 937 noteeratuista hinnoista. Suurin osa tuotantoa oli tosin etukäteen myyty edullisempiin hintoihin, mutta ostajat eivät kulutuksen supistuessa voineet vastaanottaa sovittuja määriä ja myyjien oli pakko suostua lykkäyksiin ja hintojen alentamiseen. Menekin vaikeutuessa pohjoismaiset tuottajat sopivat tuotannon rajoittamisesta, minkä johdosta tehtaat joutuivat keskeyttämään työnsä melkoiseksi ajaksi. Kun ei siten voitu käyttää tehtaiden koko tuotantokykyä ja kun raakatavara oli ostettu kalliina aikana, teollisuusyritysten kannattavuus huononi~ Vaikka sellulosateollisuuden tuotantokyky, varsinkin sulfaatin valmistuksen alalla, oli suurempi kuin vuonna 937, pieneni sellulosan vienti. Sulfiittisellulosaa vietiin ulkomaille 669,700 tonnia vastaten 823,600 tonnia vuonna 937 ja 757,600 tonnia vuonna 936, kun taas sulfaattisellulosaa vietiin 35,700 tonnia vastaten 355,700 ja 323,200 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Sellulosan viennin arvo oli viime vuonna kaikkiaan,930.4 milj. markkaa eli siis pienempi kuin vuonna 937, jonka aikana saatu ennätystulo oli 2,076.0 milj. markkaa, mutta sen sijaan suurempi kuin vuonna 936 ja sitä edellisinä vuosina.
7 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA 935-9)8. MK TONNLTA. 935 936 937 938 rrmwy~wm~dlrrmwynmm~ndlnmwynmd~nmdmwynm.~xnn M" MK..-.....-. - -..-. 6000--------+--------+----=--.!: - ':O '"'... --------6000 5000...,---- ---.... 'tooo.. \ -.- -.- -.- -.- - -.- - -.- -t- -.- - -.- - - -.- _'"-4000 3000 -' 3000 --------,~~~----'. ~. -... ~+-o-'_-'...,.... '------+--'t-,-_-_-_-_-_-_-'-' 2000 2000 5000 000 000 o 0 nmwvnmm~lmlnmwynmm~xnmlnmwynmm~nmlnmwynmm~xnm 935 936 937 938 Kirjoituspaperi. ----- Voimapaperi. ---- Sanomalehtipaillopapel i. Hiomateollisuuden suhdanteet huononivat niinikään. Kun varastot kertomusvuoden alussa olivat suuret ja kulutus oli supistunut, oli tuottajien pakko suostua laivausten lykkäyksiin ja hintojen alennuksiin. Seurauksena oli, että tuotantoa supistettiin ja vienti väheni. Paperivanuketta vietiin ulkomaille 224,600 tonnia kuivaa painoa vastaten 290,600 ja 277,700 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Tämän viennin arvo oli viime vuonna 244.0 milj. markkaa vastaten 27. ja 28.4 miljoonaa vuosina 937 ja 936. Pahvi- ja kartonkimarkkinoiden kehitys oli samanlainen kuin edellä käsiteltyjen teollisuushaarojen. Vienti supistui melkoisesti, mutta oli kuitenkin suurempi kuin aikaisemmin, vuoden 937 ennätystä lukuun ottamatta. Kaikkiaan vietiin pahvia ja kartonkia ulkomaille 00,700 tonnia vastaten 20,300 tonnia vuonna 937 mutta 95,00 tonnia vuonna 936. Tästä viennistä saatiin viime vuonna 209.2 milj. markkaa vastaten 236.6 ja 75.6 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Myös paperiteollisuus toimi ilmeisen laskukauden merkeissä. Kulutus, joka oli alkanut vähetä jo vuoden 937 jälkipuoliskolla, supistui jatkuvasti vuoden 938 aikana. 'l'ämän johdosta tehtaiden oli pakko supistaa tuotantoaan huomattavasti sen mukaan, mitkä supistusprosentit pohjoismaiden eri
8 paperialojen yhtymät vuoden eri aikoina katsoivat tarpeellisiksi. Kun viime vuonna asennettiin paikalleen kuusi uutta paperikonetta, ei vienti pienentynyt niin paljon kuin markkinain huononeminen muuten olisi edellyttänyt. Uudistushalu väheni kuitenkin viime vuonna vallinneiden olosuhteiden takia. Paperin hinnat olivat vuoden alussa korkeammat kuin edellisenä vuonna, mutta nousu oli pienempi kuin paperiteollisuuden raakaaineiden hintojen kohoaminen. Kertomusvuoden varrella paperihinnat jälleen alenivat, eräiden paperilajien jopa 20-50 %. Mutta kun suuri osa tuotantoa oli myyty etukäteen, ei hintainlasku ehtinyt vaikuttaa koko voimallaan, vaikkakin tuottajien oli pakko suostua erinäisiin hinnansupistuksiin. Kalliit raaka-aineet olivat tälläkin alalla omansa heikentämään liikeyritysten taloudellisia tuloksia. Kaikkiaan vietiin viime vuonna ulkomaille 463,600 tonnia paperia vastaten 58,00 ja 453,00 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Paperin vientiarvo nousi kuitenkin uuteen ennätykseen, nim.,070.5 milj. markkaan vastaten,042.4 ja 842.2 miljoonaa vuosina 937 ja 936. Kotimarkkinateollisuuden ja varsinkin eräiden sen haarojen alalla jatkuivat edellisinä vuosina vallinneet suotuisat olosuhteet. Vientiteollisuuksien toiminnan supistamista ja metsätöiden vähenemistä aikanaan seuraava ostokyvyn huonor.eminen ja kotimarkkinateollisuuden menekin supistuminen eivät vielä viime vuonna ehtineet tulla näkyviin. Näiden teollisuushaarojen yhteistä tuotantovolyymia osoittava indeksi kohosi kertomusvuonna 200 pisteeseen vastaten 90 ja 65 pistettä vuosina 937 ja 936; se oli siten suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Myös tuotannon arvoa osoittava indeksi saavutti uuden huipun, 204 pistettä, vastaten 98 ja 56 pistettä lähinnä edellisinä vuosina. Puheena oleva tuotanto oli vielä vuoden loppukuukausina sekä volyymiltaan että arvoltaan suurempi kuin vuonna 937. Kotimarkkinateollisuuden eri haarojen kehitys oli epäyhtenäinen. Tuotannon volyymi lisääntyi ennen kaikkea rakennusaineteollisuudessa, 2 %, ravinto- ja nautintoaineteollisuudessa, 7 %, sekä metalli- ja koneteollisuudessa 4 %. Sitä vastoin se supistui nahka- ja jalkineteollisuudessa 4 % ja kutomateollisuudessa 4 %. Rakennustoiminta oli suunnilleen yhtä vilkasta kuin lähinnä edellisenä vuonna. Kuitenkin suhdanteiden huononeminen johti siihen, että teollisuuden rakennustoiminta supistui, sitä myöten kuin aikaisemmin alulle pannut rakennustyöt valmistuivat, ja että myös maatalouden rakennustoiminta laimeni, kun metsistä saadut tulot viime syksynä vähenivät,.
