Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan kaupunki Reijo Roininen
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 3 (27) TIIVISTELMÄ Harjavallassa ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä vastaa ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet koostuvat teollisuuden ja kaupungin edustajista. Ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä käsittää Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemat sekä Suurteollisuuspuistossa sijaitsevan sääaseman. Ympäristömittausasemilla jatkuvatoimisesti mitattavat suureet ovat rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Ympäristöasemilla kerran viikossa kerätyistä vuorokausinäytteistä (PM 10 ) määritetään myös pölyn koostumus. Kalevan mittausasema, jossa näkyy myös liikenteen aiheuttama ilmaan nouseva pöly, kuvaa keskustan ilmanlaatua. Pirkkalan mittausasema kuvaa asuinalueiden ilmanlaatua. Sääasemalta saadaan informaatiota tuulen suunnasta ja nopeudesta, ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta sekä sademärästä. Lisäksi molemmilla mittausasemilla seurataan laskeuman määrää ja koostumusta. Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuonna 2010 hyvä. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot olivat edellisten vuosien tasolla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä oli yksi, samoin rikkidioksidin tuntikeskiarvon ylityksiä. Ilmanlaatu oli yksittäisistä ylityksistä huolimatta asetuksen mukaista. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet olivat lievästi nousseet vuoteen 2009 verrattuna. LIITTEET LIITE 1 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti LIITE 2 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna 2010 LIITE 3 Lisätietoa SO 2 -mittauksista LIITE 4 Hengitettävän pölyn (PM 10 ) vuorokausikeskiarvot 2010 LIITE 5 Hengitettävän pölyn (PM 10 ) vuorokausikeruunäytteiden arseeni-, kadmium ja nikkelipitoisuudet Kalevassa ja Pirkkalassa LIITE 6 Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten koostumus Pirkkalassa ja Kalevassa 2010
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 4 (27) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA... 6 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT... 7 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta...8 4 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA... 9 4.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely...9 4.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät...9 5 SÄÄTIEDOT...10 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA...13 6.1 Rikkidioksidi, SO 2...13 6.1.1 Ohjearvovertailu... 13 6.1.2 Raja-arvovertailu... 13 6.1.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )... 14 6.2 Ilmanlaatuindeksi...15 6.3 Laskeuma...16 6.4 Mittaustulosten laadunvarmistus...18 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO...19 7.1 Lisätietoja ilmanlaadusta Internetistä...19 8 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT...19
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 5 (27) 1 JOHDANTO Raporttiin on koottu Harjavallan ilmanlaadun seurannan tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2010. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut Boliden Harjavalta Oy:n laboratorio Kai Wasénin johdolla. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Harjavallan ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2010 olivat: Boliden Harjavalta Oy, Hanna-Leena Heikkilä (pj) Harjavallan kaupunki, Reijo Roininen (siht.) Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Jari Hämäläinen Yara Suomi Oy, Timo Stranius Kemira Oyj, Tiina Rosnell Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy, Ari Savola Harjavallan Valu Oy, Päivi Kuoppala Niemisen Valimo Oy, Lasse Hakkarainen Seurantajäsen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eljas Hietamäki Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Tietoa reaaliaikaisesta ilmanlaadusta välitetään Internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Harjavallan kaupunki puhelin 044 583 2864 ympäristönsuojelu Reijo Roininen sähköposti: etunimi.sukunimi@harjavalta.fi Keskustie 5 B 29200 HARJAVALTA Internet: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 6 (27) 2 HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2004 Suurteollisuuspuiston alueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on määräykset Harjavallan ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Suurteollisuuspuiston yhtiöiden lisäksi tarkkailuun osallistuvat Harjavallan kaupunki sekä kaupungin valimot. Tarkkailua tehdään tällä hetkellä vuosille 2007-2011 hyväksytyn Harjavallan kaupungin ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2006 saakka mittaustoimintaa on ollut rikkidioksidin osalta kolmessa pisteessä: Torttila, Kaleva ja Pirkkala. Lisäksi Torttilassa on mitattu 2-3 kertaa viikossa suurtehokeräimellä TSP- ja PM 10 -hiukkaspitoisuuksia sekä suoritettu kerätyn hiukkasmassan alkuainemäärityksiä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ja Boliden Harjavalta Oy:n viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä todettiin kahden mittausaseman riittävän ilmanlaadun tarkkailuun Harjavallassa. Näin ollen vuoden 2007 alusta ilmanlaaduntarkkailua on toteutettu tarkkailusuunnitelmaan perustuen kahdella mittausasemalla. Kalevassa seurataan keskusta-alueen ja Pirkkalassa asutustaajaman ilmanlaatua. Jatkuvatoimisesti mitataan ulkoilman rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Hiukkasten koostumus analysoidaan kerran viikossa kerättävistä vuorokausinäytteistä. Näiden parametrien lisäksi seurataan ilman lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilmanpainetta ja ilman suhteellista kosteutta.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 7 (27) 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Vuonna 2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä raja-arvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kk:n toiseksi suurin vrk-arvo) Mitattava komponentti Tarkastelujakso Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 g/m 3 (99. % - piste) 350 g/m 3 (25. suurin) vuorokausi 80 g/m 3 (tsv) 125 g/m 3 (4. suurin) vuosi 20 g/m 3 (keskiarvo) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vuorokausi 70 g/m 3 (tsv) 50 g/m 3 v.2000 (36. suurin)/ v.2010 (8. suurin) vuosi 40/20 g/m 3 (keskiarvo v.2005/2010) Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Mitattava komponentti Tarkastelujakso Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja talvikausi 20 g/m 3 (01.10-31.03) (keskiarvo) Valtioneuvosto on vuonna 2007 antanut asetuksen (164/2007), jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni) sekä kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 3 ja ne on annettu kalenterivuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Taulukko 3. Tavoitearvot PM10:n arseenille, kadmiumille ja nikkelille. Mitattava komponentti Tarkastelujakso Tavoitearvo 2013 Arseeni (As) kalenterivuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) kalenterivuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) kalenterivuosi 20 ng/m 3 Mittaustulosten raportoinnissa sovelletaan voimassaolevaa valtioneuvoston päätöstä ilman-laadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001).
