Sähkö on lämmön sivutuote 9. Frenckellin patomuuria. Turvajärjestelmä suojaa kotia 12. Tampereen. Itsensä voittajat 4

Frenckellin patomuuria korjataan 6 Sähkö on lämmön sivutuote 9 Turvajärjestelmä suojaa kotia 12 Tampereen Sähkölaitoksen asiakaslehti 3/2011 Itsensä voittajat 4

Turvallisuutta Tampereelle Kun Frenckellin patomuurin rakenteet kunnostetaan nyt, vesi pysyy koskessa ja Keskustorilla kävelijöiden jalat kuivina. 6Kuva: Sami Helenius Vakiopalstat Kuvat: Sami Helenius 4 Intohimona oppiminen 12 Suojaksi turvakamera vai hännänheilutus? Kiva tietää...8 Voiman lähteillä... 9 Virtapiikki...10 Yksi meistä... 11 Ratinasta...14 Pienin askelin... 15 Linjoilla... 15 Tästä härvelistä en luovu...16 Naps. Tampereen Sähkölaitos -konsernin asiakas- ja tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen Sähkönmyynti Oy, PL 175, 33101 Tampere Naps. internetissä: www.sahkolaitos.fi Päätoimittaja: Pertti Suuripää Toimitussihteeri: Tarja Heikkilä Toimitusneuvosto: Pertti Suuripää (puheenjohtaja), Tarja Heikkilä, Riitta Savola, Susanna Uusi-Erkkilä, Terhi Vairema ja Tapio Salonen; Ari Selander (Viestintätoimisto Selander & Co. Oy) Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kannen kuva: Sami Helenius, kuvassa Tarja Talonpoika Paino: PunaMusta Oy, Tampere 8/2011 Painos: 106 000 kpl ISSN 1239-8500 Viidestoista vuosikerta 2

kysymystä Kaukolämpö on ympäristöteko Energiaveron nousu heikensi kaukolämmön kilpailukykyä hieman, mutta sen asema on edelleen vahva. Kaukolämpö on tutkitusti ympäristön kannalta järkevä ratkaisu. Napsiniksi Tällä palstalla julkaisemme lukijoiden omia energiansäästövinkkejä. Vinkin voi jättää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti. Remontin yhteydessä kannattaa käyttää valkoista kiiltävää maalia seinäpintoihin, väriä voi tuoda taloon sisustustekstiileillä. Meillä asunto muuttui näillä konsteilla valoisaksi, ja toivottavasti valaistussähköäkin kuluu vähemmän. Sammuta valot huoneesta aina kun poistut sieltä, muutamaksi minuutiksikin. Kerro niksisi Napsin verkkosivuilla! Ota pakasteet sulamaan hyvissä ajoin ja anna niiden sulaa ensin jääkaapissa näin ne viilentävät jääkaappia. Kuva: Kimmo Torkkeli Tampereen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Olavi Toiva, toimit tänä vuonna Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunnan puheenjohtajana. Millaisia asioita kaukolämpövaliokunnassa käsitellään? Valiokunnan tavoitteena on parantaa kaukolämmön tunnettuutta ja asemaa, edistää energiatehokkuutta, parantaa tuotannossa tärkeiden polttoaineiden saatavuutta ja kehittää erityisesti metsäenergiamarkkinoita. Puheenjohtajan tehtävään liittyy jäsenyys kansainvälisen, yli 30 maan Euroheat & Power -järjestön hallituksessa. Euroheat & Power on tärkeä edunvalvontakanava EU:n suuntaan. Vaikuttaminen järjestöissä auttaa kehittämään kaukolämmöstä toimintavarmaa ja ympäristölle ystävällistä tuotetta. Millainen on kilpailutilanne tällä hetkellä esimerkiksi kaukolämmön ja maalämmön välillä? Miten hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto vaikuttaa kaukolämmön kysyntään? Energiaveron voimakas nousu vuodenvaihteessa heikensi tilannetta, mutta edelleen näen erityisesti yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon perustuvan kaukolämmön säilyttävän kilpailukykynsä vahvana. Tavoitteenamme Tampereella on vahvistaa kaukolämmön kilpailukykyä ja tarjota asiakkaillemme vakaaseen hinnoitteluun perustuva tuote. Laadukkaalla tuotteella on kysyntää myös uusissa lämmityskohteissa. Tuoreimpien vertailujen mukaan kaukolämmön valitseminen on merkittävä ympäristöteko. Rakennusmääräykset kiristyvät energiankulutuksen osalta jatkuvasti. Onko kaukolämmöllä muutoksissa erityistä roolia? EU on nostanut viime kevään aikana yhteistuotannon sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen energia- ja ilmastopolitiikkansa kärkeen. Hyvänä syynä tähän on se, että kaukolämmitys ja yhteistuotantolaitokset (kuten Tampereella Naistenlahden ja Lielahden voimalaitokset) edistävät tehokasta energian käyttöä, ja niiden avulla voidaan uusiutuvia energialähteitä käyttää tehokkaasti. Ensi vuoden heinäkuussa voimaan astuvien uusien rakennusten energiamääräysten avulla edistetään Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Määräyksissä siirrytään lämpöhäviötarkastelusta kokonaisenergiatarkasteluun niin sanotun e-lukutarkastelun avulla. Kaukolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan energiatehokkuuden parantamiseen. Lyhennä suihkuja! Kuuman veden alla on ihana seistä, mutta viisi minuuttia on paljon fiksumpi vaihtoehto kuin vartti. "Ennen kuin tulostat mitään, kannattaa muistaa kurkistaa tulostuksen esikatselua. Näin välttyy monesti turhalta printtaamiselta!" "Älä pidä ikkunaa jatkuvasti raollaan, vaan tuuleta nopeasti ristivedolla. Ilma vaihtuu silloin tehokkaasti, mutta asunto ei viilene." Sähköiskuja Unohda jesari! Nykyperinteen mukaan maailmassa ei ole rikkoutunutta laitetta, jota ilmastointiteipillä (eli jeesusteipillä eli jesarilla) ei voisi korjata. Sähkötöissä kyseinen ihmetuote kannattaa kuitenkin unohtaa: sähköjohtoa EI saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla. Jos liitäntäjohdoissa tai jatkojohdoissa näkyy haurastumia, viiltoja tai murtumia, johdot vaihdetaan kokonaan uuteen. Omat viritykset voivat saada aikaan sen, että laastaria ja teippiä tarvitaan tee-se-itse-sähkömiehen paikkaamiseen ja aina ne eivät edes riitä. Itse tehdyt korjaukset ovat koituneet monen kokeilijan kohtaloksi. Sähkölaitteiden korjaus ja muut sähkötyöt kannattaakin suosiolla antaa ammattilaisen käsiin. Lähde: www.energia.fi 3

