1 VAURIOTARKASTUS Aika Elokuu - marraskuu 2013 Täydennys: 01/2014 Paikka Vesilahden Kirkonkylän koulu Rakennusaika: 1953 Rautialantie 77 remontoitu: 1991 vanhaosa 37470 Vesilahti laajennus: 2000 Läsnä Sune Latvala RTA 040-825 7559 Kimmo Kellberg RTA Tilaaja Tiina Kivinen Vesilahden kunta 040-133 5330 Tehtävä Tarkastuksen tekijä Mittaukset Tehtävänä oli selvittää/arvioida kiinteistön mahdollinen sisäilmaongelma sekä laatia mahdollinen korjausehdotus / toimenpidesuositus tehtyjen havaintojen ja tulosten pohjalta sovituilla mittauksilla ja näytteenotoilla. Kohteesta otetaan TVOC näytteet ilmoitetuista tiloista ja materiaalinäytteitä mm. ilmavuotoalueiden kohdilta tai läheisyydestä rakenteiden osalta. Mahdolliset kosteustekniset mittaukset tehdään erillisenä työnä. RTA, Haaratie 3,. Sune Latvala, sertifioitu kosteusmittaaja (VTT-C-3187-24-08 ), rakennusterveysasiantuntija koulutettu 2010-12, gsm 040-825 7559. sune.latvala@rtalatvala.fi Kosteusteknisen ja mikrobivaurio (home) kartoituksen suoritti rakennusterveysasiantuntija koulutettu ja VTT -sertifioitu kosteudenmittaaja Sune Latvala. Kosteustekninen kartoitus perustuu kosteusmittauksiin sekä aistinvaraisiin havaintoihin. Kartoitus suoritettiin Gann Hydrotest LG 3 rakennekosteusmittarilla, rakennekosteusmittaus Rotronic Hygropalm 22 mittarilla ja HC 2-P05 ja HC2-S mittapäillä ja Protimeter mini puunkosteusmittarilla. Mikrobivauriokartoitus perustuu aistinvaraisiin havaintoihin ja laboratoriotuloksiin otetuista materiaali- / sively- ja ilmanäytteistä.
2 VAURIOTARKASTUS Rautialantie 77, Vesilahti Yleistä Tutkittavat tilat rakennuksessa ovat Ala-asteen ja hammashoitolan tilat. Vesikatossa on todettu jo aiemmin työtekninen virhe ja konesaumattu peltisauma on taitettu vain kertaalleen, kun normaali konesaumakatteen työtapa on kahteen kertaan taitettu ja kummankin sauman juuri on kitillä tiivistetty veden osalta tiiviiksi. Tämä mahdollistaa veden pääsemisen mahdollisesti yläpohjarakenteisiin. Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Vesivahinkoja ei ole tiedossa tarkastushetkellä muita kuin joissain wc tiloissa on jotain vuotoja ollut, mutta tarkempaa tietoa niistä ei ole. Tilaajien ilmoittamia havaintoja: Oireilu lisääntyi selvästi viime tammikuusta 2013 alkaen, kun ilmastointi oli ollut muutaman viikon pois päältä laiterikon takia. Siirretty oppilaat yhden luokan osalta yläasteen tiloihin, koska oppilailla kovasti oireilua ja poissaoloja. Oireilu väheni selvästi muuton jälkeen. Oireilua on tosin vuosien varrella ollut lähes koko ajan oppilailla ja henkilökunnalla. Kesän aikana kunnan tekninen toimi otti puiset jalkalistat irti. Ne olivat kuulemma aivan mustat ja jonkinlaista kasvustoa niissä oli. Ne on ilmeisesti viety roskiin. Teknisen toimen rakennusmiehet poistaneet luokkien seinistä haltex-levyjä kesällä 2013. Ne olivat kuulemma myös jossain paikoissa alareunoistaan mustuneita. Levyt ovat olleet kiinni liimalla. Levyjen irrottamisen jälkeen tiloihin levisi pistävä, hieman etikkainen haju kuvauksen mukaan. Levyjä on koulussa paljon. Lisäksi purkutöiden aikaan koulussa olleet henkilökunnan jäsenet saivat varsin voimakkaita iho- ja hengitystieoireita. Rakennusmestari oli sitä mieltä, että koska kyseiset levyt maalattiin viime kesänä suurella maalimäärällä, ne ovat imeneet kosteutta, joka nyt aiheuttaa jonkinlaisen kemiallisen reaktion liiman kanssa.
