Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista
2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu tuki, paluun tuki ja työterveysyhteistyö 6 Kevan tukikeinot työkyvyn heikentyessä 10 Ammatillinen kuntoutus 10 Perustietoa työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisesta Kevasta 12 Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki 12 Kuntoutustuki 13 Työkyvyttömyyseläke 14 Tuki hylkäävän päätöksen saaneille työntekijöille 15 Osa-aikaeläke 15
3 Saatteeksi Työterveyshuolto on keskeinen toimija työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jotta julkisen sektorin työntekijät voisivat jatkaa työssä mahdollisimman pitkään, työterveyshuollon toiminta ja yhteistyö työnantajan ja Kevan kanssa on tärkeää. Opas on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee aktiivista tukea ja työterveysyhteistyötä. Toisessa osassa keskitytään siihen, millainen rooli työterveyshuollolla on Kevan työssä jatkamista tukevissa palveluissa. Tämä opas on tarkoitettu ensisijassa uusille työterveyshuollon ammattilaisille, mutta se voi toimia apuna myös muille työterveyshuollossa työskenteleville, jotka haluavat päivittää tietojaan.
4 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö Työntekijän terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäisy työuran kaikissa vaiheissa edellyttävät työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja Kevan tiivistä yhteistyötä. Aktiivisen tuen toimintatapa (ks. kuvio 1) tukee tätä yhteistyötä. Aktiivisen tuen toimintatavan rakentaminen on työnantajan vastuulla, mutta toimivan mallin edellytyksenä on, että työterveyshuolto osallistuu sen valmisteluun. Olisi tärkeää, että jokaisella organisaatiolla olisi Varhainen työnantajan, työterveyshuollon ja Kevan yhteistyö tukee työntekijöiden työssä jatkamista. Aktiivisen tuen toimintatapa, jonka avulla työyhteisö suunnitelmallisesti ehkäisee ja ratkoo työssä selviyty misen ongelmia. Toimintatavasta on käytössä myös muita nimityksiä, esimerkiksi varhaisen välittämisen malli, varhaisen tuen malli tai varhaisen puheeksiottamisen malli. Aktiivisen tuen toimintatapaan sisältyy työyhteisöissä tapahtuva varhainen tuki tehostettu tuki silloin, kun ongelmien ratkaisuun tarvitaan useampia toimijoita paluun tuki pitkien sairauspoissaolojen jälkeen näihin kaikkiin vaiheisiin sisältyvä työterveysyhteistyö. Työterveyshuollon, työnantajan ja Kevan yhteistoiminta keskittyy tehostetun ja paluun tuen vaiheisiin. Aktiivisen tuen toimintatapa selkeyttää työterveyshuollon ja työnantajan rooleja ja vastuita työssä jatkamisen tukemisessa sekä vahvistaa yhteistyötä Kevan kanssa. Kun aktiivisen tuen toimintatapa toimii, toteutuvat myös vuoden 2012 työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakimuutokset. Nämä ns. 30-60-90 -lakimuutokset edellyttävät työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista puuttumista esimerkiksi sairauspoissaoloihin.
5 Varhainen tuki Työyksikkö omin voimin tunnistaa ja ratkaisee tilanteita, jotka voivat johtaa työkyvyn heikentymiseen on osa esimiestyötä työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus osallistua toimintaan Paluun tuki Työterveysyhteistyö Edistää työkykyä määritellään yhteiset tavoitteet, roolit, vastuut, toimintamallit, seuranta ja arviointi Tehostettu tuki Pitkän sairauspoissaolon jälkeen toteutus on osa esimiestyötä työterveyshuolto toimii tukiresurssina Verkostoyhteistyöllä haetaan ratkaisuja työkyvyn heikentyessä kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä, tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja nimetään prosessin vastuuhenkilö (esimies) ja koordinaattori (henkilöstöhallinto tai työterveyshuolto) Kuvio 1. Kevan malli aktiivisen tuen toimintatavasta.
