Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 2/2014 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-608-2 ISSN 1798-3630 5/2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1 Lukijalle 1 2 Tiedon keruu ja määritelmät 2 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2013 3 4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5 4.1 Kehitys 2000 2013 5 4.2 Korkeakouluittain 6 4.3 Koulutusaloittain 9 4.4 Alueittain 14 4.5 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 16 4.6 Liikkuvuusjärjestelyt 17 4.7 Yhteistyömaat ja maanosat 20 4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi 24 4.9 Sukupuoli 24 4.10 Liikkuvuusjakson kesto 26 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 27 5.1 Kehitys 2005 2013 27 5.2 Korkeakouluittain 27 5.3 Koulutuslaoittain 29 5.4 Yhteistyömaat 30 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2013 31 0

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2013 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa www.cimo.fi. Näkökulmia korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan kansainväliseen liikkuvuuteen on julkaistu CIMOn Faktaa Express -sarjassa 2/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa vuosittain Vipunen tietokantaan tilastoja yliopistojen opettaja- ja tutkijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettajaja asiantuntijaliikkuvuudesta. Tilastot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä opetusja muun henkilökunnan kansainvälisestä liikkuvuudesta löytyvät myös Vipunen-tietokannasta kohdasta kansainvälisyys (csc.vipunen.fi). CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla www.cimo.fi Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 1

2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkä- ja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, lyhytkestoista alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Tieto opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. 2

3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2013 Yleiskuva Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä 10 189 korkeakouluopiskelijaa, heistä 5175 yliopistosta ja 5014 ammattikorkeakoulusta Lisäksi Suomesta lähti yhteensä 5 748 korkeakouluopiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden ulkomaanjaksolle, heistä 1 314 yliopistoista ja 4 434 ammattikorkeakouluista. Sekä pitkä- että lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrät ovat viime vuosina pääosin kasvaneet Suhteessa tutkintojen määrään yliopistoissa lähes joka viides opiskelija (18 ) ja ammattikorkeakouluissa joka viides opiskelija (20 ) lähtee ulkomaanjaksolle. Vuonna 2013 Suomeen tuli yli 3 kuukautta kestävälle liikkuvuusjaksolle yhteensä 9 739 ulkomaalaista opiskelijaa, heistä 5 827 yliopistoihin ja 3912 ammattikorkeakouluihin Lisäksi Suomeen tuli yhteensä 3 064 ulkomaalaista opiskelijaa lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden jaksolle, heistä 1 240 yliopistoihin ja 1 824 ammattikorkeakouluihin. Myös Suomeen tulevat opiskelijavirrat ovat viime vuosina kasvaneet. Koulutusalat Yliopistoissa eniten pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteellisellä (Suomesta 26, Suomeen 20 kaikista) ja teknillistieteellisellä alalla (Suomesta 17, Suomeen 22 kaikista). Ammattikorkeakouluissa eniten pitkäkestoista liikkuvuutta on liiketalouden ja hallinnon alalla (Suomesta 32, Suomeen 38 kaikista) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisimmat lähettäjäalat ovat yliopistoissa kauppatieteellinen (32 alan tutkinnon suorittajista) ja oikeustiede (28 ) ja aktiivisimmat vastaanottaja-alat ovat kuvataide 44 ) ja musiikki (30 ) Suhteutettuna alan kokoon aktiivisin lähettäjäala ammattikorkeakoulusektorilla on matkailu-, ravitsemis- ja talousala (51 alan tutkinnon suorittajista) ja aktiivisin vastaanottaja-ala on liiketalous ja hallinto (29 ). Alueet Suomessa Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut ja Pohjois-Suomen yliopistot. Liikkuvuusjärjestelyt EU:n Erasmus-ohjelma on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen kautta lähtee ulkomaille 53 ja tulee Suomeen 71 kaikista opiskelijoista Erasmus-ohjelman osuus on lähtevissä ulkomaanjaksoissa viime vuosian hieman kasvanut saapuvissa pienentynyt. Yli 90 liikkuvuudesta Suomesta ulkomaille kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelma, korkeakoulun omat sopimukset, opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma 3

Yli 95 liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omat sopimukset, free mover-opiskelu ja CIMOn stipendit Maat ja maanosat Kaksi kolmasosaa (65 ) opiskelijaliikkuvuudesta Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan. Euroopan osuus on pienentynyt, Aasian kasvanut. 80 prosenttia opiskelijaliikkuvuudesta ulkomailta Suomeen tulee Euroopasta. Myös Suomeen tulevassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on hiljalleen pienentynyt, Aasian vahvistunut. Suosituimmat kohdemaat ovat: Saksa, Espanja, Britannia ja Ruotsi Yleisimmät lähtömaat ovat: Saksa, Ranska, Espanja ja Italia 4

4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Kehitys 2000 2013 Vuonna 2013 Suomesta lähti ulkomaille yli 3 kuukauden jaksolle yhteensä 10 189 vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui 9 739 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä kasvoi vajaalla 200 henkilöllä edellisvuodesta. Koko 2000-luvun aikana korkeakouluopiskelijoiden vähintään 3 kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat kasvaneet lähes 50 prosentilla, vaikka kasvukäyrässä on ollut muutamia notkahduksia. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on kasvanut tasaisemmin ja nopeammin. Vuosituhannen alusta määrät ovat kaksinkertaistuneet. 12000 10000 8000 6000 4000 4805 8241 7475 7434 7555 6880 7237 6616 6032 5496 8487 8610 8232 8191 7697 9388 8667 8415 8843 8755 10123 9931 10014 10189 8990 9172 9655 9739 Suomesta Suomeen 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2000 2013 Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta tarkastelee erikseen, suurimmat erot löytyvät Suomeen tulevissa opiskelijoissa. Yliopistosektorille tulee vuosittain lähes 2 000 opiskelijaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusektorille. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa sektorit ovat lähempänä toisiaan. 5

