SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. I: -n. ( o/ SUOMEN KAUPPA ja LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA SEKA TULLILAITOKSEN YLÖSKINTO VUONNA 1801. HELSINGISSÄ, SU O M A LA ISE N K IR JA L L IS U U D E N SE U R A N K IR JA P A IN O S S A, 1892. Statistikbiblioteket 095230
V H (c i
Aineluettelo. Table des matières. Kertom us vuodelta 1891... 7. Sivu. Com pte-rendu de l année 1891.. 7. Pag. Tauluja. Johdanto... 1 5. Tableaux. Observations préliminaires... 15. I. K a u p p a ulkom aan kanssa. 1. Suomen tuonnin ja viennin arvo, jaettuna eri kuljetusteiden ja eri maiden suhteen vuonna 1 8 9 1..., I, 2. 2. Yhteenasetelma Suomen tuonnin, viennin ja ylöskannon arvoista vuonna 1891, jaettuina ryhmiin tavarain eri laadun mukaan... 1, 3. 3. Vertaileva taulu Suomen tuonnista eri maista vuonna 1891, laadittu tilastollisen luettelon, tavarain ilmoittamista varten tuonnissa Venäjältä, m u k aan... I, 6. 4. Vertaileva taulu Suomen viennistä eri m aihin vuonna 1891 I, 50. 5. Yhteenasetelma Suomen tuonnista ja viennistä, kutakin eri maata ja tärkeämpää paikkaa kohden vuonna 1891... I, 72. 6. Taulu osoittava eräiden tärkeämpäin tavarain tuonnin Suomeen vuonna 1891, jaettuna kuljetusteiden ja tullauspaikkain mukaan... I, 118. 7 a. Taulu osoittava eräiden puutavarain ja metsätuotteiden viennin Suomesta vuonna 1891, jaettuna kuljetusteiden ja tullauspaikkain m u k a a n I, 120. 7 b. Taulu osoittava eräiden tärkeämpäin ra vintoaineiden viennin Suomesta vuonna 1891, jaettuna vientiteiden ja iiukmsjjcdk- kain m u k a a n... I, 122. I. M ouvem ent du com m erce de la Finlande avec les pays étrangers. 1. Tableau général de la valeur des importations et des exportations par mode de transport et par pays de provenance et de d e stin a tio n... I, 2. 2. Tableau général de la valeur des importations, des exportations et des droits de douane perçus par classe de marchandises I, 3. 3. Tableau comparatif des importations par pays de p ro v en a n c e... I, 6. 4. Tableau comparatif des exportations par pays de d estin a tio n... I, 50. 5. Tableau spécial des importations et des exportations par pays et lieu de provenance et de d e s tin a tio n...i, 72. 6. Tableau des importations des marchandises principales par mode de transport et par places de d o u a n e.... I, 118 7 a. Tableau des exportations des bois et d autres produits forestiers par mode de transport et par places de douane... I, 1 7 b. Tableau des exportations des principaux produits alimentaires par mode de transport et par places de douane... I, 1
4 Sid. 8. Ilmoitus vuonna 1891 Suomen kautta rautateitse kuletetusta läpikulkutavarasta. I, 124. 9. Vertaileva taulu eräiden tärkeämpäin tavarain tuonnista Suomeen Venäjältä ja ulkomaan paikoista vuosina 1882 1891. I, 126. 10. Vertaileva taulu eräiden tärkeämpäin tavarain viennistä Suomesta Venäjälle ja ulkomaan paikkoihin vuosina 1882 1891 I, 133. 11a. Vertaileva taulu Suomen eri maiden kanssa vuosina 1882 1891 tekemän tavara-vaihdon arvosta... I, 137. 11 b. Suomen tavara-vaihto eri maiden kanssa vuosina 1882 1891, laskettuna, prosentissa maan kokonaistuonnista ja -viennistä mainittuina v u o s in a... I, 139. 8. Marchandises transportées en chemin de Pag. fer par la Finlande pour le transit direct sous contrôle dou anier... I, 124. 9. Tableau comparatif des principales marchandises importées en Finlande de la Russie et de l étranger de 1882 à 1891. I,_ 126. 10. Tableau comparatif des principales marchandises exportées de la Finlande en Russie et à l étranger de 1882 à 1891. I, 133. 11 a. Tableau de la valeur des importations et exportations entre la Finlande et différents pays de 1882 à 1891... I, 137. 11b. Tableau faisant ressortir l importance des échanges entre la Finlande et les autres pays de 1882 à 1 8 9 1... I, 139. II. II. M e r e n k u l k u. M ouvem ent de la navigation. 12. Suomen kauppalaivasto 30 p:nä Kesäkuuta 1892, järjestetty maan tullikamaripiirien m u k a a n...i L 3. 13. Yhteenasetelma sisään- ja ulosklareeratuista laivoista sekä jääsuhteet suomalaisissa satamoissa vuonna 1891...II, 8. 14. Taulu vuonna 1891 sisäänklareeratuista purjelaivoista, jaetut kansallisuutensa mukaan... II, 10. 14 a. Taulu vuonna 1891 sisäänklareeratuista höyrylaivoista, jaetut kansallisuutensa mukaan... II, 12. 15. Taulu vuonna 1891 ulosklareeratuista purjelaivoista, jaetut kansallisuutensa m u k a a n...ii. 14. 15 a. Taulu vuonna 1891 ulosklareeratuista höyrylaivoista, jaetut kansallisuutensa mukaan... I I 16. 16. Suomen tullikamarien ensimäiset ja viimeiset klareeraukset sekä purjehdusaika vuosina 1882 1891...II, 18. 17. Vertaileva taulu vuosina 1882 1891 suom alaisilla ja vierailla laivoilla meritse välitetyn tuonnin ja maasta viennin a r vosta... II, 20. 17 a. Luettelo vuoden 1891 kuluessa tullika- maripiirien alueilla tapahtuneista haaksirikoista j a karille-ajautum isista.... II, 21. 12. Flotte marchande de la Finlande au 30 Juin 1892 enregistrés dans les districts douaniers II, 3. 13. Tableau indiquant d une part les entrées et sorties de navires déclarés en douane, et d autre part l epoque à laquelle la navigation a été ouverte et fermée, penpant l année 1 8 9 1...II, 8. 14. Navigation par pavillon. Navires à voiles arrivés et d é c la ré s... II, 10. 14 a. Navigation par pavillon. Navires à vapeur arrivés et d écla rés II, 12. 15. Navigation par pavillon. Navires à voiles sortis et déclarés II, 14. 15 a. Navigation par pavillon. Navires à vapeur sortis et d écla rés... II, 16. 16. Tableau des époques auxquelles la navigation a été ouverte et fermée pendant la période comprise entre 1882 et 1 8 9 1 II, 18. 17. Tableau comparatif des importations et exportations effectuées par navires finlandais et par navires étrangers de 1882 à 1 8 9 1 I I, 20. 17 a. Tableau des naufrages et avaries en 1891 par districts de d o u a n e...ii, 21.
5 III. III. Y lösk an to ja varasto-liike. D roits perçu s p ar les douanes et m ouvem ent des m archandises en entrepôt. Sivu. 18. Yhteenveto Suomen tullitoimistqjen ylöskannosta vuonna 1891... III, 2. 19 a. Taulu osoittava paljouden, arvon, lasketun tuontitullin vuonna 1891 tullatuista, ulkomaan paikoista maahantuoduista tullinalaisista tavaroista, laadittu tullitaksan numerojakson m u k a a n... III, 4. 19 b. Taulu osoittava paljouden, arvon ja lasketun tuontitullin vuonna 1891 tullatuista venäläisistä tullinalaisista tavaroista.. III, 33. 20. Taulu osoittava vuonna 1891 kannetun suostuntaveron tu p a k a s ta... III, 15. 21. Taulu osoittava vuonna 1891 kannetun sahammakson j a vien titullin... III, 36. 22. Taulu osoittava varasto-liikkeen Suomessa vuonna 1 8 9 1...III, 37. 23. Taulu eräistä varastossa olevista tavaroista vuosien 1887 1891 lopussa.... III, 45. 24. Taulu läpikulku-varastoliikkeestä Suomessa vuonna 1 8 9 1 III, 45. 25. Taulu osoittava lasketun tuontitullin vuo - sinä 1887 1891 tullatuista, ulkomaalta ja Venäjältä tuoduista tullinalaisista tavaroista, käsittäen järjestelmällisen luettelon ryhmät ja etevimmät tavaralajit. I ll, 46. 26. Yhteenveto Suomen tullitoimistojen ylös- kannosta vuosina 1882 1891, järjestetty eri ylöskantonimitysten mukaan.... I l l, 49. 27. Yhteenveto Suomen tullilaitoksen y loskan - nosta vuosina 1882 1891 jaettuna eri tullitoim istqja k o h d en III, 50. Pag. 18. Tableau des droits perçus par les douanes de la F in la n d e... III, 2. 19 a. Tableau indiquant les droits de douane appliqués aux marchandises, importées de l'étranger pendant 1 8 9 1... III, 4. 19 b. Tableau indiquant les droits de douane appliqués aux marchandises d origine russe, importées en 1 8 9 1...III, 33. 20. Tableau indiquant les droits sur l importation du tabac perçus pendant l année 1891 III, 35. 21. Tableau des droits de sciage et de certains autres droits d exportation perçus par la douane en 1891 III, 36. 22. Tableau des marchandises en entrepôt pendant l année 1 8 9 1... III, 37. 23. Tableau comparatif des principales marchandises restées en entrepôt à la iin de chacune des années comprises entre 1887 et 1891 I II, 45. 24. Tableau des marchandises en entrepôt- transit pendant l année i 8 9 1... III, 45. 25. Tableau comparatif des droits de douane perçus sur les principales marchandises importées de la Russie et de l étranger comprises entre 1887 et 1891...I I I, 46. 26. Tableau par catégories des droits perçus par les douanes de la Finlande de 1882 à 1 8 9 1 III, 49. 27. Tableau des droits perçus par l administration des douanes, en Finlande, avec indication du lieu où les perceptions ont été éffeetuées, de 1882 à 1 8 9 1... III, 50.