Teksti: Katri Syvärinen Kuvat: Sami Helenius Vielä vähän paremmaksi Kun on suuri intohimo ja selkeä tavoite, syntyy oppimista, edistymistä ja syvää osaamista. 1. Millainen oli ensikosketus kiinnostuksen kohteeseesi? 2. Miten kipinä syttyi liekkeihin? 3. Mistä kaikkialta olet hakenut tietoa ja osaamista? 4. Mitä kehittyminen sinulle antaa? 5. Millaisia ovat parhaat hetket? 6. Entä suurimmat haasteet? 7. Tulevaisuuden haaveet Miekkailija kamppailee itsensä kanssa 1. En kahdeksan vuotta sitten tiennyt miekkailusta mitään, mutta se kuulosti kivalta. Lähdin alkeiskurssille kokeilemaan, olisiko minulla lahjoja. Kurssin lopussa miekkailin ensimmäisen matsini ja voitin. Silloin tuli sellainen olo, että tämä on minun juttuni. 2. Alkeiskurssin jälkeen jatkoin harjoituksia kolmisen kertaa viikossa. Valmentaja alkoi houkutella kilpailuihin, ja jälleen lähdin mukaan kokeilumielellä. Sille tielle jäin! 3. Valmentajani Ivan Blagoev on tärkein, ilman häntä en olisi mitään. Hyvään valmentajasuhteeseen kuuluu molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Kun kilpailen maailmalla, seuraan maailman huippujen työskentelyä ja otan heiltä oppia. Treenaan 6 7 kertaa viikossa. Lajitreenin lisäksi kehitetään lihaskuntoa ja kestävyyttä. Hyvän miekkailijan paras ominaisuus on ahkeruus. Olen perfektionisti, hion mielelläni liikkeitä loputtomiin. 4. Miekkailu on kamppailulaji, jossa taistelen itseäni vastaan. Harjoittelun myötä tunnistan huonot puoleni, ja opin kehittämään niitä paremmiksi. Tulen koko ajan henkisesti vahvemmaksi. 5. Yksittäinen paras hetki oli viime vuoden MM-kilpailuissa. Suoriuduin ainoana suomalaisena naisena alkukarsinnoista toiselle kisapäivälle, ja pääsin miekkailemaan Pariisin Grand Palaceen satojen katsojien eteen. 6. Suurin haaste on itsensä voittaminen. Jokainen treeni vaatii keskittymisen ja kontrollin, jotta voi tehdä vaativat liikkeet oikein. 7. Haluan saavuttaa hyvän kansainvälisen tason, jotta voin olla vastus maailman parhaille. Nyt ajatellaan, että tuo on vain yksi suomalainen. Haaveen toteutuminen on toivottavasti vain muutamien vuosien päässä. Miekkailussa kilpailuja on läpi vuoden, joten koko ajan pitää olla huippukunnossa. Hyvä miekkailija on fyysisesti terävä, voimakas ja kestävä sekä henkisesti varma ja keskittynyt. Suvi Lehtonen, 28 filosofian opiskelija Tampereen yliopistossa Kiinnostuksen kohde: kalpamiekkailu Saavutukset: 2011 SM-hopea, 2011 Suomen naisten rankinglistan ykkössijalla, 2010 MM-kisojen 51. sija 4

Tarja Talonpoika, 49 asiakaspalvelusihteeri Fonectassa Kiinnostuksen kohde: ratsastus Harrastuskaveri: 15-vuotias tamma Scarlett In Love Järjettömän vaikeaa mutta minä opin! 1. 38-vuotiaaksi asti minulla ei ollut mitään kosketusta ratsastukseen, pelkäsin hevosia. Sitten työpaikan ratsastuskerho järjesti tutustumiskerran. Ratsastus tuntui järjettömän vaikealta, hyvä kun pysyin kävellessä kyydissä. Sisuunnuin ja päätin, että kyllä minä opin. Siitä kerrasta alkaen oli selvää, että tätä minä ryhdyn tekemään. 2. Kävin alkuun ratsastuskoulutunneilla ja maastoretkillä. Sitten halusin päästä ratsastamaan useammin samalla hevosella, sillä se helpottaa kehittymistä. Vuonna 2007 vuokrasin Scarlettin käyttööni ja harjoittelin sen kanssa hevosenpitoa. Vuoden kuluttua ostin sen omakseni. Harrastus muuttui entistä syvemmäksi. 3. Hyvä opettaja antaa paljon. Valmennuksen täytyy olla säännöllistä. Nyt minua valmentaa Hanna Heiskanen, jonka ansiosta tavoitteellisempi oppiminen lähti liikkeelle. Hanna selittää asiat havainnollisesti, sanoo rehellisesti virheistä ja toistaa tehtäviä niin, että ne varmasti sujuvat. Käyn myös mielelläni seuraamassa kursseja ja klinikoita, niistä oppii aina uutta. 4. Kilpailuviettiä minulla ei ole, mutta oppimistavoitteiden kautta voi lisätä taitojaan. Elämä olisi tylsää, jos ei olisi mitään haasteita! 5. Minulle on tärkeää kokonaisvaltainen hevosen kanssa oleminen. Oppimisessa pidän ahaa-elämyksistä. Kun oivaltaa jotakin uutta, huomaa hevosenkin tekevän oikein. Ihaninta on liikkua maastossa, nauttia luonnon hiljaisuudesta ja tuoksuista. Se on parasta stressinpoistoa. 6. Aluksi haaste oli saada eläin kommunikoimaan kanssani. Nyt hevosenomistajana haasteet liittyvät ajankäyttöön. Tallilla kuluu aikaa, mutta muutakin pitäisi ehtiä tekemään. Oppimistilanteessa vaadin häiriöttömän ympäristön, jotta voin keskittyä. 7. Vaikka olen harrastanut ratsastusta 12 vuotta, koen olevani aivan alussa. Haluan vain oppia entistä paremmaksi. En osaa enää kuvitella elämää ilman hevosia. Scarlett on minulle juuri sopiva: kiltti ja helppo. Se on kuitenkin luonteeltaan ovela, joten ratsastaessa se jatkuvasti testaa, onko pakko tehdä mitä pyydetään. Valmentaja on haasteiden hetkellä tärkeä tuki. Pentti Sahinoja, 56 Rakennuttajatiimin esimies, Tampereen Sähköverkko Oy Kiinnostuksen kohde: omassa työssä kehittyminen Opintoja: ammattikoulu/sähköasentaja, Tampereen teknillinen oppilaitos/ sähköteknikko, Vaasan teknillisen oppilaitoksen sähköteknikoiden rationalisointi- ja markkinointikurssi, täydennysopiskelua aiemman työnantajan Valmetin koulutuksissa sekä Johtamistaidon opistossa, Rakennusinsinööriliiton RAP rakennuttajan pätevöityskoulutus Maailmaa voi katsoa monesta vinkkelistä 1. Seurasin nuorena läheltä isääni pientilan puuhissa. Lisäksi hän teki päivätyötä rakennusalalla. Rakennustyöt kiinnostivat minua jo tuolloin, mutta maaseudulla työsuhteet olivat kohdekohtaisia. Halusin uraltani jotain muuta ja menin ammattikouluun sähköpuolelle. Se tuntui omalta. Ajattelin, että jatkan opiskelua ammattikoulun jälkeenkin. 2. Kävikin niin, että urastani on tullut jatkuvaa uuden oppimista. Olen halunnut Varsinkin uran alussa uudessa työssä aloittaminen jännitti. Vanha viisaus pitää kuitenkin paikkansa: työ opettaa tekijänsä! päästä näkemään sähköalaa eri kulmista, joten työtehtävät ovat muuttuneet useaan kertaan. Niihin on sisältynyt uusien toimintatapojen kehittämistä. Polku on kulkenut konepajan kunnossapidosta verkonrakennustöihin ja esimiestöistä Valmetin tehtaalta sähkölaitosympäristöön eri tehtäviin. 3. Olen käyttänyt paljon aikaa perehtymiseen. Mielekkäintä on etsiä tietoa silloin, kun asia on ajankohtainen työssä. Kun keskittyy johonkin uuteen, muu maailma unohtuu ympäriltä. Antoisaa on keskustella eri ympäristöissä toimivien kollegoiden kanssa. Silloin pääsee testaamaan ajatuksiaan, ja se on iso juttu. 4. Haluan jatkuvasti uudistua, katsoa ja kokea asioita uusilla tavoilla. Rohkeuttahan se vaatii, mutta silloin pääsee eteenpäin ja voi laittaa itseään likoon. 5. Hienointa on oivaltaa, että näin tämä asia olisi meilläkin hyvä tehdä. Kun huomaa, että homma alkaa toimia, se tuntuu hyvältä. 6. Suurin haaste on ollut uusin työtehtäväni, johon siirryin 2003. Tällöin alkoi valmistautuminen Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen, jolloin sähköverkkojen omistus ja urakointi erotettiin eri yhtiöihin. Kaikki järjestelmät verkkojen rakennuttamiseen piti kehittää alusta asti, ja mallia haettiin maailmalta. Ihmisten motivointi muutokseen oli oma mielenkiintoinen lukunsa. Ympyrä siis sulkeutui: päädyin rakennusalalle, vaikken sitä alun perin suunnitellutkaan. 7. Odotan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Olen edelleen valmis ottamaan uusia haasteita vastaan, jos tilaisuus tulee. Tämä ei ollut vielä tässä... 5

