Energiaverotus muuttui

1 2 0 0 8 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i Suomalaiset alkaneet hakea AEO-todistuksia sivut 12 13 Energiaverotus muuttui sivut 14 15 Vuosaaren uusi satama haaste Tullille sivut 24 27 Tu l l i v i e s t i

1 2 0 0 8 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i Tulliviesti S i s ä l t ö Tulliviestin toimitusneuvosto Puheenjohtaja pääjohtaja Tapani Erling jäsenet johtaja Tommi Kivilaakso, tiedotuspäällikkö Sallamaari Muhonen, johtaja Juha Niskanen ja johtaja Jarkko Saksa Tullista sekä toimitusjohtaja Klaus Katara Teknisen Kaupan Liitosta ja huolintajohtaja Rauli Werdermann Schenker Oy:stä. Päätoimittaja Reijo Virtanen, puh. 020 492 2360 Toimitussihteeri Sirpa Stjerna, puh. 020 492 1865 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eija Suominen, puh. 020 492 1868 sähköposti eija.suominen@tulli.fi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512 00101 Helsinki Telekopio 020 492 1840 Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Edita Prima Oy ISSN 0789-0001 3 Pääkirjoitus 4 6 Tullin uutisia 7 MOU-sopimuksia.................................. Kumppanuus 8 Uudet kumppanuussopimukset.................................. 10 Suomen ja Venäjän rikostorjuntayhteistyö................................... EU-asiat 11 AREX etenee vakaasti 12 Kahdeksan suomalaisyritystä hakenut AEO-todistusta................................... 4 Energiaverotus muuttui 16 Valmisteverotuksen asiakastyytyväisyystutkimus 8 19 Tulli kantoi veroja yli 10 miljardia euroa 20 Tullin tietoon 4 652 rikosta 22 Kiina ja Suomi selvittivät väärennettyjen Ulkomaankaupan kasvu hidastui loppuvuodesta matkapuhelinten kauppaa 23 Tutkintapyyntö teollisoikeusrikoksesta johti laajan veronkierron jäljille 24 Vuosaaren satama haaste Tullille 28 Rikoslakiin ehdotetaan tulliselvitysrikosta 30 Pakina: Sohvaperuna vai maratoonari

p ä ä k i r j o i t u s Tullin veronkannon kasvu jatkui Suomen taloudellinen toimeliaisuus jatkui vahvana vuonna 2007. Tämä kuva piirtyy myös Tullin kantamista tulleista ja muista verotuloista. Niiden kokonaiskasvu (2,1 %) ei tosin ollut kovin merkittävä, mutta tietyissä veroryhmissä jatkui kehityskulku, josta voidaan päätellä eräitä laajempiakin muutoksia, niin meillä kuin muuallakin. Tuonti Euroopan unionin ulkopuolelta jatkoi vahvaa kasvuaan, mitä osoittaa maahantuonnin arvonlisäveron kannon kasvu 6,1 prosentilla. Kasvu johtuu osaksi tuontimäärien ja osaksi tuonnin kokonaisarvon lisäyksestä. Mielenkiintoisin piirre näissä ns. kolmasmaatuonneissa on kuitenkin Kiinan jatkuvasti kasvava osuus. Kiina on jo Suomen neljänneksi suurin tuontimaa siis myös EU:n jäsenvaltiot mukaan lukien ja tuonnin arvo Kiinasta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, vaikka sieltä ei tuodakaan jatkuvasti kallistuvia energiatuotteita. Samaan aikaan kauppavaihtomme Kiinan kanssa on muuttunut selvästi tuontivoittoiseksi. Kaikkien kolmasmaatuontien arvon osuus Suomen kokonaistuonnista kasvoi myös, vaikka pysyikin ainakin toistaiseksi vähän alle 50 prosentissa. Silti erityistä huomiota kiinnittää tuontitullien määrän edelleenkin jatkunut huikea kasvu 15,5 prosenttia. Tämänkin lukeman taustalla on Kiina, sillä sieltä tuodaan nykyään suuria määriä sellaisia elektroniikka-alan tuotteita, joista kannetaan 14 prosentin tulleja, joita korkeampia teollisuustulleja ei EU:n tullitariffista löydykään. Johtuukin pääosin Kiinasta, että kannoimme viime vuonna tulleja yhtä paljon kuin vuonna 1994! Tästä huolimatta tullien osuus Tullin koko veronkannosta on toki edelleen vain vajaat kaksi prosenttia. Tuotoiltaan suurimman ryhmän muodostivat entiseen tapaan valmisteverot 4,65 miljardin yhteismäärällään. Kasvua tässä oli kuitenkin vain puolisen prosenttia, vaikka alkoholijuomaveron tuotto kasvoi valitettavasti 2,3 prosentilla ja nestemäisten polttoaineidenkin 1,3 prosentilla. Toisaalta sähköstä ja eräistä energialähteistä kannettavan veron määrässä tapahtui peräti 7,8 prosentin vähennys. Autoveron 6,8 prosenttia alentuneessa tuotossa näkyi selvästi marraskuun alussa annettu hallituksen esitys veroperusteiden muuttamisesta CO 2 -perusteiseksi, mikä samalla merkitsi veroprosenttien alenemista useimmissa tapauksissa. Vaikka viime vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana Suomeen haalittiinkin korkean CO 2 -arvon omaavia henkilöautoja melkein mistä vain niitä saatiinkin, niin selvästi suurempi osa suunnitelluista autokaupoista siirrettiin vuodenvaihteen yli. Tämä siirtymä aiheutti vastaavasti merkittävän kasvupiikin vuoden 2008 alun lukemiin, minkä vuoksi niiden perusteella ei vielä voidakaan tehdä erityisempiä johtopäätöksiä tai arvioita autoveron kannon kehittymisestä tänä vuonna. Autoverouudistuksella pyrittiin tieliikenteen osalta saamaan otetta epäedullisten ilmasto- ja laajemminkin ympäristömuutosten torjumiseen, vaikka toisaalta veroprosenttien samanaikainen alentaminen toimiikin osaltaan tätä tavoitetta vastaan. Samaan päämäärään pyritään myös huviveneilyn ja huvi-ilmailun käyttämien polttoaineiden veronmuutoksilla sekä nestemäisten polttoaineiden ja muiden energiatuotteiden veronkorotuksilla, jotka toteutettiin vuodenvaihteessa. Ympäristöveroihin luetaan myös jätevero, jota kannettiin 56,1 miljoonaa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Sen sijaan väylämaksut eivät ainakaan vielä kuulu ympäristöveroihin, vaikka niidenkin osalta on mahdollista, että jossain vaiheessa luovutaan käyttämästä aluksen jääluokkaa veroperusteena ja otetaan sen tilalle aluksen CO 2 - tai muut päästöt. Väylämaksujen kokonaiskanto oli 86,1 miljoonaa, jossa oli kasvua 5,4 prosenttia. Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että Tullin viimevuotiset veronkantoluvut 10,58 miljardia euroa eivät vähene kuluvankaan vuoden aikana. Reijo Virtanen päätoimittaja Tullihallitus 3