Sitä vastoin kaupunkien rakennustoiminta jatkui vilkkaana koko vuoden. Kaikkiaan sementin laskutus nousi 475,500 tonniin vastaten 472,600 tonnia vuonna 937 ja 336,200 tonnia vuonna 936. Sen jälkeen kun uusi sementtitehdas oli valmistunut, kotimainen tuotanto riitti kysyntää tyydyttämään, joten ei enää, niinkuin vuonna 937, tarvinnut tuoda sementtiä ulkomailta. Helsingissä valmistui 239 uutta rakennusta vastaten 9 edellisenä vuonna, ja niiden kuutiotilavuus nousi,66,000 m 3 :iin vastaten,386,000 m 3 vuonna 937. Helsingin rakennustoiminta oli siten vilkkaampaa kuin minään vuonna vuosien 928-929 kiihkeän rakennuskauden jälkeen, mutta ei kuitenkaan saavuttanut mainittujen vuosien ennätystuloksia. Pääkaupungin rakennustoiminnassa ei vuoden lopussakaan ilmennyt laimenemista, vaan viittaavat merkit sen jatkumiseen entisessä laajuudessa. 9 Työmarkkinat. Suurimman osan viime" vuotta työmarkkinat olivat hyvät. Eräillä aloilla ilmeni työvoiman puutettakin. Vuoden loppupuolella työmarkkinoilla kuitenkin edellisessä mainituista syistä alkoi näkyä huononemisen merkkejä. Työttömyyttä ei tosin laajemmalti syntynyt, mutta kehityksen huononeva suunta oli ilmeinen. Työnvä,litystoimistoihin ilmoittautuneiden työnhakijain luku oli vuoden loppupuolella vähän suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna, ja jälleen käytäntöön otettuihin työttömyyskortistoihin oli vuoden viimeisenä päivänä merkitty noin 3,600 työtöntä. Tämä luku oli kuitenkin pieni siihen katsoen, että työttömien luku viime lamakautena ajoittain ylitti 90,000:n. Työrauha säilyi hyvänä, jotakuta poikkeusta lukuun ottamatta. Palkkataso kohosi kertomusvuoden alkupuolella melkoisesti, joskaan ei yleensä yhtä voimakkaasti kuin vuonna 937. Maataloustyöväen palkkaindeksi oli viime vuonna keskimäärin 23 pistettä (926--28 = JOO) vastaten 03 ja 9 pistettä vuosina 937 ja 936. Suhdanteiden heikkeneminen ei vielä kertomusvuoden lopulla ollut johtanut palkkatason alenemiseen, mutta kyllä osittain, milloin työaikaa oli rajoitettu tai työtilaisuuksia vähennetty, palkkatulojen alkavaan supistumiseen. Ulkomaankauppa. Viime vuonna taittui se jatkuvan laajenemisen ja vilkastumisen suunta, joka oli ominainen vuosien 932-937 ulkomaan- 2
0 kaupalle. Tämä tulee selvästi näkyviin seuraavasta asetelmasta, joka valaisee kehitystä viime suhdannehuipusta alkaen. Tuonnin (--) Tuonti Vienti Koko kauppavaihto t.ai viennin (+) enemmyys Vo]yynli' ~~ (93 = 00) Milj. Mj. lfilj. Milj. Tuont,i Vienti 928 8,02.9 6,245.3 4,258.2 -,767.6 69.4 4.2 929 7,00.4 6,429.7 3,43. 57. 7 54.8 49.8 930 5,247.7 5,404. 0,65. 8, T 56.4 4. 2 34.5 93 3,464.7 4,456. i 7,92. 4 + 992.0 0.4 36.5 932 3,502.3 4,63. 5 8,33.8 +,29. 2 98.2 43.9 933 3,928. 5,297.7 9,225.8 +,369.6 5.9 65.8 934 4,776.4 6,226.0,002.4 +,449.6 49.6 80.2 935 5,344.4 6,240.5,584.9 + 896. 65.7 9. 6 936 6,369.0 7,222.6 3,59. 