Teksti: Katri Syvärinen, kuvat: Sami Helenius Tammerkosken patorakenteiden uusiminen ei ole aivan jokavuotinen projekti. Perinnemaisema säilyy entisen näköisenä mutta rakenteet lujenevat. 2oo vuoden turvallisuuden täh Tammerkoski oli elokuun puolivälissä kuivana viikon. Koskenpohjan kuivattaminen niin, että rekatkin pystyivät siellä liikkumaan, oli oma haasteensa, projektipäällikkö Seppo Tattari kertoo. Harvinaista näkyä ihmettelivät loppukesästä sadat ohikulkijat: Tammerkosken pohjalla oli vain muutama lätäkkö vettä, ja vesimassojen tilalla jylisivät lukuisat työkoneet. Normaalisti Tammerkoskessa virtaa vettä noin 70 kuutiota sekunnissa ympäri vuoden. Satakunnan sillan ja Patosillan välissä tuo vesimäärä liikkuu yhdessä kanavassa, mikä aiheuttaa väistämättä valtavan paineen rakenteille. Padon länsipuolen muuri, Frenckellin patomuuri, on yläreunastaan metrin paksuinen, alhaalta peräti viisimetrinen. Massiivisuudestaan huolimatta muuri on vuosikymmenten aikana heikentynyt niin huonoon kuntoon, että rakenteiden uusiminen on turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Museovirasto asettaa perinnemaisemalle omat vaatimuksensa: uuden muurin on sijaittava samalla paikalla ja näytettävä samalta kuin vanha muuri. Muurin sydän uusitaan ja puhdistetut kivet asennetaan kivi kiveltä takaisin paikoilleen. Tämä tekee projektista haastavan. Patomuurin korjaustyöt alkoivat elokuun puolivälissä, ja hankkeen aluksi koko Tammerkoski kuivattiin viikoksi. Koskenpohjan kuivattaminen rekkojen ja työkoneiden työskentelyalustaksi oli oma haasteensa. Viikon aikana työtä tehtiin ympäri vuorokauden, jotta kaikki kuivaa koskenpohjaa vaativat valmistelevat työt saatiin tehtyä. Ennen kuin vanha patomuuri päästään purkamaan, sen eteen koskiuomaan rakennetaan työaikainen patoseinä. Rakennustöitä tehdään sekä Frenckellin kiinteistön edustalta että veden päälle rakennettavalta työsillalta. Jotta raskaat koneet pääsevät Frenckellin puolelle, Keskikosken voima- 6

Kolmivuotinen silta- ja patohanke Frenckellin patomuurin korjaus on osa laajempaa Palatsinraitin silta- ja patohanketta, joka toteutetaan vuosina 2009 2012. Tammerkosken yläjuoksulla, Finlaysonin puolella, patotyöt jatkuvat maaliskuun 2012 loppuun saakka, jolloin hankkeen kolmas vaihe valmistuu. Tällöin Näsijärven vesi päästetään jälleen Finlaysonin voimalaitoskanavaan ja Finlaysonin voimalaitos otetaan peruskorjattuna käyttöön. Frenckellin patomuurin korjaustyöt valmistuvat samaan aikaan kuin itse Palatsinraitin silta eli loka- marraskuussa 2012. Hankkeen toisessa vaiheessa, kesäkuu 2010 maaliskuu 2011, tehtiin Tampellan voimalaitoskanavan ja voimalaitoksen vastaavat peruskorjaustyöt. Ajankohtaista tietoa hankkeesta: www.palatsinraitinsilta.fi den laitoksen eteen on rakennettu väliaikainen työsilta Koskipuistosta Kirjastonpuiston rantaan. Uudet rakenteet ovat samanpaksuisia mutta selvästi lujempia kuin vanhat, ne sisältävät enemmän betonia ja rautaa. Laskennallisesti uusien rakenteiden pitäisi kestää kaksisataa vuotta, projektipäällikkö Seppo Tattari kertoo. Työmaa on pyritty järjestämään niin, että se haittaa mahdollisimman vähän normaaleja kulkureittejä. Koskipuiston pohjoisreuna ja Frenckellin kiinteistön rannassa kulkeva tie sijaitsevat kuitenkin työmaa-alueella, joten ne ovat poissa käytöstä. Melurajoituksista huolehditaan määräysten mukaan, ja työmaapölyä pyritään vähentämään jo Tammerkosken yläjuoksulla Palatsinraitin silta- ja patotyömaalla hyväksi koetuilla menetelmillä. Museovirasto asettaa perinnemaisemalle omat vaatimuksensa: uuden muurin on näytettävä samalta kuin vanhankin. 7

Kiva tietää Tällä palstalla vastaamme lukijoiden energia-aiheisiin kysymyksiin, joiden arvelemme kiinnostavan mahdollisimman monia Naps-lehden lukijoita. Kysymyksen voi jättää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti. Kuvat: Sami Helenius Ympäristöneuvoja Terttu Viteli opastaa kotitalouksien energian ja sähkölaitteiden käytössä Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Puh. (03) 5653 5449 ma ti klo 10 14 Myyntineuvottelija Jarmo Nieminen neuvoo kaukolämpöasioissa Puh. 050 553 8609 Kysy energiasta Napsin verkkosivuilla! 8 Onko lämpösähköhinnoittelu käytössä tasan klo 22 07? Jos kytkentää porrastetaan alkamaan myöhemmin, saanko silti edullisempaa sähköä yhdeksän tunnin ajan? Tietääkö varaajani, milloin se kytkee vastukset päälle? Yöaikasiirtohinnoittelu tulee käyttöön normaaliajan (ns. talviajan) mukaan, talvella klo 22 ja kesällä klo 23, ja se kestää yhdeksän tuntia. Kaukoluentamittareiden vaihdon myötä olemme ottaneet käyttöön yöajan ohjausten satunnaisviiveen. Se tarkoittaa, että mittari antaa ohjauspulssin satunnaisesti eri aikaan joka ilta, viimeistään ensimmäisen yöaikasiirtotunnin aikana. Kesäaikana varaajasi menee siis päälle joka ilta klo 23 ja klo 24 välillä satunnaiseen aikaan. Tämä on kuitenkin eri asia kuin mittarin siirtyminen halvemmalle tariffille. Jos haluatte käynnistää pesukoneen klo 23, sen kulutus tulee halvemman tariffin mukaan heti käynnistyshetkestä. Tariffinvaihdosta ei kuulu ääntä. Ääni kuuluu asiakkaan releistä tai kontaktoreista, vaikka se usein on yhdistetty tariffinvaihtoon, koska aiemmin rele käynnistyi samaan aikaan kuin tariffikin vaihtui. Lämminvesivaraajissa on käyttökytkin, josta sen voi tarvitessa laittaa päälle vaikka päivällä. Se pitää vain muistaa palauttaa takaisin yöasentoon. Meillä on lasitettu parveke, jossa on ulkokäyttöön tarkoitettu pistorasia. Voinko sijoittaa sinne pakastimen lyhyeksi ajaksi? Kylmälaitteet sijoitetaan aina kuivaan sisätilaan. Kylmä, kostea ja pölyinen tila voi aiheuttaa tulipalon tai sähköiskun vaaran. Väärässä paikassa laitteen termostaattiin voi tulla toimintahäiriöitä, elektroniikka kärsii, ja laite huurtuu ja ruostuu. Huomioi myös, että kotivakuutus ei korvaa väärästä sijoituspaikasta aiheutuvia vahinkoja. Onko 15 vuotta vanha mikroaaltouuni vielä turvallinen vai tuoko ikä mukanaan säteilyvaaran? Voiko mahdollista säteilyä jotenkin mitata? Jos oven reunat ovat ehjät ja ovi sulkeutuu tiiviisti, ei ole syytä huoleen. Mikroaaltouunia ei tarvitse vaihtaa uuteen vain iän perusteella. Valtuutetut huoltoliikkeet tekevät mikroaaltouunien vuotomittauksia. Ruoan lämmittäminen kuumaksi mikrossani vaatii pidemmän ajan kuin ennen. Mistä tämä johtuu? Onko mikro menossa rikki? Mikroaaltouunin teholähde, magnetroni, muuttaa sähköenergian mikroaaltoenergiaksi. Monien käyttökertojen myötä se kuluu ja aiheuttaa tehon heikkenemistä. Uuni ei ole menossa rikki, vaan se vain vaatii hieman pidemmän ajan tuotteiden lämmitykseen. Löytyykö markkinoilta energiansäästölamppuja, joiden valaistustehoa voidaan säätää? Markkinoilla on tavallisella katkaisimella himmennettäviä sekä himmentimellä toimivia energiansäästölamppuja. Myymälätilassa on 56 loisteputkivalaisinta, teho 36 wattia. Paljonko ne kuluttavat viikossa, kun valoja poltetaan kymmenen tuntia päivässä? Yksi 36 watin loistelamppu kuluttaa sähköä 0,036 kwh tunnissa. Kymmenessä tunnissa se tarkoittaa 0,36 kwh. Päivän aikana lamput kuluttavat yhteensä 20,16 kwh, joten seitsemässä päivässä kulutus on 141,12 kwh. Joidenkin teepussien päällä on värilliset suojapussit. Ovatko ne kuivajätettä? Pirkanmaan Jätehuollon alueella teepussit ja paperiset suojakääreet laitetaan biojätteeseen. Onko kuivausrumpu suuri energiankuluttaja? Kuivausrummun energiankulukseen vaikuttaa muun

