HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

1 (30) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Länsi-Uudenmaan Karjalohja sairaanhoitoalue Raasepori Kellokosken sairaala Hyvinkään sairaala Mäntsälä Lapinjärvi Hyvinkää Karkkila Askola Nummi- Järvenpää Pusula Nurmijärvi Pornainen Loviisa Vihti Tuusula Kerava Porvoo Lohja Vantaa Espoo Kauniainen Siuntio Kirkkonummi Helsinki Inkoo Jorvin sairaala HYKSsairaanhoitoalue Sipoo Porvoon sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaanhoitoalue Hyksin sairaalat Helsingissä Hanko Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala

2 (30) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Johdanto...4 1 Konsernirakenne... 4 2 Konsernin johtamisperiaatteet... 5 2.1 Visio ja arvot... 5 2.2 Strategiset päämäärät...6 3 HUS eli emoyhteisö... 7 3.1 Toimielimet... 7 3.2 HUS:n toiminnan organisointi... 9 3.2.1 Yhtymähallinto... 10 3.2.2 Sairaanhoitoalueet... 11 3.2.3 Työterveyshuolto...12 3.2.4 HUS-Tilakeskus... 12 3.2.5 Ulkoinen tarkastus... 12 3.3 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut...12 3.4 Taseyksiköt...13 4 Tytäryhtiöt... 14 5 Hyvä hallinto... 15 6 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen... 17 6.1 Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKS:n ervasairaanhoitopiirien järjestämissopimus... 17 6.2 Tutkimus ja opetus...18 6.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma...19 6.4 Toiminnan ja talouden suunnittelu... 19 6.5 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi...20 6.6 Tilinpäätöksen valmistelu ja tuloksen käsittely... 20 6.7 Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan periaatteet... 21 6.8 Henkilöstöjohtaminen... 21 6.9 Investoinnit... 22 6.10 Hankintaperiaatteet... 23 6.10.1 Hankintapoliittiset lähtökohdat... 23 6.10.2 Vastuut ja päätöksenteko... 24 6.11 Konsernin palvelujen käyttäminen...24 6.12 Markkinoilla toimiminen... 24

3 (30) 6.13 HUS:n palveluksessa olevan henkilön toimiminen HUS:n ulkopuolella...25 6.14 Viestintäpoliittiset periaatteet... 26 6.14.1 Viestintäpoliittiset lähtökohdat... 26 6.14.2 Vastuut ja päätöksenteko... 26 6.15 Riskienhallintaperiaatteet... 26 6.15.1 Riskienhallintapoliittiset lähtökohdat... 26 6.15.2 Vastuut ja päätöksenteko... 27 7 Konsernin tarkastus ja valvonta...27 7.1 Ulkoinen tarkastus... 27 7.1.1 Tarkastuslautakunta... 27 7.1.2 Tilintarkastus... 28 7.2 Sisäinen valvonta ja tarkastus...28 7.2.1 Sisäisen valvonnan lähtökohtia... 28 7.2.2 Sisäinen tarkastus... 28 8 HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden käsittely ja hyväksyminen...29

4 (30) Johdanto Tämän asiakirjan tavoitteena on kuvata ja selkiyttää koko HUSkonsernin johtamista ja ohjausta. Asiakirjassa ei käsitellä potilaan hoitoa koskevien ratkaisujen tekemistä. Sairaanhoitopiirien tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Niiden säännöksiä täydentää HUS:n perussopimus, jonka mukaanhus:n tehtävänä on muun muassa - tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä - lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi - tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja - tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. HUS huolehtii tehtävistään konsernina.konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, se ei ole oikeushenkilö. HUS-konserni muodostuu HUSkuntayhtymästä ja sen tytäryhtiöistä. Konsernin tavoitteena on huolehtia siitä, että siihen kuuluvat yksiköt tekevät tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja että HUS-kokonaisuus hoitaa edellä mainitut tehtävänsä mahdollisimman vaikuttavasti, laadukkaasti ja taloudellisesti.sen vuoksi HUS-konsernia johdetaan ja kehitetään HUS:n ja sen tytäryhtiöiden muodostamana kokonaisuutena. Lainsäädäntöä, HUS:n perussopimusta ja sääntöjä täydentäen HUS:n johtamisessa ja sen konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden omistajaohjauksessa noudatetaan tämän asiakirjan linjauksia. Ajantasainen ohjeistus on luettavissa HUS:n uudessa intranetissä, osiossa Työkalut, hallinnolliset säännöt ja ohjeet. 1 Konsernirakenne Kuntalain mukaisesti HUS-konserni on kokonaisuus, joka muodostuu 1.1.2012tilanteessa 1) HUS-kuntayhtymästä (emoyhteisö), joka koostuu viidestä sairaanhoitoalueesta: HYKSin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä neljästä muusta; yhtymähallinnon, työterveyshuollon, HUS- Tilakeskuksenja ulkoisen tarkastuksen tulosalueista. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu kolme sairaanhoidollisia ja neljä yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä taseyksikköinä toimivat tietohallinto ja apuvälinekeskus; ja