6 + 853.6 84.7 27.9 937 9,306.4 9,379.7 8,686. + 73.3 230.4 229.9 938 8,607.3 8,398. :0 7,005.3 209.3 230.8 203.8 Koko kauppavaihdon arvo aleni viime vuonna,680.8 milj. markkaa eli 9.0 %. Tästä vähenemisestä huolimatta ulkomaankauppa sekä arvoltaan että määrältään oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna lukuun ottamatta ennätysvuotta 937. Tuonti oli määrältään suunnilleen sama kuin vuonna 937, mutta hintojen alenemisen takia sen arvo väheni 699. milj. markkaa eli 7.5 %. Viennin volyymi sitä vastoin oli.4 % pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta kun vientitavaroiden hinnat keskimäärin olivat vähän korkeammat kuin vuonna 937, sen arvon alennus oli 98.7 milj. markkaa eli 0.5 %. Näin edulliset hintasuhteet johtuivat pääasiallisesti siitä, että suuri osa vientiä myydään pitkäaikaisin sopimuksin, joten viinle vuoden hintainlasku ei koko voimallaan ehtinyt vaikuttaa vientiin. Kun viennin arvo täten oli 8,398.0 milj. markkaa ja tuonnin arvo 8,607.3 miljoonaa, syntyi 209.3 milj. markan suuruinen tuontienemmyys. Tällöin on tosin huomattava, että tuontiin sisältyi 9. milj. markan arvosta kultaa, joka oli ostettu paljon aikaisemmin. Mutta vaikka tämän vähentäisi tuonnista, jäisi kauppatase tuontivoittoiseksi, mikä tosiasia on omansa herättämään sitä enemmän huomiota, kun Suomen ulkomaankauppa aina vuodesta 930 alkaen on ollut vientivoittoinen. Näin tapah-
tunut käänne on ominainen Suomen suhdannekehitykselle, ja on siten ollut odotettavissa sen tapahtuvan suhdannenou'sun päätyttyä. Sen lisäksi, mitä edellisessä on esitetty tärkeimpien vientitavaroiden viennin viimevuotisesta kehityksestä, on syytä esittää seuraava asetelma, josta näkyy, mikä osuus eri elinkeinonhaaroilla oli viime vuosien viennissä. Takaisinvienti ei sisälly näihin lukuihin. Puuteollisuus Paperiteollisuus laatalous lluut elinkeinot no' Vuosi Milj. llilj.... lili. ~;) 0'.0,0 Milj.,0 928... 3,495 56.5,867 30.2 669 0.8 60 2.5 929... 3,494 54.8,90 29.8 747. 7 235 3.7 930... 2,640 49.4,840 34.4 623. 7 242 4.5 93...,783 40.5,828 4. 5 589 3.4 203 4.6 932...,670 36.7 2,057 45.2 598 3. 227 5.0 933... 2,285 43.4 2,08 40. 573 0.9 293 5.6 934... 3,037 49.2 2,278 36.9 50 8. 355 5.8 935... 2,70 43.8 2,56 40.6 56 9. 406 6.5 936... 3,053 42.7 2,900 40.5 668 9.3 539 7.5 937... 4,78 45. 3,630 39. 747 8.0 727 7.8 938... 3,385 40.6 3,458 4.5 839 0. 653 7.8 Niinkuin tästä näkyy, nousi ainoastaan maataloustuotteiden vientiarvo suuremmaksi kuin vuonna 937. Sitä vastoin muiden elinkeinojen vienti väheni arvoltaan. Puuteollisuuden viennin arvo aleni 793 milj. markkaa, minkä johdosta tämä elinkeinonhaara jälleen menetti ensimmäisen sijansa ulkomaankaupassa; sen osuus kokonaisviennistä oli kuitenkin 40.6 %. Ensimmäiselle sijalle nousi paperiteollisuus, jonka osalle tuli 4. 5 % viime vuoden viennin arvosta. Myös»muiden elinkeinojem viennin yhteenlaskettu arvo supistui, mutta vain 74 milj. markkaa, minkä johdosta sen osuus kokonaisviennistä pysyi entisellään. Tämän ryhmän suhteellisen hyvä tulos johtui siitä, että m. m. kuparia, eräitä koneita, graniitti- ja fajanssiteoksia, räjähdysaineita ja tulitikkuja vietiin suhteellisen runsaasti ulko- maille. Tuonnin rakennetta valaisee alempana oleva taulukko, jossa tuonti on jaettu tavaroiden tarkoituksen mukaan.