Voiman lähteillä Sähkö syntyy lämmön sivutuotteena muassa pyykin jäännöskosteus ja määrä. Kuivausrumpu tarvitsee hyvin ilmastoidun tilan, jossa se saa riittävästi korvausilmaa. Muutoin huoneen lämpötila nousee, mikä puolestaan pidentää kuivausaikaa ja lisää sähkönkulutusta. Nukkasihti on puhdistettava aina käytön jälkeen ja kosteudentiivistin 2 3 kertaa vuodessa rummun käyttökerroista riippuen. Perinteinen kuivausrumpu tiivistää vaatteiden kosteuden huoneilman avulla. Työtehoseuran uuden tutkimuksen mukaan kaappikuivaksi kuivattu 7 kilon puuvillapyykki vei kuivauksessa energiaa 3,2 4,17 kwh ja 3 kilon polyesteri-puuvillapyykki vei kaappikuivaksi kuivattuna 1,6 1,96 kwh. Uusia tulokkaita ovat lämpöpumpputekniikalla toimivat kuivausrummut. Niiden sähkönkulutus oli 7 kilon puuvillapyykillä 1,46 1,92 kwh ja polyester-puuvillapyykillä 0,52 0,62 kwh kaapikuivaksi kuivattuna. Kuluttaako mikroaaltouuni paljon sähköä vai onko tavallinen sähköuuni käytännöllisempi? Sähköuuni on hyvä laite ruokien kypsentämiseen ja leivonnaisten paistamiseen. Mikroaaltouuni taas on nopea ja vähän sähköä kuluttava laite nimenomaan tuotteiden lämmittämiseen ja pakasteiden sulatukseen. Mikrolla lämmittää taloudellisesti ja kätevästi 1 2 hengen ruoka-annoksen kerrallaan. Sillä keittää isonkin kupillisen teevettä, mutta yli puolen litran nestemäärä kuumenee kiehuvaksi nopeammin ja taloudellisemmin liedellä. Piirros: Johanna Havimäki Lue kysymyksiä ja vastauksia vuosien varrelta osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Napsin vinkit Yhteistuotannolla tarkoitetaan tuotantomuotoa, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan samanaikaisesti samassa prosessissa. Vastakohta on erillistuotanto, jossa syntyy vain sähköä, ja prosessissa syntyvä lämpö lauhdutetaan esimerkiksi mereen. Suomi on yhteistuotannon huippumaita. Koko maassa melkein 80 prosenttia kaukolämmöstä syntyy yhteistuotettuna, Tampereella lähes 90 prosenttia. Tampereella yhteistuotantoprosessin käyttöä ja tehoa ohjaa Tampereen, Pirkkalan ja Ylöjärven alueiden kaukolämmön tarve. Prosessissa syntyvä sähkö syntyy samassa yhteydessä tehokkaasti sivutuotteena. Yhteistuotanto sopii erityisesti kaupunkitaajamiin, joissa kaukolämpökuormaa on riittävästi. Yhteistuotannossa polttoaine voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi kuin sähkön erillistuotannossa. Hyötysuhde nousee yli 90 prosenttiin, kun erillistuotannossa suhde jää alle 40 prosenttiin. Suuremmat tuotantoyksiköt toimivat pieniä taloudellisemmin, ja päästöjen hallinta on helpompaa. Tampereella yhteistuotanto tapahtuu kaasukombivoimalaitoksissa Naistenlahden ykkösvoimalassa ja Lielahdessa, joissa poltetaan maakaasua, sekä Naistenlahti 2:ssa kiinteän polttoaineen voimalaitoksessa. Siellä polttoaineena käytetään puuta ja turvetta, joita molempia kuluu rekallinen joka tunti. Kolmessa yksikössä tuotantoa voidaan optimoida monella tavalla, jotta se on mahdollisimman taloudellista. Kesällä laitokset käyvät vuorotellen, talvella kaikki ovat käytössä yhtä aikaa. Maakaasuvoimalassa poltetaan maakaasua kaasuturbiinissa. Polttoprosessi saa kaasuturbiinin pyörimään, mikä puolestaan saa sähkögeneraattorin tuottamaan sähköä. Turbiinista tulee ulos noin 570-asteista savukaasua, joka johdetaan pakokaasukattilaan. Kattilassa keitetään vettä, ja näin syntyvä vesihöyry johdetaan höyryturbiiniin. Sitä kautta sähkögeneraattorille saadaan lisää pyörimistehoa. Ylimääräinen keittämisestä syntyvä lämpö johdetaan lämmönvaihtimien kautta kaukolämpöverkkoon. Kiinteän polttoaineen voimalaitoksella puolestaan on leijupetikattila, jonne syötetään puuta ja turvetta. Kattilan pohjalla on kuuma, peräti 800 900-asteinen hiekkapatja, jonka päälle heitetty puu ja turve syttyvät palamaan. Näin syntyvän lämmön avulla keitetään vettä, ja vesihöyry syötetään täälläkin höyryturbiinin tuottamaan sähkögeneraattorille lisää pyörimistehoa. Kolmen voimalaitoksen yhteinen kaukolämpöteho on 430 megawattia. Talvipakkasilla tarvitaan kuitenkin enemmän lämpöä, korkeimmillaan 870 megawattia, jolloin puolet joudutaan tuottamaan erillistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannon teho riittää kaukolämmön tuottamiseen Tampereella vain noin viiteen pakkasasteeseen, kylmemmällä otetaan käyttöön erillistuotantolaitoksia. Yhteistuotantoa suositaan kuitenkin aina kun se on mahdollista, sillä se on kaikille edullisin vaihtoehto. Asiantuntijana tuotantopäällikkö Jari Pinomäki Tampereen Energiantuotannosta. 9