Presidentti Tarja Halonen tutustui Varo piraattia -näyttelyyn Tasavallan presidentti Tarja Halonen tutustumassa Varo piraattia -näyttelyyn Patentti- ja rekisterihallituksen Inno-galleriassa. Viime vuonna esillä olleessa näyttelyssä tuoteväärennösten vaikutuksia valottivat alansa johtavat yritykset Fiskarsista Pfizeriin sekä tietysti Tullin asiantuntijat. Esillä oli erilaisia valvonnassa pysäytettyjä merkkituoteväärennöksiä kalaverkoista käsilaukkuihin. Presidenttiä opastaa näyttelyassistentti Kastehelmi Nikkanen. Kuva: ABC-Studiot / Heikki Savolainen. Väärennettyjä laukkuja. Suomalaiset toimittajat Venäjän tullin vieraina Joukko suomalaisia toimittajia kävi tutustumassa Venäjän tullin toimintaan 19. 21.11.2007. Venäjän tulli oli järjestänyt vieraille monipuolisen ohjelman eri puolilla Venäjää. Myös Venäjän tullin korkein johto, pääjohtaja Andrei Beljaninov ja Luoteis-Venäjän tullin päällikkö Mihail Prokofjev olivat varanneet aikaa toimittajien kysymyksiin. Tutustumisen aikana vieraille esiteltiin keskushallinnon, aluehallinnon, yksittäisten tullitoimipaikkojen, Tullilaboratorion sekä tullivarastojen toimintaa. Pietarin ulkopuolella Viipurin tien varrella avattiin viime toukokuussa nykyaikainen Viipurin terminaali, jossa lähes kaikki ajoneuvot tullataan yhdessä päivässä ja tulli-ilmoitukset käsitellään yhdellä luukulla. Kuvassa vasemmalta toimittaja Mirva Brola, ZAO Konkord -yrityksen varajohtaja Sergei Konstantinov, toimittaja Johnny Sjöblom, Pietarin tullin päällikkö Vladlen Ivanov, toimittaja Heikki Heiskanen, kääntäjä Hannele Pitkänen, toimittaja Juhani Saarinen, toimittaja Helena Rissanen ja Tullin viestintäjohtaja Hannele Ahokas. Vierailu oli osa Suomen ja Venäjän tullien viestintäyhteistyötä. Tänä keväänä venäläisiä toimittajia odotetaan vastaavasti vierailulle Suomen tulliin. 4

Tulli torjuu varaosaväärennökset Toyota Motor Finland ja Tullin tarkastusosasto järjestivät käytännönläheisen koulutuspäivän tullipiirien ammattilaisille väärennettyjen autovaraosien ja -varusteiden tunnistamisesta ja torjunnasta. Toyota on Euroopassa tähän asti ollut melko pieni toimija toisin kuin Suomessa ja muissa korkean autoverotuksen maissa. Kun markkinaosuus nyt kasvaa 10 prosentin tahtia, myös varusteiden ja varaosien väärentäjät ovat heränneet, aamupäivän isännät kertoivat motiiveistaan. Valmistajan vastavetona kaikkien Euroopan maiden tullilaisia koulutetaan tunnistamaan oikeat reitit ja aidot tavarat Toyota- ja Lexus-merkkien maahantuonnissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman perusteella Tullille puolestaan on aivan keskeistä torjua esimerkiksi lääkeväärennösten ja piraattivaraosien aiheuttamat vaarat kansalaisille. Toyota Motor Europen kouluttaja Sabine Fetun luento, suomenkieliset oppimateriaalit ja kätevät apuvälineet kiinnostivatkin tullilaisia kovasti. Toyota Motor Finlandin asiakaspalvelupäällikkö Arto Toivonen ja IPR-kouluttaja Sabine Fetu. Kansainvälistä tullipäivää vietettiin 26. tammikuuta Kansainvälisen tullipäivän teemana 26.1. oli huumeiden vastainen taistelu. Maailman tullijärjestö, WCO, muisti kunniakirjalla muutamia jäsenvaltioiden tullimiehiä poikkeuksellisen ansioituneesta toiminnasta huumeiden vastaisessa taistelussa. Suomesta kunniakirjan sai neljä Eteläisen tullipiirin ja yksi Tullihallituksen rikostutkija. Kunniakirjan perusteluina oli mm. esimerkillinen toiminta sidosryhmäyhteistyötä kehitettäessä, erinomaiset tulokset juttukokonaisuuksien tutkinnassa, toiminnan kehittäminen ja koordinoiminen sekä positiivinen asenne, ammattitaito ja yhteistyökyky. Eteläinen tullipiiri järjesti kansainvälisenä tullipäivänä tiedotustilaisuuden, joka veti paikalle kymmenkunta toimittajaa. Heille kerrottiin järjestäytyneestä kat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksan ja Suomen välillä. Kuvassa Tullilaboratorion Marianne Kyber haastattelussa. 5

Suomen ja Viron PTR-kokous Suomen ja Viron poliisi-, tulli- ja rajaviranomaiset tapasivat maanantaina 28. tammikuuta Helsingissä.ja sopivat yhteistyön tiivistämisestä. Käytännössä se näkyy esimerkiksi yhteisten tutkintaryhmien perustamisena. Siten tehostetaan tiedustelutietojen vaihtoa ja esitut- Poliisiylijohtaja Markku Salminen ja Raivo Aeg Viron poliisista. kintaa maiden rajat ylittävien rikostapausten tutkinnassa. Yhteistyö rikostorjunta-asioissa Viron tullin ja muiden viranomaisten kanssa on ollut tuloksellista erityisesti huumerikollisuuden torjunnassa. Sen merkitys korostuu edelleen Viron liityttyä Schengen- sopimukseen, kun tullit nyt ovat ainoita satamissa toimivia viranomaisia, Tullin pääjohtaja Tapani Erling totesi. Vakava rikollisuus on lähes aina ylikansallista. Yhteiset tutkintaryhmät seuraavat erityisesti järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä ja jäljittävät rikoksella saatua hyötyä. Esimerkiksi DNA-tietojen vaihtoa lisätään, poliisiylijohtaja Markku Salminen sanoi. Kansainvälisen rikollisuuden verkottuminen on syytä estää myös tuomion täytäntöönpanon jälkeen. Siksi on tärkeää, että rikolliset ovat vangittuina kotimaassaan. Tämä koskee niin virolaisia rikollisia Suomessa kuin suomalaisia Virossa. Viron ja Suomen välisissä neuvotteluissa käsiteltiin myös huumaavien lääkkeiden kuljettamista, merirajan yli tapahtuvaa tarkkailua sekä Venäjälle suuntautuvan raskaan liikenteen ongelmia. Uudistettu tullikoodeksi hyväksytty Euroopan parlamentti hyväksyi uudistetun tullikoodeksin 19.2.2008. Uudistettu koodeksi tulee voimaan 20. päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joka tapahtunee maaliskuun aikana. Voimaantulolla ei ole kuitenkaan käytännön vaikutuksia, koska uudistetun koodeksin muita säännöksiä kuin niitä, joissa valtuutetaan säätämään asioista tarkemmin koodeksin soveltamisasetuksessa, ryhdytään soveltamaan vasta samasta päivästä, jona uudistettu sovelta- misasetus tulee voimaan. Toisin sanoen ajankohta, jona aletaan soveltaa uudistetun koodeksin niin kutsuttuja aineellisia säännöksiä, on sidottu uudistetun soveltamisasetuksen voimaantuloon. Tämä on perusteltua, koska tullikoodeksi ja sen täytäntöön panemiseksi välttämätön soveltamisasetus muodostavat yhden kokonaisuuden. Uudistetussa koodeksissa säädetään, että uudistetun soveltamisasetuksen säännökset eivät saa tulla voimaan aikaisemmin kuin yhden vuoden kuluttua koo- deksin voimaantulosta. Toisaalta uudistetun koodeksin aineellisia säännöksiä on pakko ryhtyä soveltamaan viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, vaikka uudistettu soveltamisasetus ei olisi vielä voimassa. 6