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 8 (27) Ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) säädetään mittausaineiston laatutavoitteista. Raja-arvojen valvonnassa ja mahdollisuuksien mukaan muussa ilmanlaadun seurannassa ovat seurantamenetelmien sallittua epävarmuutta, mittausten ajallista kattavuutta ja mittausaineiston vähimmäismääriä koskevat määräykset seuraavanlaiset: - sallittu epävarmuus 15 %, (hiukkasmittauksissa 25 %) - ajallinen kattavuus 100 % - aineiston vähimmäismäärä 90 %. Mitattavan aineiston vähimmäismäärää ja mittausten ajallista kattavuutta koskevat vaatimukset eivät sisällä laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuvaa tietohukkaa. Raja-arvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Ajallisen edustavuuden pitää olla 75 % kokonaismittausajasta. Vuorokausi- ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikohtainen ohjearvo sallii yhden 70 μg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy, jos 50 μg/m 3 vuorokausipitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikkidioksidi, SO 2 Ilman rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista yksi prosentti (1 %) voi kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 C eli 293 K (Kelvin) ja ilmanpaineena 101,3 kpa.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 9 (27) 4 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA Kuten edellisinäkin vuosina JPP-Kalibrointi Ky vastasi analysaattorien ylläpidosta ja kalibroinneista vuosisopimuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten analysointipalvelut ostettiin Ramboll Analytics Oy:ltä. Mittaustulokset on tarkastettu kuukausittain Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa. Liitteessä 1 on esitetty Harjavallan ilmanlaadun mittauspisteiden sijainti. Harjavallassa mitattavat suureet sekä mittauspaikat on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Mittauspaikat, mitattavat komponentit sekä mittauslaitteistot Aseman nimi Mitattava komponentti Analysaattorin malli Mittausaika Menetelmä hengitettävät hiukkaset TEOM 1400A jatkuva mikropunnitusteknologia Kaleva rikkidioksidi PM 10 -pölyn koostumus Monitor Labs 9850 B TEOM Accu jatkuva vrk-keruunäyte UV-fluoresenssi ICP-MS Laskeuma hengitettävät hiukkaset Laskeumakeräin TEOM 1400A kk jatkuva SFS 3865 mikropunnitusteknologia Pirkkala rikkidioksidi PM 10 -pölyn koostumus Monitor Labs 9850 B TEOM Accu jatkuva vrk-keruunäyte UV-fluoresenssi ICP-MS Laskeuma Laskeumakeräin kk SFS 3865 4.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset kerätään mittausasemilta reaaliaikaisesti SQL tieto-kantaan kiinteiden tietoliikenneyhteyksien välityksellä. Katkostilanteessa keruuasemat puskuroivat tietoa. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset. Mittaustuloksista laaditaan vuosiraportti. 4.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi, SO 2 Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien seurannassa käytetty menetelmä perustuu mikropunnitusteknologiaan. Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla keruulaitteistoilla, joilla vuorokausinäytteet kerätään. PM 10 -pölyn koostumuksen määritys tapahtuu ostopalveluna ja käytetty analyysimenetelmä on standardin mukainen ICP-MS tekniikka.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 10 (27) Laskeuma Laskeumanäytteitä kerätään Kalevassa ja Pirkkalassa standardin SFS 3865 mukaan. Keruuaika on kalenterikuukausi. Näytteistä määritetään kokonaislaskeuma (g/m 2 /kk) sekä laskeuman koostumus (mg/m 2 /kk). 5 SÄÄTIEDOT Suurteollisuuspuiston sääasema (Vaisala) sijaitsee noin 30 metrin korkeudessa. Sääasemalla mitataan jatkuvatoimisesti tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta, sademäärää ja suhteellista kosteutta. Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin on esitetty tuuliruusun avulla; kuvassa 2 vuosineljänneksittäin ja kuvassa 3 koko vuosi. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan (mistä tuulee) sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Tiedot sademääristä on esitetty kuvassa 4 ja tiedot lämpötilasta kuvassa 5. Kuva 1. Vallitsevat tuulen suunnat ja ajalliset jakaumat vuosineljänneksittäin Tuuliruusu, tammi-maaliskuu 2010 Tuuliruusu, huhti-kesäkuu 2010
