2 Suunnitelmista teoiksi 3 Vuosirutiinit hoitoon 3 Muutosilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukseen 3 Taloushallinnon asioita 4 Ajankohtaista 4 Kiitos! 4 Muutoksia Aivoliiton henkilöstössä 4 Muutoksia lehtien yhteystietosivuihin 5 Kielipolku-lehti ilmestyy jatkossakin 5 Liittohallitus suosittelee 5 Suvipäivä Suvituulessa 6.6. 5 Kansainvälinen AVH-päivä 10.5. 5 Omat esitteet kerhoille 6 Rahallista avustusta yhdistystoimintaan 6 Haloo Toimintatonnit haussa 6 Mistä rahat yhdistyksen tärkeään työhön? 7 Kommukka palvelee yhdistyksiä 8 Tiedoksi 8 Syö hyvää 8 Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE tiedottaa 9 Liikuntatoiminnan tueksi 9 Voimaa vanhuuteen -ohjelman koulutustarjonta 2014 9 Suomimies seikkailee -rekkakiertue starttaa elokuussa 10 Pitääkö minun kuunnella? 11 En ny strokekurs på svenska 12 AVH-perhetapaaminen 8. 10.8. LIITTEET: Yksi elämä -uutiskirje 2/2014 Kommunikaatiokeskus-esite Suvipäivä-mainos SuomiMies-rekkakiertuepaikkakunnat 2014 Kerhoesite-malli JAKELU: Jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet Yhdistysposti on kaikkien luettavissa verkkosivulla www.aivoliitto.fi: Etusivu > Aivoliitto ry > Tietoa jäsenyhdistyksille TEKIJÄT: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö veijo.kivisto@aivoliitto.fi p. 040 5430 009 Järjestötiedottaja Sanna Reuna sanna.reuna@aivoliitto.fi p. 050 3623 217
Suunnitelmista teoiksi EU ei vahvistanut aiemmista suunnitelmista poiketen vuotta 2014 Aivovuodeksi. Siitä huolimatta olemme vahvasti aivojen asialla. Tunne pulssisi -hanke on tehnyt tunnetuksi pulssin tunnustelun merkitystä eteisvärinän tunnistamisessa. Näin voidaan ehkäistä paremmin aivoinfarkteja. 112-päivän myötä nostettiin esiin oma ja kanssaihmisten vastuu, kun on kyse aivoverenkiertohäiriöiden tai sydäninfarktin oireiden tunnistamisesta ja avun hälyttämisestä. Nämä molemmat Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahankkeet ovat tuoneet keinoja, joilla yhdistykset ovat voineet lisätä omaa paikallista näkyvyyttä. Yksi elämä onkin tarkoitettu tukemaan liiton ja sen yhdistysten toimintaa uusilla ja osin jo olemassa olevillakin keinoilla. Siinä on onnistuttu hyvin kiitos kaikille toimijoille! Aivoliiton järjestöpäivillä tammikuussa jaettiin yhdistysten käyttöön kauan kaivattua materiaalia yhdistyksen logosta valmiiseen jäsenkirjepohjaan. Toivottavasti tuo materiaali on nyt kaikilla hyötykäytössä. Aikanaan, kun yhdistysten kuntokartoituksen pohjalta järjestöpalveluita muokattiin palvelemaan entistä paremmin yhdistyskentän tarpeita, nousi esiin tarve yhteisen näkyvyyden tehostamisesta ja työskentelyn helpottamisesta. Tuohon tarpeeseen on nyt myös vastattu. Moni yhdistys on pystynyt rakentamaan omia verkkosivujaan ja hyödyntämään liiton sivuille koottua yhdistysmateriaalia aiempaa huomattavasti paremmin tämän uudistuksen avulla. Kommunikaatiokeskuksessa on tämän vuoden alussa käynnistynyt palvelu, jossa tarjotaan yhdistyksille mahdollisuus paikallisen koulutuksen järjestämiseen joko vierailun tai videovälitteisen luennon kautta. Tätä palvelua voi käyttää myös jäsenhankinnan välineenä yhdistyksissä. Hyödyntäkää tuota palvelua! Puhevammaisuutta ei vieläkään tunneta riittävästi, joten meillä on jatkuva tarve nostaa niin kielellinen erityisvaikeus kuin afasiakin suurempaan tietoisuuteen. Valtakunnallisessa päätöksenteossa puhevammaisten asiat ovat liiton oikeuksienvalvonnassa keskeisessä asemassa. Kun pohditaan varhaiskasvatuksen asioita, neuvolatoimintaa tai koulunkäynnin nivelvaiheita tai puhutaan osallisuuden mahdollistamisesta, me olemme mukana nostamassa esiin kommunikoinnin tukemista ja kognitiivisten ongelmien huomioon ottamista. Vastavalmistunut pitkään puitu SOTE-ratkaisu, kuntauudistukset ja YT-neuvottelut nostavat mieleen monia hämmentäviä kysymyksiä. Vaikeiden ratkaisujen takana on useimmiten monia pohdintoja siitä, mistä