5 (30) 2) Juridisesti itsenäisistä yhteisöistä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta (tytäryhtiöt): HYKSin kliiniset palvelut Oy, HUS-Kiinteistöt Oy,Uudenmaan Sairaalapesula Oy, ja 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. HUS-konsernin organisaatiorakenne vuonna 2012: 2 Konsernin johtamisperiaatteet 2.1 Visio ja arvot HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoitoalueiden ja tukipalveluyksiköiden välillä tilaaja-tuottajamalliin. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työpaikkansa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntayhtymä on kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa opetuksen ja tieteellisen tutkimustyön järjestämiseksi ja kehittämiseksi. HUS:n visio on olla uutta luova, kansainvälisesti korkeatasoinen sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja HUS on vetovoimainen työnantaja. HUS:n vision saavuttamista tukevat (10/2011) strategiassa kuvatut arvot: - Ihmisten yhdenvertaisuus

6 (30) - Potilaslähtöisyys - Luovuus ja innovatiivisuus - Korkea laatu ja tehokkuus - Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus. 2.2 Strategiset päämäärät Valtuusto hyväksyi 19.10.2011 kokouksessaan HUS:n strategian vuosille 2012 16. HUS:n strategia perustuu visioon, arvoihin ja yhteiskuntapolitiikan ja terveydenhuollon kehityssuuntaviivoihin perustuviin näkemyksiin. Strategiasuunnitelmassa korostuvat HUS:n aseman säilyttäminen ja voimistaminen erikoissairaanhoidon sekä lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen johtavana yliopistosairaanhoitopiirinä sekä edellä mainittuun liittyen HUS:n kilpailukykyisyyden varmistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön voimistaminen ja HUS:n työnantajaimagon jatkuva kohentaminen. HUS:n sisäisen johtamisen ja ulkoisen kuvan kannalta luottamuksella on keskeinen merkitys. HUS:n strategia muodostaa pohjan toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUS:n vision saavuttamiseksi, arvojen toteuttamiseksi ja strategian toimeenpanon varmistamiseksi päätetään vuosittain erityisesti kehitettävät strategiset painopistealueet, joille määritellään toimenpiteet ja vastuutahotsekä mittarit, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Strategian päämäärien edistymistä ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti. Strategiakartta HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

7 (30) 3 HUS eli emoyhteisö HUS:n organisaatiorakenne, toimielinten tehtävät ja toimivallat perustuvat jäsenkuntien hyväksymään perussopimukseen ja HUS:n valtuuston hyväksymiin johtosääntöihin (= HUS:ssa hallintosääntö ja liikelaitosten johtosäännöt). Hallintosäännössä määrätään myös linjavastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivaltuudet. 1 Valtuuston hyväksymissä liikelaitosten johtosäännöissä täydennetään kuntalain säännöksiä liikelaitosten johtokuntien ja toimitusjohtajien tehtävistä ja päätäntävallasta. Hallintosäännön ja liikelaitosten johtosääntöjen määräykset sitovat valtuustoa ja luonnollisesti myös muuta HUS:n organisaatiota. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee toimia asemansa, tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti. Useissa asioissa on mahdollista edelleen delegoida toimivaltuuksia. Jos hallintosäännössä toimivaltainen viranomainen on oikeutettu edelleen siirtämään tietyssä asiassa ratkaisuvaltaansa edelleen, voi se tehdä erillisen delegointipäätöksen. Ratkaisuvallan tulee aina perustua hallintosääntöön ja muihin johtosääntöihin tai niiden antaman valtuutuksen perusteella tehtyihin delegointipäätöksiin. 3.1 Toimielimet 1 Tulosalueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten toimintaohjeissa määrätään kunkin yksikön johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta.

8 (30) Valtuusto on HUS:n ylin päättävätoimielin. 2 Valtuusto kokoontuu kokouksiinsa kaksi, kolme kertaa kalenterivuodessa. HUS:n valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole siirtänyt kuntayhtymän hallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle. Valtuusto hyväksyy HUS:n strategian, konserniohjauksen keskeiset periaatteet jakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.lisäksi se asettaa talousarviossa ja muilla päätöksillään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tuloksen käsittelystä. Hallituksella 3 on keskeinen merkitys HUS:n toiminnan ohjaamisessa. Perussopimuksen mukaan hallituksen tulee vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnostajataloudenhoidosta erityisesti keskittyä toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen c) toiminnan yhteensovittamiseen d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen e) yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön opetukseen f) työnantajatoimintaan g) hallinnon ohjaukseen. 2 Jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 3 Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseenviisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsinginyliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1)varapuheenjohtajaksi.Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettavasellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eriryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetynsuhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsenjokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.