6 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. Työ terveyshuollolla ei ole aktiivista roolia varhaisen tuen vaiheessa, mutta työterveyshuollon on tärkeä olla tietoinen siitä osana aktiivisen tuen toimintatavan kokonaisuutta. Kun työterveyshuolto tiedostaa oman roolinsa ja vastuunsa työssä jatkamisen tukemisessa, se voi tarjota tarvittavaa tukea esimiehille ja työyhteisöille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuolto voi esimerkiksi Onko työterveyshuollon ja työnantajan roolit ja vastuut sovittu työntekijän työssä jatkamisen tukemiseksi? arvioida työntekijän jäljellä olevaa toimintakykyä jo ennen 30 sairauspoissaolopäivän täyttymistä ja ehdottaa tarvittavia tukitoimia työpaikalla. Tehostettu tuki, paluun tuki ja työterveysyhteistyö Tehostettua tukea (ks. kuvio 2) tarvitaan silloin, kun varhaisen tuen toimet eivät riitä ratkaisemaan työntekijän työssä selviytymisen ongelmia. Työterveyshuollon, työnantajan, työntekijän ja Kevan yhteistoiminta on tärkeää, kun selvitetään työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia ja käytännön toteutusta. Myös työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen onnistuu sujuvammin silloin, kun se suunnitellaan yhdessä. Tehostetun tuen toimet käynnistyvät usein verkostoneuvottelulla, josta voidaan käyttää myös muuta nimeä, kuten työterveysneuvottelu. Verkostoneuvottelun voi kutsua kokoon esimies, työterveyshuolto tai työntekijä (ks. taulukko 1). Neuvottelun tavoitteena on tehdä tilannearvio työssä suoriutumisen ongelmista ja etsiä keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Arviossa on olennaista selvittää, onko työkykyongelmien taustalla terveydelliset vai muut syyt. Myös henkilöstöhallinnon edustaja voi tarvittaessa osallistua neuvotteluihin, jolloin esimerkiksi uudelleensijoitusmahdollisuuksiin voi saada laajempaa tukea. Työterveyshuollon asiantuntemusta tarvitaan työkykyä ylläpitävien työjärjestelyiden tekemisessä. Työtehtäviä voidaan keventää esimerkiksi siirtämällä työntekijä vuorotyöstä päivätyöhön, muokkaamalla työtehtäviä tai ergonomiaa parantavilla ratkaisuilla.
7 Työterveyslääkärin tekemän työkyvyn arvioinnin oikea-aikaisuus on tärkeää. Tällöin työntekijän työkyvyn ylläpitämisen tuki tehostuu ja tarvittavat tukitoimet ovat mahdollisimman aikaisia. Vuonna 2012 voimaan tulleet sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset edellyttävät, että työterveyshuollon on tehtävä työkyvyn arviointi ja selvittely työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksista ennen kuin työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 90 päivää. Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto Kansaneläkelaitokseen viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Tilanteen uudelleenarviointi mikä heikentää työkykyä Terveydelliset syyt työkyvyn sekä kuntoutus- ja hoitotarpeen arvio lääkinnällinen kuntoutus Muut syyt organisaation keinojen selvittely Työssä jatkamisen mahdollistaminen miten eteenpäin? Ammatillinen kuntoutus Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut Kuntoutustuki Osaaikaeläke Organisaation omat toimet Muut vaihtoehdot Seuranta, arviointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Työssä jatkaminen onnistuu Työssä jatkaminen ei onnistu > vaihtoehdot Kuvio 2. Tehostettu tuki