3 Kesän aikana piti uusia kaksi lattiaa, mutta mitään ei ole tehty. Toinen on ns. käsityöluokan lattia, joka on entinen liikuntasali. Se on ollut jo pitkään pois käytöstä, koska siellä on niin huono ilma. Siellä opettaneet ovat oireilleet eniten. Syyksi on epäilty lattian liimaa, mutta sillekään asialle ei ole tehty mitään. Kirkonkylän koulu on tyypillinen n. 50-luvun kivikoulu. Ns. vanha osa on remontoitu 1990-luvun vaihteessa ja siihen on rakennettu kylkeen lisäosa v. 2000. Vuonna 2007 ja 2012 tehty tutkimuksia, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Tutkimukset tehty ilmanäytteenottoina ja pintanäytteinä laskeumanäytteinä. Joitain kosteusmittauksia ja rakennekosteusmittauksia suoritettu näissä tutkimuksissa. 2007 tutkimusten jälkeen suoritetu mm. seuraavia toimenpiteitä: - Kellarikerrosten lattianpäällysteet vaihdettiin hengittäviin materiaaleihin (laatoitus) - Erityisopetustiloissa vaihdettiin kaikki pintamateriaalit ja yläpohjan eristekerrokset käsiteltiin aerosolilla (tarkemmista tiloista ei tarkastus aikana saatu tarkennusta tai käytetyistä aineista käsittelystä) - IV-kanavia siirrettiin alakerran luokkahuoneissa ilmankierron tehostamisen - IV-kanavat puhdistettiin koko rakennuksessa - Kaikki luokkahuoneet otsonoitiin (otsonoinnin vaikutus materiaaleihin?) Rakennuksen vanhan osan välipohjien rakenne on kuvien mukaan palkki-laatta(ylälaatta)rakenne, joten niissä ei ole eristetilaa tai muuta välikerrosta rakenteen sisällä. Välipohjien palkkien väleissä on tojaeristelevyjä tasoitetuilla ja/tai maalatuilla pinnoilla. Näistä ei toja levyjen osalta otettu näytteitä kuin tarvittavin osin tai vaurioepäillyistä kohdin.
4 Tutkimukset ja havainnot Elokuu-marraskuu 2013 Katselmuksessa havaittiin selkeät mikrobiperäiset hajuhavainnot tiloissa 219 olevassa wc:ssä (erityisopetustila 218 vieressä) ja tilassa 229 (hammasneuvola). Kohteessa käytettiin lämpökameraa apuna paikallistettaessa mahdollisia ilma- ja lämpövuotoreittejä. Näiden lämpökuvausten osalta on erilliset raportit. Lämpökameralla havaittiin yleisesti ikkunoissa ilmavuotoja/eristevikoja ja rakenneavauksissa on todettu näiden osalta työtekninen virhe. Ikkunoita vaihdettaessa ei ole vanhoja eristeitä/-jäämiä poistettu asianmukaisesti ennen uuden uretaanivaahdon asentamista. Erityisesti erityisopetus / hammashoitola siiven osalta havaittiin lämpökamera / ilmavuotokuvauksissa myös runsaasti seinissä eristevikaa/lämpö-/ilmavuotoja, jotka osoittautuivat rakenteiden avauksissa rakennevirheiksi, jotka on tehty kun tilojen lisäeristykset on tehty seinien sisäpuolien osalle. Nämä suorat ilmavuodot eristetiloihin on aiheuttanut rakenteiden mikrobivauriot näiltä osin. Lisäksi lämpökuvauksissa todettiin nimenomaiset ilmavuodot rakenteista huonetiloihin. Suoritetut mittaukset Pintakosteusmittauksissa ei havaittu poikkeavia tai kohonneita kosteuksia tarkastushetkellä. Mitattu GANN Hydrotest LG3- rakennekosteusmittarilla. TVOC mittaukset ja tulokset 25.9.2013 TVOC-näytteitä otettiin kohteessa yhteensä seitsemän ilmanäytteinä, joiden kemianlaboratorionanalyysit ovat liitteenä. Näytteet otettiin Asumisterveysohjeen ja Työterveyslaitoksen näytteenottomenetelmin. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Helsingin kemianlaboratoriolla. Näytteet otettiin pääsääntöisesti huonetilan keskeltä ja noin 0,5-1,0 metrin korkeudelta. Tiloissa ei oleskeltu näytteenotto aikana kuin sen verran, että tarkastettiin 1-3krt että pumppu toimii normaalisti. Näyte 1 Luokka 206 Näytteen tulos: TVOC pitoisuus alle 10 mikro grammaa
5 Näyte 2 Luokka 251 Näytteen tulos: TVOC pitoisuus 30 mikro grammaa Näytteessä piiyhdisteitä yhteensä 22 mikrogrammaa Heksametyylisyklotrisiloksaani 15 mikro g Oktametyylisyklotetrasiloksaani 6 mikro g Dekametyylisyklopentasiloksaani 1 mikro g Piiyhdisteitä voi sisältyä mm. kosmetiikkatuotteisiin ja lasivillatuotteisiin joista päästöt voivat kulkeutua sisäilmaan. Orgaaniset piiyhdisteet voidaan jakaa silaaneihin ja siloksaaneihin. Silaanimonomeerit ovat kemialliselta luonteeltaan yleensä reaktiivisia ja niitä käytetään muun muassa tartunta-aineina, kemiallisina silotusaineina ja silikonien valmistuksen lähtöaineina. Polymeroituneet siloksaanit ovat melko stabiileja ja ne toimivat esimerkiksi vesieristeinä, pinnoitteina, voiteluaineina ja kiiltoa lisäävinä aineina hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa. Suomeen orgaanisia piiyhdisteitä tuotiin yli neljä miljoonaa kiloa vuonna 1998. Yhdisteiden tuonti on viimeisen vuosikymmenen aikana yli kaksinkertaistunut. Yhdisteiden käyttö lisääntyy voimakkaasti useilla aloilla, esimerkiksi kaapelinvalmistuksessa. Hengitystiealtistumiseen perustuvia työhygieenisiä raja-arvoja on Suomessa annettu vain kahdelle silaanille: tetrametoksi- ja tetraetoksisilaanille. Siloksaanit Siloksaanit ovat polymeerisiä yhdisteitä, joiden runkona on vuorotteleva pii-happi-ketju, joka voi olla suora, haaroittunut tai syklinen. Piiatomeihin on usein myös liittynyt alkyyliryhmiä. Avoketjuisten siloksaanien rakennetta voidaan kuvata yleisellä kaavalla R3Si(OSiR2)nOSiR3 ja syklisten siloksaanien rakennetta voidaan kuvata kaavalla (R2SiO)n. R tarkoittaa hiilivetyryhmää ja n on kokonaisluku.