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 11 (27) Tuuliruusu, heinä-syyskuu 2010 Tuuliruusu, loka-joulukuu 2010 Kuva 2. Vuoden 2010 tuuliruusu.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 12 (27) Kuva 3. Sadanta 2010 Kuva 4. Ulkoilman lämpötila laskettuna tuntikeskiarvoista
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 13 (27) 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 6.1 Rikkidioksidi, SO 2 6.1.1 Ohjearvovertailu Vuoden 2010 aikana ei esiintynyt rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. % -pisteen (250 µg/m 3 ) ylityksiä, eikä myöskään kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (80 µg/m 3 ) ylityksiä. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Rikkidioksidin 99. prosenttipisteet ja 2. suurimmat vrk-arvot Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Kalevassa 6 µg/m 3 (2009: 6 µg/m 3 ; 2008: 7 µg/m 3 ; 2007: 9 µg/m 3 ) ja Pirkkalassa 4 µg/m 3 (2009: 3 µg/m 3 ; 2008:3 µg/m 3 ; 2007:4 µg/m 3 ), eli myöskään kasvillisuuden suojaamiseksi asetettu ohjearvo 20 µg/m 3 ei ylittynyt. 6.1.2 Raja-arvovertailu Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvo kolme kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Yksittäisiä rikkidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvon 350 µg/m 3 ylityksiä tapahtui Kalevassa yhden kerran (2009: 3 kpl; 2008: 3 kpl; 2007:4 kpl) ja Pirkkalassa ei kertaakaan (2009: 0 kpl; 2008: 0 kpl; 2007:1 kpl). Ylitys tapahtui kesäkuun 21. päivä klo 22, jolloin SO 2 -tuntikeskiarvo oli Kalevassa 359 µg/m 3. Vuorokausikeskiarvon raja-arvon 125 µg/m 3 ylityksiä ei esiintynyt kummallakaan asemalla. Liitteessä 3 on esitetty tarkempia tietoja rikkidioksidin mittaustuloksista vuonna 2010.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 14 (27) 6.1.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla TEOM 1400A laitteistoilla. Asemien sijainti on kuvattu liitteessä 1. Laitteistot on varustettu karkeajakoisen hiukkasmassan erottimilla, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisten, aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasten osuus. Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemien PM 10 - tulokset ja tulosten vertailu ohje- ja raja-arvoihin on esitetty taulukoissa 6 ja 7 (edellisten vuosien luvut suluissa). Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla kerättiin kummaltakin asemalta teflonsuodattimille yksi vuorokausinäyte viikossa. Suodattimen alkuaineanalyysit suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta ICP-MS tekniikalla. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Taulukko 6. PM 10 tulokset Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemilta (suluissa edellisten vuosien tilastot) mittaustulokset Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 vuorokausikeskiarvojen lukumäärä 349 (329/239/186) 350 (326/359/365) ajallinen kattavuus, % 96 (90/65/51) 96 (89/98/100) vuosikeskiarvo, µg/m³ 12 (13/10/16) 10 (11/10/12) vuorokausiarvojen maksimi, µg/m³ 51 (71/31/102) 31 (35/38/53) vuorokausiarvojen minimi, µg/m³ 3 (2/0/3) 0 (4/0/4) Taulukko 7. PM 10 tulosten vertaaminen ohje- ja raja-arvoihin. ylitykset Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 vrk-raja-arvon (50µg/m³) ylitykset, kpl (suurin sallittu 35 kpl/v) 1 (4/0/5) 0 (0/0/2) vuosikeskiarvon raja-arvon (40µg/m³) ylitykset, kpl 0 (0/0/0) 0 (0/0/0) kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvon ylitykset, kpl 0 (0/0/2) 0 (0/0/0) Kalevan PM10n vuorokausiraja-arvon ylityksen (3.4.2010, 51 µg/m 3 ) syy oli todennäköisesti normaali kevätpöly.