voidaan luopua, jotta voidaan rakentaa uutta, parempaa palvelua. Pari vuotta sitten toteutettu Aivoliiton järjestötiedotuksen palveluhan rakentui tuolloin YT-menettelyn kautta ja taustalla oli siis jäsenkentän tarve. Aivoliiton sääntöjen määrittelemät perustehtävät ovat - jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen, - osallisuuden mahdollistaminen, - oikeuksienvalvonta ja vaikuttaminen, - edustamiensa ryhmien erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen. Nämä hoidetaan olemassa olevilla resursseilla. Perusresursseja täydentäviä projekteja ja uusia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Samalla etsitään uusia rahoitusmuotoja. Tavoitteena on, että yhdistyskenttää voidaan jatkossakin tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Muutos on aina myös mahdollisuus. Kevätterveisin Tiina Viljanen toiminnanjohtaja 2
Vuosirutiinit hoitoon Muutosilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukseen Vuosikokousten myötä saattaa yhdistyksille syntyä tarve tehdä muutosilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukseen. Yhdistyslain 52 mukaan rekisteröidyn yhdistyksen on ilmoitettava yhdistysrekisteriin sääntöihin tehdyt muutokset, puheenjohtajan ja nimenkirjoittajien vaihtuminen (katso yhdistyksen säännöt), purkautumisilmoitus ja osoitteenmuutos. Muutosten ilmoittaminen on yhdistyksen hallituksen vastuulla. Muutokset voidaan tehdä sähköisenä ilmoituksena tai muutosilmoituslomakkeita voi ladata omalle koneelle täytettäväksi ja toimittaa Patentti ja rekisterihallituksen yhdistysasiat-yksikköön. Muutosilmoitus on maksullinen. Sähköisenä tehdyn muutosilmoituksen voi maksaa verkkopankissa. Muutosilmoituslomakkeella tehdyn ilmoituksen maksu on suoritettava ennen ilmoituksen lähettämistä. Osoitteenmuutos on ilmainen ja se voidaan tehdä sähköisesti, kirjallisesti, puhelimitse p. 09 6939 5274 tai sähköpostitse tietopalvelut.yhdistysasiat@prh.fi. Linkit ja lisätiedot löytyvät Liiton kotisivuilta www.aivoliitto.fi kohdasta: Etusivu > Aivoliitto ry > Tietoa jäsenyhdistyksille > Materiaalisalkku tai www.prh.fi. Taloushallinnon asioita Hallituksen asema yhdistyksen taloudenhoidossa on keskeinen. Hallituksella on vastuu yhdistyksen toiminnan ja talouden asianmukaisesta hoidosta. Yhdistyksen taloutta ja hallintoa hoitaessaan hallituksella on keskeisenä ohjeena toimintasuunnitelma ja talousarvio, jonka yhdistyksen kokous on vahvistanut. Mahdolliset poikkeamat talousarviosta, esimerkiksi menot, jotka eivät sisälly talousarvioon, tulee erikseen käsitellä ja kirjata hallituksen pöytäkirjaan. Laskujen tarkastaja ja hyväksyjä tulee nimetä hallituksen kokouksessa. Kaikkien laskujen asiasisältö täytyy tarkastaa ja siihen tehtävään oikeutetun henkilön täytyy hyväksyä laskut. Tarkastuksen voi tehdä esimerkiksi rahastonhoitaja, mutta hyväksyjän täytyy olla toinen henkilö. Tavallisesti hän on hallituksen puheenjohtaja. Hyväksyjä on vastuussa siitä, että meno on yhdistyksen toiminnasta johtuva, sopimuksen mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä. Hallitus myöntää ja ottaa pois yhdistysten tilien käyttöoikeudet. Tämä asia on hyvä ottaa vuosittaiseksi rutiiniksi, jotta käyttöoikeudet ovat vain ja ainoastaan hallituksen nimeämillä henkilöillä. Yhdistyksen perustamilla kerhoilla voi olla omaa rahaliikennettä. Kerhoilla voi olla oma pankkitilikin, jonka käyttöoikeudet yhdistyksen hallitus myöntää. Kerhojen tulee pitää kirjaa tuloista ja menoista, jonka pohjalta tilitykset yhdistyksen kirjanpitoon voidaan tehdä tositteiden mukaisesti. Yhdistyksen alaisen rekisteröimättömän kerhon varat ovat yhdistyksen varoja. Yhdistyksen hallitus vastaa kerhojen toiminnasta samalla tavalla kuin hallitus vastaa yhdistystä koskevista asioista. 3