6 Ominaisuudet ja valmistus Molekyylimassaltaan pienet suoraketjuiset di-, tri- ja tetrasiloksaanit, esimerkiksi heksametyylidisiloksaani, ovat huoneenlämpötilassa kirkkaita nesteitä. Myös käytetyimmät sykliset siloksaanit oktametyylisyklotetrasiloksaani, dekametyylisyklopentasiloksaani ja dodekametyylisykloheksasiloksaani ovat helposti haihtuvia nestemäisiä aineita. Molekyylimassaltaan suuria polysiloksaaneja kutsutaan silikoneiksi ja ne ovat öljymäisiä tai elastomeereja. Siloksaanit ovat stabiileja yhdisteitä, jotka eivät reagoi kovin helposti, lukuun ottamatta eräitä toisiintumisreaktioita. Siloksaaneja valmistetaan hydrolysoimalla kloorisilaaneja tai silaaniestereitä. Hydrolyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostuu silanoleja, jotka kondensoituvat helposti happojen vaikutuksesta, jolloin niistä lohkeaa vesimolekyyli ja muodostuu siloksaaneja. (Wikipedia)
7 Näyte 3 Luokka hammashoitola/-neuvola 224 Näytteen tulos: TVOC pitoisuus 10 mikro grammaa Kokonaispitoisuuteen ei kuulu näytteessä olevan Etanolin pitoisuus koska se on näyte alueen ulkopuolella ja sitä ei sen vuoksi lasketa mukaan pitoisuuteen. Näytteessä etanolia 34 mikrogrammaa Yhdistettä todennäköisesti huonetilaan tulee mm. käsidesi ja muista desinfioivista tuotteista. Näyte 4 Luokka 157 musiikki Näytteen tulos: TVOC pitoisuus alle 10 mikro grammaa Näytteessä 2-etyyli 1-heksanolia 3,0 mikrogrammaa. Yhdiste tunnetusti lähtöisin mm. muovimatoista ja niiden vesipohjaisista liimoista. Näyte 5 Luokka 106 Näytteen tulos: TVOC pitoisuus alle 10 mikro grammaa Näytteessä 2-etyyli 1-heksanolia 0,8 mikrogrammaa Yhdiste tunnetusti lähtöisin mm. muovimatoista ja niiden vesipohjaisista liimoista. Näyte 6 Luokka 105 Näytteen tulos: TVOC pitoisuus alle 10 mikro grammaa
8 Mikrobimittaukset ja tulokset Näyte 7 Luokka 105 välipohjan lattian ilmatilasta kohdennettu näyte Näytteen tulos: TVOC pitoisuus 4700 mikro grammaa Rakenteessa erittäin korkea VOC pitoisuus ja toimenpiteisiin pitää ryhtyä. Näytteessä useita yhdisteitä korkeilla pitoisuuksilla. Todennäköisin lähde on välipohjan rakenteet ja alapuolella sijaitseva lämpökeskus, joka on lämpötilaltaan korkea ja täten myös kohottaa välipohjan rakenteen lämpötilaa, joka osaltaan voimistaa kemikaalien haihtumista rakenteesta. Rakenneavauksessa havaittiin huonetilan 105 lattiassa olevan runsaasti rakennusaikaisia jätteitä alapuolen eristetilassa/ilmatilassa ja VOC pitoisuudet johtunevat näistä ja mahdollisista muista materiaaleista mitä eristetilan materiaalien pinnoilla voi olla, kuten mahdolliset bitumisivelyt tai styrox tuotteet. Tilan oireilun lähde on suurella todennäköisyydelle myös tässä lattian alapuolen tilassa yhdistettynä kellarin kattilahuoneen lämpövaikutukseen välipohjassa. 22.10.2013 mikrobinäytteitä otettiin kohteessa yhteensä seitsemän materiaalinäytettä suoraviljelyyn ja 23.10.2013 mikrobinäytteitä otettiin kohteessa yhteensä neljä materiaalinäytettä suoraviljelyyn ja 24.10.2013 mikrobinäytteitä otettiin kohteessa yhteensä yhdeksän materiaalinäytettä suoraviljelyyn ja 28.10.2013 mikrobinäytteitä otettiin kohteessa yhteensä neljä materiaalinäytettä suoraviljelyyn ja 29.10.2013 mikrobinäytteitä otettiin kohteessa yhteensä kuusi materiaalinäytettä suoraviljelyyn, joiden laboratorioanalyysit ovat liitteenä. Näytteet otettiin Asumisterveysohjeen näytteenottomenetelmin ja soveltaen Työterveyslaitoksen sekä Mikrobionin näytteenotto-ohjeistusta. Näytteet analysoitiin Mikrobionin mikrobiologianlaboratoriolla Kuopiossa. Mikrobionilla on Eviran hyväksyntä näytteiden analysointiin. Kokonaisuudessaan yhteensä 32 näytettä.