Tullin ja Rauman sataman MOU-sopimus Takana vasemmalla tulliylitarkastaja Elise Luovula Tullihallituksesta, Rauman tullin päällikkö Jukka Härkälä ja liikenne- ja turvallisuuspäällikkö Mari Kallinen Rauman Satamasta, edessä Läntisen tullipiirin päällikkö Arto Honka ja Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti. Tulli allekirjoitti Rauman sataman kanssa MOU (Memorandum of Understanding) -yhteistyösopimuksen 31.10. Tulli on tehnyt MOU-sopimuksia 1980-luvulta lähtien Maailman tullijärjestön (WCO) aloitteesta mm. huolintaliikkeiden, varustamojen ja satamien kanssa. Yhteistyö on yritykselle vapaaehtoista. Sopimuksen turvin Tullilla on pääsy esimerkiksi tiettyihin rekistereihin riskianalyysin tekemisen ja valvonnan helpottamiseksi. Suomi on kansainvälisessä vertailussa edelläkävijä yksityissektorin ja Tullin yhteisessä rikollisuuden vastaisessa työssä. MOU-sopimuksilla Tulli ja sopijaosapuoli virallistavat yhteistyönsä tullirikollisuutta vastaan. Vasemmalta tulliylitarkastaja Elise Luovula Tullihallituksesta, hallintojohtaja Jorma Tirri ja johtaja Jyrki Paavola Hacklinilta, Porin tullin päällikkö Harri Tammi ja Läntisen tullipiirin päällikkö Arto Honka. Tullin ja Hacklinin MOU-sopimus Tullin ja Turun Sataman MOU-sopimus Tulli ja Oy Hacklin Ltd allekirjoittivat MOU-yhteistyösopimuksen 4.12. Porissa. Sopimus on luontevaa jatkoa yhteistyölle, jota Hacklin ja Tulli ovat tehneet jo aiemmin kumppanuusohjelman parissa ja johon molemmat osapuolet ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Sopimuksen allekirjoittivat hallintojohtaja Jorma Tirri ja johtaja Jyrki Paavola Oy Hacklin Ltd:stä sekä Läntisen tullipiirin päällikkö Arto Honka. Tilaisuudessa olivat mukana myös MOU-sopimusta valmistelleet Elise Luovula Tullihallituksesta sekä Porin tullin päällikkö Harri Tammi. Tulli ja Turun Satama allekirjoittivat 29.1. MOU-sopimuksen, jolla ne virallistivat pitkään jatkuneen yhteistyönsä tullirikollisuuden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Sopimuksen allekirjoittivat toimitusjohtaja Christian Ramberg (kuvassa vasemmalla) ja Läntisen tullipiirin johtaja Arto Honka. Turun Sataman kanssa solmittu sopimus on Suomessa neljäskymmenesyhdeksäs ja viides sataman kanssa tehty sopimus. 7

Kolme uutta kumppanuusasiakasta Eteläiseen tullipiiriin Schenker Oy:n ja Tullin kumppanuusasiakkuuden yhteisymmärrysmuistio allekirjoitettiin 10.12.2007. Allekirjoittajina toimivat Schenker Oy:n toimitusjohtaja Göran Åberg ja Eteläisen tullipiirin johtaja Leo Nissinen. Kumppanuus syventää yhteistyötä entisestään Schenker Oy on monipuolisia logistiikkapalveluja tarjoava yritys, jonka tuotteisiin kuuluvat mm. maa-, meri- ja lentokuljetukset, kokonaisvaltaiset logistiset ratkaisut sekä tavaran toimitusketjun hallintaan liittyvät ratkaisut. Schenker kuuluu DB Logisticsiin, Deutsche Bahn AG:n Kuljetus- ja Logistiikka -divisioonaan. Kumppanuusohjelman ja yhteistyömuistion avulla kirjattiin yhteiset tavoitteet selkeään yhteistyömuistioon. Olem- mehan jo aiemmin toimineet läheisessä yhteistyössä Tullin kanssa mm. laittomuuksien, kuten salakuljetuksen, estämisessä, Schenker Oy:n huolintajohtaja Rauli Werdermann toteaa. Kumppanuuden valmistelu, tullitoiminnan ja tavara- ja tietovirtojen kuvaaminen oli usean henkilön lähes vuoden mittainen projekti, joka toi mukanaan asiallisia varmennuksia tulliteknisten asioiden lisäksi myös henkilöstöhallintoon ja turvallisuuteen. Se tukee myös AEO-hakemuksemme käsittelyä, arvioi tuonnin jaospäällikkö Tuomo Hammarberg, joka toimi projektin aikana yhteyshenkilönä yhdessä viennin jaospäällikön, Ville Raevuoren kanssa. Yhteistyömuistion allekirjoitus on kuitenkin vasta syvemmän yhteistyön perusta. Tavoitteena on elävä yhteistyö ja molempien osapuolien henkinen sitoutuminen olematta kuitenkaan taakka kummallekaan osapuolelle. Koska olemme maailmanlaajuinen yritys, toimintamme on varsin haastavaa myös kaikille viranomaisosapuolille, Ville Raevuori kuvailee. Kumppanuusohjelmassa pääsimme tutustumaan huolintaliikkeen arkeen. Yrityksiltä saatavien tietojen ja yritysten tarpeiden kartoittamisen avulla Tullikin saa uusia eväitä toimintansa kehittämiseen ja käytäntöjen yhtenäistämiseen. Työtä on ollut mielekästä tehdä, kun päämäärät ovat yhteiset: tulliasioinnin oikeellisuus ja sujuvuus, Schenkerin laadunvarmistaja Sari Lempiäinen toteaa. 8

DHL Global Forwarding (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lehtinen ja Eteläisen tullipiirin johtaja Leo Nissinen allekirjoittivat kumppanuusasiakkuuden yhteisymmärrysmuistion 21.11.2007. Tavoitteena rajanylityksen sujuvuus DHL Global Forwarding (Finland) Oy tarjoaa kokonaisvaltaisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä kuljetus- ja logistiikkaratkaisuja Suomen ja ulkomaiden välisessä kaupassa. Yritys on pääasiallisesti keskittynyt lento-, meri- ja projektikuljetuksiin. Yhtiö kuuluu DHL-konserniin, joka on osa Deutsche Post Word Net:ä (DPWN). DHL:n tehtävä on helpottaa maailmanlaajuista kaupankäyntiä ja edistää omalta osaltaan yritysten kilpailukykyä. Nyt solmittu kumppanuussopimus toteuttaa tätä tehtävää: tavoitteena on hoitaa mahdollisimman sujuvasti rajanylitykseen liittyvä valvonta ja veronkanto, DHL:n toimitusjohtaja Mikko Lehtinen sanoo. Hienoa, että tämä mittava harjoitus on nyt saatu valmiiksi. Suuri joukko DHL:n henkilökuntaa ympäri Suomen on osallistunut projektiin, johon on käytetty runsaasti työtunteja kuluneen vuoden aikana. Olemme tehneet hyödyllistä prosessien kehitystyötä, ja uskon, että kumppanuuden kokonaishyöty kotiutuu pieninä puroina eri puolilta, täydentää DHL:llä projektia vetänyt Antero Heikkinen. Eteläisen tullipiirin Lentotullin asikasyhteyshenkilönä Päivi Raukio hoitaa kaikkien aluetoimipaikkojen kumppanuusasiat DHL:n kanssa. Kumppanuusohjelma on vahvistanut ennestäänkin hyvää yhteistyötä yrityksen kanssa sekä syventänyt yrityksen ja sen toimialan tuntemusta. Se mahdollistaa asiakastarpeiden huomioon ottamisen nyt ja tulevaisuudessa, hän toteaa. Finnsteve Oy Ab:n toimitusjohtaja Hans Martin ja Eteläisen tullipiirin johtaja Leo Nissinen allekirjoittivat 12.12.2007 kumppanuusasiakkuuden yhteisymmärrysmuistion. Kumppanuudella edistetään toiminnan joustavuutta Finnsteve Oy Ab tarjoaa tehokasta purkaus- ja lastauspalveluja sekä niihin liittyviä oheispalveluja tavaraa meritse vieville tai tuoville yrityksille, kuvailee yrityksen osastopäällikkö ja Tullin kumppanuuden yhteyshenkilö Artti Taipale. Olemme erikoistuneet Helsingin, Kotkan ja Turun satamissa tuotettaviin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemiin suuryksikköpalveluihin, kuten ahtaus, terminaali- ja konttivarikkotoiminta, huolinta sekä laivanselvitys. Jotta pystymme toimimaan joustavasti ja tehokkaasti, yhteistyö Tullin kanssa on erityisen tärkeää. Tässä meitä auttaa Tullin kanssa allekirjoitettu kumppanuusasiakkuuden yhteisymmärrysmuistio, hän lisää. Artti Taipaleen mielestä kumppanuusohjelmasta oli hyötyä Finnstevelle. Kumppanuusohjelman aikana pystyimme yhdessä Tullin kanssa kehittämään prosessejamme siten, että ne takaavat joustavan ja tehokkaan toiminnan ja parantavat tullivarmuutta. Nämä ovat kaikki asioita, joilla on suoraa lisäarvoa asiakkaillemme, hän arvioi. Finnsteven asiakasyhteyshenkilönä toimii Veijo Heinonen Meritullista. Hänen mielestään kumppanuusohjelma on ollut Tullille myös eräänlainen oppimisprosessi. Pureutuessamme yrityksen prosesseihin opimme samalla näkemään yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Näin pystymme ottamaan paremmin huomioon myös asiakkaidemme tarpeet muutoksissa, esimerkiksi Vuosaareen siirryttäessä, Veijo Heinonen toteaa. 9