Ajankohtaista Kiitos! Tiedämme, että kuormitamme ajoittain jäsenyhdistyksiä lukuisilla kyselyillä. Vastauksenne ovat meille tärkeitä. Toivomme, että vaivannäkönne palaa hyötyinä teille! Lämmin kiitos liikuntakyselyyn vastanneille yhdistyksille ja kerhoille! Käymme vastauksenne läpi yhdessä Diabetesliiton ja Sydänliiton liikuntatyöntekijöiden kanssa ja hyödynnämme niitä Yksi elämä -liikunnan yhteistyössä sekä Aivoliiton liikuntatyön kehittämisessä. Aivoliitto haluaa tuoda jäsenyhdistyksen liikuntatoiminnan esille myös liikunnan päättäjille. On mahdollista, että liikuntalain uudistuksen myötä myös Aivoliitto voi hakea liikuntatoimintaan rahoitusta, jota meillä aikaisemmin ei ole ollut. Liikuntakyselyn kautta saamme lukuja siitä, kuinka paljon yhdistykset liikuttavat väkeään ja minkälaista toimintaa niillä on liikunnan kentällä. Tehdään se työ näkyväksi! Tällä hetkellä oma näkemyksemme on, että ilman yhdistyksiämme moni jäisi kokonaan liikunnan ulkopuolelle. Valitettavasti kuntien liikuntapalvelut ja seuratoiminta eivät tavoita jokaista, joten yhdistysten toimintaa liikuttajina tulee tukea. Kiitos myös AVH-yhdistyksille tehdyn kuntokartoituksen seurantakyselyyn ja -tapaamiseen osallistuneille yhdistyksille. Kyselyn vastausprosentti oli huima 93 %. Selvityksen tulokset valmistuvat toukokuun lopussa. Kerromme niistä Yhdistyspostissa ja liiton järjestölehdissä sekä järjestöväen tapaamisissa kuluvan vuoden aikana. Muutoksia Aivoliiton henkilöstössä YT-neuvottelujen tuloksena liiton aluetyöntekijöitä on nyt yksi vähemmän. Järjestösuunnittelija Satu Lukka on jäänyt pois Aivoliiton palveluksesta. Olemme Satulle kiitollisia hänen asiantuntevasta panoksestaan liiton jäsenten hyväksi ja olemme pahoillamme hänen lähdöstään. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää jatkossa! Tarkoitus on tukea yhdistyksiä jatkossakin. Satun toiminta-alueen yhdistykset Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa jaetaan liiton muiden aluetyöntekijöiden kesken, tarkoituksena on sopia vastuutyöntekijät samalla tavalla kuin Satun ollessa vuorotteluvapaalla. Palaamme tähän yhdistyskohtaiseen vastuuhenkilöjakoon seuraavassa Yhdistyspostissa. Muutoksia lehtien yhteystietosivuihin Aivoliitossa on tehty kevään aikana säästötoimenpiteitä. Myös AVH- ja Kielipolku-lehden sivumäärät on jouduttu säästösyistä pienentämään. Jotta lehtiin mahtuisi edelleen kattavasti asiantuntija-artikkeleita, on toimitus päättänyt tiivistää yhteystietosivuja. Jatkossa vuoden ensimmäisissä numeroissa julkaistaan kerhojen yhteystiedot. Muissa numeroissa julkaistaan vain yhdistyksen yhteystiedot. Liiton verkkosivuilta löytyvät edelleen myös kerhojen tiedot. Kerhojen yhteystiedot vuoden ensimmäiseen numeroon poimitaan liiton verkkosivuilta, joten muistattehan jatkossakin ilmoittaa myös kerhojen yhteystietojen muutokset Sanna Reunalle. 4
Kielipolku-lehti ilmestyy jatkossakin Aivoliitto ja ADHD-liitto ovat päättäneet jatkaa omien lehtiensä julkaisemista. Aiemmin ilmoitettu yhteisen lehden julkaiseminen ei toistaiseksi toteudu. Aivoliitto teki yhdessä ADHD-liiton kanssa myös lukijatutkimuksen verkkolehteen siirtymisestä. Sen tulosten perusteella lehti jatkaa nykyisessä muodossaan. Liittohallitus suosittelee Aivoliiton liittohallitus on kiinnittänyt huomiota jäsenyhdistysten erilaiseen nimikirjoon. Liittohallitus suosittelee jäsenyhdistyksille nimiä, jotka liittyvät tiiviimmin Aivoliitto-nimeen, esimerkiksi Aivoyhdistys, AVH-yhdistys tai Kielellinen erityisvaikeusyhdistys. Perusteluna suositukselle on, että yksittäiset kansalaiset löytäisivät paremmin paikallisen yhdistyksen toiminnan piiriin. Yhdistyksen jäsenhankinnassa tärkeää on vertaistuki ja toiminnan sisältö, mutta tärkeää on myös tietää, mistä tuota toimintaa voi hakea. Tämän takia mahdollisimman yhdenmukainen näkyvyys on tärkeää. Suvipäivä Suvituulessa 6.6. Suvipäivä Suvituulessa -tapahtumaa vietetään tuttuun tapaan Turussa perjantaina 6.6.2014. Tarkempi ohjelma Yhdistyspostin liittenä. Yhdistysten jäsenet