Sisäilmastoseminaari 2013 1 AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Johanna Varjo, Henna Maula, Jukka Keränen, Hannu Koskela ja Jarkko Hakala Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio, Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 Turku TIIVISTELMÄ Tavoitteena oli selvittää, miten fysikaaliset sisäympäristötekijät (akustiikka, lämpötila ja ilmanvaihto) ja sisustuksen sävy vaikuttavat kognitiiviseen suoriutumiseen, viihtyvyyteen, kuormittavuuteen ja oireiluun avotoimistoympäristössä. Tutkimus toteutettiin avotoimistolaboratoriossa Turussa, jossa verrattiin keskenään kahta erilaista sisustustilannetta (neutraali ja sävytetty) ja kahta fysikaalisen sisäympäristön tilannetta (hyvä ja huono). Huono sisäympäristö heikensi merkitsevästi yksilötyössä suoriutumista. Sisäympäristötilanteet erosivat toisistaan merkitsevästi kuormittavuuden, viihtyvyyden ja oireiden osalta. Sisustuksen sävyn vaikutukset jäivät pienemmiksi, joskin joitakin vaikutuksia havaittiin. Tulokset puoltavat voimakkaasti sitä, että sisäympäristöön kannattaa avotoimistoissa panostaa työhyvinvoinnin ja työsuorituksen parantamiseksi. TAUSTA JA TAVOITE TOTI hankkeessa toteutettiin 4 koehenkilötutkimusta, joissa selvitettiin fysikaalisen sisäympäristön vaikutuksia yksilötyöstä suoriutumiseen, viihtyvyyteen ja oireisiin. Huoneakustiikkaa /1/ ja lämpötilaa /2/ koskevat koetulokset esitettiin Sisäilmastoseminaarissa 2012 ja ilmanvaihtoa koskeva tulos 2013 /3/. Kokeilla saatiin hyvin esiin yksittäisten sisäympäristötekijöiden vaikutuksia. Työpaikoilla voi esiintyä useita epäkohtia yhtä aikaa, kuten kuumuus, pieni ilmanvaihto ja häiritsevä puhemelu. Kirjallisuudessa ei ole esitetty, miten nämä tekijät yhtä aikaa vaikuttavat em. tekijöihin. Mielenkiintoista on myös tilan visuaalisen ilmeen vaikutus. Kirjallisuudessa on esitetty erilaisia tutkimustuloksia mm. värien ja kasvien vaikutuksista ihmiseen. Yhtenä oletuksena on esitetty, että sisustuksella voitaisiin tuoda tilaan elvyttäviä elementtejä, jotka saattaisivat kompensoida ympäristön stressitekijöiden vaikutuksia. Kokonaisvaltaisten avotoimistoympäristöjen sisustusratkaisujen vaikutuksia työsuoritukseen tai toimistoviihtyvyyteen ei ole kuitenkaan juuri tutkittu. Tavoitteena oli selvittää, mikä on keskeisten fysikaalisten sisäympäristötekijöiden (huoneakustiikka, lämpöolot, ilmanvaihto) yhtäaikainen vaikutus tulosmuuttujiin (tehtäväsuoriutuminen, itsearvioitu kuormittuminen, työympäristötyytyväisyys, vireystila, väsymys, motivaatio, ym.). Samaten tavoitteena oli selvittää, onko sisustuksen sävyllä vaikutusta em. muuttujiin.