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 15 (27) Taulukko 8. PM 10 - hiukkasten arseeni- ja metallipitoisuudet. P i r k k a l a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 2010 4 2 8 6 20 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk) 3 1 16 8 17 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2008 6 3 13 5 23 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2007 4 2 5 5 28 5 K a l e v a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 2010 15 9 27 18 33 27 Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk) 10 3 14 13 19 17 Mittausten vuosikeskiarvo 2008 (8kk)* 16 5 25 16 26 29 Mittausten vuosikeskiarvo 2007 (7kk)* 8 2 12 15 23 11 *Vuosina 2007 ja 2008 suoritettiin PM2,5 kampanjaluonteinen mittausjakso Kalevassa Arvioitaessa tuulensuunnan vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin havaittiin erittäin heikko korrelaatio, toisin sanoen Suurteollisuuspuiston vaikutusta ei pystytty selvästi osoittamaan. Sen sijaan tuulensuunnan ja hiukkasten koostumuksen välillä esiintyi vahva korrelaatio. Hengitettävien PM 10 -hiukkasten alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille: As 6 ng/m 3, Cd 5 ng/m 3 ja Ni 20 ng/m 3. Tavoitearvot tulee saavuttaa vuoteen 2013 mennessä. Pirkkalassa ei esiintynyt tavoitearvojen ylityksiä. Kalevassa arseeni ja kadmium ylittivät tavoitearvon noin kaksinkertaisesti. PM 10 -hiukkaspitoisuuden vuorokausikeruunäytteiden mittatulokset ja alkuainepitoisuudet on esitetty graafisesti liitteissä 4-5. 6.2 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa päivittäisestä ilmanlaadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on viisi. Tunti-indeksin käyttöön liittyy myös eräitä rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua arvosanoilla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksin parametreja Harjavallassa ovat ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävät PM 10 - hiukkaset. Mikäli ilmanlaatu heikkenee indeksillä kuvattuna huonoksi tai erittäin huonoksi ja tilanteen ennustetaan kestävän useita tunteja, lähetetään tiedotusvälineille asiaa koskeva tiedote. Ilmanlaatutiedotetta ei lähetetä esimerkiksi viikonloppuna tai yöllä tapahtuneista ilmanlaadun heikkenemisistä. Yleisölle ja tiedotusvälineille sekä viranomaisille tiedottamisesta vastaa Harjavallan kaupungin ympäristötoimi. Harjavallan mittaustulokset toimitetaan Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi), jonka avulla tietoa ilman laadusta saadaan yleisön nähtäville. Portaaliin kootaan kymmenien mittausverkkojen tulokset eri puolilta Suomea. Portaali otettiin käyttöön vuonna 2008.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 16 (27) Taulukossa 9 on esitetty Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemilta mitattujen parametrien mukaan laskettu ilmanlaatuindeksi. Pirkkalassa Erittäin huono -indeksin laukaisijana oli kuivan ja tuulisen sään aiheuttamat, kohonneet PM 10 -pitoisuudet. Kalevassa vastaavasti laukaisijana oli myös kohonneet SO 2 - pitoisuudet (3h). Taulukko 9. Ilmanlaatuindeksin jakaumat Ilmanlaatuindeksien jakauma 2010 Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 83,4 7303 89,4 7834 Tyydyttävä 14,5 1266 10,3 899 Välttävä 2,0 178 0,2 21 Huono 0,08 7 0,02 2 Erittäin huono 0,06 5 0,03 3 100 8759 100 8759 Ilmanlaatuindeksien jakauma 2009 Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 86,4 7567 92,8 7912 Tyydyttävä 11,6 1020 6,8 578 Välttävä 1,8 155 0,4 34 Huono 0,1 12 0 0 Erittäin huono 0,06 5 0 0 100 8759 100 8524 6.3 Laskeuma Laskeumamittausten tuloksille ei ole ohje- tai raja-arvoja ja tuloksia on pidettävä ainoastaan suuntaaantavina. Etenkin kokonaislaskeuman määrittämisessä esiintyy ajoittain ongelmia keräysastioihin kulkeutuneiden puiden lehtien ym. laskeumaan kuulumattoman aineksen takia aiheuttaen epävarmuutta tuloksiin. Laskeumamittausten vuosikeskiarvot 2008 2010 on esitetty taulukossa 10 ja vuoden 2010 kuukausikohtaiset tulokset taulukossa 11.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 17 (27) Taulukko 10. Laskeumamittausten vuosikeskiarvot Laskeumamittausten tulokset ovat Pirkkalaan verrattuna Kalevassa korkeammat ja tilaston mukaan laskusuunnassa. Taulukko 11. Laskeumamittausten kuukausikeruunäytteiden tulokset Kaleva 2010 Pirkkala 2010