perheineen ja ystävineen ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan! Isompien ryhmien kannattaa ilmoittaa tulonsa etukäteen järjestötiedottaja Sanna Reunalle, sanna.reuna@aivoliitto.fi tai p. 050 362 3217. Kansainvälinen AVH-päivä 10.5. Lauantaina toukokuun 10. päivä valistetaan jälleen suurta yleisöä aivoverenkiertohäiriön riskitekijöistä, oireista ja nopeasta hoitoon hakeutumisesta. Tarjolla on tuttuja maksuttomia materiaaleja käyttöön valistustyön tekemiseen: Pidä huolta aivoistasi, Tunne pulssisi ja Hätä on tämän näköinen. Esitteitä voi tilata Aivoliitosta. Joka vuosi ei tarvitse keksiä uusia temppuja vaan riittää, kun toimii edellisten vuosien tapaan valistaen ja tiedottaen. Tärkeintä on, että tärkeä viesti kulkee ja että se tavoittaa tietoa tarvitsevan kansalaisen. Katso aiheesta lisää tämän Yhdistyspostin liitteenä olevasta Yksi elämä uutiskirjeestä. Materiaalitilaukset 22.4. mennessä: tilaukset@aivoliitto.fi, p. 02 2138 200 tai Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi. Materiaalit kannattaa tilata yhdistyksen nimellä, jolloin postikuluja ei veloiteta. Omat esitteet kerhoille Yhdistyksille suunnitellut liiton graafisen ilmeen mukaiset esitteet ovat jo laajalti yhdistysten käytössä. Nyt olemme laajentaneet palvelua myös kerhoille. Kerhoesitteen tekstien ja kuvien asettelu tehdään Aivoliitossa maksuttomana palveluna. Paikallisyhdistys tai kerho itse vastaa tulostuskustannuksista. Kun asia on omien aluekerhojenne osalta ajankohtainen, ottakaa yhteyttä Sannaan. Hän neuvoo ja avustaa esitteiden suunnittelussa ja tekstien muotoilussa. Yhdistyspostin liitteenä esimerkkinä Parkanon aluekerhon esite. 5
Rahallista avustusta yhdistystoimintaan Haloo Toimintatonnit haussa Kuten Yhdistyspostissa 1/2014 kerrottiin Rahaautomaattiyhdistys (RAY) on myöntänyt Aivoliitolle 47 000 euroa edelleen jaettavaksi jäsenyhdistystensä toiminnan tukemiseen kuluvalle vuodelle. Haku on siis alkanut! Kaikki Aivoliitto ry:n jäsenyhdistykset voivat hakea jäsenjärjestöavustusta. Vaikka hakuaika on jatkuva, tulee huomioida, että kyseessä on vuoden 2014 toimintaan kohdistuva avustus. Tästä syystä toimintatonnihakemusta ei kannata jättää aivan vuoden loppuun vaan hakemukset on syytä tehdä viimeistään 31.10.2014. Toimintatonnien tarkoituksena on vahvistaa erityisesti pienimuotoisen kansalaistoiminnan jatkuvuutta. Toimintatonni voidaan myöntää joko jatkuvaan toimintaan tai tiettyyn kampanjan tai hankkeen toteuttamiseen. Avustettavan toiminnan tulee olla Aivoliiton strategiat ja tavoitteet 2020 -asiakirjan tavoitteiden mukaista toimintaa kuten esimerkiksi yhdistyksen vertais- ja vaikuttamistoiminta, tiedotus ja tapahtumien järjestäminen. Toimintatonnit ovat nimensä mukaisesti lähtökohtaisesti noin 1 000 euron suuruisia. Kerhot ja muut toimintaryhmät eivät voi hakea toimintatonnia, vaikka avustettava toiminta tapahtuisikin jossakin kerhossa. Hakemuksen tekevät rekisteröidyn yhdistyksen nimenkirjoittajat ja avustus siirretään RAY:n ohjeen mukaisella kirjallisella sopimuksella yhdistyksen käyttöön. On tärkeää, että laitatte hakemukseen tarkan talousarvioerittelyn, mitä toimintatonnilla tullaan tekemään. Pelkkä haettava summa ei siis riitä. Yhdistyspostin 1/2014 mukana lähetettiin jäsenyhdistyksille puheenjohtajan kuoressa hakuohjeet, hakemuslomake ja kuori hakemuksen palauttamista varten. Hakuohjeet ja hakemuslomake löytyvät myös liiton kotisivulta kohdasta: Etusivu > Aivoliitto ry > Tietoa jäsenyhdistyksille > Materiaalisalkku Hakemus lähetetään järjestöpäällikkö Tom Anthonille osoitteella Aivoliitto ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Hakemuksen voi lähettää myös sähköisesti tom.anthoni@aivoliitto.fi. Toimintatonnia koskeviin kysymyksiin vastaa järjestöpäällikkö Tom Anthoni p. 050 568 9145 tai tom.anthoni@aivoliitto.fi. Apua hakemuksen tekoon voi pyytää alueen järjestösuunnittelijalta. Mistä