2 Tuonti jaettuna tavaroiden tarkoituksen mukaan. Kulutustavarat Elintarvikkeet ja Valmiit teouisuus- Raaka-aineet ja nautintoaineet tuotteet puolivaimlst,eet Tuotantotavarat Kulietusneuvot, koneet y. m. tuotantovälineet Mi\J. i % Mlli. % Mili. % Mlli. T""% 928 929 930 93 932 933 934 935 936 937 938... 9-93.... 928.... 929.... 930.... 93.... 932.... 933.... 934.... 935.... 936.... 937.... 938.... 2,04.4,878.8,30. 689.9 860.4-848.8 838.9 823.3 986.4-,76.4-,200.3.Arvo ja suhde koko tuontiin 25,5/,933.9 24. 2,635.8 26.8,654.7 23.6 2,280.4 24.8,48.4-2.9,972.7 9.9 880.0 25,4,382.5 24.6 687.7 9.6,49.4 2.6 724.6 8.4-,802.7 7.6 936.5 9.6 2,253,4 5.4-,095. 20.5 2;433.0 5.5,23. 9.3 2,958.9 2.6,826.2 9.6 4,299.7 4.0,93.3 22.2 3,570.9 32.9 32.6 37.6 39.9 42.6 45.9 47.2 45.5 46.5 46.2 4.5,40.8,87.5 825.5 52.3 462.8 552.0 747.6 993.0,92.6 2,005.3,922.8.Arvo v:n 93 hintojen mukamn ja paljousindeksi, jos 9-93 = 00 87.2 00 ' 88.3 00 50.7 00 203. 08 230.5. 26 268.2 78 202,4 08 85. 20 250.6 66 85.9 99 36.9 55 258.5 72 25.0 67 7.3 33 23.0 4 22.4-65 87.8 99 20. 39 30.2 70 97.0 0 267. 77 40.5 75 45.9 65 346.7 230 36.3 73 72.2 95 369.8 245 69.2 90 92.7 28 386.3 256 59.2 85 254.0 288 495.9 329 82.4 97 269.5 305 45U 300 43.8 69.7 35.4-95.2 64.4 5.6 56.8 78.3. 48.7 232.4-93.5 7.5 7.0 5.7 4.8 3.2 4. 5.6 8.6 8.7 2.6 22.3 00 388 309 27 47 8 30 79 254 339 53l 442 Niinkuin tämän asetelman edellisestä osastosta näkyy, johtui tuonnin väheneminen tuotantotavaroiden tuonnin arvon supistumisesta, kun sitä vastoin välitöntä kulutusta palvelevien tavaroiden tuonti arvoltaan oli vähän suurempi kuin vuonna 937. Enimmin vaikutti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuonnin väheneminen, joka arvoltaan oli 728.8 milj. markkaa eli 7.0 %. Tähän vaikuttivat hintojen aleneminen ja tuontivolyymin supistuminen suunnilleen yhtä paljon. Näiden tavaroiden tuonti oli, vähenemisestä huolimatta, arvoltaan tuntuvasti suurempi kuin vuonna 928. Kuljetusneuvojen ja koneiden tuonti supistui volyymiltaan suhteellisen paljon, 6.7 %, mutta kun niiden keskihinta oli korkeampi kuin edellisenä vuonna, aleni niiden tuonnin arvo vain 4. % eli 82.5 milj. mark-
kaa. Tämänkin ryhmän tuonti oli suurempi kuin vuonna 928. Valmiiden teollisuustuotteiden tuonti lisääntyi arvoltaan 87. milj. markkaa eli 4.8 %. Volyymin lisäys oli vähän suurempi eli 6. %,mutta keskihinta oli vähän alempi kuin edellisenä vuonna. Volyymiltaan tämän ryhmän tuonti oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Mitä lopuksi tulee elintarvikkeisiin ja nautintoaineisiin, lisääntyi niiden tuonti volyymiltaan 4.6 %, mutta kun niiden keskihinta aleni.0 %, ei niiden tuonnin arvo kohonnut enempää kuin 23.9 milj. markkaa. Puheena olevien tavaroiden tuonti ei viime vuonna volyymiltaan noussut vuosien 928 ja 929 ennätystuonnin tasolle. - Vaikka viime vuoden tuonti sisälsi suhteellisesti vähemmän tuotantotavaroita ja enemmän kulutustavaroita kuin lähinnä edellisinä vuosina, mikä oli seurauksena investoimistoiminnan vähenemisestä, oli tuotantotavarain suhteellinen osuus 63.8 %, mikä on sangen paljon verrattuna vuoden 928 vastaavaan lukuun, 50.4 %:iin. Tuonnin ja viennin arvo sekä niiden välinen erotus oli kuluneen vuoden eri kuukausina seuraava (milj. markoin): '.ruolulin (-) Tuonti Vienti tai viennin (+) enemmyys Tammikuu............................ 686.3 522.2-64. Helmikuu............................. 578. 473.3-04.8 Maaliskuu... 680.3 545.4-34.9 Huhtikuu.......................... 687.6 528.s -58.s Toukokuu........................... 782-.7 636.8-46.4 Kesäkuu...... 700.0 826.5 +26.5 Heinäkuu.......................... 702.6 8.3 +08.7 Elokuu... 73. 6 833.9 +02.3 Syyskuu...... 744.7 789.0 + 44.3 Lokakuu...... 760.0 877.5 +7.5 Marraskuu... 777.0 773. - 3.9 Joulukuu......... 776.4 780.7 4.3 Yhteensä ----------------------~--- 8,607.3 8,398.0-209.3 + 3 Toisin kuin ulkomaankauppa laajeni kotimaankauppa viime vuonna suhdannekäänteestä huolimatta, mikä on hyvänä osoituksena siitä, ettei tämä vielä ollut ehtinyt vähentää laajojen kansalaispiirien ostokykyä. Yhdeksän suuren tukkuliikkeen myynti lisääntyi vuodesta 937 6.5 % ylittäen samalla vuoden 928 huipun 43.9 %:lla. Koska hintataso viime vuonna oli alempi kuin lähinnä edellisenä, lisääntyi myytyjen tavaroiden määrä enemmän kuin myynnin arvo.