6 Lyhennyksiä. kpl. = kappaletta 1 = litraa mk. = markkaa hl. = hektolitraa m. = metriä S- = grammaa cm. = centimetriä kg. = kilogrammaa mm. = millimetriä hr. = brutto (kokopaino) cm2 = neliöcentimetriä n. = netto (puhdaspaino) m3 ^ kuutiometriä rek.ton = rekisteritonia Oikaisuja. Sivu I, 6, rivi 17 palsta 1, seisoo Ydintä, puhdistettua, pitää olla Ydintä, puhdistamatonta. n» 58, palsta 1, pitää rivin 16 seuraaman rivin 12 jälkeen ja seisoman polttopuiden edellä. II, 20, rivi 1 palsta 4, seisoo 39 631 389, pitää olla 39 102 389. I II, 2, Taulun järjestysnumero on oleva 18. rivi 21 palsta 4, seisoo 208 243: 52, pitää olla 208 250:52. 18 6201 285: 12 6201 292: 12. *» 37» 4 1403 364:57 1 403 371:57. 18 22 466 645: 88 22 466 652: 88. III, 4, Taulun järjestysnumero on oleva 19 a. 45, Tiedot vuodelta 1890 ovat oikaistavat Taulun N:o 22 mukaan.
Kertomus Suomen kaupasta ja laivaliikkeestä Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskannosta vuonna 1891 Suomen koko tavaraliike vuonna 1891 on1arvattu lähemmä 251 miljoonaksi markaksi, joista 88 miljoonaa tulee Venäjän kanssa ja 163 miljoonaa ulkovaltojen kanssa käydyn kaupan osalle. Vastaavat luvut vuodelta 1890 ovat: koko tavaraliike 233 miljoonaa, kauppa Venäjän kanssa 84 miljoonaa ja ulkovaltojen kanssa 149 miljoonaa. Vuoden 1891 t u o n t i on arvattu likemmä 147 miljoonaksi ja vienti 104 miljoonaksi markaksi, joka edelliseen vuoteen verrattuna osoittaa 6 miljoonan markan lisäyksen tuonnissa, siitä yksistään Venäjän osalle 5,2 miljoonaa, sekä 12 miljoonan lisäyksen viennissä, joka lisäys on yksinomaan pantava viennille ulkovaltoihin. Kauppa-tasapaino, joka vuonna 1890 oli Suomelle kovin epäetuisa, on siis vuonna 1891 jonkun verran parantunut. Viennin laskettu arvo viimemainittuna vuonna tekee noin 71 % tuonnin lasketusta arvosta samalta vuodelta, 66 % :a kohden vuonna 1890; kuitenkin on mainittu prosentti vuodelta 1891 melkoista alempi vuosien 1882 1889 keskiprosenttia, joka allaolevan taulun mukaan tekee 78 /0. Vienti laskettuna prosentissa tuonnista: 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 1891 koko vienti.... 0/ /o 71,8 79>9 82,6 82,4 78,6 72,8 8o,e 77.» 65,7 71.1 V e n ä jä lle... 75.» 71,9 66,7 80,0 72,3 67,9 65,0 68,1 76,9 68,9 ulkovaltoihin...... 68,e 86,4 95.8 84,0 84,4 76,5 9 3.» 82,9 60,1 72,3 Koko ylöskanto maan tullitoimistoissa vuonna 1891 (taulu N:o 18) nousee 22466652 markkaan 88 penniin, 23 301 335 markkaa 67 penniä kohden vuonna 1890. Siitä oli vuonna 1891: tuontitullia ja merenkulkumaksoa 19 7 0 6 14 1 markkaa n penniä, vientitullia ja sahausmaksoa 379317 markkaa 34 penniä, suostuntaveroa tupakasta 14 0 3371 markkaa 57 penniä, majakkamaksoja 670063 markkaa 40 penniä. Vastaavat luvut vuodelta 1890 ovat:
tuontitullia ja merenkulkumaksoa 20 394 789 markkaa 38 penniä, vientitullia ja sahausmaksoa 564 804 markkaa 31 penniä, suostuntaveroa tupakasta 1468 662 markkaa 21 penniä, majakkamaksoja 573 231 markkaa 49 penniä. Viennin lisääntyminen riippuu pääasiallisesti sahattujen puutavarain karttuneesta viennistä, joka vuonna 1891 nousi 1 573 000 m3:iin eli 39 1/2 miljoonan markan arvoon, jotavastoin vuonna 1890 niitä vietiin 1225000 m3:ia, 31 miljoonan markan arvosta. Syynä tuonnin enentyneesen arvoon on ollut jyväintuonnin kasvaminen ja jyväin hintain kalliintuminen. Jyväintuonti vuonna 1891 nousi 108530000 kg:aan eli arvoltaan 26 560 000 markkaan, 98200000 kg:aa eli arvoltaan 20800000 markkaa kohden vuonna 1890. T u llitulojen vähennys riippuu parhaasta päästä puhdistetun sokerin vähentyneestä tuonnista. Puhdistettua sokeria tullattiin nim. vuonna 1891 6470000 kg. 7510000 kg:aa kohden vuonna 1890, joka teki 635 000 markan vähennyksen tuontitullissa. Suomen kauppaa vuonna 1890 määrävät oloseikat ovat suurimmaksi osaksi olleet samat vuonna 1891. T uo suuri kaikenlaatuisten tavarain tuonti ulkovaloista vuonna 1890, joka oli osaksi uusien, omassa maassa syntyneiden toimivritysten, osaksi tullitariffin kohoomisen pelon vaikuttama, on vuoden 1891 ajalla yhä edelleen jatkunut melkein samassa määrässä. Kuitenkaan ei voine edellyttää maan väestöllä samassa suhteessa lisääntynyttä kuluttamiskykyä, joka maan pohjois- ja itä-osia kohdanneen kadon johdosta on heikontunut. Tuonnin lisääntymiseen ovat melkoisessa määrin vaikuttaneet pareillaan kestävät rautatientyöt. Niinpä tuotiin yksistään Karjalan rataa varten vuonna t891 10850000 kg. rautatiekiskoja 1490000 markan arvosta ja koko rautatiekiskojen tuonti nousee 17040000 lcg:aan vuonna 1891, 6230000 kg:aa kohden vuonna 1890. Samoin on suurempani levyteösten tuonti kasvanut 170000 kg:sta vuonna 1890 960000 kg:aan vuonna 1891, josta viimemainitusta määrästä 700 000 kg. ovat sillanosia Karjalan rataa varten. Puutavarain enentynyt tuonti, jonka olisi pitänyt olla yllämainitun suuren tuonnin vastapainona, ei ole tuottanut maallemme vastaavaa etua, koska se on tapahtunut alhaisten hintain vallitessa ja suureksi osaksi v. 1890 m yym ättä jääneiden varastojen pakosta. Luonnollisena seurauksena yllämainituista asianhaaroista on se, että tuo v. 1890 vallinnut rahainpuute tahi oikeimmiten ulkomaisen rahanvastikkeen puute on yhä karttunut v. 1891. Tummin suhteen on, kuten jo mainittiin, suurin enemtys tapahtunut jyväin tuonnissa. Eri jyvälajien tuonti, esitettynä miljooneissa kilogrammaa, on kasvanut seuraavissa määrin: ohrain 5,j:sta v. 1890 8:aan v. 1891, rukiiden I4,s:stä i7,s:een, maissin 2,i:stä 6,3:een, vehnäjauhojen 2i,4:stä 22,s:een, vehnänliiseiden 3,s:sta 6,6:een sekä maltaiden 2,9:stä 3,6:een miljoonaan kilogrammaan. Sitävastoin on ruisjauhojen tuonti alentunut 35,6 miljoonasta kg. v. 1890 3o,3:een v. 1891, joka seikka on seuraus jauhamisen lisääntymisestä omassa maassamme. Rukiintuonnin ja ruisjauhojen tuonnin välinen suhde viimeisten 10 vuoden ajalla näkyy seuraavasta taulusta, joka varsinkin myöhempinä vuosina osoittaa kotimaisen m yllyliikkeen jatkuvaa kasvamista.