8 Taulukko 1. Verkostoneuvottelun roolit ja vastuut Työterveyshuolto Koollekutsuja Valmistelu ennen neuvottelua X tarkistaa onko työntekijän työkykyselvitys ajantasainen tarkistaa onko työntekijän kanssa sovittu, mitä terveydentilan tuomista rajoituksista voidaan puhua arvioi kuntoutussuunnitelman toteuttamismahdollisuuksia ottaa tarvittaessa jo tässä vaiheessa yhteyttä Kevaan kuntoutussuunnitelman toteutumisen edellytysten arvioimiseksi Verkostoneuvottelun aikana sopii yhdessä muiden osapuolten kanssa, kuka kirjaa muistion ja kuka toimii puheenjohtajana neuvottelussa tarkistaa onko kaikilla osapuolilla yhteinen käsitys siitä, mikä on työterveyshuollon rooli ja vastuu työntekijän työkyvyn tukemisessa ja seurannassa esimerkiksi: työntekijän sairauspoissaoloaikana työhön palaamisen tukemisessa työkyvyn ylläpitämisessä arvioi esimerkiksi: työntekijän työhön paluun ajankohtaa työntekijän työolojen muokkaamista jäljellä olevaa työkykyä suhteessa työn sisältämiin vaatimuksiin työntekijän työkyvyn seurantaa osasairauspäivärahahakemuksen tarpeellisuutta kuntoutushakemuksen tarpeellisuutta osakuntoutustuen, kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkehakemuksen tarpeellisuutta tarkistaa onko kaikilla osapuolilla yhteinen käsitys siitä, mikä on neuvottelussa sovittujen asioiden osalta työterveyshuollon rooli ja vastuu sopii muiden kanssa keille neuvottelumuistio jaetaan Seuranta sopii työssä selviytymisen seurannasta esimerkiksi työkokeilun aikana ja arvioi seurantapalaverin järjestämisen tarpeellisuuden ja ajankohdan sopii työntekijän työssä jaksamisen seurannasta myös pidemmällä ajalla
9 Työntekijä X toimittaa työterveyshuollolle tarpeelliset lääketieteelliset dokumentit päättää mistä työkykyyn vaikuttavista asioista saa puhua päättää haluaako ottaa työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai muun luottohenkilön palaveriin mukaan osallistuu aktiivisesti työjärjestelyihin yhdessä työnantajan kanssa Työnantaja (esimies) X selvittää työjärjestelymahdollisuudet työpaikalla suunnittelee työn muokkaamista yhdessä työntekijän kanssa pyytää tarvittaessa palaveriin mukaan henkilöstöhallinnon edustajan (esim. työjärjestelyjen selvittelyä varten) sopii yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa miten ja kuka pitää yhteyttä sairauspoissaolon ajalla kertoo oman näkökulmansa työkykyisyydestään ja sitä tukevista työjärjestelyistä sopii yhdessä esimiehen kanssa mitä ja miten esimerkiksi uusista työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle osallistuu aktiivisesti hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sopii muiden osapuolten kanssa kenelle neuvottelun ulkopuolisille neuvottelumuistio jaetaan sopii yhdessä muiden kanssa mikä on henkilöstöhallinnon rooli ja vastuu työntekijän työkyvyn tukemisessa ja seurannassa esimerkiksi sairauspoissaoloaikana sekä työhön paluun järjes - tä misessä ja tukemisessa kertoo työjärjestelymahdollisuuksista sopii yhdessä työntekijän kanssa mitä ja miten esimerkiksi työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle sopii yhdessä muiden osapuolten kanssa vastuut ja roolit neuvottelussa sovituista asioista sopii muiden kanssa muistion jakamisesta mahdollisille ulkopuolisille tahoille sopii yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa työssä selviytymisen seurannasta ja esimerkiksi seurantapalaverin järjestämisestä sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työssä selviytymisen seurannasta ja seurantapalaverien järjestämisestä