Virtapiikki Ilmapuntari Tällä palstalla käsittelemme ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Kuva: Sami Helenius A B C D E F G 10 Mikä ihmeen energiatodistus? Koti on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, ja siksi sen energiatehokkuudesta kannattaa pitää kiinni. Rakennuksen energiatehokkuus käy ilmi energiatodistuksesta, joka kertoo kiinteistön energiankulutuksen oli lämmitysmuoto mikä tahansa. Näin säästyy selvää rahaa! Energiatodistus kertoo rakennuksen tarvitseman lämmitysenergian, laite- tai kiinteistösähkön ja jäähdytysenergian ja lisäksi bruttopinta-alaan suhteutetun energiatehokkuusluvun. Rakennusten energiatehokkuusasteikko on sama kuin kodinkoneillakin, A G, joista A kuluttaa vähiten energiaa. Olennaista hyvän energialuokan saavuttamiseksi on se, että ulkovaipan ilmanpitävyys on hyvä ja lämmön talteenotto toimii tehokkaasti. Erityisesti vanhoissa taloissa piilevät ilmavuodot aiheuttavat suurta lämpöhukkaa. Energiatodistus on nykyään pakollinen kaikille rakennuksille, joille haetaan rakennuslupaa tosin ei alle 50 neliön rakennuksille tai vapaa-ajan asunnoille, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa. Todistusta tarvitaan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Energiatodistuksen voi tilata siihen erikoistuneelta ja pätevöityneeltä yritykseltä. Todistuksen hinta vaihtelee rakennuksen tyypin ja työmäärän mukaan. Lähde: www.energiatodistus.info Sähkötön resepti: Loimulohi Kuva: Rodeo.fi Lohi- tai kirjolohifilee, 150 300 grammaa syöjää kohti Merisuolaa Loimutuslautoja saa valmiina, mutta sen ja tarvittavat puutapit voi tehdä itsekin. Hiero kalaan suolaa maun mukaan. Tasakokoisen fileen voi loimuttaa kokonaisena. Paksuudeltaan vaihteleva kala kannattaa pilkkoa osiin, jolloin paksut osat saavat kypsyä rauhassa, ja ohuet voi ottaa nuotiolta nopeammin. File asetetaan nahka lautaa vasten ja naulataan 3 4 puutapilla. Sijoita lauta nuotion viereen etäisyydelle, joka ei tunnu kädessä polttavalta. Kääntele lautaa välillä, jotta kala kypsyy tasaisesti. Loimutusaika on 45 minuutista ylöspäin, tarvittaessa jopa tunteja. Kalaa voi välillä kostuttaa suolavedellä tai sitruunamehulla. Kypsä kala on pehmeää, pinta on hieman tummunut ja nahka irtoaa helposti. Kalan seuraksi sopivat nuotioperunat ja maustevoi. Lähde: PartioWiki Lielahden voimalaitos uusitaan ajan tasalle Voimalaitos on kuin mikä tahansa auto: kun tietty määrä kilometrejä tulee täyteen, on remontin aika. Lielahden voimalaitoksessa on käynnissä suuri sähkö- ja automaatiouudistusprojekti, jossa vuodesta 1986 käytössä olleen voimalaitoksen tekniikkaa modernisoidaan tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Uudistuksessa laitoksen sähkö- ja automaatiolaitteet vaihdetaan kokonaan uusiin. Vanhojen järjestelmien huolto muuttuu vähitellen hankalaksi, ja varaosia on vaikea saada. Se on vähän niin kuin 25 vuotta vanhalla autolla ajaisi uudella kaikki vain sujuu paljon helpommin, mukavammin ja pienemmillä käyttökustannuksilla, vertaa uudistushankkeen projektipäällikkö Hannu Hoivassilta. Uudistuksen tavoitteena on jatkaa Lielahden voimalaitoksen käyttöikää kaksikymmentä vuotta eteenpäin. Kehittyneemmät järjestelmät, uudet kenttälaitteet ja automaatioasteen nosto parantavat muun muassa laitoksen käytettävyyttä, luotettavuutta ja hyötysuhdetta. Pirkanmaalaisille uudistus tarkoittaa varmuutta siitä, että Lielahden voimalaitoksen oma energiantuotanto on tulevaisuudessakin kilpailukykyistä. Modernisoinnin yhteydessä yhdistetään kaupungin kaukolämpöverkon ja lämpölaitosten valvonta energiantuotannon kanssa samaan automaatiojärjestelmään. Tämä helpottaa eri osaprosessien valvontaa, jolloin päästään nopeammin tarttumaan energiantuotannon tai lämmönjakelun mahdollisiin häiriötilanteisiin. Informaation hallittavuus paranee, ja samalla säästyy kustannuksia. Yli viiden miljoonan euron suuruisen uudistusprojektin työt alkoivat keväällä. Kesän aikana laitoksella on tehty purku- ja asennustöitä parhaimmillaan yli 50 asentajan voimin. Vanhat puretut laitteet hävitetään ja kierrätetään asianmukaisesti. Hankkeen viimeiset viikot kuluvat testauksia ja osajärjestelmien virityksiä tehdessä, ja lokakuussa Lielahden voimalaitos on sähkö- ja automaatiojärjestelmien osalta kuin uusi.

Yksi meistä Teksti: Katri Syvärinen, kuva: Sami Helenius Tarjan viimeinen Naps. Kun minut oli valittu nykyiseen työhöni, ihanat työtoverini yllättivät minut kukilla ja itsetehdyllä keltaisella iltapäivälehden lööpillä, jonka pääotsikko kertoi nimityksestäni. Tämä tapahtui vuonna 2002, jolloin aloitin Tampereen Sähkölaitoksen ensimmäisenä tiedottajana. Sitä ennen olin työskennellyt Sähkölaitoksen kirjaamossa jo lähes kolmekymmentä vuotta. Sisäinen viestintä on kulkenut mukana tehtävissäni alusta alkaen. Tein vuosikymmeniä henkilöstölehti Sähkistä sekä pikatiedote Sähäkkää. Vuonna 2005 siirryimme hoitamaan sisäistä viestintää intranetin kautta. Vuosikymmenten varrella on Sähkölaitoksella tapahtunut paljon. Viestinnän näkökulmasta merkittävä muutos oli se, kun sähkömarkkinat 1990-luvun puolivälissä vapautuivat kilpailulle. Se antoi sysäyksen myös asiakaslehden perustamiselle, ja Naps-lehden julkaiseminen aloitettiin 1996. Selailin juuri ihkaensimmäistä Napsia. Siinä käsittelimme samantapaisia aiheita kuin mitä nykyäänkin on esillä. Kirjoitettiin lähiruuasta, kodin järkevästä sähkön käytöstä ja Tampereen energiahuollosta. Tietojärjestelmien opetteleminen on ollut urani aikana melkoinen haaste alkuunhan muun muassa kirjaaminen tehtiin käsin. Kirjaamisohjelmat ehtivät vaihtua kirjaamossa ollessani ainakin kahteen kertaan. Sitten alkoi tulla muistikirjoituskoneita ja vähitellen tietokoneita erilaisine ohjelmineen. Siirryn Napsin tekijästä sen lukijaksi, sillä teen pian pehmeän laskun loman kautta eläkkeelle. Jätän työni luottavaisin mielin ja vapautuneena, tosin vapaus vaatinee ensin totuttelua. Eläkepäivien varalle en ole tehnyt suunnitelmia. Ihanaa olla ilman pakollisia menoja vähitellen kalenteri varmaan alkaa täyttyä itsestään. Ajatus siitä, että ainakin jonkin aikaa voin vain olla, tuntuu nyt hyvältä. Tiedottaja Tarja Heikkilä sen työpäivän muistan Hyötyvoimalaitosta suunnitellaan Tarastenjärvelle Lielahti Sarankulma Tampere Rusko Tarastenjärvi Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.8.2011 tulevan hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi Tarastenjärven. Laajassa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää eri sijaintipaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Sarankulma, Rusko ja Tarastenjärvi. Vaihtoehtona oli myös hankkeen toteuttamatta jättäminen. Hankkeen taustalla olevat Tampereen Sähkölaitos ja Pirkanmaan Jätehuolto pitävät Tarastenjärveä hyvänä sijoituspaikkana, sillä se osoittautui myös tehtyjen selvitysten mukaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Ympäristövaikutukset ovat pienimmät muun muassa siksi, että tulevaisuudessa rakennettavan Nurmi-Sorilan kaupunginosan asutus tulee rajautumaan kauemmas voimalaitoksen vaikutuspiiristä kuin missä asuinalueet sijaitsevat muilla selvitetyillä alueilla. Myös liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat Tarastenjärvellä vähäisimmät. Hyötyvoimalaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa ja täydentää näin materiaalikierrätystä. Kun muuhun kierrätykseen kelpaamaton jäte ohjataan hyötyvoimalaitoksessa energiahyötykäyttöön, ilmastokuormitus vähenee. Hyötyvoimalaitoksen on tarkoitus valmistua vuosien 2014 2015 aikana. Voimalaitos mitoitetaan käyttämään 150 000 160 000 tonnia kierrätyskelvotonta jätettä vuodessa. Tästä määrästä saadaan noin 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä tamperelaisten kotien tarpeisiin. 11