9 Tuonti vuosina 1882 1891: 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 1891 rukiita, jauham., miljoonaa kg. 10,5 9.1 15.3 20,0 15,6 10,2! 5>7 18,2 14,5 17,5 ruisjauhoja 56.o 384 37.» 60, i 51,3 44.* 57.3 50,1 35.«3 >3 Siirtomaantavaroiden, paitsi sokerin, tuontimäärä on vuonna 1891 melkein sama kuin v. 1890. Kahvin hinnanpanossa on sen hinta 226 markasta 100 kgdta v. 1890 alentunut 216 markkaan v. 1891, joka alennus vaikuttaa 1/2 miljoonan markan vähennyksen tuontiarvossa. Mitä sokerin tuontiin tulee, on edellisellä sivulla mainittua, puhdistetun sokerin vähentynyttä tuontia seurannut lisääntynyt raakasokerin tuonti ja suhde raakasokerin ja puhdistetun sokerin tuonnin välillä viimeisten kymmenen vuoden ajalla osoittaa jatkuvaa nousua oman maan sokerinpuhdistuksessa. Niinpä tuotiin: 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 1891 raakaa sokeria, miljoonaa kg. 3.6 2,7 4,0 2,4 4,0 6,6 1,9 5.* 6,1 6,8 puhdistettua,, 5 >3 6,4 7. 8 5>5 5.» 6,6 7.5 6,6 7. 5 6, 5 Juomatavarain ryhmän v. 1890 suuresti kasvanutta tuontia on seurannut vähennys v. 1891. Samoin on suolan tuonti alentunut v. 1891 tehden 624000 hl. 760000 hhaa kohden v. 1890. Kangasryhmässä sitävastoin on tuonnin kasvaminen yhä jatkunut. Niinpä tuotiin puuvillakankaita v. 1891 913000 kg. 811000 kg:aa kohden v. 1890, joka lisäys tulee y k sistään Venäjän osalle; villaisia ja puolivillaisia kankaita v. 1891 681000 kg., v. 1890 651000 kg., pellava-, hamppu- ja juutekankaita v. 1891 349000 kg., v. 1890 343000 kg. Silkkikankaiden tuonti sitävastoin on 9 600 kg:sta v. 1890 laskeutunut 8 400 kg:aan v. 1891. Rauta- ja terästavarain tuonnin lisäys koskee, paitsi ennen mainittuja rautatiekiskoja ja suurempia levyteoksia, m yös takkirautaa, jonka tuonti v. 1891 nousten 12 m iljoonaan kg:aan, on vuosittain tasaisesti kasvanut aina vuodesta 1887 asti, jolloin se oli alimmillaan tehden vähän päälle 3 miljoonan kg:an. Sitävastoin on kankiraudan, rauta- ja teräskoneiden tuonti vähentynyt. Vuoden 1891 viennissä on, paitsi suurta lisäystä sahattujen puutavarain viennissä, enennys tapahtunut myöskin sianlihan ja läskin, kalan, kauran, rukiiden, turkiksien, paperin, puuvillakankaiden ja kuparin viennissä, jota vastoin sarvikarjaa, halkoja, puuvanuketta, pahvia, tervaa ja lasiteoksia on viety vähemmän kuin edellisenä vuonna.
fo Voinvienti ei ole kasvanut vuoden 1889 jälkeen, jolloin se nousi 8,2 miljoonaan kg, vaan on hiukan vähentynyt vv. 1890 ja 1891, syystä että, vaikka menekki ulkovaltoihin on kovin enentynyt, vienti Venäjälle on vähentynyt vielä suuremmassa määrässä. V oin vienti Venäjälle ja ulkovaltoihin viimeisten 10 vuoden kuluessa on ollut: 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 1891 Venäjälle, miljoonaa k g.. 2,4 2,4 2,3 2,5 2,6 2, 4 3.2 3.5 2,4 1,6 ulkovaltoihin.... 2,5 2,6 2,3 2,7 2,9 4.4 4.4 4.7 5.8 6,4 Niihin tuontitavaroihin, joiden lisääntynyt tahi vähentynyt tuonti on vaikuttanut tullituloihin v. 1891, voidaan lukea vielä luumut, rusinat, veskunat, kahvi, naistenkapat, sukankutojanteokset sekä pienemmät valinteokset, joiden lisääntynyt tuonti yhteensä tekee 1Ji miljoonan markan lisäyksen tullituloissa. Sitävastoin ovat tullitulot sillin, Venäjältä tuodun valmistamattoman tupakan sekä puuvillalankojen ja naulojen tuonnin vähenemisen johdosta jossain määrin alentuneet. Huolimatta suuresti enentyneestä, sahattujen puutavarain viennistä on sahausmakso laskeutunut 509988 markasta 81 pennistä v. 1890 322179 markkaan 67 penniin v. 1891, riippuen siitä 50 % alennuksesta, joka on seurauksena Arm. Julistuksen 10 pdtä joulukuuta 1890 säädännöistä sahausmakson laskemisessa. Varastotila (taulu N:o 22), koskien painossa ilmoitettuja tavaroita, oli vuoden 1891 lopussa 8 l] % miljoonaa kg. 10 miljoonaa kohden vuoden 1890 lopussa, jonka vähennyksen sokerivarastot ovat aikaansaaneet. Vuoden 1891 lopussa oli raakaa sokeria varastoissa 3270000 kg. ja puhdistettua 1 230000 kg.; vastaavat määrät v. 1890 olivat 4580000 kg. ja 1550000 kg. Suolavarasto oli vuoden 1891 lopussa 62600 hl. 56500 hkaa kohden v. 1890. Läpikulku-varaston säästö (taulu N:o 24) oli vuoden 1891 lopussa 29000 kg. 22000 kg:aa kohden v. 1890. Mitä Suomen tavara-vaihtoon e ri maiden kanssa tulee (taulut N:rot 11 a ja 11 b), ovat kauppasuhteet ulkovaltojen, varsinkin Tanskan, Englannin, Ranskan ja Espanjan kanssa viime vuosina saavuttaneet suurempaa vakavuutta ja vilkkautta, johon ovat osaksi vaikuttaneet Suomen höyrylaivaosakeyhtiön v. 1891 hankkimat kaksi nopeakulkuista höyrylaivaa, jotka säännöllisesti joka seitsemäs päivä ovat lähteneet Hankoosta kahteen ensimainittuun maahan. Kaupankäynti Venäjän kanssa on, 1 p:nä Syyskuuta v. 1885 kauppasuhteissa mainitun maan ja Suomen välillä tehdyn muutoksen jälestä, vuosittain vähentynyt. Seuraava taulu, laskettuna prosentissa Suomen koko tavaraliikkeestä vv. 1882 1891, osoittaa kuinka suuri osa mainittua tavaraliikettä tulee erikseen Venäjän ja erikseen Tanskan ja Englannin osalle:
11 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 1891 Kauppa Venäjän kanssa /0 44,0 4 3 > 4 3 >» 45-5 46,2 41,8 40,5 38,2 35>o 35,3,, Tanskan j a.englannin kanssa... % IS,* 18,2 20,9 17,9 16,3 18,2 20,5 21,8 23,«23,* Maan tullitoimistoissa on v. 1891 sisääklareerattu 11 633 ja ulosklareerattu 12 010 laivaa (taulu N:o 13) 12 107 sisäänklareerattua ja 12 571 ulosklareerattua laivaa kohden v.1890; koko v. 1891 sisään-ja ulosklareerattujen laivojen toniluku nousee 4035 004 rekisteritoniin 3 791 363 rek. tonia kohden v. 1890, joka seikka osoittaa vuodelle 1891 vähennyksen sisään-ja ulosklareerattujen laivojen luvussa, vaan lisäyksen niiden toniluvussa. Toniluvun kasvaminen riippuu siitä, että suuremmanvetoisia laivoja on ruvettu käyttämään Suomen merenkulussa. Sisään- ja ulosklareerattujen laivojen keskisuuruus v. 1890 teki nim. 154 rek. tonia, jota vastoin se v. 1891 nousi 171 rek. toniin. Täm ä seikka selittää myös majakkamaksojen lisäystä v. 1891 likemmä 100000 markalla. Sisään- ja ulosklareerattujen laivojen toniluvusta tulee 2410 298 rek. tonia suomalaisille ja 16 2 4 7 0 6 rek. tonia ulkomaisille laivoille. Katsoen Suomen laivaliikkeen osuuteen Suomen ulkovaltojen kanssa käytyyn kauppaan (taulu N:o 17), on tavaroita v. 1891 tuotu ulkovalloista suomalaisilla laivoilla 67,2 % koko tämän tuonnin arvosta, sekä suomalaisilla viety tavaroita 32,2 /0 koko ulkovaltoihin viennin arvosta. Vastaavat prosenttiluvut vuodelta 1890 ovat tuonnissa 66,8 /o ja viennissä 38,7 /0, jotka luvut siis osoittavat jatkuvaa lisäystä Suomen kauppalaivaston osuudessa tuontiin, jota vastoin ulkomaiset laivat välittävät vientiä vuosittain kasvavassa määrässä. Vuosina 1890 ja 1891 ilmaantuneista asetuksista koskevat seuraavat Suomen kauppaa ja Merenkulkua sekä tullilaitosta. Eri päätöksillä on Suomen Keisarillinen Senaatti määrännyt, 22 p:nä Tam m i kuuta 1890, että benzoehäpposulfinidin natriumisuolasta eli n. k. saccharin istâ on Suomeen tuotaissa maksettava tullia 150 markkaa kilogrammalta, sekä 16 p:nä Joulukuuta 1891, että rypälesokerista, jota sitä ennen on tullattu, osaksi N:o 72, osaksi 1 kohdan jälkeen N:rossa 92, nyt voimassa olevaa tullitariffia, on vast edes ulkomailta tuotaissa laskettava tullia 20 markkaa 100 kgdta brutto. Armollinen Julistus, annettu 21 p:nä Joulukuuta 1891, säättää että, sittenkuin suostuntamakso tupakasta vuoden 1891 loputtua lakkaa, on 1 pistä Tammikuuta 1892 vastamainittua maksoa vastaava määrä, sanotusta tavarasta nyt suoritettavan tullin ohessa, tuontitullina yleiseen valtiorahastoon suoritettava, jonka ohessa erityisen Arm. kirjeen mukaan samalta päivältä merenkulkumakso tupakasta samasta ajasta lähtien on kokonaan lakkautettava. Kielto, joka Joulukuusta saakka v. 1887 on ollut olemassa elävien sikojen sekä samankaltaisista eläimistä otettujen raaka-aineiden kuin myös sianlihavalmisteiden tuontia vastaan Tanskan sekä Ruotsin ja Norjan kuningaskunnista Suomeen, on kumottu Arm. Julistuksella, annettu 7 p:nä Lokakuuta 1890, mikäli sanottu kielto koskee Ruotsia ja Norjaa.
12 Koska Venäjällä viime vuonna tapahtuneen kadon johdosta säädettiin jyväinvientikielto, on jyväintuotinin mahdollisentamiseksi Keisarikunnasta Suomeen 13 p:nä Elokuuta 1891 kielletty viemästä Suomesta ulkovaltoihin rukiita, ruisjauhoja ja liiseitä, joka kielto 9 p:nä seuraavata Marraskuuta ulonnettiin kaikkiin viljalajeihin, paitsi vehnään, sekä perunoihin kuin myös mainituista viljalajeista tahi perunoista valmistettuihin jauhoihin, maltaisin, ryyniin, taikinaan ja leipään. Mainitut purjehdusajan loppupuolella annetut kiellot eivät ole sanottavasti vaikuttaneet Suomen viljanvientiin viime vuoden ajalla. Kuten ylem pänä jo on mainittu, on sahausmakso ynnä vientitulli sahaamattomistä jykeäm m istä puuaineista vuoden alusta alentunut 50 prosentilla. Koskien Suomen kauppasuhteita erityisten vieraiden maiden kanssa säädetään K eisarillisen Senaatin kirjeessä 3 pdtä Syyskuuta 1890, että ne alennetut tullimaksot, jotka v. 1888 Venäjän ja Espanjan välillä tehdyssä kauppa- ja merenkulkusopimuksessa määrättiin korkkiteoksille, oliviöljylle, vaahtoamattomille viineille ja suolalle Espanjasta tuotaissa, ovat sovitettavat samojen tuotteiden suoranaiseen tuontiin Portugalista. Helpoitusten aikaansaamiseksi laivoille, jotka käyvät Maarianhaminassa käskyjä saadakseen tahi hätäsatamaa hakeakseen, on Arm. Julistuksella 20 pdtä Marraskuuta 1890 säädetty, että kaikki, ulkomaisetkin laivat, jotka hätäsataman hakemiseksi, käskyjen saamiseksi, korjaamista tahi ruokavarojen hankkimista varten käyvät Maarianhaminassa siellä yhtaikaa ottamatta tahi jättämättä lastia tahi matkustajia ovat vapautetut velvollisuudesta sisääntullessa tahi ulosmennessä käyttää luotsia tahi suorittaa toimi tusmaksoa.^ Arm. Julistuksella 17 pdtä Marraskuuta 1890 on eräitä helpoituksia m yönnetty laivanpäällikölle lastiluettelon laadinnassa. Hänen ei enään tarvitse jättää sitä venäläiselle konsulille tai konsuliagentille ja on sitäpaitsi oikeutettu poikkeustapauksissa laatimaan lastiluettelon vasta matkalla, kuitenkin ennen suomalaisille vesille saapumistaan. Lisäys maan tullitoimistoissa on katsottu tarpeen vaatimaksi, joten Arm. Julistuksen mukaan 28 pdtä Lokakuuta 1891 tullivartio tulee asetettavaksi Suursaarelle; niin m yös on Hänen Keisarillisen Majesteetinsa A nn. perustuskirjassa Iisalmen kaupungille, annettu 20 p:nä samaa kuuta, määrätty, että kaupungissa tulee löytyä tullikamari siihen kuuluvine pakkahuoneineen, vaakahuoneineen sekä takavarikko- ja varastomakasiineineen. Arm. Julistuksella, annettu 21 prnä Lokakuuta 1891 on Tullihallituksen tilastollinen osasto muodostettu Kamreerikonttorista eroitetuksi tilastolliseksi konttoriksi, jossa kaikki työ Suomen kauppatilaston yhteen-asettamista ja julkaisemista varten on suoritettava ja, mainitulle konttorille 16 prnä seuraavaa Joulukuuta annetun Johtosäännön mukaan, tulevat nämä julkaisut, jotka ovat tehtävät Tullihallituksen antaman lähemmän osoituksen mukaan ja ennen painattamistaan Tullihallituksen hyväksyttämät, olemaan niiden vuositilintekojen sijassa Suomen kaupasta ja merenkulusta, jotka mainitaan 30 :ssä Tullihallitukselle 26 prnä Kesäkuuta 1885 annettua Johtosääntöä. Helsingissä, Tullihallituksen tilastollisessa konttorissa, Marraskuussa 1892. M ax. M olander.
TAULUJA.