4 Rahamarkkinat. Säästöpääomien kerääntyminen oli vnme vuoden alkupuolella ennätyksellisen runsasta, mutta vuoden jälkipuoliskolla tässä edullisessa kehityksessä tapahtui käänne huonompaan. Kun luoton kysyntäkin vuoden loppupuolella väheni, rahamarkkinat koko kertomusvuoden ajan pysyivät keveinä. Viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma. Rahamarkkinat vuosina 928~938, milj.. Vuoden tai kuukau, Liikepankkien t< t< Suomen Pankin luotonotto ==: g.g. '= \... os ", ~g ------ <X ~~..... >-3 o~ ~ e.~el '" ~~ ~-= ~ "" S-~ \fjg ~~ =~ ~ ~~ ~~ '" ::: ~i "'~. ~=., å[ ~~ jooo a den päättyessä ::r g»;' g,el... '"...... 0", 'i' i 928... 5,843.2,536.7 7,379;9 9,524.8 2,44.9 879.2 676.8 208.7 929... 5,995.2,486. 7,48.3 9,566. 2,084.8 83.3 550.4 535.5 930... 6,42.3,555.5 7,697.8 9,200.0,5Ö2.2 785.3 49.6 ' 792.7 93... 5,743.5,635.0 7,378.5 8,698.3,39.8 826.4 482.8 306.2 932... 5,547.5,607.2 7,54.7 8,28.6,063.9 97.2 30. 492. 933... 5,732.,765.8 7,497.9 7,639.6 ' 4.7 75.6-89.3 934... 6,09.9,524.9 7,634.8 7,43.6-22.2 672.4 -,36. 935... 6,345.2,62.0 7,966.2 7,448.6-57.6 78.9-86.0 936... 6,775.8,822.2 8,598.0 7,372.8 -,225.2 949.5-506.3 937... 7,786. 2,244. 0,030.2 8,608.6 -,42.6,079.6-468.3 TammilolU... '. 7,906.3' 2,24.3 0,47.6' 8,742.3 -,405.3,56.8-425.0 Helmikuu...,8,044.3 2,237.0 0,28.3 9,042.4 -,238.9,33.8-389.2 Maaliskuu... 8,257.6 2,364.4 0,622.0 9,24.8 -,497.2,456.2-247.7 Huhtikuu... '8,363.8 2,497.5 0,86.3 9,347.6 -,53.7,526.6-2.9 Toukokuu... 8,42.7 2,487.0 0,899:7 9,370.2 -,529.5,585.4-225.4 Kesäkuu... 8,573.3 2,64.0,87.3 9,362.7-,824.6,562.7-254.3 Heinäkuu... 8,627.4 2,598.3,225.7 9,395.0 -,830.7,545.7 '- 253.0 Elokuu... 8,593.6 2,590.9,84.5 9,233.5 -,95.0,507.6-205.0 i Syyskuu... 8,499.5 2,338.0 0,837.5 9,225.8 -,6.7,55.0 -- 38.7 938 Lokakuu... 8,424.5 2,297.2 0,72.7 9,263.0 -,458.7,376.9-400.8 \ Marraskuu... 8,384.4 2,23.4 0,597.8 9,22.7-,475.,247.2\ - 459.6 Joulukuu... 8,442.6 2,32.2 0.754.8 9,22. -,542.7,77. -,575.7 Liikepankkien talletustilit kohosivat viime vuonna 656.5 milj. markkaa. mutta shekkitilit vain 68. miljoonaa. Niiden yhteenlaskettu luotonotto lisääntyi siten 724.6 milj. markkaa eli 7.2 %, kun lisäys vuonna 937 oli ollut,432.2 milj. markkaa vastaten 6.7 %. Verrattuna aikaisempiin vuosiin viime vuoden lisäys kuitenkin oli suhteellisen runsas. Liikepankkien luotonanto kehittyi samantapaisesti kuin luotonottokin; sekin lisääntyi
voilnakkaasti alkuvuodesta, jolloin runsaat metsät yöt ja raakapuun korkeat hinnat tehostivat tavallista kausikehitystä, mutta väheni syyspuolella. Vuoden 938 viimeisenä päivänä liikepankkien luotonanto kuitenkin oli 603.5 milj. markkaa eli 7.0 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaava lisäys vuonna 937 oli,235.8 milj. markkaa eli 6.8 % mutta että luotonanto edellisinä vuosina oli supistunut. Edellisinä vuosina kehittynyt rahanrunsaus painoi koko kertomusvuoden ajan leimansa liikepankkien asemaan. Luotonoton enemmyys, joka vuoden alkaessa oli,42.6milj. markkaa, kohosi elokuun loppuun mennessä aina,95.0 miljoonaan, mutta pieneni sitten jälleen painuen,542.7 milj. markkaan joulukuun viimeisenä päivänä. Puheena oleva enemmyys oli silloin 2. miljoonaa suurempi kuin kertomusvuoden alkaessa. Sen sijaan liikepankkien kassavarojen kehitys vuoden lopussa viittasi rahamarkkinain kiristymiseen. Kassavarat, jotka kuukausi kuukaudelta olivat runsaammat kuin samaan aikaan vuonna 937, vähenivät joulukuussa ensimmäistä kertaa edellisen vuoden tason alapuolelle. Niiden määrä,,234.4 milj. markkaa, oli kuitenkin sinänsä hyvin runsas verrattuna siihen, mikä edellisinä vuosina oli tavallista. Liikepankkien suhde ulkomaihin oli kertomusvuoden aikana melko edullinen. Niiden ulkomainen nettosaatava nousi 92.3 milj. markasta vuoden 937 päättyessä 363. miljoonaan elokuun lopussa ja oli vuoden 938 lopussa 45.2 milj. markkaa. Liikepankkien rahanrunsaus vuoden alkupuolella johtui osaksi siitä, että säästöpankeilla ja eräillä muilla luottolaitoksilla silloin oli suuret sijoitusta odottavat kassavarat, jotka oli väliaikaisesti sijoitettu liikepankkeihin talletus- ja shekkitilille. Tällaisten varojen määrä nousi,543.6 milj. markasta vuoden alkaessa,76.0 miljoonaan heinäkuun päättyessä. Mutta sen jälkeen varsinkin maaseudun luotonkysyntä vilkastui lisäten säästöpankkien sijoitusmahdollisuuksia. Kun uusia talletuksia kerääntyi verrattain vähän, säästöpankit nostivat liikepankkeihin tallettamiansa varoja, minkä johdosta tällaisten velkojen määrä liikepankeissa pieneni,262. milj. markkaan vuoden päättyessä. Vuoden varrella tapahtunut vähennys oli siten 28. 