10 Kevan tukikeinot työkyvyn heikentyessä Työssä jatkamisen mahdollisuuksia tulisi ensin selvitellä yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon kesken kuten edellä on kuvattu. Jos työterveyshuollon tukitoimet ja työpaikan omat työjärjestelyt työssä jatkamisen tukemiseksi eivät riitä, vaihtoehtona voi olla Kevan tukema ammatillinen kuntoutus ja erilaiset eläkeratkaisut. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvyn menetyksen uhka ja siihen voidaan ammatillisella kuntoutuksella vaikuttaa. Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot: työkokeilu omaan tai terveyden kannalta sopivampaan työhön työhönvalmennus uuteen työtehtävään uudelleenkoulutus elinkeinotuki, elinkeinotukena voidaan myöntää avustusta oman yrityksen perustamista varten Työterveyslääkäri tekee ammatillista kuntoutusta varten Kevaan lausunnon, jos hän arvioi, että työntekijällä voi olla työkyvyn menetyksen uhka ja siihen voidaan ammatillisella kuntoutuksella vaikuttaa. palveluntuottajan tuki kuntoutussuunnitelman laatimiseen erityisesti silloin, kun työntekijän työsuhde ei ole enää voimassa ja tarvitaan ulkopuolista apua esimerkiksi työkokeilupaikan etsimiseen. Mitä tulee ottaa huomioon, kun haetaan ammatillista kuntoutusta Kevasta Työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä kartoittavat yhteistyössä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja laativat toteuttamiskelpoisen kuntoutussuunnitelman. Verkostoneuvottelussa on hyvä vielä kerrata, onko kaikki tarpeellinen ennen ammatillisen kuntoutuksen hakemista varmasti jo tehty.
11 Tarkistakaa verkostoneuvottelussa ennen ammatillisen kuntoutuksen hakemista, oletteko kiinnittäneet huomiota seuraaviin asioihin: työtehtävien muokkaaminen kevyemmäksi ergonomian parantaminen työpaikalla tapahtuvan uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet kuntoutuksen oikea-aikaisuus kuntoutussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus muut asiat, kuten työyhteisön informoiminen tulevista mahdollisista muutoksista. Työterveyshuollon tehtäviä ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa. Työterveyshuolto arvioi ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Työntekijän hoidot tai sairaus eivät saa estää kuntoutuksen onnistumista. Tavoitteena on, että työntekijä kykenisi jatkamaan työtehtävissä myös tulevaisuudessa. Työterveyshuolto voi jo ennakkoon selvittää ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman toteutumismahdollisuutta Kevan kuntoutusasiantuntijalta. Työterveyslääkäri kirjoittaa B2-lausunnon ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten. B2-lausunnossa on hyvä tuoda esille, miten sairaus vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja miten jäljellä olevaa työkykyä voidaan vielä hyödyntää. On tärkeää tuoda selvästi esille myös se, mitä työkokeilulla tai muulla ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteellä tavoitellaan. Työterveyshuolto tai työnantaja ohjaa työntekijää täyttämään lomakkeen Hakemus työeläkekuntoutuksesta. Lomake on Kevan verkkosivuilla www.keva.fi/lomakkeet. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B2-lääkärinlausunto sekä mielellään myös verkostopalaverimuistio. Seuranta Työterveys- Työterveyshuolto tukee aktiivisesti työntekijää huolto seuraa ja koko kuntoutusprosessin ajan. Seuraaviin asioihin tukee työntekijää on hyvä kiinnittää huomiota: koko kuntoutusprosessin ajan. olettehan osana aktiivisen tuen toimintatapaa sopineet kuntoutuksen etenemisen seurannasta, kuka seuraa ja miten seurataan miten raportoitte seurannasta eli mikä on tavoite ja miten sitä mitataan.