Venäjän federaation tullilaitoksen salakuljetuksen vastaisen toiminnan päähallinnon päällikkö, varapääjohtaja Igor Zavrazhnov, pääjohtaja Andrei Beljaninov ja pääjohtaja Tapani Erling. Rikostorjuntayhteistyö esillä Suomen ja Venäjän tullipääjohtajatapaamisessa Suomen ja Venäjän tullipääjohtajien tapaamiseen osallistuivat pääjohtaja Tapani Erling, rikostorjuntaosaston päällikkö, johtaja Juha Niskanen, Venäjän federaation tullilaitoksen pääjohtaja Andrei Beljaninov ja salakuljetuksen vastaisen toiminnan päähallinnon päällikkö, varapääjohtaja Igor Zavrazhnov. Venäjän edustajat toivat keskusteluissa esille useaan otteeseen sen, miten tärkeänä he pitävät Suomen kanssa tehtävää rikostorjuntayhteistyötä. Erityisesti venäläiset korostivat yhteistyön merki- tystä taistelussa TIR-järjestelmässä tehtyjä tullipetoksia vastaan. Suomen edustajat yhtyivät venäläisten esittämään kritiikkiin TIR-järjestelmän toimivuudesta ja viittasivat EU-Venäjä-pilottiprojektiin, jossa ongelmia pyritään poistamaan. He korostivat myös kahdenvälisen yhteistyön kattavaa organisointia ja yhteistyöllä saavutettuja konkreettisia tuloksia, joista ovat osoituksena esimerkiksi Venäjän antamiin tietoihin perustuneet usean miljoonan savukkeen takavarikot viime vuosina. Suomalais-venäläisen rikostorjunnan organisointi ainutlaatuista Igor Zavrazhnov piti yhteistyön organisointia ainutlaatuisena ja kertoi käyttäneensä sitä esimerkkinä useiden maiden kanssa käymissään keskusteluissa. Venäjällä on yhteistyön tuloksena onnistuttu takavarikoimaan ennätysmäärä tavaraa, sulkemaan laittomia varastoja ja vahingoittamaan vakavasti rikollisorganisaatioita mm. laajoilla pidätyksillä. Igor Zavrazhnov käsitteli perusteellisesti myös Suomessa vireillä olevaa lakiesitystä tulliselvitysrikoksesta ja kiitti Suomen tullia siitä titaanisesta työstä, jonka se on lain hyväksi tehnyt. Juha Niskanen puolestaan korosti laajoja toimenpiteitä, joilla Suomen tulli ja muut lainvalvontaviranomaiset ovat pyrkineet puuttumaan Venäjän-liikenteeseen soluttautuneeseen järjestäytyneeseen talousrikollisuuteen. Hän totesi myös, että Venäjän tiedotusvälineiden väitteet Suomen tullin rikollisia suosivasta linjasta ovat harhaanjohtavia ja vääriä. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä Itämeren alueella järjestettyihin useamman maan yhteisiin tullioperaatioihin, jotka on suunniteltu ja toteutettu Suomen ja Venäjän tullien yhteistyönä. Venäjän tullin pääjohtaja Andrei Beljaninov käsitteli laajasti tavarakuljetuksissa Venäjällä paljastettua rikollisuutta. Tapani Erling korosti, että Suomessa rikostorjuntaa tehdään tiiviissä yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa, minkä vuoksi olisi perusteltua järjestää Suomen ja Venäjän lainvalvontaviranomaisten yhteinen tapaaminen, jossa keskustellaan yhteistyön tehostamismahdollisuuksista. 10

AREX etenee vakaasti AREX on ns. turvatietojen antamisen sähköinen yleisilmoitusjärjestelmä, joka tulee koskemaan kaikkia Euroopan yhteisön alueelle tulevia ja sieltä poistuvia tavaravirtoja kaikissa kuljetusmuodoissa. Turvatiedot voidaan antaa vaihtoehtoisesti passituksen yhteydessä passitusjärjestelmään. Viennissä turvatiedot ovat osa vienti-ilmoitusta. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen tuonnin tulli-ilmoitukset voidaan jättää Tulliin ennen tavaroiden esittämistä. AREX-järjestelmä on osa EU:n yhteistä etulli-hanketta. Komission vastuulla on rakentaa tullihallintojen välinen tiedonsiirto. Suuri ponnistus Hanke on erittäin mittava ja vaatii tuhansia työtunteja. Tullihallituksesta ja tullipiireistä on sitoutettu mukaan iso ja osaava joukko. Hankkeen päävastuuhenkilö on tulliylitarkastaja Raili Sonninen, joka on myös projektipäällikkö käyttöönotosta vastaavassa projektissa. Toteutusprojektia vetää suunnittelija Anne Nyman ja raportointiprojektia tulliylitarkastaja Olli Tuomisto. Kullakin osaprojektilla on ohjausryhmä, joka koostuu Tullihallituksen ja tullipiirien asiantuntijoista. Tärkeä sidosryhmä on Tullin asiakkaat, joiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Tiukka aikataulu Tullissa hanketta alettiin valmistella vuoden 2006 lopulla, ja ensimmäisen vaiheen määritysprojekti valmistui viime vuoden lopussa. Siinä kirjattiin yleisilmoitusmenettelyn nykytila, tavoitetila ja vaatimusmääritykset. Toteutusprojekti alkoi marraskuussa, kun koko projektiryhmä kutsuttiin koolle kuulemaan tavoitteet, aikataulut ja osaprojektien sisällöt. Komissio on määrittänyt hankkeen ensimmäisen vaiheen käyttöönottopäiväksi 1.7.2009. Toisen vaiheen määritysprojekti alkaa tänä vuonna. Raili Sonnisen mukaan projekti etenee vakaasti. Mitä projekti tuottaa Ensimmäisen vaiheen aikana tuotetaan vaatimusten mukaiset tietotekniset määritykset ja tietojärjestelmät tarvittavine raportteineen ja otetaan ne käyttöön. Uudistuksen jälkeen on sekä Tullilla että asiakkailla oltava sähköisiä yleisilmoituksia ja niihin liittyviä sähköisiä vastauksia laativa ja käsittelevä tietojärjestelmä. Hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on mahdollistaa turvatietojen antaminen tuonnin tulli-ilmoituksella ja ottaa huomioon yhteydet muihin viranomaisiin. Uusi ajattelutapa AREX-hankkeen raportointiprojektia vetää tulliylitarkastaja Olli Tuomisto ja koko hanketta tulliylitarkastaja Raili Sonninen. AREX-järjestelmän käyttöönotto tarkoittaa uuden ajattelu- ja toimintatavan omaksumista sen ohella, että itse järjestelmän käyttämisessä on oma oppimisensa. Tämä koskee sekä Tullin omaa henkilöstöä että asiakkaita. Yksi projektin tärkeistä tehtävistä onkin Tullin henkilöstön ja asiakkaiden ohjeistaminen ja kouluttaminen. Koska ns. turvallisuusuudistus aiheuttaa runsaasti muutoksia eri järjestelmien ilmoitusmenettelyihin, Tulli aloitti asiakasprojektin varmistaakseen, että asiakkailla on riittävät edellytykset siirtyä AREX-aikaan. Samassa projektissa otetaan huomioon turvatietouudistuksen vaikutukset myös passituksen, viennin ja tuonnin toimintamalleihin ja tietojärjestelmiin. Mikä kohta sähköisessä vyyhdessä Tullin siirtyminen sähköisiin järjestelmiin vaikuttaa melkoiselta vyyhdeltä, jossa luikertelee säikeinä jos jonkinlaista lyhennettä. Asiakkaille helpotusta ilmoitusten tekoon tuovat mm. yhteydet EU:n Taric-tietokantaan, josta löytyvät tullin määritykseen tarvittavat tariffikoodit ja linkki komission ylläpitämään tullitoimipaikkarekisteriin. AREX on ensimmäinen askel Tullille annettavien sähköisten ilmoituksien (passitus, tuonti, vienti) yhdistämisessä. Tarkempaa tietoa sähköisestä yleisilmoitusmenettelystä saa Raili Sonnisen Tulliviestiin 3/2007 kirjoittamasta artikkelista, joka löytyy Tullin Internet-sivuilta osoitteesta www.tulli.fi > Julkaisut. 11

