LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)



Samankaltaiset tiedostot
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

Alitsariinipunainen S (ARS) -väriaineella merkittyjen kalojen otoliittien tulkinta fluoresenssimikroskopialla

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

KALOJEN. iänmääritys

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Puulaveden villi järvitaimen

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella


MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalakantojen tila

Kalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Istutussuositus. Kuha

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Pohjanlahden lohikantojen tila

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

LÄMMÖN TALTEENOTTO LANTALASTA JA KUIVIKEPATJASTA. Pinewood Stables Oy Toimitusjohtaja/yrittäjä Tiina Ahlqvist HELMET Pirtti

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

LÄMMÖN TALTEENOTTO LANTALASTA JA KUIVIKEPATJASTA. Pinewood Stables Oy Toimitusjohtaja/yrittäjä Tiina Ahlqvist HELMET Pirtti

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Inarijärven kalataloustarkkailujen

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Pienten järvien siikaseuranta

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Itämeren kala elintarvikkeena

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Lokan ja Porttipahdan siikakantojen tila ja hoidon kehittäminen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Meritaimen Suomenlahdella

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Miksi yhteinen vesialue?

17VV VV 01021

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus

Transkriptio:

Otoliittien merkinnästä alitsariinilla Pekka Keränen MMM, FK

Otoliitit (kuulokivet)( kalan päässä sisäkorvassa aragoniittia tai vateriittia (CaCO) tasapaino- ja kuuloaistin osia 3 paria: sagitta,, lapillus ja asteriscus sagitta ja lapillus kehittyvät jo alkiossa ikämääritys: sagitta tai lapillus (särkik.) otoliittimerkintä: sagitta tai lapillus

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+) LAHNA vk 2005 CAL 200 ppm 4 h GFP sagitta ARS-merkki lapillus sagitta asteriscus ei merkkiä G

Miksi otoliittien merkintää? soveltuu vk-poikasille ja alkioille (mäti) voidaan käsitellä tuhansia kaloja kerralla merkintäkuolevuus vähäinen merkki säilyy kalan eliniän vk- ja mäti-istutusten istutusten tuloksellisuuden arviointi mahdollista

Otoliittien merkintämenetelmiä Kemialliset: fluoresoivat väriaineet SrCl 2 alitsariini (ARS, ALC) kalseiini kalseiinisininen tetrasykliinin johdan- naiset (TC, OTC) kylvetetään rehun mukana injektoidaan kalaan Fysikaaliset: lämpötilan säätely veden lämmitys veden jäähdytys valojakson säätely lyhennetty valo/pimeä- jakso (esim. 6 h/6 h) h radioisotooppimerkintä http://npafc npafc.taglab.org/voucherphoto-3.asp strontium ( 85 Sr)

Alitsariinipuna S (ARS) -väriaine 1,2-dihydroksiantrakinoninatriumsulfonaatti (C 14 H 7 O 7 NaS) kudosvärjäyksessä käytetty fluorokromi useita kaupallisia laatuja Sigma-Aldrich (sertifioitu, 25 g = n. 95 ) Standard Fluka (edullinen, 100 g = n. 50 ) Acros (sertifioitu, 25 g = n. 20-50 ) aineiden valmistuserien välillä voi olla eroja, mikä ilmenee värjäystehokkuuden vaihteluna (vakiopitoisuudella)

Merkin määritys stereofluoresenssi- mikroskooppi 100 W:n Hg-lamppu G- ja GFP-suodin edullisia vaihtoehto- ja UV-eksitaatiolle LED laser

Suotimet GFP-suotimella ARS- merkin väri eroaa otoliitin väristä (oranssi vs. vihreä) G-suotimella ARS- merkki näkyy kirkkaammin kuin GFP:llä (intensiteetti)

Merkinnän periaate perustuu kalan Ca- aineenvaihduntaan kylvetys väriaine- pitoisessa vedessä väriaine kulkeutuu kalan sisäkorvaan ja sitoutuu ohueksi kerrokseksi otoliitin ympärille otoliitin kasvaessa merkki jää pysyvästi otoliitin sisälle ARS

Vk:na merkitty Ø < 50 µm Ø ~ 50 µm Ø ~ 100 µm Ø ~ 300 µm

0+:na, 1-v:na ja 2-v:na merkitty NI ARS 0+ HN ARS 1 v. HN ARS 2 v.