9
10
11 Näytteistä voidaan päätellä, että rakennuksessa on havaittavissa/todettavissa mikrobivaurioita, jotka vaativat toimenpiteitä. Näytteenottokohdat eivät aina ole pahimmasta mahdollisesta vauriokohdasta. Mikäli etsittäisin pahin mahdollinen vauriokohta rakenteesta jouduttaisiin tekemään merkittävästi enemmän rakenneavauksia ja haarukoimaan näytteenottokohtia silmämääräisesti mikä ei aina ole tarkkaa toimintaa. Hyvin usein myös vaurioituneiden ja pahimmin vaurioituneiden rakennekohtien läheisyydestä otetut näytteet ovat tuloksissa vaurioon viittaavina tuloksina ja tämä huomioidaan tuloksia analysoitaessa ja arvioitaessa rakennuksen kokonaisvaurioitumisastetta.
12 Kosteusvaurioindikaattorit Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion tutkimus- ja palveluaineiston perusteella: Lihavoidut löytyneet mm. kohteesta. Absidia Acremonium Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus penicillioides Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus versicolor Aureobasidium basidiomykeetit Botrytis Chaetomium Chrysonilia Chrysosporium Engyodontium Eurotium Fusarium Exophiala Geomyces Memnoniella Mucor Oidiodendron Paecilomyces Phialophora Phoma Rhinocladiella Rhizopus Rhodotorula Scopulariopsis Sporobolomyces Sphaeropsidales Stachybotrys Streptomyces Trichoderma Tritirachium Ulocladium Wallemia Kosteusvaurioindikaattorien esiintyminen mikrobinäytteissä viittaa yleensä kosteusvaurioon ja siitä johtuvaan homekasvuun, mikä on myös terveyshaitta TSL 1 :n (Terveydensuojelulaki 763/1994) tarkoittamassa muodossa. Kosteusvaurioindikaattorien vähäinenkin esiintyminen ja ns. tavallisten mikrobien esiintyminen suurina pitoisuuksina mikrobinäytteissä viittaa kosteusvaurioon tai muuhun lähteeseen (polttopuut, juurekset, kodin ulkopuoliset harrastetilat, kotieläimet tms.). Näkyvä tai rakenteiden sisällä tai pinnoitteiden alla oleva homekasvu on terveyshaitta, jos voidaan olettaa kasvustosta joutuvan epäpuhtauksia sisäilmaan. Vaikka materiaalinäytteessä on mikrobeja vähän eikä indikaattoreita esiinny, tulos ei sulje pois rakennuksen mikrobivaurion mahdollisuutta, esim. märkä, hapeton muovimaton alusta. Näytteenottokohdan valinta ja edustavuus tutkittavassa rakenteessa tai vauriossa tulee ottaa huomioon tulosten merkitystä pohdittaessa. Materiaalinäytteiden mikrobisto on erilainen eri materiaaleissa, eri rakenneosissa, eri kosteuspitoisuuksilla ja kasvun eri vaiheissa. Lisäksi mikrobien aiheuttamat terveyshaitat ovat mikrobikohtaisia (pienet mikrobit pääsevät syvälle hengitysteihin, eräät aiheuttavat allergisia vasteita, haihtuvat orgaaniset yhdisteet aiheuttavat vähintään ärsytysvasteita ja mykotoksiinit aiheuttavat toksiinikohtaisia vasteita kohde-elimissä). Näitä tietoja voidaan käyttää arvioitaessa mikrobivaurioituneen rakenteen aiheuttamaa terveysriskiä.