7000 6000 5000 5827 5175 5014 4000 3000 2000 3962 3202 2918 3912 1000 1603 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 2. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2000 2013, yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 4.2 Korkeakouluittain Vuonna 2013 Suomesta ulkomaille lähtevien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna molemmilla sektoreilla: yliopistoissa 0,2 prosentilla, ammattikorkeakouluissa 3,4 prosentilla. Korkeakoulujen välillä on melko suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet viime vuodesta. Yliopistosektorilla kasvua on ollut enimmillään yli 32 prosenttia viime vuodesta ja vähennystä suurimmillaan 12 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut enimmillään 23 prosenttia ja vähennystä enimmillään lähes 30 prosenttia. Suomeen saapuvien määrä kasvoi vuodesta 2012 vain hyvin vähän. Tässä suhteessa vuosi 2013 oli poikkeuksellinen; tähän saakka Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet reippaammin yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Suomesta 2013 Muutos 2012 13, Suomeen 2013 Muutos 2012 13, Kaikki korkeakoulut yhteensä 10189 1,7 9739 0,9 Yliopistot yhteensä 5175 0,2 5827 0,0 Helsingin yo 929-6,4 1057 0,9 Jyväskylän yo 440-12,5 428 3,1 Oulun yo 342-5,0 496 7,8 6

Tampereen yo 422 0,5 435-0,2 Åbo Akademi 186 31,9 247-4,6 Vaasan yo 219 6,3 187 5,6 Lapin yo 153-2,5 268 14,0 Tampereen teknillinen yo 290 10,3 429-4,9 Lappeenrannan teknillinen yo 207 8,4 227 1,8 Svenska hhs 218 3,3 141-14,5 Aalto-yo 870 1,6 880-6,1 Itä-Suomen yo 250-3,8 452-5,8 Turun yo 577 10,5 475 8,0 Taide yo 72-11,1 105 4,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 5014 3,4 3912 2,2 Arcada - Nylands svenska yhs 74-14,9 55 14,6 Centria amk 98-3,0 73-13,1 Diakonia-amk 109 4,8 31 14,8 Haaga-Helia amk 554 7,8 310 1,6 Humanistinen amk 52-28,8 61 29,8 Hämeen amk 164-7,9 148 5,7 Jyväskylän amk 270 7,6 317-1,2 Kajaanin amk 88-8,3 71-14,5 Karelia-amk 101 21,7 82 12,3 Kemi-Tornion amk 46-22,0 52-17,5 Kymenlaakson amk 147 0,7 103-3,7 Lahden amk 314 15,0 158 3,3 Laurea-amk 280 12,9 245 5,2 Metropolia amk 474 4,6 373 27,7 Mikkelin amk 157 9,0 137-5,5 Oulun seudun amk 186 1,6 251 11,1 Rovaniemen amk 148 23,3 82-7,9 Saimaan amk 237-9,9 154 2,0 Satakunnan amk 206 9,6 135-3,6 Savonia amk 201 21,1 187 20,6 Seinäjoen amk 172 21,1 184-13,6 Tampereen amk 333-3,8 275-6,5 Turun amk 373-11,6 306-8,1 Vaasan amk 129 20,6 51-1,9 Yhs Novia 101-2,9 71 31,5 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2012 2013 korkeakouluittain Taulukossa 2 alla tarkastellaan aktiivisuutta kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa suhteuttamalla ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja 7

opiskelijoiden määrään. Absoluuttiset luvut eivät ota huomioon korkeakoulujen välisiä kokoeroja, suhteellisilla luvuilla on luontevampaa verrata korkeakouluja. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrät on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokannasta. Opiskelijoiden määrät ovat yliopistosektorilla vuoden 2012 ja ammattikorkeakoulusektorilla vuoden 2013 lukuja. Mukaan on laskettu vain tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärät. Uusien opiskelijoiden määrät ovat vuoden 2012 tietoja. Yliopistoissa saatavilla on vain uudet alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä (ei jatkotutkintojen suorittajia), ammattikorkeakoulujen luvuissa ovat mukana uudet ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat. Tutkintojen määrät ovat vuoden 2013 tietoja. Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 yhteensä Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Helsingin yo 25,5 16,0 2,7 29,0 18,2 3,1 Jyväskylän yo 22,7 15,4 3,3 22,1 15,0 3,2 Oulun yo 19,9 13,5 2,3 28,9 19,5 3,4 Tampereen yo 28,1 17,8 2,9 28,9 18,4 3,0 Åbo Akademi 20,3 18,0 2,8 26,9 23,8 3,7 Vaasan yo 27,4 24,3 4,3 23,4 20,7 3,7 Lapin yo 33,9 16,4 3,3 59,4 28,8 5,7 Tampereen teknillinen yo 28,1 18,7 2,8 41,5 27,7 4,2 Lappeenrannan teknillinen yo 29,0 19,6 4,2 31,8 21,5 4,6 Svenska hhs 61,8 44,0 9,2 39,9 28,4 6,0 Aalto-yo 40,4 25,4 4,4 40,8 25,7 4,5 Itä-Suomen yo 11,4 9,2 1,7 20,5 16,7 3,1 Turun yo 26,9 17,6 3,4 22,1 14,5 2,8 Taideyo 26,1 17,5 3,6 38,0 25,5 5,3 Ammattikorkeakoulut 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 yhteensä Arcada - Nylands svenska yhs 14,9 18,1 3,1 11,1 13,4 2,3 Centria amk 10,8 19,0 2,9 8,1 14,1 2,2 Diakonia-amk 14,0 16,0 3,5 4,0 4,6 1,0 Haaga-Helia amk 24,0 33,6 5,5 13,4 18,8 3,1 Humanistinen amk 13,4 19,5 3,6 15,8 22,9 4,2 Hämeen amk 11,1 14,6 2,4 10,0 13,2 2,2 Jyväskylän amk 17,0 23,2 3,8 20,0 27,3 4,5 Kajaanin amk 17,0 25,1 4,0 13,7 20,3 3,3 Karelia-amk 12,1 14,5 2,6 9,8 11,8 2,1 8