Kahdeksan suomalaisyritystä hakenut valtuutetun taloudellisen toimijan asemaa Tulli määritellyt myöntämisedellytysten vähimmäisvaatimukset Suomen AEO-toimipiste on toistaiseksi vastaanottanut kahdeksan hakemusta. Näistä suurin osa on huolintaliikkeiltä. Kiinnostus AEO:ta kohtaan kasvaa yritysmaailmassa, joten lisää hakemuksia odotetaan lähiaikoina. Tämän hetkisen arvion mukaan Suomen ensimmäinen AEO-todistus myönnetään huhti toukokuussa. AEO AEO (Authorised Economic Operator) on valtuutetun taloudellisen toimijan asema, joka tunnustetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa. AEOtoimija hyötyy tullivalvontaan liittyvien tarkastusten helpotuksista, tiettyjen EU:n tullilainsäädännön mukaisten lupien nopeutetusta myöntämisprosessista ja toimitusketjun turvaamisesta. AEO-vähimmäisvaatimukset Suomen tulli on laatinut AEO-vähimmäisvaatimukset lainsäädännössä määriteltyjen AEO-todistusten myöntämisedellytysten selventämiseksi. Hakijoiden on täytettävä vähimmäisvaatimukset AEO-todistuksen saamiseksi. Vaatimusten täyttäminen parantaa kansainvälisessä toimitusketjussa toimivien yritysten turvallisuutta. AEO:n päätavoitteena on estää luvaton pääsy tavaraan, siihen liittyvään tietoon ja asiakirjoihin. Itsearviointikysely AEO-hakemuksen käsittelyprosessin nopeuttamiseksi AEO-hakijat vastaavat itsearviointikyselyyn. Itsearvioinnin tavoitteena on välittää hakijalle tietoa AEOvaatimuksista ja Tullille lisätietoa hakijan nykytilasta. Itsearviointikyselyä voi hyödyntää myös oman toimintansa tason arvioimisessa jo ennen hakemuksen jättämistä Tullille. Hakemuksen saa pdf-muotoisena Tullin Internet-sivuilla. Kysely perustuu AEO-suuntaviivat-dokumenttiin, jota voi käyttää apuna vastaamisessa. Itsearviointi toteutetaan Webropolsovelluksen avulla Internet-pohjaisena kyselynä. Linkki kyselyyn lähetetään hakijalle sähköpostitse. Itsearviointi täytetään siinä vaiheessa, kun hakemus on hyväksytty käsittelyyn. Kysely on vapaaehtoinen, mutta sen täyttämistä suositellaan. Tarkastusten suorittaminen AEO-hakijoiden ensimmäiset arvioinnit yritysten tiloissa alkoivat marraskuussa 2007. Arviointikäyntien aikana Tullin tarkastajat perehtyvät hakijan kaupallisten ja kuljetustietojen hallintaan sekä arvioivat AEO-turvallisuusnormien täyttymistä. Ennen arviointikäyntien aloittamista hakijan kanssa pidetään aloituspalaveri, jonka tavoitteena on valmentaa yritystä tuleviin arviointeihin ja opastaa Tullin pyytämän materiaalin toimittamisessa. 12

Arviointikäyntien asialistalla on hakijayrityksen edustajien haastattelu ja toimipisteen turvajärjestelyihin tutustuminen. Aikaa yhden toimipisteen arviointiin on tähän mennessä kulunut keskimäärin kaksi päivää. Heti arviointikäynnin jälkeen asiakkaalle annetaan palautetta suullisesti. Lopulliset tulokset käydään läpi kirjallisessa muodossa asiakkaan luona, kun arviointikertomus on valmistunut. AEO-tietojärjestelmä ja todistusten myöntäminen AEO-tietojärjestelmä otettiin käyttöön onnistuneesti suunnitellun aikataulun mukaisesti 3.1.2008. Tietojärjestelmän avulla jäsenmaat välittävät tietoa toisilleen ja komissiolle kaikista saapuneista hakemuksista ja myönnetyistä todistuksista. Hakemuksen tallentamisen jälkeen alkavat myös hakemusten käsittelyyn laissa annetut määräajat. Vuosina 2008 2009 yhden hakemuksen käsittelyn määräaika on 300 kalenteripäivää ja vuodesta 2010 alkaen 90 kalenteripäivää. Ensimmäiset AEO-todistukset myönnetään Euroopassa maaliskuussa. Tämä tapahtuu heti, kun jäsenmaille varattu 70 päivän määraika toimittaa tietoa hakijoista on kulunut umpeen. Yksittäiset kansalaiset ja yritykset voivat etsiä tietojärjestelmän julkisesta osasta, mille yrityksille on myönnetty AEO-status. Tämä edellyttää yrityksen suostumusta AEO-asemansa julkaisemiseen. Linkki AEO-tietojärjestelmän julkiseen osaan lisätään Suomen tullin Internet-sivuille lähaikoina. Komission AEO-koulutusmateriaali EU:n komission laatima AEO-asiakaskoulutusmateriaali on valmistunut. AEO on ensimmäinen lainsäädäntöuudistus, johon komissio on tuottanut myös toimijoille suunnattua verkkokoulutusmateriaalia (e-learning). Englanninkielinen versio on ladattavissa maksutta. Linkki EU-komission sivulle löytyy myös Tullin Internet-sivuilta (Yritykset > AEO). Suomen- ja ruotsinkielisten versioiden valmistumisesta tiedotetaan Tullin verkkosivuilla. Aineisto sisältää opetusta lainsäädännöstä, peruskäsitteistä, hakeutumisesta ja todistuksista. Materiaaliin tutustuminen vie aikaa on noin 2,5 tuntia. Osaamisensa voi lopuksi testata kertauskyselyn avulla. Ensimmäisen kahden viikon aikana yli 1 400 yritystä ympäri Eurooppaa latasi aineiston itselleen. Muissa EU-maissa 245 hakemusta Lähes kaikissa jäsenmaissa hakemusten vastaanottaminen ja todistusten myöntäminen on keskitetty yhdelle toimipisteelle. Eri jäsenvaltioissa on vastaanotettu yhteensä 245 AEO-hakemusta 11. helmikuuta mennessä. Kärkikolmikossa hakemusmäärien suhteen ovat Alankomaat 80 hakemuksellaan, Ruotsi 47 hakemuksellaan ja Iso-Britannia 46 hakemuksellaan. AEO kiinnostaa erityisesti kuljetusja huolintaliikkeitä sekä Yhdysvaltojen kanssa kauppaa tekeviä yrityksiä. Useimmissa jäsenmaissa toimijoita kiinnostaa nimenomaan AEOF-todistus (AEO Full = kaikki edut). AEO-logo AEO-logo on tarkoitettu myös yritysten käyttöön. AEO-statuksen haltijana olevat yritykset voivat merkitä kuljetusvälineensä AEOlogolla ja käyttää logoa muullakin tavalla markkinoinnissaan. EU:n 27 jäsenvaltiota ovat hyväksyneet yhteisen AEO-logon. AEO-logossa yhdistyvät nimilyhenne AEO ja liikkeessä oleva maapallo. Logon tavoitteena on luoda yhteinen visuaalinen ilme AEO-ohjelmalle. AEO-logo on tarkoitettu myös yritysten käyttöön. AEO-statuksen haltijana olevat yritykset voivat merkitä kuljetusvälineensä AEO-logolla ja käyttää logoa muullakin tavalla markkinoinnissaan. Vastavuoroisen hyväksymisen neuvottelutilanne Tavoitteena on saada aikaan sopimus AEO:n ja USA:n C-TPAT-aseman vastavuoroisesta tunnustamisesta vuonna 2009. Kiina on säätämässä EU:n lainsäädännön kanssa yhtenevää omaa AEOlainsäädäntöä. Komissio käy Norjan kanssa teknisiä neuvotteluja vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sveitsin kanssa on puolestaan neuvoteltu AEO-asemaa vastaavan aseman implementoinnista. Teksti: Mikko Kotiranta Tullihallitus Ulkomaankauppaosasto 13