13 Eri sienilajien vaikutuksista, lähden BioFacto Finland, huomioitava useiden tekijöiden yhteisvaikutus ja terveydellisten vaikutusten ja toksiinien tuottokyky on useiden tekijöiden summa: Acremonium: Tuottaa akrebolia, ergovaliinia ja trikotekeeniä, joka on myrkyllistä nieltynä. Patogeeni: sydän oireilu, keuhkokuume, heinänuha, astma ja ilmankostutinkuume, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Aspergillus fumigatus: Tuottaa tremorgeenia, fumigatoksiinia, fimigilliinia ja glio- toksiinia. Yhdisteet aiheuttavat selkärankaisille vapinaa, estämällä hermosolujen toimintaa. Voi alkaa kasvaa elimistön pinnoilla ja kudoksissa, kuten poskionteloissa tai keuhko- putkissa. Patogeeni: aspergilloosi, sienisinuiitti, poskiontelontulehdus, psoriasis tyyppinen ihottuma, keuhkosairaudet. Aspergillus Fumigatuksen itiöt ovat erittäin pienikokoisia ja pystyvät läpäisemään ihmisen suojamekanismit tunkeutuen hengityselimiin ja keuhkorakkuloihin. Aspergillus niger: Tuottaa malformiinia, okratoksiinia. Se aiheuttaa verenvuotoa ruoansulatuksessa sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Patogeeni: keuhkokuume, korvatulehdus, nenäinfektiot, kuulon heikke- neminen. Aiheuttaa rakennuksessa ummehtunutta hajua. Chaetomium globosum: Tuottaa ainakin chaetoglobosiini-nimistä toksiinia. Patogeeni: allergisoiva, aiheuttaa autoimmuunitauteja. Suomessa Chaetomiumia on löydetty monista kohteista, joissa on ollut tavallista enemmän autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa. Aspergillus ochraceus: Tuottaa okratoksiinia. Se on aistinvaraisesti hajutonta. Se on maksa- ja munuaismyrkky. Se on sikiölle myrkyllinen ja epämuodostumia aiheuttava aine. Aspergillus versicolor: Tuottaa mm. aflatoksiinia. Patogeeni: Kynsisieni, Päänahan infektio, ripuli, vatsavaivat, pneumoniitti, ihottuma. Vuosien hengitysaltistus lisää maksa-, munuais-, keuhko- ja virtsateiden syöpiä. Aureobasidium: Ei yleisesti pidetä taudinaiheuttajana ihmiselle, ei tiedossa merkittävää myrkyntuottokykyä. Voi aiheuttaa kynsi-,iho-, ja sarveiskalvovaurioita. Cladosporium: Yleisin ulkoilmahome Suomessa. Ei merkittävää myrkyntuottokykyä. Ei vaikutusta perusterveisiin ihmisiin. Pitkäaikainen altistus
14 suurille pitoisuuksille voi kuitenkin aiheuttaa astmaa, kroonista allergiaa, heinänuhaa ja keuhkoputkentulehdusta. Lajia voidaan käyttää osittain ehkäisypillereiden valmistuksessa hormonaalisiin tarkoituksiin. Basillus cereus on bakteeri, joka havaitaan asunnossa tyypillisesti maakellarin hajuna. Tuottaa kereulidia, rasvaliukoista myrkkyä, joka imeytyy solujen ja ihon läpi elimistöön. Suuri määrä myrkkyä voi aiheuttaa vakavan maksavaurion / kuoleman. Lievänä oireiluna oksentelu, kun elimistö yrittää päästä aineesta eroon. Mucor: Keuhkoputkentulehdus, astma, heinänuha. Voi levitä heikentyneestä immuunijärjestelmästä kärsivälllä keuhkoihin, nenään, aivoihin, iholle ja silmiin. Eurotium sp: Ei yleisesti pidetä taudinaiheuttajana ihmiselle, ei tiedossa merkittävää myrkyntuottokykyä. Voi aiheuttaa kynsi-,iho-, ja sarveiskalvovaurioita. Rhizopus: Patogeeni pääasiassa diabeteksesta ja leukemiasta kärsiville. Vatsa-ja ihooireita. Penicillium sp. on yleinen ulkoilmalaji. Aiheuttaa rakennuksessa ummehtunutta hajua. Penicillium chrysogenum: Tuottaa penisiliinihappoa, joka on solumyrkyllinen yhdiste. Penicillium expansum: Tuottaa sitriinia ja patuliinia. Nämä aiheuttavat sisäisiä verenvuotoja. Vaurioittaa myös munuaisia. Keuhkojen laajentuma ja turvotus. Paecilomyces variotii: Suotuisissa olosuhteissa tuottaa arsiinikaasua. Patogeeni: keuhkokuume, infektiot. Voi tuottaa makean aromaattista tuoksua. Paecilomyces sp: Ulkoilmalaji. Ei yleisesti pidetä taudinaiheuttajana ihmiselle, ei tiedossa merkittävää myrkyntuottokykyä. Scopulariopsis: Patogeeni: Kynsisienen yleinen aiheuttaja, Keuhkoputkentulehdus.