Kemi-Tornion amk 6,2 9,9 1,7 7,1 11,2 1,9 Kymenlaakson amk 14,8 19,8 3,5 10,4 13,9 2,4 Lahden amk 24,0 32,0 6,0 12,1 16,1 3,0 Laurea-amk 14,8 18,5 3,6 13,0 16,2 3,2 Metropolia amk 12,1 17,4 2,9 9,5 13,7 2,3 Mikkelin amk 14,7 17,9 3,6 12,9 15,6 3,2 Oulun seudun amk 10,4 12,6 2,4 14,0 17,1 3,2 Rovaniemen amk 17,4 24,3 4,6 9,6 13,4 2,5 Saimaan amk 31,3 38,0 7,7 20,4 24,7 5,0 Satakunnan amk 15,4 19,6 3,6 10,1 12,8 2,4 Savonia amk 14,4 15,8 3,2 13,4 14,7 3,0 Seinäjoen amk 14,7 23,5 3,5 15,7 25,1 3,7 Tampereen amk 16,9 17,6 3,5 13,9 14,6 2,9 Turun amk 17,5 20,5 3,9 14,3 16,8 3,2 Vaasan amk 18,3 23,8 3,9 7,2 9,4 1,5 Yhs Novia 13,7 17,5 2,7 9,6 12,3 1,9 Taulukko 2. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 korkeakouluittain Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään suhteuttaminen antavat erilaisen kuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuudesta. Kun liikkuvuusluvut suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain 26 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa vain noin 16 prosenttia. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen tai opiskelijoiden määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluissa aloittaa moni uusi opiskelija, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon. Osa siis jättää opinnot kesken tai vaihtaa opiskelupaikkaa. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on suuria eroja korkeakoulujen välillä liikkuvuusaktiivisuudessa. 4.3 Koulutusaloittain Yliopistoissa eniten kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteen ja teknillistieteellisellä alalla. Teknillistieteellisellä alalla on runsaasti nimenomaan pitkäkestoisia, yli 3 kuukautta kestäviä jaksoja. Lyhytkestoisia alle 3 kuukauden mittaisia jaksoja teknillistieteellisellä alalla tehdään vain vähän (ks. luku 5.3) kun taas kauppatieteen alalla opiskelijat tekevät runsaasti sekä pitkä- että lyhytkestoisia jaksoja. 9

Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Teologinen 24 0,5 9 0,2 Humanistinen 820 15,8 632 10,8 Taideteollinen 135 2,6 149 2,6 Musiikkiala 55 1,1 78 1,3 Teatteri- ja tanssiala 10 0,2 6 0,1 Kasvatustieteellinen 249 4,8 368 6,3 Liikuntatieteellinen 29 0,6 40 0,7 Yhteiskuntatieteellinen 648 12,5 734 12,6 Psykologia 64 1,2 73 1,3 Terveystieteet 29 0,6 42 0,7 Oikeustieteellinen 298 5,8 302 5,2 Kauppatieteellinen 1353 26,1 1161 19,9 Luonnontieteellinen 294 5,7 523 9,0 Maatalous-metsätieteellinen 119 2,3 178 3,1 Teknillistieteellinen 884 17,1 1259 21,6 Lääketieteellinen 102 2,0 109 1,9 Hammaslääketieteellinen 6 0,1 20 0,3 Eläinlääketieteellinen 11 0,2 34 0,6 Farmasia 36 0,7 87 1,5 Kuvataideala 9 0,2 23 0,4 Tuntematon 0 0,0 0 0,0 Yliopistot yhteensä 5175 100,0 5827 100,0 Taulukko 3. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Ammattikorkeakouluissa eniten kansainvälistä liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen on liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoissa alle 3 kuukauden mittaisissa liikkuvuusjaksoissa liiketalouden ja hallinnon ala ei korostu yhtä voimakkaasti (ks. luku 5.3). Eniten ammattikorkeakouluopiskelijoita lähtee lyhytkestoiselle jaksolle tekniikan ja liikenteen alalta. 10

Liikkuvuus Suomesta 2013 Osuus, Liikkuvuus Suomeen 2013 Osuus, Humanistinen ja kasvatusala 64 1,3 29 0,7 Kulttuuriala 525 10,5 436 11,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1603 32,0 1475 37,7 Luonnontieteiden ala 98 2,0 93 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala 924 18,4 875 22,4 Luonnonvara- ja ympäristöala 103 2,1 59 1,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 917 18,3 633 16,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 780 15,6 311 7,9 Muu/tuntematon 0 0,0 1 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 5014 100,0 3912 100,0 Taulukko 4. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 2013 Yliopistosektorilla suurimmat muutokset edellisen vuoden liikkuvuuslukuihin ovat usein pienillä aloilla, joissa muutaman opiskelijan muutos aiheuttaa suuren prosentuaalisen muutoksen. Suurista opintoaloista kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla liikkuvuus Suomesta on lisääntynyt viime vuodesta, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä ja luonnontieteellisellä vähentynyt. Kun vertaa Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien määrää, yliopistosektorilla humanistinen ja kauppatieteellinen ala lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Vastaavasti yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja teknillistieteellinen ala vastaanottavat enemmän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulusektorilla erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä liiketalouden ja hallinnon ala ovat selkeimmin kasvattaneet Suomesta ulkomaille lähteneiden määrää 2013. Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet voimakkaimmin kulttuurialalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Ammattikorkeakoulusektorilla kaikki alat lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Suomesta 2013 Muutos 2012 2013, Suomeen 2013 Muutos 2012 2013, Kaikki korkeakoulut yhteensä 10189 1,7 9739 0,9 Yliopistot yhteensä 5175 0,2 5827 0,0 Teologinen 24-22,6 9-18,2 Humanistinen 820-6,6 632-18,7 Taideteollinen 135 5,5 149-14,4 Musiikkiala 55-3,5 78 13,0 Teatteri- ja tanssiala 10-9,1 6 0,0 Kasvatustieteellinen 249 5,1 368 13,6 Liikuntatieteellinen 29-21,6 40 17,6 Yhteiskuntatieteellinen 648-0,8 734 9,9 Psykologia 64 18,5 73-26,3 Terveystieteet 29-9,4 42-20,8 Oikeustieteellinen 298 1,4 302 22,8 11