9 (30) Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallituksen painopistealueita ovat HUS:n sairaanhoidon sekä opetusja tutkimustoiminnan järjestäminen siten, että palvelut tuotetaan yhdenvertaisesti, kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. HUS:n hallituksella on laaja toimivalta antaa velvoittavia määräyksiä tai toimintaohjeita kaikille HUS:n tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille, lukuun ottamattaulkoista tarkastusta. Kuntalain mukaan liikelaitosta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen johtokunta. Muissa kuin lailla yksinomaan johtokunnan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan väliset toimivaltasuhteet määräytyvät tämän asiakirjan linjausten mukaan. Niissäkin asioissa, jotka lakisääteisesti kuuluvat liikelaitoksen johtokunnan päätettäviin, voi hallitus kehottaa johtokuntaa toimimaan hallituksen edellyttämällä tavalla. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Hallitus voi otto-oikeutta käyttämällä siirtää käsiteltäväkseen alaisuudessaan toimivien toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset, lukuun ottamatta niitä liikelaitoksen johtokunnan päätöksiä, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviin. Konsernijaosto koordinoi hallituksen alaisena toimielimenä HUS:n tukipalveluja. Sen tehtävänä on - tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista - seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta - käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa - käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Vähemmistökielisen lautakunnan tehtävänä on lakisääteisenä lautakuntana kehittää ja yhteensovittaa HUS:n kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot seuraavat vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsittelevät omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntahuolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sairaanhoitoalueiden lautakuntien sekä liikelaitosten johtokuntien asemaa jatehtäviä käsitellään jäljempänä. 3.2 HUS:n toiminnan organisointi Kuntayhtymä on organisoitu sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin ja tulosalueisiin.

10 (30) 3.2.1 Yhtymähallinto HUS:n toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden 4 ja sairaanhoitoalueiden johtajien sekä tietohallinnon taseyksikön johtajan esimies. Toimitusjohtajan esikuntana toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä sairaanhoitopiirin toiminnalle HUS:n strategiaan sisätyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhtymähallinto vastaa seuraavien toimintojen ohjauksesta: - toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta - investoinnit - opetus- ja tutkimustoiminta sekä suhteiden hoitaminen Helsingin yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin - työnantajatoiminta - edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä kansainväliset asiat - rahoitus- ja sijoitustoiminnan järjestäminen - riskien hallinta - omaisuuden hallinta ja sopimushallinta - viestintä ja julkisuuskuva-asiat 4 Johtajaylilääkäri, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, tarkastusjohtaja ja viestintäjohtaja.

11 (30) - hallitus- ja valtuustoasioiden sekä konsernijaoston valmistelu ja toimeenpano - keskitetyt hallintotoiminnat, joihin sisältyvät muun muassa o lakiasiat o erilaiset toimintapolitiikka-asiat: hankintapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka jne. o keskitetty koulutus- ja kehittämistoiminta ja ulkopuolista rahoitusta saavien kehitysprojektien koordinointi - sisäinen tarkastus. HUS:n toimitusjohtajalla on selkeä organisatorinen linjavastuu, samoinrajoitetusti henkilöstöjohtajalla, johtajaylilääkärillä ja talousjohtajalla. Viranhaltijatasolla hallintojohtaja huolehtii tytäryhtiöiden omistajaohjauksesta. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n vastuuhenkilönä toimii kuitenkin hallintoylilääkäri. Muut yhtymähallinnon viranhaltijat toimivat asiantuntijoina eivätkä ole suoranaisessa linjavastuussa muuhun organisaatioon nähden. Yleishallinnolla, henkilöstöhallinnolla ja taloushallinnolla on koko HUS-konsernin läpi kulkeva yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ohjaava koordinoiva ja konsultoiva ohjaustehtävä. 3.2.2 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUS:n perussopimuksessa. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat - HYKS-sairaanhoitoalue - Hyvinkään sairaanhoitoalue - Lohjan sairaanhoitoalue - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue - Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa HUS:n strategiaa ja talouden hallintaa. Sen tehtävänä on kuntayhtymän hallituksen ohjauksessa - johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa siten, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan - valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta - huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa - tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä - käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueilla ei ole omaa tasetta. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueen lauta-

12 (30) kunnan alaisuudessa. Sairaanhoitoalueiden johtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan lautakuntansa alaisina viranhaltijoina. Organisatorisesti heidän linjaesimiehensä on HUS:n toimitusjohtaja. Johtajaylilääkäri voi lakiin perustuen antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamiseen. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueella kliinisten tulosyksiköiden johtajia ja ovat tulosyksikkönsä toiminnasta vastuussa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajalle, joka ko. toiminnassa on tulosyksikön johtajan esimies. Sen lisäksi heidän tehtävänään on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella. 3.2.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tulosalue huolehtii keskitetysti koko HUS:n tarvitsemista työterveyshuollon palveluista. Valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Henkilöstöjohtaja on tulosalueen johtajan esimies. 3.2.4 HUS-Tilakeskus HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on vastata kuntayhtymän edustajana siitä, että HUS:lla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa konsernin toiminnassa. HUS-Tilakeskus edustaa omistajaa, tuottaa tilat ydintoiminnalle ja liikelaitoksille sekä tilaakiinteistöjen hoitoon liittyvät palvelut, mukaan lukien kiinteistöjen turvallisuuspalvelut.valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousjohtaja on tulosalueen johtajan esimies. 3.2.5 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunnasta ja sen alaisuudessa omana tulosalueenaan toimivasta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä sekä tilintarkastajista viitataan 7 kohdassa esitettyyn. 3.3 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis. HUS:n liikelaitokset kuuluvat HUS:n organisaatioon, toisin sanoen ne eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kuntalain 87 a :n mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. HUS:n liikelaitosten kohdalla kysymys on sisäisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta. Kysymyksessä ei ole liiketoiminta, vaan liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen. Kuntalain 10 a luku sisältää erityiset säännökset liikelaitoksista: siinä säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan

13 (30) asemasta ja tehtävistä sekä ratkaisuvallasta, joita voidaan täydentää valtuuston hyväksymillä liikelaitosten johtosäännöillä. Niin ikään laissa säädetään liikelaitosten toimintaa koskevista talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista. HUS:n hallitus asettaa ja nimittää sekä tarvittaessa erottaa liikelaitosten johtokunnat. Niin ikään se valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan annettua asiassa lausuntonsa. Johtokunnalla on keskeinen asema liikelaitostoiminnassa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta. Niin ikään johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. HUS:n kutakin liikelaitosta johtaa virkasuhteinen toimitusjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtia liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden hoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii johtokunnan esittelijänä ja huolehtii myös johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Liikelaitosten toimitusjohtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan johtokuntansa alaisina viranhaltijoina. Johtajaylilääkäri on HUSLAB-, HUS-Kuvantaminen- ja HUS-Apteekki-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko-, HUS-Logistiikka-, Ravioli- ja HUS- Servis-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Liikelaitoksilla on oma tase. Liikelaitoksille asetetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seurantamittarit. Liikelaitosten ja niiden asiakkaiden välillä tehdään toiminnan läpinäkyvyyttäselkiyttävät palvelusopimukset tuotettavista palveluista, niiden määrästä ja laadusta sekä arvio kokonaislaskutuksen määrästä. 3.4 Taseyksiköt Tietohallinto ja Apuvälinekeskus ovat taseyksiköitä. Taseyksikkö on osa kuntayhtymää, eikä se ole erillinen oikeushenkilö. Taseyksikön perustamisesta päättää valtuusto, joka samalla vahvistaa sen aloittavan taseen. Taseyksiköiden tehtävä ja toiminnan tarkoitus on yhtenevä sen kanssa mitä on sanottu liikelaitoksista. Taseyksiköllä ei ole omaa luottamushenkilöelintä eikä johtosääntöä. Taseyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset ja muu HUS:n toimintaa koskeva ohjeistus. Valtuusto asettaa taseyksiköiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksiköllä on eriytetty kirjanpito ja erillistilinpäätös.

14 (30) HUS:n toimitusjohtaja on Tietohallinnon ja johtajaylilääkäri Apuvälinekeskuksen johtajan esimies. 4 Tytäryhtiöt Tukipalveluja tuottavat myös HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu HYKSin kliiniset palvelut Oy. 5 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimialana on rakennuttaminen, kiinteistöjen tekninen hoito ja kunnossapito, työsuhdeasuntotoiminta ja turvallisuuspalvelut. HUS omistaa HUS-Kiinteistöt Oy:n sataprosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti HUS:n muille yksiköille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP Oy) on HUS:n (70 %) ja Helsingin kaupungin (30 %) omistama yhtiö, jonka toimialana on tekstiilien vuokraus ja huolto, leikkaustekstiilien pakkaus ja sterilointi. Yhtiön tuotannosta vähäinen osa suuntautuu muille kuin omistajille tai HUS:n jäsenkunnille. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tehtävänä on ylläpitää työsuhdeasuntoja HUS:n palveluksessa olevalle henkilöstölle HUS:n hallituksen hyväksymän asuntopolitiikan mukaisesti. HYKSin kliiniset palvelut Oy:stä HUS:n omistusosuus on 70 prosenttia. Yhtiön toimialana on erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultaatio-, osto-, myynti ja vuokraustoiminta. Yhtiö voi omistaa ja/tai hallita vuokrasopimuksen nojalla toimintansa edellyttämiä tiloja, koneita, laitteita ja välineitä. Yhtiö toimii markkinoilla, ja tuottaa palveluja pääasiassa muille tahoille kuin omistajilleen.yhtiön toiminta ei saa vaarantaa HUSin lakisääteisten tehtävien hoitamista HUSin jäsenkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa. Tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystään. Tästä syystä kuntalain säätelemät ohjauskeinot eivät sovellu suoraan yhtiöiden ohjaamiseen. Osakeyhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä toimielin. HUS:n tytäryhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vain laissa nimenomaan säädetyistä asioista. Yhtiöiden hallituksille ja toimitusjohtajille kuuluvat kaikki muut asiat. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan valinta ja mahdollinen erottaminen, yhtiön strategian määrittely ja sen toteuttamisen seuranta, tärkeimmät liiketoimintapäätökset sekä varainhoidon valvonta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivises- 5 HUS-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt (konsernin omistusosuus-%): HUS- Kiinteistöt Oy (100 %), Kiinteistö Oy HUS-Asunnot (100 %), Uudenmaan Sairaalapesula Oy (69,93 %), Kiinteistö Oy Jorvi (100 %), Kiinteistö Oy Asolanrinne 1 (100 %), VN Fastigheter (100 %), Kiinteistö Oy Kangasjyvä (100 %), Kiinteistö Oy Laurinkatu 24 (100 %), Asunto Oy Pilvenmäki (100 %), FAB Jägarbacken (70,0 %), Kiinteistö Oy Joukahaisentie 5 (69,03 %), Kiinteistö Oy Tuusulan vesitorninrinne (66,67 %) ja Kiinteistö Oy Lahenkallio (52,71 %).Lisäksi HUS on osakkaana 9 osakkuusyhteisössä ja 2 yhteisyhteisöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen tilinpäätökset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