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 18 (27) 6.4 Mittaustulosten laadunvarmistus Rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain HAIRIjärjestelmän ohjaamana. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. Mittalaitteiden validiteettiprosentit on esitetty taulukossa 12. Kaikki toteutuneet rikkidioksidimittausten validiteetit ovat yli sallitun minimiarvon (75 %) lukuun ottamatta Kalevan ja Pirkkalan tammikuun sekä Kalevan toukokuun mittauksia. Katkot johtuivat laiterikoista. PM 10 -laitteistoissa esiintyi toimintahäiriöitä Kalevassa toukokuussa ja Pirkkalassa tammikuussa. Validiteettiprosentit sisältävät laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuneen tietohukan. Taulukko 12. Mittalaitteiden SO 2 - ja PM 10 -validiteettiprosentit Kaleva, SO 2 Pirkkala, SO 2 Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 Tammikuu 2010 68 68 100 62 Helmikuu 2010 96 96 100 100 Maaliskuu 2010 96 96 100 100 Huhtikuu 2010 96 96 100 100 Toukokuu 2010 60 95 63 100 Kesäkuu 2010 96 96 96 100 Heinäkuu 2010 92 96 100 100 Elokuu 2010 96 95 100 99 Syyskuu 2010 96 96 100 92 Lokakuu 2010 96 96 100 100 Marraskuu 2010 96 96 100 100 Joulukuu 2010 96 96 100 100
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 19 (27) 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuoden 2010 aikana pääosin hyvä. Verrattuna vuoteen 2009 ilmanlaatuindeksin painopiste on pysynyt samana. Ilmanlaatuindeksissä huomioidaan kahden ympäristöaseman mittaaman ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus. Ilmanlaatuindeksi Harjavallan keskustassa mitattuna osoitti vuonna 2010 (suluissa 2009) seuraavaa jakaumaa: 83 % (86 %) hyvä, 15 % (12 %) tyydyttävä, 2 % (2 %) välttävä, 0,08 % (0,1 %) huono sekä 0,06 %, (0,06 %) erittäin huono. Huono- ja Erittäin huono -indeksin syynä oli Boliden Harjavalta Oy:n tuotantohäiriöistä johtuneet ulkoilman kohonneet rikkidioksidipitoisuudet sekä normaali keväällä esiintyvän kuivan ja tuulisen sään aiheuttama pölypitoisuuden nousu. Ilmanlaatu täytti rikkidioksidin suhteen arvioituna ilmanlaatuasetuksessa asetetut vaatimukset. Pitoisuudet eivät myöskään ylittäneet kasvillisuuden suojaamiseksi asetettuja ohjearvoja. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat kummallakin mittausasemalla edellisten vuosien tasolla. Yksittäisiä tuntikeskiarvoylityksiä kirjattiin ainoastaan yksi, mikä on hieman vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä vuonna 2010 oli yksi. Ilmanlaatu oli yksittäisestä ylityksestä huolimatta asetuksen mukaista. Hengitettävien hiukkasten arseeni- ja metallipitoisuudet olivat lievästi nousseet vuoteen 2009 verrattuna. Hiukkasten arseeni- ja kadmiumpitoisuudet ylittivät vuodelle 2013 asetetun tavoitearvon Kalevan ympäristömittausasemalla. 7.1 Lisätietoja ilmanlaadusta Internetistä Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksia on julkaistu vuoden 2008 alusta lähtien Ilmatieteen laitoksen Internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit vuodesta 2007 eteenpäin löytyvät osoitteesta: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/. 