Energiaverotus muuttui vuoden alussa Nestemäisten polttoaineiden sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverolakia muutettiin vuoden alusta. Keskeisimpiä muutoksia olivat verojen korotukset keskimäärin 9,8 prosenttia, lämmityksessä ja työkoneiden polttoaineena käytettävän biopolttoöljyn vapauttaminen valmisteverosta, harrasteilmailun ja huviveneilyn polttoaineiden sekä jäteöljyn tuleminen verollisiksi, polttoaineiden verottomuuksien toteutuksen ja veronpalautusmenettelyjen täsmentäminen ja yksinkertaistaminen sekä energiaverodirektiivin edellyttämät muutokset, kuten energiatuotteiden määritelmät ja polttoaineiden korvaavuussäännökset. Lisäksi lainsäädäntöön tehtiin muutamia teknisluonteisia tarkennuksia. Huvi-ilmailu muuttui verolliseksi, kaupallinen ilmailu säilyi verottomana. Lainsäädäntöön tarkennettiin energiatuotteet eli energiaverolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat polttoaineet vastaamaan energiaverodirektiiviä. Suomen kannalta uusia tuotteita ovat esimerkiksi kasvi- ja eläinrasvat sekä niiden ja alkoholien sekoitukset ja nestekaasu. Lainsäädäntöön tarkennetaan myös ns. korvaavuusperiaate, jonka perusteella kaikki liikennepolttoaineina käytettävät tuotteet verotetaan vastaavan liikennepolttoaineen eli bensiinin tai dieselin verotason mukaan, vaikka niille ei olisi määrätty verotasoa. Sama koskee lämmityksessä käytettäviä nestemäisiä polttoaineita ja hiilivetyjä. Siten kaikki lämmitykseen käytettävät nestemäiset polttoaineet ja hiilivedyt verotetaan vastaavan lämmityspolttoaineen verotason mukaisesti. Polttoaineiden veroton käyttö toteutetaan jatkossa pääsääntöisesti siten, että polttoaineen käyttäjä hakee itse käyttöpaikan tullipiiriltä palautuksen verottomaan tarkoitukseen käytetystä polttoaineesta. Polttoaineen hankkiminen suoraan verottomasti on mahdollista vain valtuutetuille varaston pitäjille. Palautus haetaan Tullin Internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella joko kerral- 14

la koko kalenterivuodelta tai puolivuosittain tammi kesäkuussa ja heinä joulukuussa käytetystä polttoaineesta. Hakuaikaa on kolme vuotta hakujakson päättymisestä. Biopolttoöljyn verotus Biopolttoaineita käsiteltäessä termit eivät aina tarkoita samaa jokaisen toimijan käsitteistössä. Siksi on hyvä tuoda esille se, että nestemäisten polttoaineiden valmisteverolaissa biopolttoöljyllä tarkoitetaan vain ja ainoastaan lämmityksessä, kiinteästi asennetuissa dieselmoottoreissa sekä dieselmoottorilla varustetuissa työkoneissa käytettäväksi tarkoitettua polttoainetta, joka on valmistettu biomassasta. Liikennepolttoaineena käytettäväksi tarkoitettu biopolttoaine ei ole laissa tarkoitettua biopolttoöljyä. Biopolttoöljy on valmisteverotonta, kun sitä käytetään lämmityksessä, kiinteästi asennetuissa dieselmoottoreissa sekä dieselmoottorilla varustetuissa työkoneissa. Biopolttoöljyn vapauttaminen valmisteverosta edellyttää kuitenkin EU:n komission lupaa, jota Suomi ei vielä ole saanut, ja luvan saamiseen menee vielä todennäköisesti joitakin kuukausia. Siksi biopolttoöljyn verottomuus toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta siitä lukien, kun Suomi on saanut komission luvan. Tullihallitus tiedottaa luvan saamisesta erikseen. Komission luvan saamiseen asti biopolttoöljystä kannetaan kevyen polttoöljyn mukainen valmistevero. Biopolttoöljyn pienvalmistajille yksinkertaistettu verotusmenettely Biopolttoöljyn käytön ja valmistuksen edistämiseksi muutoksena aikaisempaan on myös se, että biopolttoöljyn pienvalmistajille myönnetään jatkossa yksinkertaistettu valmisteverotusmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että pienvalmistajan ei tarvitse hakea verottoman varaston lupaa eikä asettaa vakuutta. Pienvalmistajan on kuitenkin aina rekisteröidyttävä verovelvolliseksi kotipaikkansa tullipiiriin. Menettely koskee valmistajia, jotka tuottavat biopolttoöljyä enintään 100 000 litraa vuodessa ja joiden koko tuotanto käytetään Suomessa lämmityksessä, kiinteästi asennetuissa dieselmoottoreissa sekä dieselmoottorilla varustetuissa työkoneissa. Yksinkertaistettua menettelyä ei voi soveltaa, jos osakaan tuotannosta menee vientiin tai liikennepolttoaineeksi. Huvi-ilmailun polttoaineet verollisiksi Tähän asti kaikki ilmailupolttoaineet ovat olleet verotuksen toimialan ulkopuolella ja siten verottomia. Tämän on mahdollistanut Suomen poikkeuslupa yksityisen huvi-ilmailun ilmailupolttoaineiden verottomuudesta. Nyt poikkeuslupa on päättynyt, eikä EU:n komissio myöntänyt jatkoa yhdenkään jäsenmaan lupaan. Siksi ilmailupolttoaineet, lentobensiini ja lentopetroli on säädetty verollisiksi. Verosta on kuitenkin vapautettu kaupallinen ilmailu, ja vain yksityisessä ilmailussa käytettävät polttoaineet ovat verollisia. Yksityisellä huvi-ilmailulla tarkoitetaan ilma-aluksen käyttöä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi viranomaisten vaatimat lennot, metsänhoitolennot ja laskuvarjohyppylennot ovat kaupallista toimintaa reitti- ja rahtiliikenteen ohella. Verollista polttoainetta käyttänyt ilma-aluksen omistaja tai käyttäjä voi hakea muussa kuin yksityisessä huvi-ilmailussa käytetystä lentobensiinistä veronpalautusta. Veronpalautus haetaan kotipaikan tullipiiristä erillisellä hakemuksella joko kerralla koko kalenterivuodelta tai puolivuosittain tammi kesäkuussa ja heinä joulukuussa käytetystä polttoaineesta. Hakuaikaa on kolme vuotta. Energiaverouudistusta selvitettiin asiakkaille Tullikoululla ja Tampereen tullissa pidetyissä infoissa. Kuva Tullikoulun tilaisuudesta. Vastaavasti jos lentopetrolia käytetään muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen, lentopetrolin käyttäjän tulee tehdä veroilmoitus ja maksaa valmisteverot kalenterikuukausittain. Veroilmoitus on tehtävä käyttöä seuraavan kuukauden 18. päivään mennessä ja verot tulee maksaa 27. päivään mennessä. Kaksi infotilaisuutta Tammikuun 11. päivänä pidettiin Helsingissä Tullikoululla energiaverouudistuksesta asiakasinfotilaisuus ja toinen tilaisuus tammikuun 16. Tampereella tullin tiloissa. Tilaisuudet oli tarkoitettu Tullin energiaveroasiakkaille, joita oli Helsingissä paikalla runsaat 80 ja Tampereella 30. Tilaisuuksissa luennoivat neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen valtiovarainministeriöstä ja energiainsinööri Antti Saastamoinen ja tulliylitarkastaja Markus Teräväinen Tullihallituksesta. Teksti: Antti Saastamoinen Tullihallitus Verotusosasto 15