Kauppatieteellinen 1353 3,4 1161-3,4 Luonnontieteellinen 294-2,6 523 21,3 Maatalous-metsätieteellinen 119-21,2 178 0,6 Teknillistieteellinen 884 2,9 1259-3,1 Lääketieteellinen 102 64,5 109-14,2 Hammaslääketieteellinen 6 20,0 20 25,0 Eläinlääketieteellinen 11 10,0 34 30,8 Farmasia 36 9,1 87 40,3 Kuvataideala 9-30,8 23-11,5 Tuntematon 0-100,0 0 - Ammattikorkeakoulut yhteensä 5014 3,4 3912 2,2 Humanistinen ja kasvatusala 64-4,5 29-19,4 Kulttuuriala 525-1,1 436 14,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1603 6,5 1475 0,2 Luonnontieteiden ala 98 1,0 93-13,9 Tekniikan ja liikenteen ala 924 0,3 875 9,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 103-2,8 59-42,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 917-1,6 633 6,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 780 12,7 311-5,8 Muu/tuntematon 0-1 -83,3 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2012 2013 koulutusaloittain Taulukossa 6 alla on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Tarkemmin menetelmästä on kerrottu kappaleessa 4.2 sivuilla 8-9. Yliopistosektorilla erityisesti oikeustieteen ja kauppatieteen opiskelijat ovat aktiivisia lähtemään ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä liiketalouden ja hallinnon opiskelijat. Aktiivisimpia ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistosektorilla laskentatavasta hieman riippuen oikeustiede, kuvataideala, musiikkiala sekä eläinlääketieteellinen. Ammattikorkeakoulusektorilla liiketalous ja hallinnon ala sekä matkailu-, ravitsemisja talousala ovat myös aktiivisimmat vastaanottaja-alat. 12

Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin suhteessa opiskelijoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin suhteessa tutkintoihin, suhteessa opiskelijoihin, Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 18,8 3,4 18,8 18,0 3,2 Yliopistot yhteensä 26,1 17,6 3,2 29,4 19,8 3,6 Teologinen 8,6 4,9 0,9 3,2 1,8 0,3 Humanistinen 32,7 19,5 3,4 25,2 15,1 2,6 Taideteollinen 33,7 21,0 4,4 37,2 23,1 4,8 Musiikkiala 32,5 21,2 4,1 46,2 30,1 5,8 Teatteri- ja tanssiala 16,4 9,9 2,5 9,8 5,9 1,5 Kasvatustieteellinen 11,8 7,6 1,8 17,5 11,2 2,6 Liikuntatieteellinen 18,8 13,1 3,4 26,0 18,1 4,8 Yhteiskuntatieteellinen 32,6 21,3 3,6 36,9 24,2 4,0 Psykologia 33,5 12,6 3,2 38,2 14,4 3,7 Terveystieteet 6,9 3,9 1,0 10,0 5,6 1,4 Oikeustieteellinen 60,7 27,7 6,3 61,5 28,1 6,4 Kauppatieteellinen 47,2 32,2 6,7 40,5 27,6 5,7 Luonnontieteellinen 8,8 9,1 1,2 15,6 16,2 2,2 Maatalous-metsätieteellinen 25,7 19,9 3,4 38,4 29,7 5,1 Teknillistieteellinen 25,2 17,1 2,7 35,9 24,4 3,8 Lääketieteellinen 25,4 12,5 1,7 27,1 13,4 1,9 Hammaslääketieteellinen 5,7 4,1 0,6 18,9 13,7 2,0 Eläinlääketieteellinen 18,6 7,3 1,9 57,6 22,5 5,8 Farmasia 12,1 8,4 2,0 29,3 20,4 4,8 Kuvataideala 19,6 17,3 3,2 50,0 44,2 8,2 Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,6 20,3 3,6 12,2 15,8 2,8 Humanistinen ja kasvatusala 14,1 22,5 3,7 6,4 10,2 1,7 Kulttuuriala 20,5 24,6 4,8 17,0 20,4 4,0 Yhteiskuntatieteiden, 22,7 31,7 5,6 20,9 29,2 5,1 liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 7,4 12,0 1,7 7,0 11,4 1,6 Tekniikan ja liikenteen ala 11,4 15,5 2,3 10,8 14,7 2,2 Luonnonvara- ja ympäristöala 12,2 15,8 2,5 7,0 9,1 1,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,6 11,0 2,4 6,7 7,6 1,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 35,6 51,1 9,6 14,2 20,4 3,8 Taulukko 6. Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2013 koulutusaloittain 13

4.4 Alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois- Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 2. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Etelä-Suomeen, jossa on myös eniten oppilaitoksia. Yliopistosektorilla 44 prosenttia kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista tehdään Etelä-Suomen korkeakouluista, ammattikorkeakoulusektorilla 48 prosenttia. Vastaavasti yliopistoihin tulevista ulkomaanjaksoista 41 prosenttia tulee Etelä-Suomen alueelle, ammattikorkeakouluihin tulevista 42 prosenttia. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille on vuosina 2012 2013 kasvanut yliopistosektorilla vain Länsi-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus Suomesta ulkomaille on kasvanut kaikilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on puolestaan yliopistosektorilla kasvanut Pohjois- ja Länsi-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla Etelä- ja Itä-Suomessa. Suomesta Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos 2012 13, Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos 2012 13, Etelä-Suomi 2296 2331-1,5 2405 2339 2,8 Länsi-Suomi 2134 2055 3,8 1682 1661 1,3 Itä-Suomi 250 260-3,8 459 393 16,8 Pohjois-Suomi 495 517-4,3 468 458 2,2 Kaikki alueet yhteensä 5175 5163 0,2 5014 4851 3,4 Taulukko 7. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille alueittain 2012 2013 Suomeen Yliopistot Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos 2012-13, Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2013 Liikkuvuus 2012 Muutos 2012-13, Etelä-Suomi 2410 2474-2,6 1638 1503 9,0 Länsi-Suomi 2201 2178 1,1 1412 1491-5,3 Itä-Suomi 452 480-5,8 406 373 8,8 Pohjois-Suomi 764 695 9,9 456 461-1,1 Kaikki alueet yhteensä 5827 5827 0,0 3912 3828 2,2 Taulukko 8. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen alueittain 2012 2013 2 Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Centria amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Karelia amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 14