2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. MENETELMÄT Koe toteutettiin helmi-huhtikuussa 2012. Laboratorioon (kuva 1) rakennettiin kaksi eri sisustustilannetta, neutraali ja sävytetty. Neutraali sisustus oli ulkoisesti pelkistetty. Värisävyt olivat valkoinen, vaaleansininen ja musta. Sävytetty sisustus oli sävyltään lämpimämpi ja värikkäämpi, seinäkuvissa oli sovellettu luontoteemaa ja tila oli viimeistelty allergisoimattomilla viherkasveilla. Seinäpintoja valaistiin tilan tunteen kasvattamiseksi. Päävärit olivat vihreä, beige, tammi ja valkoinen. Työpisteitä erottivat kummassakin tilanteessa 130 cm korkeat sermit. Kalusteiden paikkoja tai yleisvalaistusta ei muutettu. Kummassakin sisustustilanteessa toteutettiin sekä huono että hyvä sisäympäristö. Huono sisäympäristö: kuuma (29.5 C), pieni ilmanvaihto (CO 2 pitoisuus noin 1450 ppm) sekä erittäin huono akustiikka. Nurkkiin sijoitetuista kaiuttimista soitetut puheäänet erottuivat erittäin hyvin koko avotoimistossa, koska tilassa ei ollut puheenpeiteääntä (36 dba) ja huoneessa ei ollut äänenvaimennusmateriaaleja. Hyvä sisäympäristö: neutraali lämpötila (23.5 C), suuri ilmanvaihto (CO 2 pitoisuus noin 600 ppm) ja erittäin hyvä akustiikka. Vain lähimmästä kaiuttimesta soitetut puheäänet erottuivat hyvin. Kaukaisemmista nurkista soitetut puheäänet erottuivat heikosti, koska äänenvaimennusmateriaalien määrä katossa ja seinillä oli maksimoitu ja puheenpeiteäänijärjestelmä oli käytössä tasolla 45 dba. Sisustustilanne oli ryhmien välinen muuttuja. Neutraaliin sisustukseen rekrytoitiin 31 koehenkilöä ja sävytettyyn 34. Ryhmät haluttiin mahdollisimman samankaltaisiksi. Siksi molempiin ryhmiin rekrytoitiin taustaltaan samankaltaisia (ikä, sukupuoli, koulutustausta) henkilöitä. Koehenkilöiden koulutuspohja haluttiin kuitenkin monipuoliseksi, jotta tulokset erityisesti sisustuksen kokemuksesta edustaisivat laajemman populaation näkemystä. Ryhmien samankaltaisuus varmistettiin ensimmäisen koepäivän alussa taustakyselyjen ja - testien avulla. Ryhmien välillä ei löytynyt eroja kriittisten tekijöiden kuten sisustussuuntautuneisuuden, meluherkkyyden tai työmuistikapasiteetin välillä. Sisäympäristön vaikutusten tarkastelu tapahtui koehenkilön sisäisenä muuttujana eli jokaiselta koehenkilöltä kerättiin tulokset molemmista sisäympäristöistä. Tämä on luotettavampi tutkimusmenetelmä kuin ryhmien välinen testaus, koska koehenkilö toimii itsensä verrokkina. Yksi koehenkilö kävi siis molemmissa sisäympäristötilanteissa peräkkäisillä viikoilla, mutta vain toisessa sisustustilanteista. Koetilanne varsinaisessa avotoimistolaboratoriossa kesti kumpanakin päivänä 2 tuntia (kuva 2). Ensimmäisenä päivänä tätä edelsi lisäksi noin 90 minuutin mittainen taustatekijöiden mittaus eri laboratoriotilassa. Kummankin koetilanteen alussa oli puolen tunnin harjoitteluja totuttautumisjakso. Varsinainen tutkimusjakso, josta saadut työsuoritustulokset analysoitiin, kesti tämän jälkeen 1½ tuntia. Kognitiivisia testejä valittiin kokeeseen kuusi. Kyselyillä kartoitettiin työympäristötyytyväisyyttä hyvin monipuolisesti. Lisäksi kehitettiin kokonaan uusi sisustuksen arviointikysely. Yksityiskohtaisempi kuvaus menetelmistä esitetään tutkimuksen loppuraportissa /4/.
Sisäilmastoseminaari 2013 3 Kuva 1. Valokuva neutraalista (ylä) ja sävytetystä (ala) sisustustilanteista. Kuvassa näkyy vain noin puolet laboratoriosta. Värit voi nähdä paremmin loppuraportista /4/.