8 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT LIISA on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Laskentajärjestelmä tulostaa päästömäärät tonneina kunnittain, lääneittäin ja koko Suomen osalta. Päästömäärät jaetaan kahdeksalle väylätyypille ja yhdeksälle ajoneuvotyypille. Lisäksi saatavissa on tulokset autokannan ikäjakauman suhteen. Laskennassa otetaan huomioon ajoneuvojen kylmäkäytön ja joutokäynnin päästölisä. Myös erityyppiset polttonesteet huomioidaan (reformuloidut tuotteet). Päästölajit ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NO x ), hiukkaset, metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), rikkidioksidi (SO 2 ) ja hiilidioksidi (CO 2 ) sekä polttonesteen kulutus. Taulukossa 13 on esitetty ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2009.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 20 (27) Taulukko 13. Ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2009 CO HC NO x Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Pääkadut 61,0 7,6 14,9 0,9 0,4 0,2 0,03 4926 Kokoojakadut 10,6 1,3 2,0 0,1 0,1 0,03 0,004 648 Tonttikadut 28,9 3,5 2,9 0,2 0,1 0,04 0,01 961 Rakennuskaavatiet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00 0 Taajaman päätiet 17,5 2,1 7,5 0,4 0,1 0,1 0,01 1568 Taajaman muut tiet 18,1 2,3 4,5 0,3 0,1 0,1 0,01 1192 Maaseudun päätiet 49,2 3,9 19,1 0,9 0,4 0,2 0,03 4196 Maaseudun muut tiet 10,1 1,0 3,4 0,2 0,1 0,04 0,01 894 Yhteensä (tonnia) 195,3 21,7 54,2 2,9 1,4 0,6 0,1 14384 Henkilöautot ei kat 68,1 7,6 6,0 0,02 0,6 0,03 0,003 646 Henkilöautot kat 102,3 7,3 11,0 0,04 0,4 0,2 0,03 5317 Henkilöautot diesel 11,1 1,4 7,2 1,3 0,04 0,1 0,02 2685 Pakettiautot ei kat 3,0 0,3 0,2 0,001 0,02 0,001 0,00 34 Pakettiautot kat 0,2 0,01 0,01 0,00 0,002 0,002 0,00 12 Pakettiautot diesel 4,1 0,8 4,1 0,7 0,02 0,1 0,01 1479 Linja-autot 1,1 0,6 3,8 0,1 0,04 0,02 0,003 518 Kuorma-autot ip 2,3 1,6 7,3 0,3 0,1 0,05 0,01 1249 Kuorma-autot peräv 3,2 2,0 14,6 0,5 0,1 0,1 0,02 2443 Lähde: Ajoneuvojen osalta VTT/LIISA 2009 laskentajärjestelmä. Uudempia liikennepäästöjä ei ole saatavissa. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 µm) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syviin hengitysteihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 21 (27) LIITE 1 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 22 (27) LIITE 2 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna 2010 Teollisuuslaitos SO 2 (t/vuosi) NO x (t/vuosi) Hiukkaset (t/vuosi) yhteensä Boliden Harjavalta Oy 3291 182 10,4 3483 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 10 2,6 3 Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy 361 168 18,5 548 YARA Suomi Oy, NO2:na 0,77 0,5 1 Kemira Oyj 0,5 1 Harjavallan Valu Oy 0,6 1 Niemisen Valimo Oy 1 1 Puustelli Group Oy 7 4,7 12 Harjavallan kaukolämpö Oy 19 8 0,8 28 Tieliikenne Harjavallassa 2009* 0,08 49,94 2,81 53 yhteensä 3671 416 42 4129 * Lähde: VTT:n LIPASTO/LIISA 2009 laskentajärjestelmä
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 23 (27) LIITE 3 Lisätietoa SO2-mittauksista Alla olevissa kuvissa on esitetty ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuuksien tuntikeskiarvoja ajanjaksoilta tammikuu kesäkuu 2010 ja heinäkuu joulukuu 2010.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 24 (27) ALLA OLEVISSA KUVISSA ON ESITETTY RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIPITOISUUDET AJANJAKSOILLA TAMMIKUU KESÄKUU 2010 JA HEINÄKUU JOULUKUU 2010.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 25 (27) LIITE 4 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvot 2010
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 26 (27) LIITE 5 Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuudet Pirkkalassa ja Kalevassa.
Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 27 (27) Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten koostumus Pirkkalassa ja Kalevassa 2010. LIITE 6