5 milj. markkaa. Talletusliikkeen kehitystä valaisee seuraava asetelma, jossa ei ole otettu huomioon liikepankkien eikä Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:n muilta kotimaisilta luottolaitoksilta vastaanottamia talletuksia. Vuoden 938 luvut ovat osaksi arvioituja. 5
6 Talletuksia 3/2 938 Llsiys v. 988 L~ys v. 937 Lisäys v. 936 Lisiys v. 935 Liikepankit (yleisöltä)... Hill. Mllj. Mill. Mj. Mill. 9,492.7,006. 82.9 525. 240. Säästöpahkit... 7,786. 85.8,060.7 673.6 433.5 Postisäästöpa.n.kki... 502.0 47.5 52.8 25.4 20.3 Osuuskassat...,384.0 237.3 352.8 78.2 93.9 Osuuskassojen Keskuslainarahasto (yleisöltä)... 74. 6.8 7.7 5.7 8.6 Osuuskauppojen säästökassat... 700.4 76.3 9. 54.2 29.6 Hypoteekkilaitokset... 6.0.8 0.4 0.6-0.7 Yhteensä 9,945.3 2,227. 2,406.8,462.7 825.3 Säästöpääomia ei viime vuonna kerääntynyt luottolaitoksiin aivan yhtä runsaasti kuin vuonna 937, mutta lisäys, 2.6 %, oli joka tapauksessa, suurempi kuin yleensä edelläkäyneinä vuosina. Vastaava suhdeluku oli näet vuonna 9375.7 % mutta vuosina 936 ja 935 vain 0.6 % ja 6.3 %. Suomen Pankin aseman kehitys, jota yksityiskohtaisemmin käsitellään edempänä tämän esityksen kolmannessa osassa, antaa suunnilleen saman kuvan viimevuotisista rahamarkkinoista. Rediskonttausta ei lainkaan esiintynyt, mutta keskuspankin suoranainen luotonanto lisääntyi alkuvuodesta supistuaksensa syyspuolella jälleen. Vuoden viimeisenä päivänä se oli,77. milj. markkaa eli 97.5 miljoonaa suurempi kuin sen alkaessa. Setelistö, joka edellisinä vuosina oli lisääntynyt voimakkaasti, kasvoi alkuvuodesta uuteen huippuun, mutta pieneni sitten niin, että se vuoden päättyessä oli vain 34. milj. suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Valuuttavarasto oli koko kertomusvuoden ajan harvinaisen runsas, mutta setelinantoreservi oli verrattain pieni johtuen pääasiallisesti kirjanpitoseikoista, niinkuin edempänä osoitetaan. Rahamarkkinoiden keveyttä hyväksi käyttäen valtio, eräät kunnat, luottolaitokset ja teollisuusyritykset emittoivat uusia obligatiolainoja osaksi vanhojen, kalliimpikorkoisten lainojen konvertoimiseen, osaksi lyhytaikaisten luottojensa vakauttamiseen. Kaikkiaan emittoitiin uusia lainoja noin,200 milj. markan nimellisarvosta. Lisäksi alennettiin useiden vanhojen obligatiolainojen korkoa obligatiokirjoja leimaamalla. Siitä huolimatta, että kauppatase oli tuontivoittoinen, olivat maksutaseen tulot sen menoja suuremmat. Vielä ei tosin ole saatavissa kaikkia maksutaseen laskemiseen tarvittavia tietoja, mutta ennakkoarvioiden perustalla saa kuitenkin käsityksen siitä, minkä suuntaiseksi se muodostuu. Kauppataseen tulos oli noin 285 milj. markkaa huonompi kuin vuonna
7 937, se kun päättyi noin 20 milj. markan tuontienemmyyteen vastaten 75 miljoonan vientienemmyyttä edellisenä vuonna.. Edelleen ovat ilmeisesti rahtitulot, jotka ovat maksutaseen toiseksi tärkein tulolähde, olleet melkoista pienemmät kuin vuonna 937, jolloin ne tuottivat poikkeuksellisen suuren nettotulon. Vähennys on arvioitu noin 50 milj. markaksi. Toiselta puolen on ulkomaisen velan vähenemisen seurauksena sen korkoihin tarvittava summa pienentynyt melkoisesti, arviolta noin 45 milj. markkaa. Maksutaseen muista tekijöistä ei vielä ole tietoja, mutta tunnettua on, että niiden muutokset yleensä ovat verrattain pienet. Edellyttäen niiden.antamat tulot ja aiheuttamat menotmuuttumattomiksi, saadaan siten tulokseksi, että maksutaseen tuloenemmyys todennäköisesti on vähentynyt 730 milj. markasta noin puoleen. Vielä on syytä ottaa huomioon aikaisemmin mainittu tosiasia, että tuontiin sisältyi aikaisemmin maksettua kultaa lähes 20 milj. markan arvosta. Näin ollen viittaavat nyt