Kätevät kodinturvajoukot Kunnon vahtikoirassa on hyvät puolensa mutta kotinsa suojaksi voi hankkia myös turvalaitteen, joka ei lähde häntää heiluttaen murtomiehen matkaan. Teksti: Katri Syvärinen, Kuva: Sami Helenius Asiantuntijana: Turvallisuusinsinööri Esa Karjalainen, Ajan Lukko Joskus voi tuntua siltä, että koti olisi mukava suojata muullakin kuin luottavaisilla ajatuksilla. Hälytysjärjestelmä ei nappaa murtomiestä, mutta se herättää huomion ja tekee hälytyksen joko asukkaalle itselleen tai suoraan vartiointiliikkeeseen. Järjestelmä voidaan asentaa niin kerros- tai rivitaloasuntoon kuin omakotitaloonkin. Hälytysjärjestelmä on kodinkoneista älykkäin, joten sen valinta vaatii suunnittelua. Laitteista ei asukkaan kuitenkaan tarvitse tietää mitään. Kun marssii pohjapiirustuksen kanssa turvalaitteita myyvään liikkeeseen, järjestelmä voidaan suunnitella asukkaiden omien toiveiden mukaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Asia kannattaa ottaa työn alle vähän aiemmin kuin muutamaa päivää ennen lomalle lähtöä. Järjestelmän laajuuden mukaan sen asentaminen valmiiksi voi vielä parista päivästä pariin viikkoon, turvallisuusinsinööri Esa Karjalainen muistuttaa. Rakentajien on syytä muistaa, että hälytysjärjestelmä voidaan asentaa jo rakennusvaiheessa valvomaan työmaata ja työvälineitä. Kun talo valmistuu, keskusyksikkö siirretään sisätiloihin. Sähköiset turvajärjestelmät Hälytyslaitteiden tavoitteena on valvoa ja estää murtoja ja muita asuntoon tunkeutumisia. Laitteeseen voidaan kytkeä palovaroitin, lämpötilan tai kosteuden seuranta sekä teknisiä hälytyksiä, jotka ilmoittavat esimerkiksi sähkökatkoksista tai maalämpöpumpun rikkoutumisesta. Hälytysjärjestelmän hinta vaihtelee tarpeista riippuen muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon. Sähkölukitukset auttavat ohjaamaan autotallin tai portin ovea. Sähkölukituksen avulla on helppo tarkistaa yhdestä paikasta, ovatko omakotitalon kaikki ovet lukittuna. Ne sopivat myös lapsiperheeseen, jossa lapsi ei ehkä jaksa avata raskasta ovea tai hänelle ei vielä uskalleta antaa avainta. Sähkölukituksen tunnistimen poistaminen käytöstä on halvempi vaihtoehto kuin lukkojen uudelleen sarjoittaminen. Sähkölukitukseen voidaan yhdistää sormenjälkitunnistin. Hinta 1500 2000 euroa. 12

Hälytysjärjestelmän perusosat Ilmaisimet seuraavat valvottavaa tilaa ja lähettävät keskusyksikölle tiedon havainnoistaan. Liikeilmaisin on infrapunailmaisin, joka tunnistaa muutokset lämpötilassa. Oma vaihtoehto löytyy myös lemmikkitalouksiin, sillä järjestelmä voi tehdä mittaukset halutulla korkeudella. Ulkotiloihin liikeilmaisin ei ole paras vaihtoehto, koska turhia hälytyksiä tulee niin usein, ettei niitä kohta oteta vakavasti. Kuori-ilmaisimessa on magneettikosketin, ja sitä käytetään yleensä ovessa reagoimaan oven avaamiseen. Lasirikkoilmaisin kuuntelee lasin rikkoutumisesta seuraavaa ääntä. Apua, nyt siellä sattui jotain! Jatkohälytyksen lisäksi voidaan käyttää sireeneitä karkottamaan murtautuja sekä kertomaan ulkopuolisille tilanteesta. Hälytysvilkku puolestaan viestittää naapureille tunkeutujasta. Järjestelmässä voi olla myös muu merkinantolaite, joka auttaa käyttäjää itseäänkin huomaamaan, mikäli hän on vahingossa laukaissut hälytyksen. Käyttölaitteesta asukas kytkee järjestelmän päälle ja pois. Sen kautta voidaan seurata myös lokitiedostoja, joka kertoo, onko hälytyksiä tullut. Käyttölaitteita voi olla useita, esimerkiksi pääovelle ja sivuovelle omansa. Keskusyksikkö sijaitsee usein teknisessä tilassa. Se toimii akulla, jolloin sähkökatkos ei katkaise järjestelmän toimintaa. Tiedonsiirtolaitteena on perinteisesti käytetty puhelinverkkoon liitettyä modeemia, jota on kutsuttu myös robottipuhelimeksi. Sittemmin puhelinverkkoon liitettävät modeemit ovat harvinaistuneet, koska puhelinliittymiä ei haluta kustannussyistä enää ylläpitää vain puhelinverkkoon liitettyä modeemia varten ja koska nämä modeemit ovat olleet herkkiä vikaantumaan ukonilmalla. Nykyään tiedonsiirto hoidetaan GSM- tai GPRS-modeemeilla, joihin käyttäjä hankkii haluamaltaan operaattorilta numeroliittymän eli SIM-kortin. Nämä modeemit ovat kuin kännyköitä ilman näppäimistöä. Kun laite saa hälytyksen keskusyksiköltä, se soittaa sovittuihin numeroihin. Myös ADSL-liittymää voidaan käyttää apuna, mutta ongelma on se, ettei se aina toimi sataprosenttisesti. Minne jatkohälytys tehdään? Tiedonsiirtolaite voi hälytyksen sattuessa soittaa sopimuksen mukaan joko asukkaan puhelimeen tai vartiointiliikkeeseen. Järjestelmään voidaan määritellä useita numeroita, joihin laite soittaa halutussa järjestyksessä. Vartiointiliikkeen kanssa tehtävässä palvelusopimuksessa määritellään, miten eri tilanteissa toimitaan: tullaanko paikalle vain yöllä vai myös päivällä ja soitetaanko asukkaalle ennen paikalle saapumista. Sopimuksen kuukausimaksut ovat yleensä 20 30 euroa, hälytyskäynneistä veloitetaan tavallisesti erikseen. Kameravalvonta sopii kesäasunnoille ja syrjäiseen kohteeseen, jonka valvonta on vaikeaa. Kameramodeemiin liitetään GPRS- tai 3G-operaattoriyhteys, ja kameran kuvaa voidaan lähettää joko kännykkään multimediaviestinä tai sähköpostiin still-kuvana. Kuvaa voi seurata selaimen kautta käyttäjätunnuksellaan. Tallentimessa on kovalevy, johon mahtuu runsaasti tietoa, jolloin kamera voi kuvata vaikka koko ajan. Tallennin kertoo graafisesti, jos kuvassa on näkynyt liikettä, jolloin tarvittava osa taltioinnista on helppo katsoa. Hinta 200 1000 euroa. Piuhoilla vai ilman? Johdotettava hälytysjärjestelmä sopii uusiin ja rakenteilla oleviin rakennuksiin, sillä se voidaan asentaa samalla kertaa muun sähköurakoinnin kanssa. Johdotetussa järjestelmässä ainoa ylläpitoa vaativa toimenpide on akun vaihto noin neljän vuoden välein. Johdoton hälytysjärjestelmä asennetaan usein jo olemassa oleviin kohteisiin, jonne johtojen vetäminen on vaikeampaa. Laitteissa on paristoja, jotka vaativat vaihtoa 1 2 vuoden välein. Käyttölaite ilmoittaa paristonvaihdon tarpeesta. Kaikkien laitteiden paristot on syytä vaihtaa yhtä aikaa. Huom! Valitse turvajärjestelmääsi Finanssialan keskusliiton hyväksymät laitteet. Sen jälkeen tarkista vakuutusyhtiöstäsi, millaisen alennuksen tai muun edun turvajärjestelmä tuo kotivakuutukseesi. 13