4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. 1. KOEPÄIVÄ Alkumittaukset eri tilassa Alkukysely Lämpötuntemuskysely paperilla Numerot (harjoittelu) 90 min Numerot 7 min Sanat ja laskut (harjoittelu) Sanat ja laskut 12 min N-back (harjoittelu) N-back 20 min Tauko 20 min ja siirtyminen avotoimistolaboratorioon 2. KOEPÄIVÄ Siirtyminen avotoimistolaboratorioon Totuttautumisjakso Alkukysely 2 Numerot (kertaus) 30 min Sanat ja laskut (kertaus) Tarina (kertaus) Tiedonhaku (kertaus) N-back (kertaus) Totuttautumisjakso päättyy Totuttautumisjakso Välikysely 1 30 min Tarina (harjoitus) Tiedonhaku (harjoitus) Konekirjoitus (harjoitus) Totuttautumisjakso päättyy TUTKIMUSJAKSO (Sama kumpanakin koepäivänä) Numerot 7 min Sanat ja laskut 12 min Tarina 5 min Välikysely 2 90 min Tauko Tiedonhaku 20 min Konekirjoitus 10 min N-back 20 min Lämpötuntemuskysely paperilla Loppukyselyt 1 ja 2 Kuva 2. Kokeen proseduuri. Puolet koehenkilöistä testattiin ensimmäisenä koepäivänä hyvässä sisäympäristössä ja puolet huonossa. TULOKSET Työsuoriutuminen Sisäympäristöllä oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus työsuoriutumiseen neljässä testissä kuudesta. Työmuistitehtävissä (numerot, operaatio, N-back) suoriutuminen heikkeni merkitsevästi huonossa sisäympäristössä (p<.05). Suoritus laski huonossa sisäympäristössä tehtävästä riippuen 1-13 % siitä, mihin samat henkilöt keskimäärin pystyivät hyvässä sisäympäristössä. Luovuustehtävässä saatiin odotusten vastaisia tuloksia, sillä tekstiä tuotettiin enemmän ja sujuvammin huonossa sisäympäristössä (p<.05). Sisustuksen sävy vaikutti työsuoritukseen yhdessä tehtävässä: luovuustehtävässä sävytetyssä sisustuksessa tuotettiin sujuvammin tekstiä (p<.05). Yhteisvaikutuksia havaittiin yksi: yhdessä
Sisäilmastoseminaari 2013 5 työmuistitehtävässä hyvän ja huonon sisäympäristön ero oli suurempi sävytetyssä sisustuksessa verrattuna neutraaliin sisustukseen (p<.05). Itsearviot Hyvä sisäympäristö koettiin selvästi paremmaksi kuin huono sisäympäristö. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin vireystilassa (unisuus p<.05, koettu energisyys p<.001, motivaatio p<.001), subjektiivisessa kuormittuneisuudessa (henkinen kuormittuminen p<.01, turhautuminen p<.01), lämpötuntemuksissa (p<.001) sekä äänten häiritsevyydessä (p<.01). Lisäksi merkitseviä eroja havaittiin tunnetiloissa (positiiviset tunteet p<.05, tarkkaavaisuus p<.01, surullisuus p<.05), tilan elvyttävyydessä (johdonmukaisuuden kokemus p<.01), työn imussa (innokkuus työskennellä vastaavissa olosuhteissa jatkossa p<.01) ja fyysisissä oireissa (päänsärky p<.05, kurkkuoireet p<.05, väsymys p<.001, huonovointisuus p<.001 ja keskittymisvaikeudet p<.01). Sisäympäristö vaikutti myös merkitsevästi siihen, arvioitiinko olosuhteiden soveltuvan pitkäaikaiseen tehokkaaseen työskentelyyn (p<.001). Aikaisempien laboratoriotutkimustemme valossa /1,2,3/ eniten työsuoriutumiseen vaikutti todennäköisesti puheäänten erotettavuus ja huoneakustinen suunnittelu. Työympäristön kokemiseen vaikutti huoneakustiikan lisäksi varmuudella lämpötila. Ilmanvaihdolla ei välttämättä ollut yksinään vaikutusta kokemuksiin, mutta yhdessä lämpötilan kanssa se näytti vaikuttavan oireiden kokemiseen. Sävytetty sisustus sävy koettiin neutraalia paremmaksi tilan elvyttävyyden (sopivuus itselle p<.05) ja työn imun (inspiroiva vaikutus