käytettävissä olevat ennakkotiedot siihen, että viime vuonna voitiin käyttää tasaluvuin 450 milj. markkaa ulkomaisten velkojen maksamiseen. Suomen ja ulkomaiden välisestä pääomaliikkeestä saatavissa olevat tiedot vahvistavatkin sitä tosiasiaa, että Suomen ulkomainen velka viime vuoden aikana väheni mutta että väheneminen ei ollut läheskään yhtä tuntuva kuin vuosina 93-936 eikä edes niin suuri kuin vuonna 937. Valtio maksoi pois jäljellä olevat osat vuosien 889, 895, 898, 90 ja 903 lainoista, Helsingin kaupunki suoritti kokonaan vuoden 9 ja 935 lainat, Osuuskassojen Keskuslainarahasto sanoi irti vuoden 930 frangilainan, mutta sai suorituskursseista syntyneiden erimielisyyksien, takia vain osan obligatioita lunastetuksi. Sen lisäksi maksettiin eräitä pienehköjä lainoja kokonaan pois sekä ostettiin ulkomailta melkoisia obligatiomääriä, minkä ohella jäljellä olevien ulkomaisten lainojen kuoletukset suoritettiin sopimusten edellyttämällä tavalla. Tähän tarvittiin noin 650 milj. markkaa. Toiselta puolen otti Helsingin kaupunki eräitä pienehköjä lainoja ulkomailta, minkä ohella Ruotsiin ostettiin jonkin verran arvopapereita, ennen kaikkea valtion antamia markkamääräisiä obligatioita. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida Suomen vakautetun ulkomaisen velan viime vuonna supistuneen noin 350 milj. markalla. Lyhytaikaiset velat ja saatavat muuttuivat verrattain vähän, mutta käytettävissä olevan laskelman mukaan ulkomainen netto saatava lisääntyi noin 60 milj. markkaa. Suomen näkyvä nettovelka ulkomaille olisi tämän mukaan vuonna 935 :l9ii-:lu 3
8 vähentynyt runsaasti 400 milj. markkaa. Toisaalta on ilmeisesti jonkin verran pääomaa tullut maahan ulkomaalaisten suoranaisten sijoitusten kautta täällä toimiviin yhtiöihin. KO''kotasossa jatkui viime vuonna samaa alenevaa suuntaa, joka edellisenäkin aikana oli painanut leimansa kehitykseen. Aleneminen oli kuitenkin sangen vähäistä, ja eräät merkit viittaavat siihen, että pohja saavutettilnennen vuoden päättymistä. Suomen Pankin luotonantokorot pysyivät koko kertomusvuoden muuttumattomasti sillä tasolla, jolle ne oli alennettu jo joulukuun 3 päivänä 934. Ne olivat siten seuraavat: Puhtaista liikevekseleistä, joilla maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa... :.... 4 Muista vekseleistä, riippuen vekselin laadusta ja.juoksuajasta.... 4 Y2-5 Hypoteekkilainoista ja kassakreditiiveistä, vakuuden ja luoton laadusta riippuen.... 4-5 Luottolaitosten välinen korko sopimus, jonka nojalla talletuskorkoja ja välillisesti myös luotonantokorkoja oli järjestetty vuodesta 93 alkaen, sanottiin irti viime toukokuussa. Mainitun sopimuksen päättyminen ei kuitenkaan aiheuttanut korkokannan muuttamista. Liikepankkien keskimääräinen luotonantokorko oli viime vuoden lopussa 5.85 % vastaten 5.98 % vuotta aikaisemmin ja 6.82 % vielä niin myöhään kuin vuoden 934 päättyessä. Ensiluokkaisista kiinnityslainoista korko enimmäkseen oli 4 3 / 4 %. Vuoden lopussa kehitys kuitenkin näyttää kääntyneen korkotason kohoamiseen. Eräs liikepankeista korotti avistatilien korkoa, jokin säästöpankki nosti talletuskorkoa ja obligatiokurssit heikkenivät. Arvopaperimarklcinat kuvastavat selvästi suhdanteiden muuttumista. Maaliskuussa 937 alkanutta osakekurssien laskua jatkui vielä kertomusvuoden alussa, niin että yleinen osakeindeksi, joka mainitussa maaliskuussa oli 63 pistettä ja vielä joulukuussa 34 pistetta, huhtikuussa 938 oli painunut 25 pisteeseen. Saavutettuaan siten pohjan mainittu indeksi jälleen nousi ollen viime joulukuussa 29 pistettä. Viimevuotinen pörssivaihto oli vain 22.8 milj. markkaa vastaten 587.8 ja 436.8 miljoonaa vuosina 937 ja 936. Suhdanteiden heikkeneminen tulee näkyviin myös siitä, että vekseliprotestit sekä lukumäärältään että arvoltaan lisääntyivät. Protestattujen vekselien luku oli viime vuonna kaikkiaan 2,433 vastaten,945 vuonna 937 ja niiden arvo 9.0 milj. markkaa vastaten 7.0 miljoonaa edellisenä vuonna. Luvut ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuina lamakauden lukui-