15 Stachybotrys chartarum: Stachybotryksen olemassa oloon rakennuksessa liittyy 100% asukkaiden terveysoireilua. Usassa Stachyä on syytetty mm. kätkyt kuolemista. Yksikin itiö voi aiheuttaa oireilua ja niiden on todistettu olevan myrkyllisiä. Hiirikokeissa nenänsisäinen itiöaltistus aiheutti keuhkojen tulehduksen. Suuri määrä myrkkyä aiheutti hallitsematonta solujen joukkokuolemaa ja jopa eläimen kuoleman. Streptomyces sp: Sädesieni, bakteeri. Osa tuottaa valino- mysiiniä. Se on kaliumkuljetin, joka hakeutuu mitokondrioon ja käynnistää solukuoleman. Myrkky pysäyttää myös värekarvojen liikkeen mm. keuhkoissa ja haimassa, altistaen sitä kautta sairauksille. Se kykenee tappamaan immuunijärjestelmän puolustussolut aiheuttaen immuunijärjestelmän romahtamisen.
16 Kosteusvauriokohteissa esiintyviä mikrobisukuja Actinobacteria Acremonium Ascomycetes Aspergillus versicolor, niger, terreus, ochraceus Aureobasidium Basidiomycetes Chrysonilia Chaetomium Eurotium Exophiala Fusarium Geotrichum Geomyces Humicola Hyalodendron Mucor Oidiodendron Olpitrichum Paecilomyces Phialophora Phoma Polyscytalum Rhizopus Rhinocladiella Rhodotorula Scopulariopsis Sphaeropsidalesryhmä Stachybotrys Sporobolomyces Trichoderma Tritirachium Ulocladium Wallemia Hiivat Esimerkkejä yleisimmistä mahdollisesti allergiaa aiheuttavista mikrobisuvuista / välitöntä yliherkkyyttä eli I-tyypin allergiaa aiheuttavia kosteusvauriomikrobisukuja. Alternaria Aspergillus Aureobasidium Cladosporium Fusarium Geotrichum Mucor Penicillium Phoma Rhodotorula Serpula Trichoderma Streptomyces
17 Rakenteiden tarkastelut kosteusteknisesti Kohteessa tarkasteltiin kellarin rakenteita DofLämpö v2.2 ohjelmalla mahdollisen kosteuden tiivistymisen riskin arvioimiseksi. Arvioinnissa käytettiin ohjelman omaa rakennekirjastoa ja siinä olevia laskenta-arvoja. Ohjelmalla lasketuilla arvoilla kellarin seinärakenteissa niiden ollessa tiiliverhoiltuja on kosteuden tiivistymisen vaara/riski olemassa. Myös kellarikerroksen alapohjarakenteessa mikäli siinä on kaksoislaatta rakenne on kosteuden tiivistymisen riski olemassa. Mainittuja rakenteita ei kuitenkaan ole varmistettu kohteesta kellaritilojen osalta eikä käytettävissä olevista vanhoista kuvista käynyt asia selville.
18
19
Yhteenveto ja johtopäätökset 20 Kohteessa otetuissa materiaalinäytteissä havaittu Kuopion aluetyöterveyslaitoksen mukaisen aineiston pohjautuvan listauksen mukaisesti 11 eri kosteusvaurioindikaattorimikrobilajia. Näistä mikrobisuvuista 5 on yleisimpiä mahdollisesti allergiaa aiheuttavia mikrobisukuja / välitöntä yliherkkyyttä eli I-tyypin allergiaa aiheuttavia kosteusvauriomikrobisukuja. Suoritettujen mittausten ja näytteenottojen perusteella voidaan todeta rakennuksessa olevan hammashoitolasiiven osalta ulkoseinissä lisäeristysten ja osassa huonetilojen kattojen osalla kyseessä mikrobivaurio (home), joka aiheuttaa sisäilmaongelman kyseisissä tiloissa. Tämä vaurio on todennäköinen oireilun lähde rakennuksen siivessä, koska eristetilasta on ilmayhteys tiloihin ilmavuotokohdista. 2krs laajennuksen osalta tutkimuksissa havaittiin runsaasti viitteitä vaurioista rakenteiden materiaalinäytteissä ja lämpökameralla runsaasti ilmavuotoja rakenteissa vaikka tilat on rakennettu 2000- luvulla. Yläpohjan osalta suositellaan verhouslevyjen poistoa ja höyrynsulkumuovien uudelleen asentamista ja huolellista tiivistämistä. Tarvittaessa tulee myös purkutyön jälkeen havaitut epätiiveydet rakenteissa korjata. Samalla tulee tarkemmin arvioida tai analysoida yläpohja/vesikattorakenteen vauriot eristeitä paikallisesti poistamalla tai uusia kokonaisuudessaan eristeetkin rakenteesta. Muutamissa tiloissa havaittiin paikallisia vaurioita. Tällaisia tiloja olivat 2krs:n wc tila 221 katon/yläpohjan osalta vaurio, huonetila 155 kattorakenteiden osalta vaurio, huonetila 107 ja tuulikaappi 100 näiden kahden tilan osalta yhteys kytkeytyy alapuoliseen wc tilaan ja sieltä oleviin ilmavuotoihin, koska tiloissa havaittu viemärin hajuja ajoittain. Terveyshaitan rakennuksen osalta toteaa paikallinen terveysviranomainen eli terveystarkastaja.