rahat yhdistyksen tärkeään työhön Järjestöiltä edellytetään yhä enemmän omatoimisuutta ja kekseliäisyyttä rahoituksen hankinnassa, mutta miten ja mistä? SOSTE järjestää kuluvan vuoden aikana rahoitus- ja varainhankintakoulutuksia 10.4. Kokkolassa, 9.5. Tampereella, 2.9. Kuopiossa sekä 9.9. Oulussa. Koulutus on tarkoitettu järjestöjen ja yhdistysten varainhankinnasta sekä taloudesta, hallinnosta tai viestinnästä vastaaville, toimihenkilöille ja luottamushenkilöille. Koulutuksen tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja kehittämään yhteisön toiminnan rahoittamista laajalle ja kestävälle pohjalle. Puolenpäivänmittaisen koulutuksen aikana käsitellään mm varainhankintaa osana yhdistyksen strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, varainhankinnan eri muotoja ja varainhankinnan trendejä Suomessa. Osallistumismaksu on 30 SOSTEn jäsenet, muut 35. Koulutukseen otetaan enintään 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.soste.fi/tapahtumat. 6
Kommukka palvelee yhdistyksiä Aluetyöntekijöiden lisäksi liiton muukin henkilökunta on yhdistysväen tukena. Kommunikaatiokeskus eli tutummin Kommukka tukee ja ohjaa henkilöitä, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisiään. Palveluita voivat hyödyntää myös ammattilaiset ja opiskelijat, jotka kohtaavat työssään puhevammaisia. Kommukan palvelut ovat maksuttomia. Muistakaa myös mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa puheterapeutilta verkkopalvelussa www.aivoliitto.fi/kysy. Yhdistykset voivat tilata Kommukan puheterapeutin vierailemaan, pitämään luentoa tai ohjaamaan työpajaa. Tilaisuudet pyritään järjestämään niin, että niihin saataisiin suuri osallistujamäärä. Tilaisuuksia voi järjestää yhdessä esimerkiksi paikallisten vanhempainyhdistysten tai eläkeläisten yhdistysten kanssa tai niitä voi tarjota avoimina yleisötilaisuuksina paikallisille asukkaille. Niitä voidaan järjestää myös etäyhteyksien avulla, jolloin osallistujia voi olla useilla paikkakunnilla samaan aikaan. Kommukka on nyt myös Facebookissa: www.facebook.com/kommunikaatiokeskus. Käy tykkäämässä! Lisää tietoa Kommunikaatiokeskuksesta löytyy Yhdistyspostin liitteenä olevasta esitteestä ja verkkosivulta www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus. AVH-tilaisuudet ja vierailut: Piia Aro Pulliainen piia.aro-pulliainen@aivoliitto.fi p. 02 213 8274 Kielellinen erityisvaikeus -tilaisuudet ja vierailut: Maria Widenius maria.widenius@aivoliitto.fi p. 040 827 6623 Vierailun sisältö räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Autamme myös tarvittaessa tilaisuuden markkinoinnissa tekemällä mainospohjia sekä tiedottamalla avoimista tapahtumista Aivoliiton lehdissä ja verkkosivuilla. Ottakaa rohkeasti yhteyttä niin ideoidaan tilaisuus juuri teille! 7
Tiedoksi Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE tiedottaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi etenee, tavoitteena on edelleen että sopimus voitaisiin ratifioida kuluvan hallituskauden aikana. VANEn kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa on 23.9.2014 järjestettävä vammaisten lasten kuulemistilaisuus Helsingissä. Tilaisuuteen toivotaan runsaasti vammaisia lapsia. Tavoitteena on, että lapset voisivat kertoa omasta elämästään, mikä siinä on hyvää ja missä asioissa lapsia tulisi kuulla paremmin. Syö hyvää Syö hyvää on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, joka pohjautuu tammikuussa 2014 julkaistuihin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Kuluttajien lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat terveysalan ammattilaiset, jotka työssään neuvovat erilaisia kuluttajaryhmiä. Hankkeessa on Kuluttajaliiton mukana 21 kumppania. Aivoliitto ry on yksi kumppaneista. Tavoitteena on viestiä hyvistä ruokavalinnoista sellaisessa muodossa, että ne puhuttelevat yksilötasolla. Suositusten soveltaminen