Asiakkaat aikaisempaa tyytyväisempiä valmisteverotuksen toimintaan Valmisteverotuksen valtakunnallisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden mielipiteitä kysyttiin veroilmoituksista, käsittelyajoista, viestinnästä, neuvonnasta ja toimintojen kehittämisestä. Valmisteverotuksen toimintojen ja palvelujen yleisarvosanaksi muodostui 3,9. Tullipiirikohtaiset yleisarvosanat vaihtelivat 3,8:sta neljään. Marraskuussa 2007 tehty kysely oli suurelta osin samanlainen kuin vuonna 2005, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Uusina asioina kysyttiin valmiuksista antaa veroilmoitus Internetissä ja EMCS-järjestelmästä. Vastaajat saivat halutessaan antaa myös vapaamuotoista palautetta. Kyselyyn vastasi 340 asiakasta, ja vastausprosentti oli 56,4. Tullipiireittäin vastaajat jakautuivat siten, että Eteläisen tullipiirin vastaajien osuus oli 32,1, Itäisen tullipiirin 13,8, Läntisen tullipiirin 34,4, Pohjoisen tullipiirin 16,8 ja Ahvenanmaan tullipiirin 2,9 prosenttia. Vastauksia lukiessa on syytä ottaa huomioon, että pieni vastaajien määrä jossakin tullipiirissä vaikuttaa piirin koko tulokseen ja Yleisarvosana valmisteverotuksen toiminnasta ja palveluista Tyytyväisyys viestintään ja neuvontaan asteikolla 1 5 80 60 57,5 65,9 2005 2007 4,0 3,5 3,0 2005 2007 2,5 40 20 13 13 27,1 20,5 2,0 1,5 1,0 0 Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono 1,8 0,3 0,6 0,3 Erittäin huono 0,5 0,0 Tullineuvonta Tullipiirien puhelinneuvonta Asiakastiedotteet Veroilmoitusten täyttöohjeiden selkeys Internet-sivut Tullipiirien ohjeistus Tullipiirien koulutus Tullipiirien yrityskäynnit 16

sen vertailukelpoisuuteen muiden tullipiirien kanssa. Tyytyväisyys toimintoihin ja palveluihin kasvanut Asiakkaat arvioivat valmisteverotuksen toimintoja arvosanoilla 5 1. Paras arvosana oli 5 ja heikoin 1. Valmisteverotuksen toimintojen ja palvelujen yleisarvosanaksi muodostui 3,9 (3,8 vuonna 2005). Tullipiirikohtaiset yleisarvosanat vaihtelivat 3,8:sta neljään. Asiakkailta pyydettiin palautetta myös käsittelyajoista. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat edelleen veroilmoitusten käsittelyaikoihin, keskiarvo 4, vaikka keskiarvo hieman putosikin edellisestä kyselystä. Keskiarvoksi muodostui 3,6 eli sama kuin vuoden 2005 kyselyssä. Valmisteverotuksen asiakaspalvelun laatuun oltiin enimmäkseen erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä (3,8), kuten vuoden 2005 kyselyssäkin. Tyytyväisimpiä oltiin palveluhalukkuuteen (4) ja oikeudenmukaisuuteen ja luotettavuuteen (4). Mielipiteet viestinnästä ja neuvonnasta Vuoden 2005 kyselyssä viestintä ja neuvonta saivat keskiarvon 3,4. Asiakkaat ovat nyt hieman tyytyväisempiä viestintään ja neuvontaan, sillä keskiarvo oli nyt 3,5. Erityisen tyytyväisiä oltiin edelleen tullipiirien puhelimitse antamaan neuvontaan (3,8) ja tullipiirien tekemiin yrityskäynteihin (3,7). Vuoden 2005 kyselyssä asikkaat toivoivat sähköistä uutiskirjettä. Ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähetettiin kesäkuussa 2007, ja yli puolet vastaajista oli siihen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Toiveena sähköinen veroilmoitus Vastaajilta tiedusteltiin, mikä olisi heille soveltuvin tapa antaa veroilmoitus. Suurin osa asiakkaista (71 %) haluaisi ilmoittaa veronsa Internet-sivuilla täytettävällä ja Internetin kautta Tullille sähköisesti toimitettavalla lomakkeella. Vuoden 2005 kyselyssä 49 prosenttia asiakkaista piti tätä mieluisimpana vaihtoehtona, joten kasvu on huomattava. 75 prosenttia vastaajista ilmoitti jo antavansa jollekin viranomaiselle sähköisiä ilmoituksia. Lisäksi 95 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä olisi valmiudet täyttää ja antaa veroilmoitus Internetissä. EMCS-järjestelmä vielä monelle tuntematon Kyselyssä tuli ilmi, että rakenteilla oleva EMCS-järjestelmä eli valmisteveronalaisten tuotteiden verottomien EU-siirtojen sähköinen valvontajärjestelmä on vielä monille suhteellisen vieras. Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole siitä kokemusta. Ne vastaajat, joille EMCS-järjestelmä oli tuttu, olivat tyytyväisiä asiasta järjestettyihin infotilaisuuksiin, keskiarvo 3,5. Lisäksi vapaamuotoisissa palautteissa toivottiin lisää EMCS-järjestelmään liittyvää koulutusta. Tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti Ensimmäinen valtakunnallinen valmisteverotuksen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuonna 2005, ja vuoden 2007 kysely oli sille jatkoa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mm. se, miten tehdyt parannukset ovat vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen. Yleisesti ottaen voidaan katsoa, että tyytyväisyys on parantunut. Asiakkaiden tyytyväisyyttä tullaan seuraamaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille arvokkaasta palautteesta. Saimme tietoa siitä, miten olemme tehtävässämme onnistuneet ja miten meidän tulisi edelleen kehittää toimintaamme. Teksti: Katja Viertävä-Retti Tullihallitus Verotusosasto Euroopan unionin jäsenmaissa ja siten myös Suomessa alkoholi ja alkoholijuomat, valmistettu tupakka sekä mineraaliöljyt eli nestemäiset polttoaineet kuuluvat harmonoidun eli direktiiveillä yhdenmukaistetun valmisteverotuksen piiriin. Harmonoitujen valmisteverojen lisäksi Suomessa kannetaan kansallisia valmisteveroja virvoitusjuomista, juomapakkauksista, sähköstä ja eräistä polttoaineista. Lisäksi voiteluöljyistä ja -valmisteista kannetaan valmisteveron luonteista öljyjätemaksua ja kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä jäteveroa. Öljyistä kannetaan myös öljysuojamaksua. 17