12 Perustietoa työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisesta Kevasta Työterveyshuollossa on tärkeä tietää perusasiat eri eläkevaihtoehdoista, sillä myös ne voivat toimia työssä jatkamisen tukena silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut. Seuraavassa on tietoa eläkkeen hakemisesta ja Kevan tarjoamista eläkevaihtoehdoista henkilön työkyvyn heikennyttyä. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen Työterveyslääkäri kirjoittaa B2-lausunnon eläkkeen hakemista varten. B2-lausunto toimii Kevassa päätöksenteon tukena ja perusteena, joten siitä tulisi ilmetä kaikki olennainen tieto työntekijän työ- ja toimintakyvystä, sairaudesta, hoidoista, jo tehdyistä kuntoutustoimenpiteistä sekä sairauden vaikutuksista työkykyyn. Hakemuksen liitteeksi on hyvä liittää myös työnantajan lausunto työssä selviytymisestä ja mahdollisista työjärjestelyistä sekä palaverimuistio yhteisestä verkostoneuvottelusta. Nämä asiakirjat kertovat tarkemmin muun muassa siitä, mitä tukitoimia ja järjestelyitä työntekijän työssä jatkamisen tueksi on jo tehty, mitä tulevista työjärjestelyistä on sovittu, miten työntekijän työssä jatkamista tuetaan jatkossa ja miten työssä jaksamista seurataan. Työntekijä täyttää Työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeen ja toimittaa sen liitteineen Kevaan. Lomake on Kevan verkkosivuilla www.keva.fi/lomakkeet. Tarkempia tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä on Kevan verkkosivuilla www.keva.fi > Eläkkeet > Eläkkeet sairauden perusteella. Työterveyshuollon asiantun temus ja työterveyslääkärin lausunto tukevat eläkeratkaisun tekemistä Kevassa. Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke tukee työssä jatkamista, kun jäljellä olevaa työkykyä voidaan vielä hyödyntää. Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke on nimeltään osakuntoutustuki. Osakuntoutustuen tavoitteena on, että työntekijä kuntoutuu takaisin kokopäivätyöhön.
13 Osakuntoutustukea voidaan käyttää myös työhön paluun tukena. Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutus tukea kannattaa harkita työkyvyn heikentyessä, jotta voidaan välttää työkyvyn menettäminen kokonaan. Keva voi myöntää osatyökyvyttömyys eläkkeen tai osakuntoutustuen, kun työntekijän työkyky on alentunut vähintään 2/5 ja työkyvyn arvioidaan heikentyneen ainakin vuoden ajaksi. Onnistunut työssä jatkaminen edellyttää eläkkeen lisäksi usein myös muuta tukea. Olettehan sopineet esimerkiksi: minkälaisia tukitoimia, kuten työn muokkaamista, työntekijä mahdollisesti tarvitsee osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi miten työntekijän työaika järjestetään, jotta se tukee kuntoutumista ja työssä jatkamista mahdollisimman hyvin miten työssä jaksamista seurataan osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana. Työterveyshuollon ammattilainen voi tukea työntekijää osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana, jotta työssä jatkaminen onnistuu myös pitkällä aikavälillä. Kuntoutustuki Kuntoutustuen tavoitteena on, että työntekijä kuntoutuu takaisin työelämään. Työterveyshuolto tukee työntekijän kuntoutumista ja työhön paluuta yhdessä työnantajan kanssa. Keva voi myöntää kuntoutustuen kun arvioidaan, että työntekijän työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla kun työntekijällä on kuntoutus- ja hoitosuunnitelma työkyvyn palauttamiseksi kun työntekijä on tullut määräaikaisesti työkyvyttömäksi omaan työhön (työtai virkasuhde jatkuu) tai työkyvyn arvioidaan heikentyneen ainakin vuoden ajaksi vähintään 3/5:lla (työ- tai virkasuhde on päättynyt).