on hankkeen keskiössä. Tavoitteena on, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet. Hanke tiedottaa, kouluttaa, valistaa ja tuottaa materiaalia. Syö hyvää -hanke jalkautuu maakuntiin koulutusten ja työpajojen merkeissä viestimään hyvän syömisen ilosanomaa vuosina 2014 2016. Koulutukset ovat käytännönläheisiä ja pyrkivät tiedon lisäksi tarjoamaan keinoja syödä hyvin ihan joka päivä ja omalla tavalla. Ammattilaisille, kuten sairaan- ja terveydenhoitajille sekä opettajille, koulutus selkeyttää suomalaisten ravitsemussuositusten sisältöä ja niiden viemistä käytäntöön. Koulutuksia järjestetään hankekumppaneiden paikallisyhdistyksille. Yhdistykset voivat olla yhteydessä projektityöntekijä Leena Putkoseen Syö hyvää -tilaisuuksien sopimiseksi: leena.putkonen@kuluttajaliitto.fi. Muun muassa Maa- ja kotitalousnaisten ruokaasiantuntijat toimivat linkkinä lapsiperheisiin ja ikääntyviin. Vuosina 2014 2016 tullaan järjestämään yhteensä 100 lapsiperheille suunnattua tilaisuutta perhekerhoissa ja -kahviloissa sekä muissa pikkulapsiperheiden tapahtumissa. Tilaisuuksissa käsitellään ravitsemussuosituksia ja teemoina ovat kasvisten käytön lisääminen, sokerin käytön vähentäminen sekä makukoulu, joka korostaa uusiin makuihin tutustumista sekä yhdessä syömistä. Vuosina 2015 2016 Maa- ja kotitalousnaisten kohderyhmänä ovat ikääntyvät. Kohderyhmä tavoitetaan tietoiskuilla ja luennoilla sekä havaintoesityksillä esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistysten kokoontumisissa, seurakuntien ja eläkeläisjärjestöjen kerhoissa, kirjastoissa sekä palvelukeskuksissa, joissa ikääntyneet ovat vielä omatoimisia. Tavoitteena on pitää yhteensä 100 tilaisuutta. Lisätietoa tapahtumista ja hankkeesta saa osoitteesta www.syohyvaa.fi. Sieltä voi tilata myös hankkeen uutiskirjeen ja materiaaleja. 8
Liikuntatoiminnan tueksi Voimaa vanhuuteen -ohjelman koulutustarjonta 2014 Voimaa vanhuuteen -ohjelman koulutustarjonta on tarkoitettu järjestökumppaneiden (Aivoliitto ry on Voimaa vanhuuteen -ohjelman kumppani) vertaisohjaajille ja vapaaehtoisille. Kurssit toteuttaa Ikäinstituutti. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutukset, joissa kohderyhmänä liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset sekä henkilöt, joilla on kokemusta iäkkäille suunnattujen liikuntaryhmien ohjaamisesta ja organisoinnista. 7.4.2014, Jyväskylä 1.10.2014, Helsinki Ohjaajakoulutukset Iäkkäiden toimintakyvyn arvioiminen ja tukeminen 9.4.2014, Helsinki VoiTas tavata -virikepäivä liikunnan ja kuntoutuksen vapaaehtois- ja vertaisohjaajille 8.5.2014, Helsinki VoiTas tavata -virikepäivä liikunnan ja kuntoutuksen vapaaehtois- ja vertaisohjaajille 5.6.2014, Kokkola VoiTas tavata -virikepäivä liikunnan vapaaehtois- ja vertaisohjaajille 23.10.2014, Tampere Senioritanssikoulutukset Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin 11. 12.3.2014, Kokkola Senioritanssin ohjauksen jatkokurssi (tarkoitettu senioritanssin ohjauksen peruskurssin käyneille) 20. 21.3.2014, Kouvola Senioritanssin ohjauksen jatkokurssi (tarkoitettu senioritanssin ohjauksen peruskurssin käyneille) 25. 26.3.2014, Helsinki Senioritanssin ohjauksen jatkokurssi (tarkoitettu senioritanssin ohjauksen peruskurssin käyneille) 8. 9.4.2014, Seinäjoki Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin 20. 21.5.2014, Jyväskylä Senioritanssin ohjauksen peruskurssi 23. 