Muiden luutumien värjäytyminen

Muiden luutumien värjäytyminen maxilla 0+ siika

Mätimerkintä mäti kylvetetään ilmastetussa ja kiertävässä väriaineliuoksessa (saavi/kaukalo/suppilo) pitoisuus 40-100 ppm, kylvetysaika 4-244 h mäti-väriliuossuhde < 1:5 väriaineliuos on kertakäyttöinen merkinnän onnistumisen todentaminen merkintätulos on hyvä, kun otoliitit fluoresoivat mätijyvän kuoren läpi

Siika spa (154 dºc) alkeisjyväsiä sisäkorva sagitta lapillus

SIIKA spa 22.10.2005 (~ 157 päiväastetta) ARS 50 ppm 20 min. värjäytyneitä alkeisjyväsiä (primordia) sagitta lapillus G GFP

Siika spa (204 dºc) otoliitit sagitta sisäkorva lapillus lapillus sagitta

Taimen spa (235 dºc) sagitta alkeisjyväsiä sisäkorva sagitta

MUIKKU PELED

Alitsariinikoodaus Merkintäkertoja (kylvetyksiä) toistamalla saadaan koodeja2 k -1 kpl (k=merkintäkertojen määrä; -1= nollakoodi) Koodien määrä eri kylvetyskertoja kohti saadaan binomikertoimesta n!/(k!(n-k)!) k)!) (n=koodien kokonaismäärä,, k=kylvetysten kylvetysten määrä) Koodin havaittavuus kokonaisessa otoliitissa edellyttää riittävän pitkää merkintäväliä sovellettu 2005-2006 2006 Inarijärven taimenkantojen ja eri-ikäisten ikäisten istukkaiden (1-3 3 v.) merkinnöissä

kanta/erä 1 kanta/erä 2 kanta/erä 3 spa spa + vk vk laitos 1 2 x spa 2 x spa 2 x vk laitos 2 + vk

Siika spa + vk (hiottu otoliitti) GFP G vk-merkki spa-merkki vk-merkki spa-merkki

TAIMEN (0+) kokonainen hiottu spa + vk -merkki spa vk 2 x vk -merkki vk 1 vk 2

NN 1v startti 500 dºc startti + 500 dºc startti + 800 dºc startti + 500 + 800 dºc

ARS-merkinnän edut ja ongelmat edullinen väriaine merkintä onnistuu pienillä pitoisuuksilla merkintäkuolleisuus alhainen (< 1 %) merkki havaittavissa vuosia (ainakin 7 v.) kylvetys vaatii vähän työvoimaa massamerkintä vie vähän aikaa merkkien määritys vaatii kalliin erikoisvälineistön otoliittien preparointi vie aikaa (koodimerkityt) autofluoresenssi ja valemerkit voivat aiheuttaa virhetulkintoja tulkinta vaatii jonkin verran asiantuntemusta ja tietoa merkinnöistä (koodaus)

Tuloksia, tekojärvien peled Lokka vk-istukkaat eivät ole tuottaneet kovin hyvin Porttipahta kesänvanhojen istukkaiden tuotto vk-istukkaita parempi 0+-poikanen vastaa 190 vk-poikasta (2-3 kasvukauden jälkeen) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Porttipahta Lokka 2003 2004 2005 [n=269] [n=178] [n=461] [n=603] [n=23] [n=55] Vuosiluokka ARS (vk) ARS (0+) (vk) RV LT LT

Nellimin siiat 2004 (1+) Kivijärvi Pitkäjärvi Koddoohjärvi km-siika siika-aineiston aineiston perus- teella kesänvanha (0+) istukas vastaa 250 vk- istukasta (kahden kasvukauden jälkeen) 100 % 90 90 % 80 80 % 70 70 % 60 60 % 50 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kivijärvi Pitkäjärvi Koddoohjärvi KM ARS LT LT ARS KM

Tuloksia, Ivalojoen mäti-istutukset istutukset