14 Työterveyslääkärin tekemä hoito- ja kuntoutussuunnitelma on edellytys kuntoutustuen myöntämiselle ja se myös tukee henkilön työssä jatkamista. Hyvä ja toteuttamiskelpoinen hoitoja kuntoutussuunnitelma varmistaa myös sen, että tarvittaessa on riittävästi aikaa hakea jatkoa kuntoutustuelle, jotta työntekijän toimeentulo ei katkea kuntoutustukihakemuksen jatkokäsittelyn ajaksi. Työterveyslääkärin tekemä hoito- ja kuntoutussuunnitelma on edellytys kuntoutustuen myöntämiselle. Hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa varten työterveyshuolto voi tehdä esimerkiksi muistilistan ja aikajanan tarvittavista toimenpiteistä: miten hoitoa tehostetaan miten lääkehoitoa tehostetaan miten kuntoutumista seurataan miten ja kuka pitää yhteyttä työntekijään ja työnantajaan milloin ja miten työhön paluu järjestetään. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke on vaihtoehtona silloin kun työtehtävien uudelleenjärjestelyt tai ammatillisen kuntoutuksen keinot eivät riitä palauttamaan työntekijän työkykyä työntekijän työkyky on heikentynyt niin paljon, että hän ei kykene jatkamaan omassa työssään tai hänen työkykynsä arvioidaan heikentyneen vähintään 3/5 työntekijä on ollut vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työkyvytön. Työkyvyttömyyseläke voi alkaa vasta Kansaneläkelaitoksen sairauspäivärahan päättymisen jälkeen. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa, erityisesti B2-lausunnon kirjoittamisessa, sillä B2-lausunto toimii Kevassa eläkepäätöksen teon tukena ja perusteena.
15 Työterveyshuolto voi kertoa työntekijälle mahdollisuudesta palata työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön tai mahdollisuudesta jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, jos työntekijä haluaa kokeilla paluuta kokoaikaiseen työhön. Lepäämään jättäminen tarkoittaa, että eläkkeen maksaminen keskeytetään työntekijän ilmoittamalle ajalle tai toistaiseksi. Työterveyshuolto voi tukea työntekijän työhön paluun yritystä. Tuki hylkäävän päätöksen saaneille työntekijöille Jos työntekijän työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, Keva voi tarjota työntekijälle mahdollisuutta tilanteen selvittelyyn ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa. Tilanneselvittelyssä sosiaalityön ja kuntoutuksen ammattilainen kartoittaa työntekijän tilanteen ja selvittää sosiaaliturvan vaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia palata työelämään. Työterveyshuollon ammattilainen voi tukea hylkypäätöksen saanutta työntekijää takaisin työelämään, tilanneselvittely voi olla uuden alku. Osa-aikaeläke Työterveyshuollossa on hyvä kertoa työntekijälle myös osa-aikaeläkkeestä. Sen saamisen edellytyksenä ei ole työkyvyn aleneminen kuten osatyökyvyttömyyseläkkeessä. Osa-aikaeläke voi kuitenkin tarjota työntekijälle mahdollisuuden jatkaa työssä, jos työntekijällä on tarve kevennettyyn työntekoon tai voimavarat kokoaikaiseen työskentelyyn eivät riitä, mutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen vaadittavat kriteerit eivät täyty. Työntekijä voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 61 vuotta täytettyään. Vuonna 1953 syntyneillä osa-aikaeläkkeen ikäraja on 60 vuotta. Osa-aikaeläkkeeseen liittyvistä työjärjestelyistä työntekijän on aina sovittava työnantajan kanssa, mutta myös työterveyshuolto voi olla mukana tukemassa työjärjestelyitä (vrt. osatyökyvyttömyyseläke) ja siten asiantuntemuksellaan vaikuttaa työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksiin.
Lisätietoja Lisätietoja saat Kevan verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi Voit lähettää meille sähköpostia osoitteella kevapalvelu@keva.fi Ammatillisesta kuntoutuksesta voit kysyä suoraan osoitteesta kuntoutus@keva.fi Eläkeneuvonta, puh. 020 614 2837 Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Keva hoitaa noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva PL 425 00101 Helsinki www.keva.fi Keva A5/43/13/2000