Kuvioissa 3 ja 4 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät opiskelijoiden, tutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrään. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat itää ja pohjoista aktiivisempia. Tämä on näkynyt jo useampana vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot eivät ole yhtä selkeät. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisin alue on Länsi-Suomi, yliopistosektorilla Pohjois-Suomi. Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,9 3,2 3,5 4,0 2,6 1,7 3,2 3,6 9,2 16,2 16,1 20,3 22,5 12,0 13,9 15,9 16,8 14,3 17,8 20,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 11,4 22,8 25,6 32,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuvio 3. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 15

Yliopistot Ammattikorkeakoulut suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, suhteessa uusiin opiskelijoihin, suhteessa opiskelijoihin, suhteessa tutkintoihin, 2,8 2,8 3,0 2,7 4,0 3,1 3,3 3,8 15,7 14,3 17,0 15,3 11,7 12,3 13,4 11,5 22,0 16,7 18,4 21,5 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi suhteessa uusiin opiskelijoihin, 20,5 26,4 35,2 33,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuvio 4. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 4.5 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 40 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain runsas 14 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vain pieni osa on harjoittelua. Harjoittelu Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, Suomesta Vaihtoopiskelu Suomeen Vaihtoopiskelu Harjoittelu Yliopistot 4437 738 14,3 5715 112 1,9 Ammattikorkeakoulut 2990 2024 40,4 3594 318 8,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä 7427 2762 27,1 9309 430 4,4 Taulukko 9. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 2013 Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, 16

Yliopistosektorilla vaihto-opiskelumäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012 niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeenkin. Harjoittelu on sen sijaan lisääntynyt. Sekä vaihto-opiskelu että harjoittelu ovat lisääntyneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulusektorilla ainoastaan Suomeen tulevien harjoittelijoiden määrä on pienentynyt edellisvuodesta. Yliopistot Suomesta Suomeen 2013 2012 Muutos, 2013 2012 Muutos, Vaihto-opiskelu 4437 4452-0,3 5715 5742-0,5 Harjoittelu 738 711 3,8 112 85 31,8 Taulukko 10. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys yliopistoissa 2012 13 Ammattikorkeakoulut Suomesta Suomeen 2013 2012 Muutos, 2013 2012 Muutos, Vaihto-opiskelu 2990 2931 2,0 3594 3472 3,5 Harjoittelu 2024 1920 5,4 318 441-27,9 Taulukko 11. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys ammattikorkeakouluissa 2012 2013 4.6 Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut pääasiassa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplusohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja Suomesta lähteviä opiskelijoita. Suomeen saapuvat hyödyntävät kohtalaisesti myös CIMO:n stipendejä. Suomesta amk yo yo+amk lkm lkm lkm Erasmus 2914 58,1 2511 48,5 5425 53,2 Nordplus 113 2,3 431 8,3 544 5,3 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) 957 19,1 1088 21,0 2045 20,1 vaihtosopimus ISEP 0 0,0 82 1,6 82 0,8 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 110 2,2 95 1,8 205 2,0 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, 12 0,2 29 0,6 41 0,4 Alfa) Leonardo da Vinci 0 0,0 0 0,0 0 0,0 ASLA/Fulbright 0 0,0 2 0,0 2 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 42 0,8 100 1,9 142 1,4 IAESTE 0 0,0 17 0,3 17 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 2 0,0 4 0,1 6 0,1 (AIESEC, FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 11 0,2 141 2,7 152 1,5 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 53 1,1 121 2,3 174 1,7 17

Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 796 15,9 514 9,9 1310 12,9 Tuntematon 4 0,1 40 0,8 44 0,4 Yhteensä 5014 100,0 5175 100,0 10189 100,0 Taulukko 12. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta ulkomaille ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Suomeen amk yo amk+yo lkm lkm lkm Erasmus 2999 76,7 3937 67,6 6936 71,2 Nordplus 7 0,2 68 1,2 75 0,8 Korkeakoulun oma (kahdenkeskinen tai monenkeskinen) 674 17,2 1037 17,8 1711 17,6 vaihtosopimus ISEP 0,0 58 1,0 58 0,6 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 115 2,9 210 3,6 325 3,3 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 8 0,2 48 0,8 56 0,6 Leonardo da Vinci 12 0,3 0 0,0 12 0,1 ASLA/Fulbright 6 0,2 1 0,0 7 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 45 1,2 79 1,4 124 1,3 IAESTE 2 0,1 4 0,1 6 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto (AIESEC, 0 0,0 0 0,0 0 0,0 FIMSIC, Nordpraktik ym.) CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 5 0,1 9 0,2 14 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 25 0,6 372 6,4 397 4,1 Tuntematon 14 0,4 4 0,1 18 0,2 Yhteensä 3912 100,0 5827 100,0 9739 100,0 Taulukko 13. Liikkuvuusjärjestelyt ulkomailta Suomeen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2013 Vuonna 2013 liikkuvuusmäärät Suomesta ulkomaille kasvoivat kaikissa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä lukuun ottamatta korkeakoulun omia sopimuksia. Suomeen tulevassa opiskelijaliikkuvuudessa Nordplusohjelman luvut pienenivät entisestään. Suomesta Suomeen 2013 2012 Muutos 2012 2013, 2013 2012 Muutos 2012 2013, Erasmus 5425 5342 1,6 6936 6960-0,3 Korkeakoulun oma sopimus 2045 2076-1,5 1711 1595 7,3 Free mover 1310 1186 10,5 397 395 0,5 Nordplus 544 474 14,8 75 84-10,7 Taulukko 14. Kehitys 2012 13 suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 18