Johdanto. Suomen Kauppaa ja Merenkulkua käsittävää tilastoa on Tilastollinen Päätoim isto vuodesta 18 5 6 saakka julkaissut, siinä käyttämällä aineksena Tullihallituksen vuosittain Keisarilliseen Senaattiin lähettämät vuosikertomukset. Kuten j o vuosikertomuksessa mainitaan on Tullihallituksen tilastollisen konttorin tästälähin laadittava ja painatettava»täydellinen kertomus Suomenmaan kaupasta ja merenkulusta, muassa järjestelmänmukaiset taulut ja vertailevat yhteen-asettelut, jotka eri näkökohdilta valaisevat maan kauppaliikettä ulkomaan paikkojen ja Venäjän Keisarikunnan kanssa sekä kysymyksessä olevana vuonna että, summittaisesti, lähinnä edellisenä vuonna ja sisältävät myöskin laskun eri tavaralajien tulli- ja muista tuonti- ja vientimaksuista sekä muista tullilaitoksen kautta kannetuista rahoista«. Koska tilastollinen konttori nyt ensi kertaa julkaisee sellaisen kertomuksen, lienee tarpeellista siinä esitettyjen tietojen arvostelemista varten lyhyesti mainita, mitenkä alku- tiedot sekä Kauppa- että Merenkulkutilastoon ovat saadut ja mitä järjestelm ää niiden käsittelemisessä on noudatettu. A. Kauppatilasto. Vaikka kaikellaisen tilaston laadinnassa on varsin suotavaa, että ainekset kootaan ja käsitellään pitemmän ajanjakson kuluessa saman järjestelm än mukaan, jonka kautta tilastolliset tiedot eri vuosilta saadaan, jo s ovatkin vaillinaiset, ainakin keskenään verrattaviksi, sekä että järjestelm ä- muutokset, sellaisten ollessa tarpeen vaatimat, ovat mahdollisuutta myöten täydelliset, on Suomen kauppatilasto kuitenkin saanut kärsiä ei ainoastaan puutteellisten aineksien, vaan myös usein niiden kokoomisessa ja käsittelyssä tapahtuneiden muutosten tähden; varsinkin on Venäjän kanssa käyty kauppa sitä koskevain eri määräysten takia tuottanut tilastolle suuria hankaluuksia. Suomenmaan julkaistu virallinen kauppatilasto on tähän asti käsittänyt ainoastaan maan ulkomaista kauppaa eikä liene nytkään aineksia saatavissa maan sisäisen kaupan tilastoa varten. Mutta pitkän ajanjakson kuluessa ei myöskään Suomen kauppa ulkomaan kanssa ole käsittänyt kaikkia tuotuja ja vietyjä kauppatavaroita. 18 6 0 -vuosilukuun saakka sisälsivät Venäjän kanssa käytyä kauppaa koskevat tiedot ainoastaan sen osan tästä tavaraliikkeestä, joka tapahtui meritse, ja vasta Suomen tullitoimiston Pietariin ja uuden tullipiirin Itä-Suomeen perustettua saatiin tietoja tavarankuletuk- sesta maarajan ja Laatokan yli. Joku aika jälestäpäinkin vielä julaistiin tätä viennin osaa koske-
i 6 vat tiedot, henkilökunnan vähälukuisuuden takia Suomen puolella, Venäjän Tullihallituksen anta- main tietojen nojalla. Rautatien avattua Pietariin syyskuussa 18 7 0, puuttuu vielä kolm elta ensi- mäiseltä vuodelta senjälkeen tietoja rautateitse välitetystä tavaraliikkeestä Venäjän kanssa; tiedot postin välittämästä tavarankuletuksesta käsittävät nykyään ainoastaan tuotuja tullinalaisia tavaroita, jota vastoin tullivapaata tuontia ja koko vientiä postin kautta koskevat tiedot puuttuvat. Pääasialliset kauppatilaston ainekset tätä nykyä ovat: 1 ) ne kirjalliset ilmoituskirjat, joita asianomaiset tavarain viejät ja tuojat voimassa o le vain tulliasetusten ja määräysten mukaan tavaran kuletuksessa meritse ja Ruotsin valtakunnan rajan yli sekä Suomessa tullattavain tavarain tuonnissa rautateitse ovat velvolliset tullikamareihin antamaan ; 2) Pietarin tullitoimituspaikan lähettämät luettelot tavaroista, jotka Pietarissa tullattuina lähetetään rautateitse Suom een; 3 ) Tullivartioiden, liikennöitsijäin suullisten ilmoitusten nojalla pitämät kuukausidiariot ja päiväkirjat tavarankuletuksesta Suomen ja Venäjän vä lillä ; sekä 4 ) Valtionrautateiden tilastollisen konttorin rahtisetelien nojalla, laatimat parseliotteet rautateitse toimitetusta tavarankuletuksesta. T u o n n is s a ra u ta teitse V e n ä jä ltä on vasta vuodesta 18 9 0 alkaen jätetty ilm oituskirjoja ja on tilasto tästä tavarankuletuksen osasta aikaisemmin laadittu Valtionrautateiden tilastollisen konttorin antamain tietojen perustuksella. N äm ä tiedot ovat o lleet riippuvaiset siitä järjestelmästä, jo ta rautatierahdin laskemisessa on noudatettu, jonkatähden tavarat lajiinsa nähden useimmiten ovat ilm oitetut yleisillä ja vaihtelevilla päällysnim illä sekä ainoastaan bruttopainossa. Varsinkaan ei tuota suurta kankaiden tuontia Venäjältä o le voitu asianmukaisesti tarkata, koska suuri osa tästä tuonnista on kohdistettu Valtionrautateiden luetteloissa löytyvään päällysnimeen»teollisuustavaroita, erityisentäm ättöm iä«. N iinpä Tullihallituksen kertomuksen mukaan vuodelta 18 9 0 nousi»erityisentämättömäin teollisuustavaroiden«tuonti rautateitse v. 18 8 9 6 4 r 000 kg:aan, jo ta määrää vuoden 18 9 0 tuonnissa, josta vuodesta alkaen ilmoituskirjoja tuonnissa rautateitse ruvettiin käyttämään ja mainittu päällysnimi hävisi käytännöstä, vastaa se lisäys, minkä eri kangaslajien, varsinkin puuvillakankaiden tuontinumerot vuodelta 18 9 0 osoittavat. Jos m enee vielä muutamia vuosia taaksepäin, huomaa rautateitse tuotujen kankaiden suureksi osaksi yhteensullotuiksi useiden muiden tavarain kanssa päällysnimeen»m uita tavaroita»*, riippuen siitä että päällysnimi»teollisuustavaroita, erityisentämättömiäo pantiin luetteloihin vasta v. 1 8 8 7. Senpätähden on taulussa N :o 9 lankojen, kankaiden, huivien ja vaatteiden tuonti Venäjältä otettu huomioon vasta vuodesta 18 87 alkaen. R a u ta te its e v ie ty jä ta v a ro ita koskevan tilaston aineksina on yhä vielä, kuten yllä on mainittu, Valtionrautateiden luettelot. Kuitenkin on vuodesta 18 8 6 asti ollut mahdollista korjailla yhtä osaa aineksista niiden alkuperätodistusten perustuksella, joita asianomaiset tehtaan- ja ruukinomistajat antavat Teollisuushallitukseen, koskien sellaisten tavarain vientiä Venäjälle, jo ita ra jo itettuun määrään, osaksi tullivapaasti, osaksi alennetusta tullista saapi tuoda Keisarikuntaan. Myöskin tilasto viennistä ulkovaltoihin on nykyänsä vaillinainen, koska siinä puuttuu tilastollinen luettelo, jonka mukaan tavarat ovat ilm oitettavat, ja on viennin suhteen yhä vielä voimassa tullisäännön yleinen määräys, että ilmoituskirjassa on tavaran»la ji, kappaleluku, pituus-, astia- tahi pai- nomitta, aina sen eri laatua myöten mainittava. Tuonnissa on ilmoitus tehtävä tullinalaisten tava-
17 rain suhteen tullitaksan määräysten mukaan ja vuodesta 18 9 0 asti löytyy tullivapaata tuontia varten erityinen tilastollinen luettelo. Tilastollisten aineksien käsittelyn toimittivat tullikamarit vielä v. 18 8 2, vaan mainitun vuoden jälkeen toim itti sen Tullihallituksen Kam reerikonttoriin asetettu tilastollinen osasto. Näiden aineksien käsitelyyn perustuvia vuositilintekoja Suomen Kaupasta ja Merenkulusta on Tullihallitus vuosittain lähettänyt Keisarilliseen Senaattiin, ja on Tilastollinen Päätoim isto, kuten jo ennen on mainittu, vuodesta 18 5 6 alkaen julkaissut tämän osan virallista tilastoa. Niistä tavarankuletuksen eri lajeista, jotka voidaan lukea jonkun maan ulkomaiseen kauppaan, käsittävät tähänastiset kauppatilasto-julkaisut ainoastaan sen osan, joka Saksan kauppatilastossa likimmin vastaa»besonderer Waarenverkehr ia «ja Ranskan»com m erce special ia «. Tuonnilla käsitetään niinmuodoin Suomen kauppajulkaisuissa kaikki ne tavarat, jotka tullikäsittelyn perästä jo k o suorastaan maahan tuonnin jälkeen tahi vasta senjälkeen kuin ovat o lleet varastoon pantuina ovat kysymyksessä olevan vuoden ajalla jätetyt vapaasen liikkeesen. Viedyiksi katsotaan kaikki ne tavarat, jotka vuoden ajalla viedään