24.4.2014, Turku Kumppaneille on kursseille maksuttomia vapaapaikkoja. Jos kurssit kiinnostavat, tulee niille ilmoittautua liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäelle virpi.lumimaki@aivoliitto.fi tai p. 040 737 5879. Lisätietoa koulutuksista saa www.ikainstituutti.fi. Muutokset ovat mahdollisia! Suomimies seikkailee -rekkakiertue starttaa elokuussa Suuren suosion saavuttanut kiertue järjestetään jälleen tänä vuonna elo lokakuun aikana. Testirekka pysähtyy 36 eri paikkakunnalla kuin edellisvuonna. Pääosassa on rekkaan rakennettu kuntotestiasema, jossa miehet pääsevät maksutta testauttamaan kuntonsa helposti ja hikoilematta arkivaatteissaan. SuomiMiehen kuntotesteillä mitataan puristusvoimaa, kestävyyskuntoa ja kehonkoostumusta. Testien jälkeen miehille tarjotaan mahdollisuus testipalautteeseen ja asiantuntijoiden vinkkeihin fiksusta liikkumisesta ja hyvästä syömisestä. Tähän mennessä kolmella eri rekkakiertueella vuosina 2007 2013 on testattu yhteensä jo noin 25 000 suomalaista miestä. KKI-ohjelma järjestää rekkakiertueen yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja kiertuepaikkakuntien kanssa. SuomiMies seikkailee on yksi KKI-ohjelman pitkäaikaisimmista toimintakokonaisuuksista. Siinä kannustetaan fyysisesti huonokuntoisia miehiä liikunnan ja terveellisten elämäntapojen pariin. SuomiMies seikkailee -rekkakiertuepaikkakunnat 2014 tämän Yhdistyspostin liitteenä. 9
Pitääkö minun kuunnella? Erityisasiantuntija Erika Mäkipää kirjoitti SOSTEn blogisssa tärkeästä aiheesta kuuntelemisesta. Tässä kirjoitus Yhdistyspostin lukijoille lukuun ja pohdintaan: olisiko siinä jotakin yhdistystoiminnassa hyödynnettävää. Teksti on kirjoittajan luvalla lainattu. Arvostan kuuntelua, liiallisesta puhumisesta pidättäytymistä, toisille tilan antamista ja yhdessä tekemistä. Arvostan sitä, että asia saa jäädä muhimaan, jos se on vielä epäselvä. Yhteinen ratkaisu löytyy kyllä. Ovatko nämä kuitenkaan sellaisia toimintatapoja, joita työelämässä tarvitaan? Sanavalmius, määrätietoisuus, itsenäinen päätöksentekokyky ja tehokkuus lienevät valtteja työelämässä. Vai ottaisitko itse töihin henkilön, joka kertoisikin olevansa mielellään muita kuunteleva, omien ajatusten liiallisesta esiintuomisesta ja liian nopeista toisten puolesta tehtyjen päätösten tekemisestä pidättäytyvä? Löytyykö tällaiselle kuuntelijalle käyttöä tai olisiko kaikkien hyödyllistä harjoitella sitä? Minkä tasoinen kuuntelija sinä itse olet? Ihmislähtöinen toiminta vaatii kuuntelua Pääsin kuuntelemaan ja juttelemaan muutaman ammattioppilaitoksessa opiskelevan nuoren kanssa. Aiheena oli tupakointi. Nuoret puhuivat järkeviä ja sellaisia, joita aikuinen asiantuntija ei olisi osannut paremmin sanoa. Jäin miettimään osaammeko antaa tilaa. Osaammeko olla hiljaa ja kuunnella, kenties vain kysellä hieman lisää ja rohkaista hyvien ideoiden kanssa. Nuoret kertoivat pitävänsä myös siitä, että saavat kehuja! Siinä kohtaa ei sanoja tarvitse säästellä. Eräässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin nuorten syrjään jäämisen ehkäisyä, nuoret totesivat että jos aikuiset määrittelevät mitä on nuoren hyvä ja onnellinen elämä, myös toiminta ja palvelut ovat siitä näkökulmasta toteutettuja, eivätkä silloin istu nuorille. Verkostomainen toiminta vaatii kuuntelua Verkostojohtamisen opinnoissa ja Timo Järvensivun esityksiä kuunnellessa olen saanut oppia verkostojen toiminnasta ja hyvästä dialogista. Mielestäni verkostoissa toimiminen vaatii samanlaista nöyryyttä kuin niiden ihmisten kuuntelu, joiden hyväksi halutaan toimia. Opeteltava on, että sinulle itselle tärkein asia harvoin on muille se tärkein. Keskustelu ja yhdessä tekemisen tavan löytäminen vie mahdollisesti enemmän aikaa, mutta jos sille antaa tämän ajan ja se tehdään oikeasti yhdessä, on sitoutuminen silloin mahdollista. Minkälainen kuuntelija olet? Sorrun itse välillä pienessä porukassa tai kahden kesken puhua pulputtamaan paljon. Kokouksessa sorrun miettimään omaa sanomistani ennen kuin toinen on vielä lopettanut. Toisen puheen aikana käsi hamuilee puhelinta. Ajatus harhailee pitkän puheenvuoron aikana. Tästä yritän päästä irti, pidättäytyä omista ajatuksista ja rauhoittua asian äärelle. Olen päättänyt opetella paremmaksi kuuntelijaksi. Kuuntelua on monentasoista. Vähimmillään se on sitä, että olet hiljaa, mutta puuhailet omiasi. Saatat ajatella, että tiedät