Euroopan unionin Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu runsaan kymmenesosan. Viime vuosina Erasmus on hieman kasvattanut suhteellista osuuttaan liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee yli 70 prosenttia kaikista Suomeen tulevista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin hiljalleen pienentynyt. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista. 2007 43,1 22,5 12,9 6,5 15,0 2009 47,8 21,7 13,5 5,1 11,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover 2011 51,1 21,1 12,8 5,1 9,9 Nordplus Muut 2013 53,2 20,1 12,9 5,3 8,5 0 20 40 60 80 100 Kuvio 5. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 2007 2013 19

2007 76,7 2,5 10,9 6,6 3,3 2009 73,9 13,8 3,0 4,4 4,9 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus 2011 72,6 16,3 3,3 3,8 4,0 Free mover CIMO:n ohjelmat ja stipendit Muut 2013 71,2 17,6 3,3 3,8 4,1 0 20 40 60 80 100 Kuvio 6. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta 2007 2013 4.7 Yhteistyömaat ja maanosat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat suuntaavat yhä edelleen vahvasti Euroopan maihin. Suosituimmista kohdemaista noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada, Korea ja Japani. 20 yleisintä kohdemaata kattavat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on enemmän itäisen Euroopan maita kuten Tsekki, Puola, Unkari ja Liettua. Siellä on myös Euroopan ulkopuolisia maita vähemmän kuin kohdemaiden listalla. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus Suomesta; tästä kertoo mm. se, että taulukon 20 yleisintä lähtömaata kattavat 84 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta. 20

Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa 542 568 1110 Saksa 555 868 1423 Espanja 434 251 685 Ranska 552 732 1284 Britannia 334 305 639 Espanja 394 518 912 Ruotsi 171 399 570 Italia 133 372 505 Ranska 170 357 527 Venäjä 264 228 492 Alankomaat 286 210 496 Kiina 161 243 404 Yhdysvallat 146 313 459 Tsekki 170 234 404 Kiina 173 212 385 Alankomaat 200 132 332 Itävalta 155 171 326 Itävalta 128 184 312 Venäjä 170 130 300 Belgia 157 146 303 Thaimaa 201 91 292 Korean tasavalta 136 106 242 Kanada 119 127 246 Puola 99 142 241 Korean tasavalta 112 115 227 Britannia 104 119 223 Belgia 105 104 209 Unkari 82 106 188 Tanska 87 115 202 Turkki 66 102 168 Japani 83 113 196 Japani 48 118 166 Italia 83 111 194 Liettua 69 83 152 Unkari 96 83 179 Portugali 76 75 151 Tsekki 71 94 165 Yhdysvallat 20 131 151 Irlanti 84 71 155 Kreikka 49 68 117 Taulukko 15. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2013 Euroopan osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on 2000-luvulla laskenut, kunnes 2010 Euroopan osuus on taas hieman kasvanut. Noin kaksi kolmasosaa liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan mahan. Aasian maat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan suomalaisopiskelijoiden kohteena. Kohdemaanosissa on pieniä eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: ammattikorkeakouluopiskelijat lähtevät useammin Aasiaan ja Afrikkaan, yliopisto-opiskelijat puolestaan Pohjois-Amerikkaan. 21

2013 65,7 18,8 6,9 3,6 3,0 1,6 2012 66,4 17,2 7,7 3,5 3,0 1,7 2011 65,0 17,5 7,7 4,1 3,2 2,1 2010 63,5 17,7 7,7 4,7 3,5 2,3 2009 65,5 16,5 7,4 4,4 3,6 2,1 2008 67,8 14,5 8,0 3,6 3,0 2,5 2007 68,7 13,2 7,7 3,9 3,5 2,5 2006 72 11,8 7,2 2,63,3 2,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Afrikka Lat. Amer ja Karibia Oseania Kuvio 7. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain 2006 2013 AMK YO YHT Suomesta lkm lkm lkm Aasia 1020 20,3 900 17,4 1920 18,8 Afrikka 275 5,5 96 1,9 371 3,6 Eurooppa 3235 64,5 3458 66,8 6693 65,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 132 2,6 177 3,4 309 3,0 Pohjois-Amerikka 265 5,3 440 8,5 705 6,9 Oseania 65 1,3 103 2,0 168 1,6 Tuntematon 22 0,4 1 0,0 23 0,2 Kaikki yhteensä 5014 100,0 5175 100,0 10189 100,0 Taulukko 16. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Ulkomailta Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus painottuu lähteviä virtoja enemmän Eurooppaan, joskin maanosan osuus on ollut laskussa 2000-luvulla. Ammattikorkeakoulujen saapuvat opiskelijat tulevat yliopistoja useammin jostakin Euroopan maasta. Yliopistoihin opiskelijat puolestaan tulevat hieman ammattikorkeakouluja enemmän Aasiasta ja Amerikasta. 22

2013 80,0 13,3 2,1 2,5 1,4 2012 80,9 12,2 1,9 3,1 1,5 2011 81,8 11,7 1,7 3,2 1,1 2010 83,7 10,1 1,7 3,0 1,2 2009 82,4 9,7 1,7 2,9 1 2008 84,4 9,3 1,5 3,0 1,1 2007 86,3 8 1,6 2,9 0,9 2006 87 7,4 1,6 2,7 1,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Lat.Amer. Ja Karibia Afrikka Oseania Kuvio 8. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain 2006 2013 Suomeen AMK YO YHT lkm lkm lkm Aasia 497 12,7 798 13,7 1295 13,3 Afrikka 59 1,5 73 1,3 132 1,4 Eurooppa 3265 83,5 4530 77,7 7795 80,0 Latinalainen Amerikka ja Karibia 48 1,2 156 2,7 204 2,1 Pohjois-Amerikka 41 1,0 207 3,6 248 2,5 Oseania 2 0,1 53 0,9 55 0,6 Tuntematon 0 0,0 10 0,2 10 0,1 Kaikki maat yhteensä 3912 100,0 5827 100,0 9739 100,0 Taulukko 17. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 23