ulos vapaasta liikkeestä. Vuoden 1 8 9 1 julkaisu sisältää ensi kertaa tietoja varasto- ja läpikulkuvarasto-liikkeestä (taulut N :rot 22 ja 2 3 ), jonka ohessa Valtionrautateiden tilastollinen konttori, on antanut ilmoituksen tavaroista, jotka transito on kuletettu rautateitse maan läpi (taulu N :o 8). Sen tavan johdosta, jo lla ainekset kauppatilastoon saadaan, pannaan tavara aina tuoduksi siihen paikkaan, missä se on tullissa käytetty, sekä viedyksi siitä paikasta, jossa laiva, joka sen on ulosvienyt, on ulosklareerannut, tahi kun vienti tapahtuu maarajan yli, siitä vartiopaikasta, jonka kautta se on ulosmennyt. Rautateitse toimitettua vientiä varten on rautatielinja tilastollisessa tarkoituksessa jaettu eräisin piireihin, jotka voidaan alistaa niiden rautatien varrella sijaitsevain kaupunkien alaisiksi, joissa tullikamari löytyy. Mitään kuvaa Suomen eri kaupunkien kauppaelämästä ja suhteista toisiinsa tuonti- ja vientipaikkoina ei siis nykyään löytyvistä tilastollisista tiedonannoista voida saada, koska tavarantuoja usein tullauttaa tavaransa välim iehen kautta toisessa paikassa, kuin jon ne hän sen on tilannut, sekä taas meritse tapahtuvassa viennissä koko sisämaan osuus tähän vientiin jakautuu niille suuremmille rannikolla sijaitseville satamille, joissa tavarat pannaan laivaan. Niinpä usein maahan tuodut tavarat, jotka ovat määrätyt meneviksi sisämaahan, tullataan m illoin missäkin merikaupungissa; talvisaikaan tullataan suuri osa ulkovalloista tuotuja tavaroita Hankoossa ja mitä varsinkin tuontiin rautateitse Venäjältä tulee, tarkastetaan suurin osa siitä Pietarissa. K ok o vienti Saimaan vesistöjen varsilla sijaitsevista kaupungeista ja sahoista ulkovaltoihin otetaan vienniksi VViipurista, koska suoranainen rahdinkuletus Saimaalta ulkovaltoihin tapahtuu vaan poikkeustiloissa. Näistäpä syistä ei tässä julkaisussa ole arvioitu eri kaupunkien tuontia ja vientiä, vaan on ainoasti tauluissa N :rot 6, 7 a ja 7 b ilm oitettu muutamien meritse kuletettujen tärkeämpäin tavarain suhteen ne paikat, jotka tilasto ilm aisee niiksi, joid en kautta tavarain tuonti tahi vienti on käynyt. M itä eri maihin tulee, joiden kanssa tavaranvaihto on tapahtunut (taulut N :rot 3, 4 ja 5 ) on tuonnissa viimeinen lastauspaikka ja viennissä ensimäinen lossauspaikka tavaraa meritse kulotettaessa pidetty määräävänä. Tavaraa maitse kuletettaessa taas on se naapurimaa, jonka kautta tavara on maahan tuotu tahi maasta viety otettu tavaran alkuperä- tahi määrä-maaksi. Poikkeuksen tästä tekee sellaisten tavarain tuonti Venäjältä, jo ita ei pidetä venäläisinä, vaikka ovatkin Keisarikunnassa ostettuja, ja joista Suomeen tuotaissa kannetaan tullia Arm. Asetuksen perustuk-
sella 31 p:ltä Tammikuuta 1 8 5 9, koskeva Venäjän ja Suomen välisiä kauppasuhteita. Näm ä tavarat, jotka tullataan Suomen ulkovaltoja vastaan säädetyn tullitaksan mukaan, on tilastossa kohdistettu yhdessä transito Venäjän kautta Suomeen tulleiden tavarain kanssa yhteiseen päällysnimeen»ulkomaisia Venäjältä tuotuja tullinalaisia tavaroita (taulut N :rot r ja 3 ). T avara n a rvioim ista toimitti vielä vuonna 18 8 2 tullikamarit sekä senjälkeen Tu llih allitus, jok a siinä tarkoituksessa osaksi suorastaan määräsi arvom allit, osaksi kutsui kokoon asiantuntijoita. Ennen vuotta 18 8 3 määrättiin tavara-arvo tavarain tuonti- ja vientipaikoissa käyvän hinnan mukaan tullimaksot mukaan luettuina. Vuodesta T88 3 alkaen määrättiin keskihinta koko maalle, jollo in tulli- sekä muut tuonti- ja vientimaksot jätettiin laskusta pois, ja toimitettiin tämä keskihinnan laskeminen vuosille r 883 ja r 884 Tullihallituksessa, jota vastoin vuotta r 8 8 s varten K eisarillisen Senaatin päätöksen mukaan ensi kerta kokoonkutsuttiin kommissioni asiantuntijoita (T u llih a l lituksen kertomukset vuosilta 1 8 8 3, 18 8 4 ja 1 8 8 5 ). Deklarationi-arvoja eli asianomaisten tuojain ja viejäin suorastaan ilm oitettuja arvoja on tilastossa ruvettu käyttämään vasta vuodesta 18 90 alkaen ja on tullitoimistojen velvollisuus tätä nykyä allanimitettyihin lajeihin kuuluvien tavarain tuonnissa ja viennissä ilm oittaa ilmoituskirjassa tahi päiväkirjassa myös tavaroiden arvo. Näm ä tavarat, jotka luetellaan Tullihallituksen kiertokirjeessä 20 p:ltä Joulukuuta 18 8 9, ovat seuraavat: Apteekkitavaroita, tullivapaita; Taide- ja kirjallisuustuotteita, kirjoja, luonnonesineitä sekä esineitä kokoelm ia varten; Eloisia kasvia, kukkia ja kukkaissipulia ; Maahan tuotuja puuaineita ; Kaikenlaisia kiviä, valmistettuja ja valmistamattomia, kuin myös saveja ja m ullanlajeja; Lastenleluja ; Kaikenlaisia korutavaroita ; Teoksia kullasta, hopeasta ja platinasta; Koneita, m otooreja, laitteita sekä maanviljelys- ja meijerikaluja ; Purje- ja höyrylaivoja sekä pursia, Koneaseita, kaikenlaisia myöskin soittokaluja ; Turkiksia ja turkkiaineita; Kirjalaukkuja, etui-päällyksiä, lom pakoita ja muistoonpanokirjoja y. m. silkistä; Raam eja peileihin ja tauluihin; Kaikenlaisia puuteoksia, niinkuin: nikkarin-, sorvarin-, tynnyrintekijän-, salvumiehen- y. m. teoksia. Nälkäkurjen-, marabuti- ja paratiisi-linnun höyheniä sekä höyhentupsnja; Kellosepäntöitä ; Rautatievaunuja ; sekä Muuttotavaraa. Voidakseen verrata ja arvostella jonkun maan ulkomaiden kanssa tapahtuneen tavaravaihdon vilkkautta eri vuosina on tarpeellista tuntea ei ainoastaan tuonnin ja viennin arvon kokonaissummat eri vuosilta, vaan myös ne yksilöhinnat, joita on käytetty näiden arvojen laskemiseksi, jonkavuoksi tässä esitetään kaksi taulua niistä arvomalleista, jotka virallisessa kauppatilastossa vu o silta 1882 r 89 1 on käytetty muutamia tärkeimpiä kauppatavaroita varten. Se seikka, että vuonna
»9 1883 y h t aikaa ta varan arvioim isjärjestelm än m uutoksen kautta tapahtuneen yksilöhintain alentam isen kanssa sattui suuri hinnanalennus tavarain k au p p aarvolle, jo k a a rvioim isessa m yös o li huom ioon o te tta v a ja jo k a hinnanalennus kesti v ie lä vv. 1 8 8 4 ja 1 885, vaikuttaa että, vaikka S u om en tavaraliik e ulkomaan kanssa vv. 1882 1885 pikem m in on nousemassa itse tavaravaihdon suuruuteen nähden (taulu t N :r o t 9 j a 1 0 ), m aan tuonnin j a viennin a rvo t m ainittuna aikana kuitenkin osoittavat jatku vaa taantum ista (taulu N :r o n a ). K ok o n a is ta v a ra liik e a len ee 287 m iljoon a sta m arkasta v. 1882 199 m iljoonaan v. 1885. V uoden 1886 tuonti- ja vientinum erot osoittavat yh ä v ielä a le nem ista, vaan se on to d e lla vähentyneen tavaraliikkeen vaikuttam a, koska sam at a rvo m a llit o v a t k äytetyt v v. 1885 j a 1 886. Y llä m ain ittu jen seikkojen todistam iseksi on tila stollisessa konttorissa arvioitu vuosien 1 8 8 2, 1883 j a 1 884 tuonti j a vien ti, k äyttäm ällä 1885 vu oden a rv o m a lle ja, ja on siinä tultu seuraaviin arvoihin (sulkumerkeissä ilm oitetu t luvut osoittavat julkaistuja a rv o ja ): Miljoonaa markkaa. 1882. 1883. 1884. K o k o tuonti... siitä V e n ä jä lt ä... 100,6 (1 6 7,0 46,o (71,8) 97.5 (148,0 45,8 ( 6 6,7) 105,8 (137,7) 47,i (65,9) u l k o v a l l o i s t a...] 54,6 (9 5 3 ) 51,7 (81,4) 58.7 (71,8) K o k o v i e n t i...< 87,3 (119,9) 86.6 (118,3) 89.8 (112,7) siitä V e n ä jä lle...< 36,7 (5 4,0 36,4 (47,9) 38,2 (44,o) u lk o v a lt o ih in... ] 50,6 (65,4) 50,2 (70,4) 51,6 (68,7) M u t s i. V u o d en 1882 tuonnin j a viennin a rvo t void aa n p itää ainoasti lik im äärin oikeina, koska tullikam arien vu oteen 1883 asti käyttäm ät ta va ralu ettelot e ivä t o le o lle e t niin erikoisennetut kuin m yöh em m in Tullilaitoksessa käytetyt.