21 KORJAUSTAPAEHDOTUS Tämä ei ole korjaussuunnitelma, mutta voidaan käyttää tarvittaessa sen pohjana/suunnittelun apuna. Vaurioalueen tilat Rakenneavausten, mittausten ja havaintojen pohjalta suositetaan seuraavia toimenpiteitä kosteus- ja mikrobivaurion poistamiseksi / estämiseksi, osa korjaustöistä saattaa vaatia erikoissuunnitelmia: Toimenpidealueena on käytännössä koko rakennuksen alueet. Vesikatteen vedenpitävyydestä tulee varmistua. Tarvittaessa peltikate on uusittava. Yleiset toimenpiteet Mikrobivaurioituneet (home) rakennusmateriaalit on ensisijaisesti pyrittävä purkamaan ja uusimaan vaurioitumattomilla materiaaleilla, mutta mikäli purkaminen ei ole mahdollista tulee suorittaa jäävien rakenteiden mekaaninen puhdistustyö ja mahdollisesti tarvittavat desinfiointityöt asiantuntijan/asiantuntijayrityksen toimesta mahdollisimman turvallisilla tuotteilla. Toimenpidealueen tarvittava tyhjentäminen irtaimistosta ja kalusteista sekä tarpeellinen osastointi ja alipaineistus, purkutöiden ajaksi. Purkutöiden suorittaminen riittävää suojavaatetusta ja kalustoa käyttäen. Noudatetaan RATU 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku ohjekorttia. Huolellinen imurointi HEPA-suodattimella varustetulla imurilla erityisesti purkutöiden aikana päivittäin ja työvaiheiden välissä sekä purkutöiden jälkeen. Jäävien rakenteiden pintojen puhdistus suoritettava mekaanisesti hiomalla, höyläämällä tai harjaamalla pintadesinfiointiainetta hyödyntäen. Purkutöiden jälkeen suoritetaan huolellinen pintadesinfiointi mikäli sille on tarvetta (esim. orginal elche antimikrobiliuos). Tarvittaessa suoritetaan hajunpoisto/desinfiointi kuivasavudesinfiointina, jos tiloissa on voimakas mikrobiperäinen haju.
Purkutöiden jälkeen suoritetaan ilmanpuhdistustyö jonka teho mitoitetaan esimerkiksi seuraavanlaisesti: käsiteltävän tilan tilavuus tulee vaihtua käsittelyn aikana 6-10 kertaa tunnissa vähintään HEPA suodattimellisen ilmanpuhdistimen läpi. 22 Rakenteiden koneellinen kuivaus tarvittaessa. Toimenpiteet Lämpökuvauksissa havaittujen ilma- ja lämpövuotojen korjaaminen havaittujen vikojen ja ongelmien osalta. Ikkunoiden ja ovien eristysten uusiminen ja listoitusten uusiminen tarvittavassa laajuudessa. Hammashoitola siiven ulkoseinien purkaminen ja mahdollisesti uudelleen eristäminen sisäpuolisilta osin. Lisäeristyksen tekeminen ulkopuolelle on kosteusteknisesti oikeaoppinen tapa, mutta oikeilla menetelmillä ja materiaaleilla se voidaan tehdä myös sisäpuolelle. Useissa hammashoitolasiiven tiloissa on vaurioita ja ilmavuotoja välipohjissa tai yläpohjissa joudutaan huonetilojen kattojen osalla purkamaan lähes kaikkien tilojen osalta näistä syistä purkamaan verhouslevyt ja runkorakenteet. Suositellaan kuitenkin tekemään toimenpide kaikkiin tiloihin kyseisen siiven osalta. Erityisesti tilassa 105 tulee lattian rakenteet poistaa välipohjan betoniin asti, jonka jälkeen voidaan arvioida välipohjan rakenteiden toimenpiteet tarkemmin. Alapuolella sijaitsevan lämpökeskuksen kattilahuoneen katto ja kellari kerroksen osalta myös seinät on syytä eristää kattilahuoneen puolelta. Tällä voidaan todennäköisesti hallita ympäröivien tilojen lämpötilan nousua. Tarvittaessa joudutaan suorittamaan kattilahuoneen betonirakenteille mahdollisia kapselointikäsittelyjä epäpuhtauksien johdosta. Alustavien voc näytteiden osalta on vahvat viitteet että rakenteesta haihtuu epäpuhtauksia myös rakenteen läpi ympäröiviin huonetiloihin. Kellarissa suositellaan maanvastaisten perusmuurien verhomuurausten purkamista, koska niiden takana olevan ilmatilan mikrobivaurioituminen on todennäköistä. Mikäli asia halutaan varmentaa voidaan rakenne analysoida myöhemmin. Periaatteellinen kosteustarkastelu tehty. Kellarin vanhojen pesu-, puku- ja saunatilojen täydellinen remontointi on erittäin suositeltavaa ennen käyttöä tai käyttöönottoa. Luokkatilojen aloitetut remontit tulee suorittaa loppuun asianmukaisesti.