jo kaiken mistä toinen puhuu. Tai ehkä kuuntelet, mutta tulkitset puheita omalla tavallasi tai etsit kritisoitavaa. Tai odotatko vain kuumeisesti sopivaa väliä, jossa pääset hyppäämään omaan juttuusi? Paremmalle tasolle siirrytään kun kuuntelet tarkkaavaisesti ja haet tietoa ja faktoja, joita et vielä tiennyt ja jotka voit liittää aikaisempaan tietoosi. Syvemmälle kuuntelun tasolle mennään, Otto Scharmerin U-käyrän mukaisesti, kun kuuntelet ja alat ymmärtää toista, katselet maailmaa hänen silmillään. Voiko tästä kehittyä vielä paremmaksi? Ilmeisesti voi! Silloin puhutaan jo yhteiselle tahtotilalle avautumisesta. Silloin ei vain odota jotain ulkopuolelta tulevaa tai pelkästään eläydy toiseen, vaan jotakin enemmän ja yhteistä. Tässä tarvitaan myös aitoa oman mielipiteen kertomista. Tätä opetellessa! Aloitan opettelun siitä, että yritän olla istuttamatta ja puristamatta toisen kertomia asioita saman tien omaan ajatusmuottiini, kuuntelen vaikka en ymmärtäisi kaikkea. Ehkä ymmärrys lisääntyy ja voi muuttua yhteiseksi. 10
En ny strokekurs på svenska Anpassningskurs för strokeinsjuknade med närstående Kurstid: 1. 6.9.2014 Målgrupp: strokeinsjuknade med närstående Kursplats: Sunnanvind, Åbo Ansökningstiden utgår 25.7.2014. Till kursen väljas åtta insjuknade personer med sina närstående. Kursspråket är svenska. Mål - öka kunskapen om stroke - möjlighet att gå igenom sin egen livssituation efter sjukdomen tillsammans med andra som är i samma situation - förbättring av livskvalitén och kamratstöd Kursinnehåll Programmet består av föredrag samt diskussions- och verksamhetsgrupper, som handleds av en psykolog, en socialarbetare, en fysioterapeut, en verksamhetsterapeut och en talterapeut. Personlig rehabilitering ingår inte. Kursen bjuder på rekreation och fritidsprogram. Kurspersonalen Förutom den ovannämnda personalen finns assisterande personal med på kursen. Tsekkauslista toimenpiteitä vaativista asioista: Tarvittaessa muutosilmoitus PRH:een Isompien ryhmien ilmoittautuminen Suvipäivään Hae Toimintatonni-avustusta Tilaa materiaalia Kansainvälisen AVHpäivän 10.5. tapahtumiin viimeistään 22.4. Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2014 3/2014 viikolla 24 4/2014 viikolla 38 5/2014 viikolla 50 Till kursen söker man med en blankett som finns på Hjärnförbundets websidor: www.aivoliitto.fi > Aivoverenkiertohäiriöt > Kuntoutuspalvelut > Sopeutumisvalmennus > Kurssille hakeminen Du kan också be om att få blanketten från Hjärnförbundet per telefon, tel. 02 2138 200. Till ansökan bifogas en läkares rekommendation till kursdeltagande. Ansökan sänds till följande adress: Aivoliitto/Hjärnförbundet Kursansökan Suvilinnavägen 2, 20900 Åbo 11
AVH-perhetapaaminen lapsiperheille, joissa vanhemmalla on ollut aivoverenkiertohäiriö. Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku (Hirvensalo) Aika: 8.8. 10.8.2014 Tervetuloa tapaamaan muita perheitä, vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia sekä nauttimaan yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Viikonloppu painottuu virkistykseen ja vapaa-ajan ohjattuun toimintaan. Ohjaajina toimivat muun muassa psykologi, sosiaalityöntekijä sekä KOTA lasten ja nuorten hyvinvointi ry:n ohjaajat. Perhetapaaminen toteutetaan Aivoliiton saamalla lahjoituksella. Osallistujat maksavat matkakulunsa itse. Hakulomakkeen voi pyytää Aivoliitosta tai tulostaa verkkosivulta www.aivoliitto.fi/avh-perhetapaaminen. Mukaan mahtuu kymmenen ensimmäiseksi ilmoittautunutta perhettä. Tiedusteluihin vastaavat: kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272, kirsi.lonnqvist@aivoliitto.fi kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221, sari.hietanen@aivoliitto.fi palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619, ulla.ehrlund@aivoliitto.fi Hakemus lähetetään osoitteella Aivoliitto ry Kurssihakemus Suvilinnantie 2 20900 TURKU 12