15 (30) ta johtamisesta. Tilintarkastajan tehtävä on varmistaa osakeyhtiön antaman tiedon, ennen kaikkea tilinpäätöksen, luotettavuus. Tytäryhtiöt toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan HUS:n valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Tytäryhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Omistajaohjaus on HUS:n edustajien päätösvallan käyttämistä yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä sekä muita toimenpiteitä, joilla HUS omistajana myötävaikuttaa yhtiön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Tytäryhtiön hallituksen ja toimivan johdon tulee selvittää ennalta omistajan eli HUS:n suhtautuminen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Tytäryhtiöiden on ennalta hankittava kuntayhtymäntoimitusjohtajan tai hänen niin harkitessaan kuntayhtymän hallituksen suostumus: - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamiseen; - taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin (esimerkiksi uudet liiketoiminta-alueet); ja - merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin (esimerkiksi henkilökunnan lomauttaminen). Yhtiön hallituksen tulee informoida etukäteen kuntayhtymän hallitusta yhtiön toimitusjohtajan valinnasta. Valtuusto asettaa tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet HUS:n talousarviossa. HUS:n hallitus käyttää HUS:n puhevaltaa ja se nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajat sekä antaa heille ohjeet esimerkiksi tytäryhtiöihin valittavien hallitusten kokoonpanosta HUS:n osalta. Hallituksen tehtävänä on ohjeiden antaminen HUS:ia eri yhteisöissä edustaville henkilöille. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat asunto- ja kiinteistöyhtiötsamaten kuin osakkuusyhtiötkin, joiden osalta HUS:n puhevaltaa käyttää HUS:n toimitusjohtaja. Viranhaltijatasolla tytäryhtiöiden konserniohjauksesta huolehtii hallintojohtaja, lukuun ottamatta HYKSin kliiniset palvelut Oy:tä, jonka konserniohjauksesta huolehtii hallintoylilääkäri. 5 Hyvä hallinto Hyvällä hallinnolla varmistetaan, että HUS konsernissa toimitaan ja asiat käsitellään asianmukaisesti sekä oikeusturvan vaatimukset täyttävällä tavalla. HUS:n hallitus on hyväksynyt erilliset hyvän hallinnon periaatteet, joita HUS-konsernin toimielinten, viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan. Ne koskevat kaikkea HUS:n toimintaa; potilashoitoa, hallintoa ja muuta toimintaa, riippumatta siitä liittyykö tähän varsinaista hallinnollista päätöksentekoa. Hyvän hallinnon periaatteet ovat tiivistetysti seuraavat: Yleisperiaatteet

16 (30) Yhdenvertaisuusperiaate: velvollisuus kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Tarkoitussidonnaisuuden periaate: velvollisuus käyttää toimivaltaa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin. Objektiviteettiperiaate: toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. Suhteellisuusperiaate: toimien on oltava oikeassa suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden. Luottamuksensuojaperiaate: toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallinnon palveluperiaate: toiminnan tarkoitus on palvella asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Tämä ilmenee muun muassa neuvontavelvollisuutena sekä puutteellisen asiakirjan täydennyspyyntönä sekä siten, että yksikön on viranpuolesta siirrettävä väärälle taholle tullut asiakirja oikealle. Julkisuusperiaate: oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta sekä käyttää hyväksi julkisuusperiaatteen mukaisesti saatua tietoa sekä oikeus levittää sitä edelleen. Osakeyhtiössä asia ja asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti julkisia. Hallitus tai toimitusjohtaja voi kuitenkin tapauskohtaisesti päättää, että jokin yhtiötä koskeva sinällään ei-julkinen tieto on julkinen. Päätöksenteko Päätöksenteon tulee perustua lainsäädäntöön sekä HUS:n sääntöihin ja ohjeisiin. Esittelijän päätösehdotus tulee laatia niin täsmällisesti, että päätös voidaan sen pohjalta tehdä. Asian esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Jokainen esimies onlisäksi velvollinen valvomaan alaisensa päätöksenteon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä HUS:n sääntöjen ja ohjeiden noudattamista. Esteellisyys Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on varmistuttava siitä, etteivät asian käsittelyyn osallistuvat ole esteellisiä. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä asian valmisteluun ja päätöksentekoon säädetään kuntalaissa ja hallintolaissa. Osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan esteellisyydestä on säännökset osakeyhtiölaissa. Esteellisyyssäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Valvonta Toiminnan luotettavuus edellyttää riittävää valvontaa. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta, ulkoisen tarkastuksen johtaja ja tilintarkastajat (ks. 7.1). Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on HUS:n ja tytäryhtiön hallituksella (ks. 7.2). Kuntayhtymän toimitusjohtajalla on kokonaisvas-