Ratinasta Tero Karvisen vetämä jengi taiteili Patosillan kupeeseen "Tulisen virran". Katutaide kohtaa kosken kuohut Kuvat: Sami Helenius Kun Tammerkoski elokuun puolivälissä tyhjennettiin kunnostustöitä varten, veden tilalle pääsi virtaamaan aivan toinen elementti, liekkien meri. Teos Tulinen virta syntyi Patosillan kupeeseen seitsemän graffititaiteilijan voimin. Teema teokseen löytyi parhaillaan Pyynikillä pyörivästä tulishowryhmä Flamman esityksestä Wäinämöinen palaa. Joukkoa johtaa tuleva läänintaiteilija Tero Karvinen. Hän on innoissaan siitä, että graffiti pääsee kaupungissa näkyvälle paikalle yli vuoden ajaksi, siksi aikaa kunnes Frenckellin työmaa valmistuu. Tosi jees, että tällainen on mahdollista! Tämä todistaa, että kaupunki elää ja täällä tapahtuu. Ihmiset ovat oppineet ennakkoluulottomuutta, enää graffiti ei ole automaattisesti kirosana. Kun katutaide pääsee esiin historiallisessa ympäristössä, syntyy hieno jännite vanhan ja uuden välille. Toivon kovasti, että ihmiset diggaa tästä, Karvinen kuvailee. Graffititaiteilijoille tärkeää on yhteisö, jossa työt syntyvät ja tietotaito kulkee tekijältä toiselle. Myös Tulisen virran luominen on vaatinut yhteistyötä. Yleensä graffitit syntyvät spontaanisti, mutta tälle teokselle saatiin peräti pari viikkoa suunnitteluaikaa. Meillä on ollut hyvä meininki. Keli on suosinut ja muutenkin on hyvä pössis! Yksi spraypurkkia heiluttelevista maalareista on Flamma-ryhmän taustahahmo Samuli Kivinummi. Hän muistuttaa, että työ tuo esiin sitä, että Tampereella osataan tehdä vaikka mitä niin tulispektaakkeleita kuin siihen liittyvää katutaidettakin. Teoksessa toteutuva vanhan ja uuden yhdistelmä kiehtoo myös Kivinummea. Kun katselee ja haistelee ympärilleen, mitä kaikkea historiallista kosken ympäristössä tapahtuu, tuntuu aika villiltä, Kivinummi ihmettelee. 14