Ulkomaankaupan kasvu hidastui loppuvuodesta Tuonti, vienti ja kauppatase v. 1991 2007 70 60 50 40 30 20 10 0 1991 Maantietransito itään neljännesvuosittain v. 2002 2007 1 000 tonnia 1 000 800 600 400 200 0 mrd. e 1993 Tuonti 1995 1997 Vienti 1999 2001 2003 Kauppatase 2005 2002 2003 2004 2005 2006 2006 2007 Suomen vienti kasvoi vuonna 2007 seitsemän prosenttia edellisvuotisesta ja nousi 65,5 miljardiin euroon. Tuonnin arvo, 59,5 miljardia euroa, oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Kauppataseen ylijäämä oli 6 miljardia euroa. Vuotta aikaisemmin ylijäämää kertyi 6,2 miljardia euroa. Vielä viime vuoden alussa ulkomaankauppa oli yli kymmenen prosentin kasvuvauhdissa, mutta syyskesällä kasvu alkoi hiipua. Joulukuussa vienti päätyi jo viisi prosenttia miinukselle. Suurin syy kasvun hidastumiseen oli metallien vienti- ja tuontimäärien supistuminen. Sähköteknisen teollisuuden tuotteiden vienti pysytteli jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2006. Puhelinlaitteiden vienti tosin supistui muutaman prosentin, mutta muiden sähkölaitteiden vienti kasvoi selvästi. Kone- ja laitevienti kasvoi viidenneksen. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti oli vielä viime vuoden alkupuoliskolla viidenneksen kasvussa, mutta metallien ja rikasteiden tuonnin supistuminen syystalvella painoi ryhmän tuonnin kasvun kymmenen prosentin tuntumaan. Raakaöljyn tuontimäärän ja -hinnan lasku veti energiatuotteiden tuonnin arvon muutaman prosentin laskuun. EU:n osuus viennistä oli 56,8 prosenttia eli vuoden 2006 tasolla. EU:n osuus tuonnista nousi lähes prosenttiyksikön eli 56 prosenttiin. Alankomaat kasvatti osuuttaan sekä viennissä että tuonnissa. EUviennissä suuria kasvukohteita olivat myös Espanja ja Belgia, tuonnissa puolestaan Ranska. EU:n ulkopuolisista maista Venäjä ja Kiina vahvistivat asemiaan. Venäjä nousi kokonaiskauppavaihdossa aivan Saksan tuntumaan. Maantietransiton arvo nousi lähes 31 miljardiin euroon Maantietransito kasvoi neljänneksellä ja nousi 3,7 miljoonaan tonniin. Kasvuun vaikuttivat eniten henkilöautojen sekä koneiden ja laitteiden kasvaneet transitokuljetukset. Henkilöautoja kuljetettiin Suomen kautta Venäjälle 679 000, kun niiden määrä vuotta aikaisemmin oli 530 000. Transitokuljetusten arvoksi arvioitiin 30,7 miljardia euroa. Kotkan asema selvästi suurimpana transitotavaroiden maahantulopaikkana jatkoi vahvistumistaan. Transitoliikenteen määrä jatkoi kasvuaan kaikilla rajanylityspaikoilla. Suurin kasvu tapahtui Imatralla, josta tuli tärkein henkilöautokuljetusten rajanylityspaikka. Teksti: Matti Heiniemi Tullihallitus Ulkomaankauppaosasto Tilastoyksikkö 18

Tulli kantoi vuonna 2007 veroja ja maksuja yhteensä 10,58 miljardia euroa. Määrä on 217 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Kaikkiaan Tullin veronkanto oli 28,82 prosenttia Suomen valtion kantamista veroista ja veronluonteisista tuloista. Tullinkanto EU:lle oli 198,7 miljoonaa euroa, josta jäi Suomeen kantopalkkiota lähes 50 miljoonaa euroa. Suomen valtiolle kannettavaa verokertymää nostivat maahantuonnin arvonlisäveron tuoton 6,1 prosentin kasvu ja valmisteverojen tuoton kasvu. Sen sijaan autoveron kanto kääntyi 6,8 prosentin laskuun edellisvuodesta. Tullinkannon kasvu johtuu Suomen ulkomaankaupan volyymien kasvusta etenkin kaupassa EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan, kanssa. Valmisteveroista merkittävin on energiavero Tulli kantoi veroja valtiolle yli 10 miljardia euroa 44 prosenttia Tullin verotuloista on valmisteverotuottoa. Valmisteveroja kannettiin 4,7 miljardia euroa. Pääosa valmisteveroista, yhteensä 2,9 miljardia euroa, kannettiin energiatuotteista. Nestemäisistä polttoaineista veroa kertyi 2,5 miljardia euroa, kasvu 1,3 prosenttia. Nestemäisten polttoaineiden verotuottoon vaikutti moottoribensiinin ja dieselöljyn kulutuksen kasvu. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveroa Tulli kantoi 470,7 miljoonaa euroa eli edellisvuotista 7,8 prosenttia vähemmän. Tuoton pienenemiseen vaikuttivat kulutuksen lasku sekä teollisuuden käyttämän sähkön veroluokka II:n veron alennus 0,44 snt/kwh:sta 0,22 snt/kwh:iin. Tupakan kulutusmuutos suosi verokertymää Tupakkaveron kanto oli 624,1 miljoonaa euroa eli lähes edellisvuoden tasoa. Verottoman tuonnin kasvua ehkäisivät edelleen määrälliset tuontirajoitukset uusista EU-jäsenmaista. Verotuoton pienenemistä hillitsivät myös savukkeiden vähittäismyyntihintojen nousu ja kulutuksen rakennemuutos, jossa halvemman veroluokan savukkeiden, piippu- ja savuketupakan sekä itsekäärittävien savuketarvikkeiden kulutus laski ja kalliimman verotason savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden kulutus kasvoi hienoisesti. Alkoholin kulutuksen kasvu nosti taas verokertymää Alkoholiveron tuotto on jatkanut nousua vuoden 2005 notkahduksen jälkeen. Alkoholijuomaveroa kertyi 1 014,8 miljoonaa euroa, mikä on 23 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Verokertymän kasvun selittää alkoholin kulutuksen kasvu lähes kaikissa tuoteryhmissä, eniten viinien ja väkevän alkoholin kulutuksessa. Alkoholin kulutuksen kasvu ja etenkin tölkkijuomien yleistyminen vaikuttivat myös juomapakkausverokertymän kasvuun. Vuoden 2005 alusta kannettua juomapakkausveroa kannettiin 40,8 miljoonaa euroa eli 33,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Virvoitusjuomaveroa kannettiin 35,1 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Verokertymä pieneni, koska sateisena kesänä 2007 kulutus ei kasvanut edelliskesästä. Tullin kanto v. 2003 2007 Ajoneuvojen tuonti v. 2007 mrd. e 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 Uudet ajoneuvot 159 745 Käytetyt ajoneuvot 33 654 Uudet henkilöautot 120 527 Käytetyt henkilöautot 21 871 Uudet moottoripyörät 16 831 Käytetyt moottoripyörät 5 721 Uudet pakettiautot 16 775 Käytetyt pakettiautot 1 132 Uudet muut ajoneuvot 5 612 Käytetyt muut ajoneuvot 1 622 Muuttoajoneuvot 3 308 19

Kuvassa piraattiäänitteitä ja -elokuvia, jotka Vaalimaan tulli on löytänyt auton vararenkaasta. Tullin tietoon 4 652 rikosta Tullin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 4 652 rikosta (4 970/2006). Määrä on pienin viiteen vuoteen ja toiseksi pienin tilastoidun 13 vuoden ajalta. Tullin tutkimissa jutuissa oli yhteensä 4 608 rikoksesta epäiltyä (4 433/2006). Rikoksesta epäiltyjä oli eniten Itäisssä tullipiirissä, 2 108, ja seuraavaksi eniten Eteläisessä tullipiirissä, 1 395. Epäillyistä runsas puolet oli ulkomaalaisia ja ulkomaalaisista suurin osa Venäjän kansalaisia. Dopingrikosten määrä kasvaa Dopingrikosten määrä on kasvanut viitenä viimeksi kuluneena vuonna. Viime vuonna niitä paljastui 121 (115/2006). Törkeitä niistä oli sama määrä kuin edellisvuonnakin eli 12. Dopingaineita (pl. lääkeaineet) takavarikoitiin vuonna 2006 ennätysmäärä eli n. 11,96 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2007 niitä takavarikoitiin hieman yli 77 000. Eteläisessä tullipiirissä takavarikoitiin kolme neljäsosaa koko maan takavarikkomäärästä. Hormonivalmisteet salakuljetetaan maahan yleensä Bangkokista, Venäjältä, Espanjasta sekä myös Saksasta. Lääkeaineita takavarikoitiin 82 600 kappaletta, kun niitä vuotta aiemmin takavarikoitiin 178 847 kappaletta. Alkoholin salakuljetusrikoksia aiempaa vähemmän Alkoholipitoisen aineen salakuljetusrikoksia tuli tietoon 550 (654/2006). Alkoholipitoisen aineen salakuljetus on edelleen keskittynyt Itäiseen tullipiiriin, jossa lähes kaikki rikokset paljastuivat. Alkoholin takavarikkomäärä sen sijaan oli ennätysmäinen yli 115 000 litraa. Kokonaismäärää hämärtää kuitenkin kahden ns. nettiviinajutun haltuunottojen tuleminen tilastoiduksi, mikä nostaa takavarikkomäärää 111 000 litralla. Muutoin alkoholia takavarikoitiin vain hieman alle 5 000 litraa, mikä on pienin määrä viiteen vuoteen, ja pirtua 518 litraa. 20