Luokkatilan 155 katon verhoilulevyt/akustointilevyt tulee purkaa ja uusia kokonaisuudessaan. Purkutyön jälkeen tulee arvioida tarkemmin mahdolliset mekaaniset puhdistusmenetelmät levyjen yläpuolisten rakenteiden osalta ja arvioidaan tarvittaessa tarpeelliset desinfiointitoimet. 23 Jälleenrakentaminen ennen vahinkoa vastaavaan tasoon, voimassa olevia rakennusmääräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen. Tila 206 Suositellaan lämpötilojen hallitsemiseksi asennettavaksi hormiseinälle esim. uretaanieriste seinäpinnalle. Tämä todennäköisesti hillitsee hormin lämpösäteilyn aiheuttamaa lämpötilan nousua riittävästi kyseisessä tilassa. Kaikkia tiloja koskevat toimenpiteet, myös muut tilat kuin toimenpidealue Rakennustöiden jälkeen suositellaan suoritettavan koko rakennuksen desinfiointi ennen homepölysiivousta kuivasavudesinfiointina. Irtaimisto voidaan tuoda tiloihin ennen savudesinfioinnin suorittamista ja homesiivouksen yhteydessä suoritetaan puhdistustoimet myös irtaimistoon erillisen ohjeistuksen mukaan, rajoitteet koskee puhdistettavaa irtaimistoa, kuten esineiden koko tai materiaali, mitä voidaan homesiivouksen yhteydessä siivota. Desinfioinnin jälkeen suoritetaan tilojen homepölysiivous sekä tarvittaessa ilmanvaihtokanavien nuohous ja desinfiointi, painovoimaisissa hormeissa tämä on välttämöntä, koneellisissa järjestelmissä tarpeen mukaan. Lisäksi suositetaan huoneiston sisällä savudesinfioinnin aikana olevien tekstiilien, kuten vaatteet, peseminen ennen käyttöönottoa, jos mahdollista niin desinfiointiainetta hyödyntäen. Lisäksi astioiden peseminen on suositeltavaa. Tämä silloin, jos omistajat ovat kemikaaliherkempiä, vaikka käytettävistä aineista ei jää haitallisia kemikaalijäämiä.
24 PURKU JA SIIVOUSTYÖOHJE, SISÄILMAKORJAUKSET YLEISOHJE Osastointi, kulkureitit ja alipaineistus pölyn leviämisen estämiseksi Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee ilmanvaihtokanavat tulpata huolellisesti niin, etteivät korjaustoimenpiteissä vapautuvat haitalliset epäpuhtaudet pääse ilmanvaihtokanaviin. Home ja kosteusvauriokorjauksissa korjausten jälkeen Ilmanvaihto kanavat tulee puhdistaa ja tarvittaessa desinfioida sekä tulpata uudelleen ennen varsinaista homepölysiivoustoimenpidettä. Pölyn ja mikrobien leviäminen korjattavista tiloista muihin tiloihin tulee estää erottamalla korjausten alaiset tilat esim. muoviseinin muista tiloista. Korjattavissa tiloissa olevat komerot, laatikostot jne. teipataan huolellisesti siivoustarpeen vähentämiseksi. Muoviseinin erotettu tila tulee tehdä alipaineiseksi käyttämällä puhallinta, jossa tulee olla hienopölysuodatin. Alipainetuulettimen poistoilma johdetaan rakennuksen ulkopuolelle vähintään 3 m päähän ulkoseinistä ja ilmanvaihdon ottoaukoista. Putken kautta purkautuva ilma ei saa aiheuttaa homepölyn leviämistä esim. ilmanvaihdon raitisilmakanaviin, ikkuna tai oviaukkoihin, joista ilma tulee sisälle rakennukseen. Kulkureitit on järjestettävä siten, että kulku ei tapahdu puhtaiden tai käytössä olevien tilojen kautta. Purkutoimenpiteet Kosteus ja homevaurioituneet materiaalit puretaan ja poistetaan. Kantavia puu ja betonirakenteita, joita ei uusita, näiden pinnat puhdistetaan mekaanisesti teräsharjauksella/hiekkapuhalluksella, puupinnat esim. höyläämällä tai Hiekkapuhaltamalla/teräsharjauksella. Puhdistusmenetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Mekaanisen puhdistuksen yhteydessä imuroidaan rakennuspöly ja homepöly rakenteiden pinnoilta HEPA suodattimella varustetulla imurilla. Tapauskohtaisesti voidaan puhdistuksessa käyttää apuna hapettavia puhdistusaineita, joista ei jää haitallisia jäämiä (esim. peroksidipohjaiset sumutteet/nesteet sekä teollisuus alkoholit). Mikäli purkutyön aikana havaitaan asbestipitoisia tuotteita, tulee niiden purkutöissä noudattaa erillisiä asbestipurkutyöohjeita RATU 82 0236 Asbestia sisältävien rakenteiden purku.