4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla eniten liikkuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelor-vaiheessa olevat opiskelijat. Vajaa kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä, joskin osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterivaiheessa opintojaan on kolmasosa lähtevistä opiskelijoista. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain vajaat 3 prosenttia. Suomen yliopistoihin tulevat jakaantuvat tasaisemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. Suomesta Suomeen 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Alempi korkeakoulututkinto (yo) 62,6 64,2 66,2 52,9 55,0 54,8 Ylempi korkeakoulututkinto (yo) 34,9 32,6 31,2 44,3 42,2 42,0 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2,5 3,1 2,6 2,7 2,9 3,2 Yliopistot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N 5175 5163 5089 5827 5827 5475 Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten 97,5 97,9 97,9 94,8 95,1 98,9 koulutus) Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten 2,1 1,8 1,8 0,8 1,3 0,1 koulutus) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0,4 0,3 0,2 2,2 1,6 0,7 Tuntematon 0,0 0,0 0,1 2,1 2,0 0,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N 5014 4851 4842 3912 3828 3697 Taulukko 18. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen (yo) ja koulutuksen tyypin (amk) mukaan 2011 2013,. 4.9 Sukupuoli Miehet osallistuvat kansainväliseen liikkuvuuteen naisopiskelijoita vähemmän. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden joukossa heitä on vain vajaat 40 prosenttia, kun 46 prosenttia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 3. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (44 ) on miehiä. 2013 2011 2009 2007 Suomesta 37 36 35 34 Suomeen 44 43 44 46 Taulukko 19. Miesten osuus liikkuvista opiskelijoista 2007 2013 Kuvioissa 9 ja 10 alla on tarkasteltu mies- ja naisopiskelijoiden aktiivisuutta lähteä ulkomaanjaksolle erikseen kullakin koulutusalalla. Prosenttiluvut on saatu suhteuttamalla alalta ulkomaille lähtevien miesopiskelijoiden määrä alan kaikkien miesopiskelijoiden määrään. Naisopiskelijoiden aktiivisuusprosentit 3 Lähde: Vipunen-tietokanta (http://vipunen.csc.4,6fi/fi-fi/pages/default.aspx). Tieto vuoden 2012 (yo) ja 2013 (amk) opiskelijoista. 24

on laskettu samoin. Yliopistosektorilla naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla lukuun ottamatta terveystieteitä ja tanssi- ja teatterialaa. Ammattikorkeakoulusektorilla niin ikään naiset ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle paitsi kahdella alalla, joilla luvut ovat tasan, sosiaali- ja terveysalalla sekä luonnontieteissä. Sukupuolella on siis merkitystä valmiudessa lähteä ulkomaille: naiset ovat miehiä halukkaampia kansainvälistymään riippumatta siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen tai onko alalla yleisesti ottaen runsaasti kansainvälistä liikkuvuutta. Kuvataideala 2,7 3,6 Farmasia 1,7 2,1 Eläinlääketieteellinen 1,6 1,9 Hammaslääketieteellinen 0,3 0,8 Lääketieteellinen 1,3 2,1 Teknillistieteellinen 2,4 3,7 Maatalous-metsätieteellinen 3,1 3,6 Luonnontieteellinen 0,9 1,8 Kauppatieteellinen 5,8 7,8 Oikeustieteellinen 3,8 8,0 Terveystieteet Psykologia 1,5 0,9 2,2 3,5 Miehet Naiset Yhteiskuntatieteellinen 3,1 3,8 Liikuntatieteellinen 3,0 4,0 Kasvatustieteellinen 1,6 1,8 Teatteri- ja tanssiala 2,7 2,3 Musiikkiala 3,9 4,3 Taideteollinen 2,5 5,3 Humanistinen 2,1 3,9 Teologinen 0,6 1,1 Yliopistot yhteensä 2,6 3,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuvio 9. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain, 25

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7,8 10,1 Sosiaali- ja terveysala 2,4 2,4 Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 1,8 2,1 3,1 3,2 Luonnontieteiden ala Liiketalouden ja hallinnon ala 1,7 1,7 5,1 5,9 Miehet Naiset Kulttuuriala 3,0 5,7 Humanistinen ja kasvatusala Ammattikorkeakoulut yhteensä 2,3 2,8 4,1 4,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 10. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain, 4.10 Liikkuvuusjakson kesto Ulkomaanjaksojen Suomesta ulkomaille keskikesto on 5,0 kuukautta ja ulkomailta Suomeen 5,3 kuukautta. Yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin noin kuukauden pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden. Vaihto-opiskelujaksot ovat harjoittelujaksoja pidempiä. Samat erot sektoreiden ja liikkuvuusjakson sisällön mukaan ovat olleet näkyvissä jo useamman vuoden. Suomesta, kk Kaikki ulkomaanjaksot yhteensä 5,0 5,3 Yliopistojen ulkomaanjaksot 5,4 5,7 Ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksot 4,6 4,9 Vaihto-opiskelujaksot 5,5 5,4 Harjoittelujaksot 3,8 3,9 Suomeen, kk Taulukko 20. Liikkuvuusjaksojen keskimääräinen kesto 2013, kuukautta 26