17 (30) tuu kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja toimivuuden varmistamisesta. Sisäinen valvonta on olennainen osa päivittäistä johtamista ja kaikkea esimiestyötä. Viranhaltijat ja esimiehet vastaavat myös siitä, että henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Esimiehen vastuulla on päivittäinen henkilöstö- ja omaisuusriskien valvonta. Toimiva sisäinen valvonta ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Epäilyt väärinkäytöksistä on tutkittava välittömästi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tarvittaessa oikeudellisiin toimiin. 6 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen 6.1 Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKS:n erva-sairaanhoitopiirien järjestämissopimus Terveydenhuoltolaissa säädetään HUS:ntehtävistä ja toimintaan vaikuttavista asioista, kuten esimerkiksi kiireellisen hoidon antamisen ja potilaiden tutkimukseen ja hoitoon pääsemisen vähimmäisajoista, sairaanhoitopiirin potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, potilasturvallisuudesta ja muista laatukysymyksistä. Edellä mainitut säännökset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa HUS:n strategiaa ja vuosittaista toimintaa. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiössä on HUS:n jäsenkuntien ja HUS:n yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. 6 Se on HUS:n jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä HUS:n toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen instrumentti HUS:n alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi. HUS-alueen järjestämissuunnitelma tehdään sekä sairaanhoitoaluekohtaisesti että HUS-tasolla. Jäsenkuntien ja HUS:n näkemykset kuntien erikoissairaanhoidon tarpeesta ja käytöstä perustuvat yhteiseen tietopohjaan, jonka muo- 6 Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa.

18 (30) 6.2 Tutkimus ja opetus dostavat muun muassa HUS:n johdon tietojärjestelmästä saatavat seurantatiedot. Terveydenhuoltolaissa säädetään myös erityisvastuualueiden (ervaalueiden) yhteistyöstä. 7 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen tarkoitus on samansuuntainen kuin alueellisen terveydenhuoltosopimuksen, sopijapuolina vain ovat sairaanhoitopiirit keskenään. HUS:ssa erva-yhteistyö järjestetään HUS:n, Eksoten ja Carean virkamiesjohdosta muodostetun yhteistyöelimen avulla. Se luo yhteistä linjaa toimintojen yhteensovittamiselle. Valmistelun tueksi myös ko. sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajisto käy yhdessä edellä mainittujen viranhaltijoiden kanssa vuosittain 1 2 kertaa neuvotteluja. Yhtymähallinnossa erva-asioiden hoidosta vastaa hallintoylilääkäri. HUS:n hallitus hyväksyy järjestämissopimuksen puitetasolla HUS:n valtuuston vahvistamaantalousarvioon perustuen. HUS:n toinen lakisääteinen tehtävä on lääketieteellinen opetus ja tutkimus. Terveydenhuoltolain 7 luvussa säädetään opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä ja rahoituksesta. 8 7 Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. 8 Entiseen verrattuna muutoksia aiheutuu siitä, että lääketieteellisestä opetus- ja tutkimustoiminnasta säädetään erva-aluetasolla, muun muassa STM määrää tutkimuksen painoalueista yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella.

19 (30) Myös tällä saralla toiminta nivoutuu edellä mainittuun yhteistyöhön muiden erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään HUS:n valmiuksia monitieteellisentutkimustoiminnan arvioinnin, rahaliikenteen ja muun hallinnoinnin osalta. 6.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma 6.4 Toiminnan ja talouden suunnittelu Valtuusto hyväksyy HUS:n toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet HUS:n talousarviossa ja kolmea tai useampaa vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta. Kuntalain 65.3 :n alijäämän kattamista ja toimenpideohjelman laatimista koskevia säännöksiä ei sovelleta kuntayhtymässä eikä sen liikelaitoksissa tai muussa taseyksikössä. Toimintaa ei kuitenkaan voida suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Valtuusto asettaa HUS-tasoiset sekä tulosalue- ja taseyksikkökohtaiset sekä liikelaitoksien ja tytäryhtiöiden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että ne tukevat HUS:n strategiassa asetettuja päämääriä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion erillinen osa. Valtuusto päättää myös HUS:n talousarviossa liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Myös tytäryhtiöt laativat kalenterivuodelle HUS:n strategiassa esitettyjen päämäärien toteutumista edistävän talousarvion. HUS:n hallitus päättää koko HUS-konsernin keskeisistä taloussuunnittelun valmistelun periaatteista. Niiden pohjalta HUS:n toimitusjohtaja voi antaa tarkempia koko konsernia koskevia linjauksia. Yksiköt laativat talousarvionsa laadintaohjeiden perusteella. Hallitus päättää esityksestä valtuustolle. Viime kädessä valtuusto päättää talousarvion sisällöstä. Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelu edellyttää HUS:n sisäistä valmistelua, jäsenkuntien sekä muiden sairaanhoitopiirien ja asiakkaiden kanssa käytäviä neuvotteluja. Täydellisyysperiaatteen mukaisesti HUS:n tulee laatia talousarvionsa siten, että siihen sisältyvät toiminnan vaatimat toimintakulut ja menot kokonaisuudessaan. Talousarvion on oltava realistinen. HUS:n talousarviota laadittaessa toimintakulujen arviointi perustuu sairastavuuden kehitysennusteisiin ja realistisiin jäsenkuntien maksuosuuksiin. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta.