20 Yksilöarvot tuonnissa vv. 1882 1891. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 l i 1882. 1883. 1884. 1885. 1886. 1887. 1888. 1889. 1890. 1891. Shp S m f. Oh# S k f/ C S tm f. 9 m f Silliä, suolattua, ei h o lla n tila ista.. J 100 kgdta ) U lk ovall. ^Venäjältä 51,8 91,5 35,3 5 47,i 35,3 B u kiita, jauham., 1 Ulkovall. 25 21,7 19,t 22,5 22,5 8,6 8,6 1 1,1 13 20. 70 kg. 1 hl:lla. / 5 tr 55 [V en ä jältä 22,i 5» 15,6 15,6 7,9 7,9 10,4 15,8 22 Ohria jauham., 62 ( U lkovall. 20,7 21,5 19,6 21,5 21,5 15,3 15,3 15,3 16,5 20 kg. 1 hl:lla.. / Kuisjauhoja...»I» Vehnäjauhoja.. 55 K a h v i a... tr»»? 55 * ) Sikuria, juuria * n V Venäjältä 20 55 17,6 17,6 11,3 11,3 12,9 14 18 [U lk o v a ll. 1Venäjältä 27 25,5 [U lkovall. 55 56,4 23,5 23,5 47,i 5 i* 15,9» 41,2 41,2 37,7 [U lkovall. 243,5 164,7 129,4 111,8 111,8 185 185 212 226 216 \Venäjältä 249 5» 55 55 n 55 55 55 r t [U lkovall. YV enäjältä * ) poltettua» r t 1 [V enäjältä Sokeria, raakaa.. >5 puhdistettua n - - [U lk ovall. (U lkovall. [V enäjältä [ U lkovall. VVenäjältä K eittosu olaa... r t hldta (Ulkovall. Lehtitupakkaa.. tr kgdta K onjakkia, tav.tynn. 5 [V enäjältä [U lk ovall. [V e n ä jä ltä (U lkovall. [V e n ä jä ltä???? 100 106 148,5 158,7 436 364 168 55 360,5 368 41,2 5 64,7 n 105.9 n 135,3 55 557 55 94,i» 35,3 5 58,8 55 44,7 55 52,9 55 398 55 94,1 55 400 235,3 Vaahtoamatt. vii- j (U lkovall. 214 211,8 211,8 176,5 176,5 180 180 180 180 180 nejä tav.tynnyr. j V?J 5 35,3 55 47,i n 42,4 55 52,9 5 260 5 141,2 53 211,8 51 35,3 5 15,9 55 41,2 37,7 35,3 55 47,i 55 42,4 55 52,9 55 260 55 141,2 53 211,8 [V en ä jältä 263 n 5 5 5 5 5 55 5»5 Vuotia, raakoja, 1 ( U lkovall. 135 135 115 100 suolattuja... f Vuotia, raak., kuiv. n 5 [V e n ä jä ltä J U lk ova ll. (V enäjältä 5 35» 10 n 21 30 31 5 40 n 42 55 49 55 210 tr 140 50 210 247,8 294,i 117,7 211,8 211,8 210. * ) Jalkineita, na- 1 j Ulkovall.? 941,2 1 176,5 1 647,1 1 647,1 1 760 1 760 1 760 1 700 1 700 r> 5 h a s t a... / [V enäjältä? l i r t 1 176,5 1 176,o 5 55 1 500 1400 1 400 * ) Jalkineita, guin-1 (Ulkovall.? 941,2 1 176,5 941,2 941,2 1020 1 020 1 020 750 750 m i s t ä... J tr 5 Puuvillaa, raakaa n n [V e n ä jä ltä? (U lkovall. [V e n ä jä ltä 259 186 55 35 5 10 55 21 30 31 55 40 55 46 5 49 55 240 5 140 50 210 5 105 235 5 35 a 12,6 55 21 36 31 15 40 n 46 55 60 5 240 55 140 50 210 5 105 235 55 20 90 17 16 35 5 18 32 45 50,5 40 42 47 49 260 240 200 50 200 55 100 165 150 20 90 22 19 40 5 18 32 40 45 43 r t 50 52 235 5 200 50 200 5 95 150 140 5 5» 51 5 900 820 820 147,1 5 147,1 141,2 >» 141,2 5 141,5 5 141,5 v 141,5» 145 130 135 130
21 i 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1882. 1883. 1884. 1885. 1886. 1887. 1888. 1889. 1890. 1891. SUnf S fa fi Stnf Shnf Sdnf. Stmfi Shnf Stmfi afap &m * ) Lampaanvilloja, värjättyjä. '.. * ) väjjäämätt. * ) Puuvillalankoja, värjäämättömiä. *) Puuvillalankoja, värjättyjä... *) Puuvillalankoja, kerrattuja neuletta.... eli > 100 kg:lta >» «.. V ti (Ulkovall. (Venäjältä (Ulkovall. (Venäjältä (U lkovall. VVenäjältä (Ulkovall. (Venäjältä (U lkovall. (Venäjältä?????????? 411.8 71 352.9» 352.9 n 411,8» 400» 529,4» 411.8 294,1» 411.8» 470,6 n 294.1 15 235.3 5 235.3 51 294.1 11 411,8 1» 294.1 11 235.3» 235.3» 294.1 51 411,8» 300 n 240 n 200 11 300 800 700 300 n 240» 200» 300» 800 700 300 n 240 n 200» 300 800 700 500 420 400 420 220 250 300 250 800 675 400 320 300 320 220 250 300 250 800 675 * ) Puuvillakankaita, tiheitä, yksivärisiä... n n (U lkovall. (Venäjältä?? 705j9 n 705.9 470,6 n 470,6 600 450 600 450 600 450 600 400 600 400 * ) Puuvillakankaita, tibeitä, kirjavia... 3» (Ulkovall. (Venäjältä?? 1 176,5» 823,5 «1 611,8 447,1 611,8 447,1 500 400 500 400 500 400 750 600 750 600 Villakankaita, vanuttani., m. 1., tiheitä ja plyysiä» n (Ulkovall. (V enäjältä 2411 2 906 2 823,5 2 823,5 1 176,5 1 176,5 1 100»» 941.2 941.2 900 1 100 900 1 100 900 1 200 900 1 200 900 Teollisuustavaroita, erityisentämätt.»» (Ulkovall. (Venäjältä 58S,2 588.2 588.2 600 600 600 Petroleumia... K ivihiiltä.... Takkirautaa... Kankirautoja... * ) Rauta- ja teräs- levyjä, 3 m. m. paksuisia...» n 1000 100 n» n n (Ulkovall. (Venäjältä (Ulkovall. (Venäjältä (Ulkovall. (V enäjältä (U lkovall. (Venäjältä (Ulkovall. (Venäjältä 47 38 29.5 59 13 10.6 42.6 56.7?? 35.3» 20» 11,8» 29.4» 35,3 21,2 n 20 n 10,6 15 21,2» 35.3» 19.4 20 1» 6;5 «20,6 51 29.4 «19.4 n 20 n» 6,5 20,6 29.4 n 17 12 20 1 6.5 51 16.5 n 26 n 17 12 20» 6,5 H 16,5 1 26 15 17 14 20» 7 5 18 1 28 1 17 14.5 26 10.5 12 21 30 35 40 17 14.5 25» 10.5 12 21 3 0 35 40 * ) Rauta-ja teräs- levyjä, vähemmin kuin 3 m.m. paksuisia... * ) Rauta- ja teräs- levyjä, tinatuita Rauta- ja teräsko- n e ita... «n»» '»». (Ulkovall. (Venäjältä (U lkovall. (Venäjältä (Ulkovall. (Venäjältä???? dekl. arvo n» 30 6 70,6 n 176,5 29.4» 70,6 11 176,5» 29.4 n 64.7 i» 117,7» 32.4» 64,7» 117,7 13 26» 76» 120 26 76 5 120 28» 76» 117» 34 40 76 40 dekl. arvo»» 34 4 0 76 40 dekl. arvo»» * ) E i ole erityisennetty v. 1882, jonkatähden ei ole voitu laskea niiden yksilöarvoja.