hin. Vireille pantujen vararikkojen luku oli vain 546 ja siten pienempi kuin vuonna 937_ Lopuksi on syytä mainita, että uusia osakeyhtiöitä ei perustettu yhtä runsaasti kuin huippuvuonna 937 ja että niinikään osakepääoman korotukset olivat vähäisempiä kuin edellisenä vuonna. Tätä valaisee seuraava asetelma. Uusia osakeyhtiöitä Osakeyhtiöitä kaikkiaan Luku Osakepääoma Luku Lisäys Osakepääoma Lisä)"_ Milj: Mllj. Milj. 933... 688 05.7,528 432 9,095.6-30.2 934... 624 29.6,999 + 47 9,034.0-6.6 935... 600 92.5 2;463 + 464 9,295.0 + 26. 0 936... 679 246.5 3,025 + '562 9,802.; + 507.5 937... 874 264.5 3,766 + 74 0,542.3 + 739.8 938... 89 53.0 4,427 + 66,02. 5 + 479.2 Valtiotalous. Suhdanteiden heikkeneminen ei vielä viime vuonna yleensä ehtinyt vaikuttaa huonontavasti valtiotalouteen. Useimpien tulolähteiden tuotto oli vieläpä suurempikin kuin vuonna 937. Siten saatiin tuontitulleista noin no milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja tuntuvasti enemmän kuin tuloarviossa oli edellytetty. Myös tulo- ja omais~usvero tuotti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tähän vaikutti osaksi puolustusta varten hyväksytty 20 %:n veronkorotus, mutta sitäkin ilman tämän veron tuotto nousi, se kun maksettiin vuoden 937 tuloista. Samoin monet muutkin tulot lisääntyivät. Poikkeusasemassa oli rautateiden nettotulo, joka aleni herkästi seuraten tavarankuljetusten vähenemistä. Toiselta puolen myös valtion menot monenlaisiin tarkoituksiin lisääntyivät. Yleiskäsityksen valtion tulojen ja menojen viimeaikaisesta kehityksestä saa seuraavasta asetelmasta. 935 936 937 0:J.~ Tulot Milj. i\lij. Milj. )lijj. Varsinaisia tuloja... 3,482.2 3,725.2 4,35.6 4,862.0 Lainoja... 860.0 900.0 845.7 500.0 Muita pääomatuloja... 27. 245. 823.2 72.7 Kaikkiaan 4,559;3 4,870.3 5,984.5 5,534.7 Menot Varsinaisia menoja... 2,872.7 2,983.6 3,557. 3,487.a Maksettu velkoja... 85.3 95.0 623.3 244.0 Muita pääomamenoja... 780.4 932.0,008.0,35.5 Siirretty suhdannerahastoon... 65.0 3.0 709.7 350.() Yhteensä 4,533.4 4,86. 6 5,898. 5.432.~ Ylijäämä... 25.9 8.7 86.4 0.) Kaikkiaan 4,559.3 4,870.3 5,984.5 5,534.; 9
20 Varsinaiset tulot olivat kaikkiaan 546.4 milj. markkaa eli 2.7 % suuremmat kuin vuonna 937. Sitä vastoin lainatulot olivat pienemmät johtuen siitä, ettei ollut tilaisuutta niin suuriin konverttauksiin kuin edellisinä vuosina. Muiden pääomatulojen pieneneminen johtui pääasiallisesti siitä, että vuoden 937 lukuun sisältyi eräs tilapäinen kirjanpidollinen erä. Myös kokonaistulojen pieneneminen johtui juuri mainitusta syystä. Varsinaiset menot supistuivat 69.8 milj. markkaa. Useimpien pääluokkien kohdalla menot lisääntyivät, mutta kokonaissumma väheni siitä huolimatta pääasiallisesti sen johdosta, että lainankonverttausten agiotappioita viime vuonna oli paljon vähemmän kuin vuonna 937. )Muiden pääomamenojem huomattava nousu johtui melkoiselta osalta puolustuksen perushankintamenojen kasvamisesta. Siirto suhdannerahastoon oli tuloja menoarvion mukaan oleva 200.0 milj. markkaa. Kun tulojen kasvamisen johdosta kuitenkin syntyi 25.9 milj. markan ylijäämä, päätti valtioneuvosto, että äsken mainitun summan lisäksi vielä 50.0 milj. markkaa oli siirrettävä mainittuun rahastoon. Täten pieneni tilinpäätöksen ylijäämä 0.9 milj. markkaan. Valtiovelassaviime vuosina tapahtuneita muutoksia valaisee seuraava asetelma. Vakautettu velka ~" 934 ~.. 935 ;{" 936 "/'. 937 "', 938 llj. li. ilj. Milj. Mill. rkomainen... 2,282.6,852.0,28.7 92.8 775.3 Kotimainen... 990.7,80.8,852.7 2,355.3 2,49.2 Yhteensä 3,273.8 3;032.8 2,98. '" 3;276.6 3,94.5 Vakauttamaton velka Flkomainen... 59.0 56.5 56.5 Kotimainen... 49.5 76.7 8. 3 75.9 56.8 Yhteensä 08.5 33.2 37.8 75.9 56.8 Kaikkiaan 3,38. 8 3,66.0 3,9.2 3,452.5 3,25. 8 Viime vuoden aikana valtion velka kirjanpitoarvojen mukaan väheni 20.2 milj. markkaa. Vähennys tapahtui osaksi vakauttamattoman velan osalta, joka aleni 56.8 milj. markkaan, osaksi taas ulkomaisen vakautetun velan osalta, jonka kirjattu arvo pieneni 46.0 milj. markkaa. Viime vuonna irtisanottiin näet ja maksettiin kokonaan pois jäljellä olevat osat vuosien 889, 895, 898, 90 ja 903 ulkomaisia lainoja. Sen sijaan emittoitiin kotimaassa 80.0 miljoonan markan arvosta 4 %:n obligatioita.