20 (30) Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräytyy sen asukkaille ennakkoon vahvistetuin hinnoin annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista. HUS:n hallitus päättää HUS tasoisesti talousarvion - sisäisestä valmisteluprosessista; - kuntayhteistyön toteuttamisesta; ja - talousarviolaadinnan perusteista. 6.5 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi HUS:n valtuuston hyväksymä talousarvio ja -suunnitelma ohjaavat kuntayhtymän toimintaa. HUS:n kaikessa toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Mikäli talousarvion tavoitetta ei voida saavuttaa, on tehtävä talousarviomuutos mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. HUS:n hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävänä on seurata toimintaa ja taloutta asetettujen tavoitteiden suhteen HUS-tasolla sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, kun poikkeamia ilmenee.hallitukselle esitettävässä raportissa keskitytään valtuuston vahvistamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Edellä sanottu soveltuu myös kunkin toimielimen ja asianomaisen johtajan vastuuseen alaisestaan toiminnasta. HUS:ssa laaditaan kuukausikohtainen seurantaraportti ja osavuosikatsaukset kolmannesvuosittain. Jäsenkunnilla on mahdollisuus seurata palvelusuunnitelmansa toteutumista HUS-Totalista. Lisäksi HUS toimittaa määrävälein kunnille kirjallisen raportin kuntakohtaisista toteutumista. Sairaanhoitoalueiden johtajat raportoivat säännöllisesti alueensa toiminnasta ja taloudesta HUS:n toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Ne yhtymähallinnon viranhaltijat (johtajaylilääkäri, talousjohtaja, hallintojohtaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja), joille on vastuutettu tulosalueiden, taseyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden konsernitason ohjaus, raportoivat säännöllisesti ao. yksikön toiminnasta ja taloudesta kuntayhtymän toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on käydä osavuosikatsauksiin liittyvät seurantakokoukset. 6.6 Tilinpäätöksen valmistelu ja tuloksen käsittely HUS-konserniin kuuluvat yksiköt toimittavat HUS-konsernia koskevaa konsernitilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot erikseen määriteltävänä ajankohtana yhtymähallinnon talousryhmälle ja konsernitilinpäätöksen laatimista varten HUS-Servisille. Tytäryhtiöt järjestävät kirjanpitonsa ja poistosuunnitelmansa siten, että niistä saadut tiedot ovat yhdistettävissä konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöstä varten laaditaan vuoden alussa julkaistava kirjausohje sekä loppuvuodesta julkaistava tilinpäätösohje raportointipohjineen. Tuloksen käsittelystä päätetään tilinpäätöksen yhteydessä. Käytännössä jäsenkunnat ovat vaatineet, että HUS oikaisee jo tilikauden aikana laskutustaan mahdollisimman lähelle toteutuvaa. HUS:n sisällä

21 (30) joudutaan päättämään sisäisen laskutuksen oikaisusta vastaavalla tavalla. HUS:n liikelaitokset toimivat tulevaisuudessa entistä enemmän sisäisinä palvelujen tuottajina jäsenkunnat mukaan lukien. Tuloksen käsittelyn ja sisäisen laskutuksen oikaisun osalta noudatettavat periaatteet ovat samat sairaanhoitoalueille, muille tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille. HUS:n raportointijärjestelmästä on nähtävillä sekä kunkin yksikön todellinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja oikaisuja että niiden jälkeen 6.7 Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan periaatteet 6.8 Henkilöstöjohtaminen Valtuusto päättää lainan ottamista ja antamista sekä sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Hallitus päättää pitkäaikaisesta lainanotosta valtuuston talousarvioissa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Hallitus voi päätöksellään siirtää edelleen päätösvaltaa lainan ottamisesta. HUS:n ja sen tytäryhtiöiden palvelussuhteessa olevan henkilöstön asema määräytyy kulloinkin voimassa olevien säädösten sekä virkaja työehtosopimusten sekä niistä HUS:ssa päätettyjen soveltamisohjeiden mukaisesti. Hallitus päättää henkilöstöpolitiikasta, yhdenvertaisen palkkapolitiikan toteuttamisessa ja kannustavan palkkausjärjestelmän periaatteista, ja siitä, miten niitä sovelletaan HUS-konsernissa. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta HUS on yksi työnantaja. Tulosalueiden, liikelaitosten, taseyksiköiden ja tytäryhtiöiden tulee noudattaa HUS:n strategian linjauksia ja HUS:n hallituksen hyväksymiä henkilöstöpoliittisia linjauksia. HUS:n menestymisen kannalta avainasia on, että konserni onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Tämä edellyttää voimakasta panostamista suunnitelmalliseen henkilöstöpolitiikkaan. Koko HUS-konsernissa arvioidaan jatkuvasti henkilöstön tarvetta ja luodaan menetelmiä henkilöstörakenteen ja - mitoituksen kehittämiselle sekä rekrytointiin. HUS:n henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita HUS:n jäsenkunnat ja muut asiakkaat tarvitsevat. Osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista. Sen on sisällettävä oppilaitosten perus- ja erikoistumiskoulutuksen lisäksi HUS:n oman koulutustoiminnan järjestämisen, jonka tulee perustua henkilöstön osaamiskartoitukseen ja organisaation osaamistarpeen ja muutosten ennakoivaan kartoitukseen. Perehdytystä ja työhön opastusta tulee kehittää jatkuvasti. Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on seurattava vuosittain ja toteutettava tarvittavat kehittämis- ja parantamistoimenpiteet. Tavoitteena on työolosuhteista ja -suojelusta ja henkilöstön työkyvystä huo-