22 Yksilöarvot viennissä vv. 1882-1891. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 l i 12 1882. 1883. 1884. 1885. 1886. 1887. 1888. 1889. 1890. 1891. Venäjälle. U lk o- valt. V e n ä j ä l l e j a u l k o v a l t o i h i n. Sm f ifm f. Shxf Hmf Sfmf. Sånfi ShÇ ä n f. Sfafi V o ita... 100 kg:lta 209,2 200,2 200 200 164,7 164,7 165 200 200 170 185 K auraa 50 kg. 1 hl-.lla» 15,4 15 14,6 15,8 13,9 12,7 9,6 9,6 12 14 15 B u k iit a... 25 24,3 21,7 19,1 19,i 19,1 16,4 16,4 16 19 22 P i i r u j a... 1 ms:ltä? V 15,3 15,3 15,3 Tukkeja, hirsiä, saha- ' 15,3 15,5 15,5 15,5 14,5 14, pölkkyjä...» 5»?? 30,6 30,i 15,3 P a l k k e j a...» n?? 32,5 32,5 28,7 1. P a r r u j a...?» n? 22,9 22,9 9,6 19,1 21 21 28 25 23 B a tte n s ia... n 55 47,8 37 42 38,2 24,8 L a u t o j a... n n 47,7 37,3 38,2 38,2 22,9 Lankkuja....... T» 47,7 39,5 45,9 38,2 34,4 Sahavalm isteita, vähintäin 2 m etrin pituisia.. n 55 27,5 26 28 32,5 27 26,: K im p iä... S» 100 k g:lta j» 55» 55 T»»? 22,9 22,9 17,2 17,2 19 19 19 20 17? 12 12 10 10 20 17,7 17,7 16,5 16,5 20 j 30 30 30 30 29.4 17,7 18,8 18,8 20 20 20 18 18 j 62,9 23,5 29.4 29,4 23,5 23,5 25 25 25 25 25 Puuvanuketta, hiottua. kem iallista. Pahvia, puusta.... tumpuista... Paperia, kääre-, kartuusija makulatuuri- 55 117,7 97,7 35,3 35,3 47,i 47,i 30 30 30 30 30 tapetti-.... n»?? 70,6 70,6 70,6 70,6 38 38 38 35 35 T erv a a... i hl:lta 14,2 14,5 19,9 15,9 14,3 14,3 10 10 10 13,5 14 T a k k ira u ta a... 100 k g:lta 16 23,5 14,1 10,6 10 10 11 11 13 13 13 Sulainkappaleita, valante ita ja valssitankoja m?? 14,1 14,1 11,8 11,8 16 16 18 20 20 Kankirautaa ja -terästä r a 36 35,3 35,3 21,2 28,2 28,2 24 24 24 28 28 Muist. Viedyille tavaroille on vuodesta 1883 alkaen pantu sama yksilöhinta niitä vietäissä Venäjälle kuin ulkovaltoihinkin. Poikkeuksia tekevät Venäjälle viety voi, joka v. 1887 arvioitiin 160 markaksi sekä vv. 1888 ja 1889 180 markaksi 100 kgdta, kuin myös kääre-, kartuusi- ja makulatuuripaperit, jotka vv. 1890 ja 1891 arvioittiin 37 markaksi 100 kgdta ja tapettipaperi, arvattu vv. 1887 1891 45 markaksi 100 kg'.lta.
2 3 B. Mer enkulkutilasto. Samoin kuin kauppatilasto on merenkulkutilastokin saanut kärsiä riittämättömäni ja puutteellisten aineksien takia, jok a on aikaansaanut sen, että eräälle osalle tätä ennen julkaistuja tietoja Suomen merenkulusta ei voida antaa suurempaa arvoa. Tilastollinen Päätoim isto on julkaisuissaan ilmoittanut maan satamiin tulleiden ja niistä lähteneiden laivojen luvun, jonka ohessa laivaliike ulkomaan kanssa on eroitettu kotimaisesta. N e asiakirjat eli tullilaitoksen päiväkirjat, joista nämä tiedot on saatu, ilmaisevat ainoasti osan niitä laivoja, jotka ovat käyneet maan satamissa eivätkä myöskään tähän saakka o le jättäneet aineksia ulkomaisen merenkulun eroittamiseksi kotimaisesta. Voimassa olevain tulliasetusten nojassa ovat kaikki alukset, jotka tulevat ulkovalloista ja Venäjältä tahi sinne menevät, niinhyvin tullessa kuin mennessä alistettavat määrättyä tarkastusta. Tähän tarkastukseen kuuluu muun muassa että laivanpäällikkö satamaan tultuaan tahi ennen siitä lähdettyään, asianomaiseen tullikamariin antaa tahi sieltä ottaa määrätyt laiva- ja lastikirjat sekä suorittaa säädettyjä maksoja, jonka jälkeen tullikamari kirjoittaa tullipäiväkirjaan jatkuvassa numerojärjestyksessä kannetut maksot, laivan ja päällikön nimet, laivan kotipaikka ja kantavuuden, kuin myös tullessa»m istä se on tullut» ja mennessä se paikka,»jonne se on aiottu m eneväksi«. Täm ä m enettely on voimassa olevissa tulliasetuksissa saanut nimekseen k lareeraus. Myöskin oman maan satamain välisessä laivaliikkeessä on klareeraus tapahtuva, jo s laivat, paitsi matkustajahöyrylaivat, kulettavat tullaamattomia tahi m yös ulkomaisia ja venäläisiä tullinalaisia tavaroita kuin myös eräissä tapauksissa kotimaisia tehdas- ja teollisuus-tavaroita enemmän kuin kotitarpeeksi, jonka ohessa matkustajahöyrylaivat, jotka tullessaan paikasta maan ulkopuolella tahi lopullisella määräyksellä ulkomaiseen paikkaan käyvät useammassa Suomen satamassa, ovat velvolliset klareeraamaan välillä olevissa tullikamareissa. Kun omassa maassa kulkevat laivat klareerataan, ovat ne samoin kuin ulkomaisesta m eriliikenteestä on säädetty myöskin pantavat erityisellä numerolla tullipäiväkirjoihin. Mutta koska sellainen klareeraus ainoastaan poikkeustiloissa tapahtuu, jä ä p i suurin osa meriliikettä omassa maassa välittäviä laivoja päiväkirjoihin merkitsemättä eikä siis myöskään tule tilastossa tarkatuksi. Mutta tullipäiväkirjoistakaan otetut ilmoitukset ulkomaisesta laivaliikkeestä eivät ole tarkat, koska puuttuvain määräysten johdosta voimassa olevissa tulliasetuksissa laiva saattaa, samalla matkalla ulkom aille tahi sieltä, useassa tullikamarissa tulla päiväkirjoihin pannuksi samasta ulkomaan paikasta tulleeksi tahi sinne lähteneeksi, jonkatähden ulkomaan paikoista tulleiden ja sinne lähteneiden laivojen luku on melkoisesti liian suuri. Tullipäiväkirjoista saadut tiedot ilm aisevat vaan eri tullikamareissa sisään - ja ulosklareerattujen laivojen luvut, jotenka niillä on vaan tullitilastollinen m erkitys sekä m yös suhteellinen arvo eri vuosia toisiinsa verratessa, kun näet ilm aisevat liikenteen lisäystä tahi vähennystä maan satamissa. Voidakseen eroittaa ulkomaista merenkulkua oman maan satamain välisestä meriliikkeestä on Tullihallitus K iertokirjeellä tänä vuonna määrännyt* että tullitoimistojen vastedes tulee päiväkirjoihinsa rekisteröidessään ulkomaan paikoista tulevia tahi sinne lähteviä laivoja, jotka ovat velvolliset klareeraamaan tiellä olevassa suomalaisessa satamassa, panna tulopäiväkirjaan ei ainoastaan ulkomaista lähtöpaikkaa, vaan myös sen kotimaisen paikan nimen, jossa laiva viimeksi on klaree- rannut, sekä menopäiväkirjaan niinhyvin ulkomainen määräpaikka kuin m yös seuraava kotimainen paikka, jossa laiva tulee klareerattavaksi.