Viallisen mittarierän vaihto loppusuoralla Vikaantumisherkiksi osoittautuneiden etäluentamittarien vaihto on loppusuoralla. Viime talven pakkasilla kävi ilmi, että peräti 22 500 etäluentamittaria kuuluu erään, jonka todennäköisyys vioittua on tavanomaista suurempi. Mittarien valmistajan mukaan syynä on vika eräässä mittarin komponentissa. Jo talvella vaihdettiin 1500 akuutisti vikaantunutta mittaria. Vika ilmenee yleisimmin niin, että vikaantunut mittari polttaa sulakkeen, ja sen vuoksi sähköt katkeavat. Vikaantuessaan mittari saattaa myös tummua jonkin verran, palvelupäällikkö Marko Lundström kertoo. Kaikki vikaantumisherkkään erään kuuluvat mittarit tullaan joka tapauksessa vaihtamaan, jotta varmistetaan asiakkaiden keskeytymätön sähkönsaanti. Koska vikaantumista ilmenee eniten pakkasella, kesä on ollut hyvää aikaa vaihtourakalle. Tavoitteena on, että mittarit on vaihdettu lokakuun loppuun mennessä. Kerros- ja rivitalokohteissa urakoitsija ilmoittaa vaihdosta ilmoitustaululla tai postilaatikoihin jaettavalla tiedotteella. Vaihdosta aiheutuu hetkellinen sähkökatkos. Suurimmassa osassa kohteita mittari on teknisessä tilassa, jolloin asiakkaan paikallaoloa ei vaadita. Kohteissa, joissa mittari on asunnon sisällä, asiakasta pyydetään tiedotteessa ottamaan yhteyttä urakoitsijaan ja sopimaan asennusaika, Lundström kertoo. Kustannuksia vaihtourakasta ei koidu Sähkölaitoksen asiakkaille eikä Sähkölaitokselle, sillä vaihto kuuluu kokonaisuudessaan mittarivalmistajan antaman takuun piiriin. Nässyn vedellä Tampere-talo viileäksi Mikä on kaukolämmön paras kaveri? Kaukojäähdytys ja sitä hyödynnetään ensi kesästä alkaen myös Tampereella. Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan sitä, että keskitetyssä tuotantolaitoksessa tuotettu jäähdytetty vesi jaellaan putkiston välityksellä rakennuksien jäähdytykseen. Kiinteistöjen jäähdytystarve johtuu auringosta sekä rakennusten sisäisistä lämmönlähteistä, kuten valaistuksesta, tietokoneista ja muista sähkölaitteista. Kun jäähdytys hoidetaan kaukojäähdytyksellä, kasvihuonekaasujen sekä muiden päästöjen määrä vähenee oleellisesti. Kaukojäähdytystä tullaan hyödyntämään ainakin Tampere-talossa. Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven syvänteet ovat ehtymättömiä jäähdytysenergian lähteitä. Kylmää järvivettä ei aina edes tarvitse lisäjäähdyttää koneellisesti, mikä tekee kaukojäähdytyksestä tehokkaan ja edullisen tavan hyödyntää luonnon omia energiavaroja, Tampereen Kaukolämpö Oy:n kehityspäällikkö Timo Pesonen kertoo. Suomessa kaukojäähdytystä käytetään Tampereen lisäksi Helsingissä, Turussa, Lahdessa sekä Heinolassa Vierumäellä. Onnea! P. Jokinen Pirkkalasta sai edellisen Napsin palautearvonnassa autoon sopivan DVD-soittimen. Pienin askelin Vanhat valssit koskettivat vanhuksia Kulkurin valssi ja monet muutkin valssit saivat erityisen suuren suosion, kun alttoviulisti Heidi Ketola kiersi kesän aikana tamperelaisissa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa esiintymässä. Sähkölaitoksen tukeman Virtaa musiikista -hankkeen konsertit olivat vuorovaikutteisia: vanhukset saivat toivoa Ketolalta suosikkejaan ja kertoa musiikin herättämistä muistoista. Myös soittaja nautti viikosta. On antoisaa nähdä, miten suuri vaikutus musiikilla on vanhuksiin. He rentoutuvat, alkavat muistaa kappaleita, sanoja ja tapahtumia. Eräs rouva oli tanssinut häitään juhannusaattona 1945. Häävalssina oli ollut Metsäkukkia, ja tutun kappaleen kuuleminen sai kyyneleet nousemaan hänen silmiinsä. Kesäpäivä Kangasalla ja Karjalan kunnailla saivat vanhukset laulamaan mukana, Heidi Ketola kertoo. Viulistina katson usein ihmisten käsiä. Huomasin soiton aikana erään 90-vuotiaan herran liikuttavan sormiaan vähän piilossa niin, että se näytti soittamiselta. Kun kysyin, onko paikalla harmonikan soittajia, hän myönsi soittaneensa harmonikkaa. Soitin hänelle Nuoruusmuistoja, joka on harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaan valssi. Ketola kertoo, että yksi mieleenpainuvimmista tilaisuuksista oli Viola-kodissa. Ilma oli kaunis, ja vanhukset istuivat ulkona piirissä. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi entisestään tuttujen kappaleiden myötä. Osa kuulijoista otti toisiaan kädestä kiinni. Linjoilla Siirtyminen kulutuslaskutukseen on alkanut Tampereen Sähkölaitoksen sähkösopimusten siirtäminen kulutukseen perustuvaan laskutukseen alkoi alkukesästä. Jotta vaihto sujuu mutkattomasti, siirtyminen kulutuslaskutukseen tapahtuu pienissä erissä. Näin voidaan nopeammin reagoida asiakkailta tulevaan palautteeseen ja mahdollisiin ongelmiin. Siirtymisen aikataulu elää sen mukaan, miten hyvin siirroissa onnistutaan. Lisätietoja asiasta löytyy Sähkölaitoksen nettisivuilta osoitteesta www.sahkolaitos.fi Kulutuslaskutuksessa sähkönkäyttäjä maksaa ainoastaan laskutuskauden aikana kuluttamastaan sähköstä. Sähkölämmityksen käyttäjien kannattaa varautua suuriinkin eroihin laskuissa vuodenajan mukaan. Tammikuun lasku voi olla heinäkuun laskuun verrattuna nelinkertainen. Laskutustavan muutos ei vaadi asiakkailta itseltään mitään. Jokainen asiakas saa vuorollaan sähkölaitokselta tiedotekirjeen, jossa ilmoitetaan siirtymisestä kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Myös tähän asti käytössä ollut arvioperusteinen laskutusmalli on toistaiseksi mahdollinen, jos asiakas sitä erikseen toivoo. Mikäli kulutuslaskutukseen siirtymisen jälkeen kulutustietojen lukemisessa mittarilta ilmenee ongelmia, muodostuu arviolasku, joka tasataan myöhemmin. Kuva: Katri Syvärinen 15

Tästä härvelistä en luovu Hiljainen, rauhallinen jääkone Jääkone on kiva työkaveri, eikä suhteessamme ole ollut ryppyjä. Työsuhde on kestänyt vasta helmikuusta edellinen jääkone ehti palvella Hakametsässä kymmenen vuotta. Se jäi meille varakoneeksi. Jääkoneen terä höylää kulunutta pintaa pois ja kerää lumen talteen. Koneen takaosa laskee höylätylle jäälle lämmintä vettä, joka jäätyy uudeksi sileäksi pinnaksi. Uusi kone on sähköisempi kuin vanha, kaikki toimii muutamasta napista painamalla. Ja se on tosi hiljainen ajaa! Kesäksi jään tilalle rakennetaan alustat lentopalloa ja rullakiekkoa varten. Syksyn alku on hässäkkää, kun kaukalo valmistellaan kiekkokauteen. Talvella koneet pyörivät ykköshallin jäällä peräti kymmenkunta kertaa päivässä. Jäätä ei talven aikana sulateta kokonaan, mutta vanhaa höylätään pois, jotta mainokset näkyvät paremmin. Jään vahvuus pidetään 2,5 sentissä. Pelien aikana jääkonekuskit valvovat kaukalon laidalla. Jos jotain menee rikki, se pitää korjata heti, jotta peli pääsee jatkumaan. Olen tehnyt tätä työtä viisi ja puoli vuotta. Mielenkiintoista vaihtelua tuovat tapahtumat lentopallon maailmanliigasta ringeten MM-kisoihin ja konsertteihin. Lätkääkin tulee seurattua. Kannatan Ilvestä, mutta toivon silti, että Tapparakin voittaa kauden aikana kaikki muut paitsi Ilveksen! Pekka Pajunen jääkoneen kuljettaja Kuva: Sami Helenius Jääkiekon SMliiga alkaa 16. syyskuuta. Tampereen jäähallissa pelataan silloin jännittävä paikallispeli Ilves Tappara. Osoitelähde: Tampereen Sähkölaitoksen asiakasrekisteri Anna palautetta Mitä mieltä olet tästä Naps-lehdestä? Kiitokset, moitteet ja juttuvinkit otetaan vastaan osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Napslehti sekä postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Vastaamme palautteeseen vain lehden sivuilla. Kysy energiasta Kiva tietää -palstalla vastaamme Napsin lukijoiden kysymyksiin energian käytöstä. Kysymyksen voi lähettää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti tai postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Keksi Napsiniksi Julkaisemme hyviä energiansäästövinkkejä. Vinkin voi lähettää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti tai postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Kaikkien lokakuun loppuun mennessä palautetta antaneiden, kysymyksen lähettäneiden tai niksin keksineiden kesken arvotaan kaksipyöräiset kottikärryt. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Emoyhtiö: Tampereen Sähkölaitos Oy Tytäryhtiöt: Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Puhelinvaihde...(03) 5653 5111 Postiosoite: PL 175, 33101 Tampere Käyntiosoite: Voimakatu 11, 33100 Tampere Faksi... (03) 5653 5300 Sähköposti: kirjaamo@sahkolaitos.fi Internet: www.sahkolaitos.fi Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@sahkolaitos.fi Vikailmoitukset Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun jakelu...0800 90 171 Ulkovalaistusasiat palvelupiste.frenckell@tampere.fi PALVELUT Voimakatu 11 Sähkötalossa: Sähköön liittyvät asiat Asiakaspalvelu...(03) 5653 4500 Avoinna ma pe klo 8.30 15.45 Sähköverkon rakentajapalvelut... (03) 5653 5492 Voimakatu 17 Lämpötalossa: Kaukolämpö- ja maakaasuasiat Myynti ja sopimukset...(03) 5653 5351 Liittymäasiat... (03) 5653 5355 Kaukolämpölaitteet, neuvonta ja tarkastukset... 050 553 8609 Kaukolämpölaskutus... (03) 5653 5312 Satakunnankatu 13, Patosilta Ympäristötietokeskus Moreeniassa: Kodinkoneiden energiankäytön ja valinnan puhelinneuvonta ma ti klo 10 14...(03) 5653 5449 Avoinna ke klo 10 15, to klo 10 18.