22 (30) lehtimalla vähentää sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Vuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä, hyvää hallintotapaa noudattava johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Henkilöstön rekrytointia, työssä viihtymistä ja tuloksellista toimintaa tukevat osaltaan kannustavat palkkaus- ja palkitsemismallit. 6.9 Investoinnit Talousarvioon sisältyy neljän vuoden pituinen investointisuunnitelma. Investoinneilla ylläpidetään, rakennetaan ja hankitaan toiminnalle tarpeellisia tiloja sekä hoitoon ja tukitoimintoihin tarvittavia kalliita välineitä. Investointitarpeet syntyvät väestö-, toimintatapa- ja teknologiamuutoksista rakennusten ja välineiden ikääntymiseen liittyvistä korjaamis- ja uusimistarpeen lisäksi. Investointiehdotusten tulee pohjautua strategiaan ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmaan. Investointitarpeiden ja -ehdotusten sekä niiden taloudellisten ja muiden vaikutusten huolellinen arviointi on tärkeää hoidollisten tarpeiden arvioinnin ohella. HUS:ssa talousarvion investointiosa ja suurten, kustannusarvioltaan vähintään 500 000 euron hankkeiden lyhyen ja pitkän aikavälin ohjelmat valmistellaan konsernin johdon ohjauksessa. Valmistelussa painotetaan investointien strategista merkitystä. Kaikki suuret hanketarpeet arvioidaan koko HUS:n näkökulmasta, ei vain investointia esittäneen yksikön tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Suurten sairaanhoitopalveluihin liittyvien rakennusprojektien suunnittelua, koordinointia, vaihtoehtoselvityksiä ja vastaava työtä varten on asetettu konsernin toimitusjohtajan vetämä ohjausryhmä. Suuret tietojärjestelmähankkeet valmistellaan ja arvioidaan vastaavasti tietohallinnon johtoryhmässä. Vähintään 500 000 euron investointien toteuttaminen edellyttää, että ne sisältyvät investointiohjelmaan. Hallintosäännössä on määräykset investointi- ja hankeohjelmien hyväksymisestä. 9 Investointiprosessi on kuvattu investointiohjeessa. Rakennusinvestoinneissa tilaaja on HUS-Tilakeskus ja tuottaja HUS-Kiinteistöt Oy. IT-hankkeiden tilaajia ovat yhtymähallinto, sairaanhoitoalueet, liikelaitokset ja muut HUS:n yksiköt ja tuottajana on tietohallinnon taseyksikkö. Laitehankinnoissa tilaajia ovat sairaanhoitoalueet ja liikelaitokset ja tuottajana on HUS-Logistiikka. Edellä mainitut vastuutahot huolehtivat osaltaan hankeohjelmien toteuttamisen toimeenpanosta. 9 Hallintosäännön 5 :n mukaan valtuusto päättää kustannusarvioltaan yli 10 000 000 euron hankkeita koskevasta investointiohjelmasta. Muiden suurten investointien (500 000 10 000 000 euroa) investointiohjelman vahvistaa hallintosäännön 6 :n mukaisesti hallitus. Pienistä, alle 500 000 euron investoinneista tehdään omat hankeohjelmat ja niistä päättäminen on määrätty hallintosäännön 18 :ssä. Sairaanhoitoalueen johtaja, muun tulosalueen johtaja ja taseyksikön johtaja päättää alle 500 000 euron laitteiden investointiohjelmasta. Tietohallinnon taseyksikön johtaja päättää alle 500 000 euron tietotekniikkahankkeiden investointiohjelmasta. HUS-Tilakeskuksen johtaja päättää alle 500.000 euron rakennusinvestointien investointiohjelmasta. Apuvälinekeskuksen taseyksikön johtaja päättää alle 500 000 euron apuvälineiden hankintaohjelmasta.