p<.01) kannalta. Henkilöt arvioivat sisustustilanteita myös monipuolisen adjektiivilistan avulla. Eri ryhmien arviot poikkesivat toisistaan merkitsevästi monilta osin, joista merkittävimmät erot luetellaan seuraavassa. Sävytetty sisustus koettiin modernimmaksi, turvallisemmaksi ja tyylikkäämmäksi. Neutraali sisustus koettiin hillitymmäksi, tylsemmäksi, vähemmän vaihtelevaksi sekä vähemmän stimuloivaksi. Taulukko 1. Yhteenveto kognitiivisten testien tuloksista kahden sisäympäristötilanteen ja kahden sisustustilanteen kesken. Plusmerkki tarkoittaa, että ko. olosuhteessa suoriutuminen oli merkitsevästi parempaa (p<.05). Tyhjä rivi tarkoittaa, että erot eivät olleet merkitseviä. Työmuistitehtävät Tiedonhaku taulukosta Numerot (sarjamuisti) + Operaatio (sanat ja laskut) + N-back: oikeiden vastausten määrä + N-back: reaktioaika Psykomotoriikka Konekirjoitus (tekstin kopiointi) SISÄYMPÄRISTÖ SISUSTUKSEN SÄVY huono hyvä neutraali sävytetty Luovuus ja tekstin tuottaminen Tarinan keksiminen: tekstin tuotto + Tarinan keksiminen: sujuvuus + +
6 Sisäilmayhdistys raportti 2X. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa saatiin vahvaa näyttöä, että hyvässä sisäympäristössä suoriudutaan paremmin erityisesti työmuistitehtävissä ja hyvä sisäympäristö tukee työntekijöiden viihtyvyyttä hyvinvointia. Avotoimistojen laadukkaaseen sisäympäristöön kannattaa siis investoida. Sisustuksen sävyjen osalta ei voida tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä, koska sisustustilanteet olivat hyvin spesifejä eikä tilanteiden välillä ollut valtavia eroja. Sisustuksen osalta tutkimusasetelma oli myös ryhmien välinen, mikä tekee vertailusta epävarmemman. Tämän vuoksi koetut erot jäivät ehkä pienemmiksi kuin esimerkiksi toimistojen peruskorjausten tai sisustusremonttien kohdalla tapahtuu. Sisustuksen vaikutus riippuu todellisilla työpaikoilla myös siitä, voiko siihen itse vaikuttaa, mikä jäi tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Jos sisustuksen sävyä tutkitaan jatkossa, tulisi sävyjen ja muun viimeistelyn asteen erojen olla tässä kokeessa käytettyä suurempia. Tutkimus on yksityiskohtaisemmin esitetty Työterveyslaitoksen loppuraportissa /4/. KIITOKSET TOTI hanketta (www.ttl.fi/toti) rahoittivat Tekes ja 15 yritystä. Erityiskiitos kuuluu niille 6 yritykselle, jotka tarjosivat tuotteensa sisäympäristötilanteiden toteuttamiseksi ja tarjosivat ideansa sisustustilanteiden suunnittelemiseksi. LÄHDELUETTELO 1. Haapakangas A, Hongisto V, Kokko J, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom H, Hyönä J, Huoneakustiikan vaikutus työsuoriutumiseen ja akustiseen tyytyväisyyteen - tutkimus avotoimistolaboratoriossa, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 81-86, Espoo, 2012. 2. Häggblom H, Haapakangas A, Östman L, Hongisto V, Koskela H, Hyönä J, Korkean lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen - laboratoriotutkimus toimistoolosuhteissa, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 87-92, Espoo, 2012. 3. Maula H, Haapakangas A, Moberg V, Hongisto V ja Koskela H, Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriokoe, Sisäilmastoseminaari 2013. 4. Varjo J, Hongisto V, Maula H, Keränen J, Hakala J, Oliva D, Avotoimiston sisäympäristön ja sisustuksen vaikutus työsuoritukseen ja hyvinvointiin - laboratoriotutkimus, Työterveyslaitos, Helsinki, 2013.