5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5.1 Kehitys 2005 2013 Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Korkeakoulujen lyhytkestoiset ovat viime vuosina lisääntyneet, vaikka Suomesta ulkomaille suuntautuvissa jaksoissa tapahtuikin vuonna 2013 notkahdus. Suomen korkeakouluista lähdetään lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle selvästi aktiivisemmin kuin tänne tullaan ulkomailta. 7000 6263 6000 5761 5748 5000 4671 4354 4638 4623 4949 4000 3539 Suomesta 3000 3064 Suomeen 2000 1000 1188 1349 1295 1533 1792 2242 2481 2528 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2005 2013 5.2 Korkeakouluittain Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus painottuu ammattikorkeakouluihin. 77 prosenttia jaksoista ulkomaille tehdään ja 60 prosenttia jaksoista ulkomailta Suomeen tehdään ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa ulkomaille alle 3 kuukauden jaksolle lähtee lähes yhtä moni opiskelija kuin pitkäkestoisillekin liikkuvuusjaksoille. Vuonna 2013 lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomaille pieneni sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Vastaavasti liikkuvuus Suomeen lisääntyi kummallakin sektorilla. 27

Suomesta 2013 Muutos 2012 2013, Suomeen 2013 Muutos 2012 2013, Kaikki korkeakoulut yhteensä 5748-8,2 3064 21,2 Yliopistot yhteensä 1314-13,9 1240 26,1 Helsingin yo 356-36,2 396 18,2 Jyväskylän yo 68-37,0 338 55,8 Oulun yo 25-52,8 31-6,1 Tampereen yo 61-20,8 14 1300,0 Åbo Akademi 17 183,3 1-50,0 Vaasan yo 20 400,0 41-26,8 Lapin yo 43-44,2 87-2,2 Tampereen teknillinen yo 48 269,2 29-12,1 Lappeenrannan teknillinen yo 4-33,3 20-9,1 Svenska hhs 48 92,0 4 300,0 Aalto-yo 216-14,6 32 6,7 Itä-Suomen yo 74 15,6 75 47,1 Turun yo 133 14,7 166 97,6 Taideyo 201 21,1 6-79,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4434-6,4 1824 18,1 Arcada - Nylands Svenska Yhs 69 7,8 9-79,5 Centria amk 145 14,2 69 19,0 Diakonia-amk 0-100,0 12-29,4 Haaga-Helia amk 681-2,6 95 86,3 Humanistinen amk 23-4,2 5 - Hämeen amk 89 0,0 162 55,8 Jyväskylän amk 308-10,2 168 34,4 Kajaanin amk 32-49,2 3-50,0 Karelia-amk 248 23,4 139 52,7 Kemi-Tornion amk 41 41,4 25 25,0 Kymenlaakson amk 90-35,3 31 138,5 Lahden amk 356 44,7 63-53,3 Laurea-amk 93-7,0 34-12,8 Metropolia amk 608-5,9 287 127,8 Mikkelin amk 133 3,1 151 1,3 Oulun seudun amk 51-27,1 49-9,3 Rovaniemen amk 38 137,5 12-61,3 Saimaan amk 95-13,6 84-4,5 Satakunnan amk 35-60,7 4-86,2 Savonia amk 134-56,6 46-27,0 Seinäjoen amk 289-8,8 88 528,6 Tampereen amk 510-15,4 214 11,5 28

Turun amk 32-5,9 19-52,5 Vaasan amk 99 41,4 1-97,8 Yhs Novia 235 7,3 54 390,9 Taulukko 21. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2012 2013 korkeakouluittain 5.3 Koulutuslaoittain Yliopistosektorilla eniten lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille tehdään humanistisella ja kauppatieteen aloilla, lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomeen tehdään eniten humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla. Taideteollisella, luonnontieteellisellä ja kuvataiteen aloilla on selvästi enemmän lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille kuin yli 3 kuukautta kestäviä pitkäkestoisia jaksoja. Sen sijaan esimerkiksi teknillistieteellisellä alalla on lyhytkestoisia jaksoja Suomesta ja Suomeen selvästi vähemmän kuin pitkäkestoisia. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Teologinen 6 0,5 0 0,0 Humanistinen 171 13,0 332 26,8 Taideteollinen 104 7,9 18 1,5 Musiikkiala 49 3,7 0 0,0 Teatteri- ja tanssiala 53 4,0 0 0,0 Kasvatustieteellinen 64 4,9 15 1,2 Liikuntatieteellinen 4 0,3 7 0,6 Yhteiskuntatieteellinen 110 8,4 53 4,3 Psykologia 5 0,4 0 0,0 Terveystieteet 21 1,6 21 1,7 Oikeustieteellinen 96 7,3 2 0,2 Kauppatieteellinen 190 14,5 20 1,6 Luonnontieteellinen 94 7,2 272 21,9 Maatalous-metsätieteellinen 76 5,8 10 0,8 Teknillistieteellinen 73 5,6 67 5,4 Lääketieteellinen 64 4,9 36 2,9 Hammaslääketieteellinen 3 0,2 0 0,0 Eläinlääketieteellinen 29 2,2 14 1,1 Farmasia 2 0,2 2 0,2 Kuvataideala 99 7,5 6 0,5 Tuntematon 1 0,1 365 29,4 Yliopistot yhteensä 1314 100,0 1240 100,0 Taulukko 22. Yliopistojen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain 2013 Ammattikorkeakoulusektorilla eniten lyhytkestoista liikkuvuutta ulkomaille on tekniikan ja liikenteen alalla, liikkuvuutta Suomeen puolestaan liiketalouden ja hallinnon alalla. Lyhytkestoinen liikkuvuus Suomesta painottuu pitkäkestoista enemmän kulttuurialalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Vastaavasti 29

kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali- ja terveysalan osuudet ovat suurempia lyhytkestoisesta liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kuin pitkäkestoisesta. Suomesta lkm Suomesta Suomeen lkm Suomeen Humanistinen ja kasvatusala 44 1,0 11 0,6 Kulttuuriala 640 14,4 147 8,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 901 20,3 586 32,1 Luonnontieteiden ala 46 1,0 26 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala 971 21,9 439 24,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 316 7,1 56 3,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 779 17,6 441 24,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 736 16,6 118 6,5 Muu/tuntematon 1 0,0 0 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4434 100,0 1824 100,0 Taulukko 23. Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot koulutuslaoittain 2013 5.4 Yhteistyömaat Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat ovat jossain määrin toiset kuin pitkäkestoisen liikkuvuuden. Lyhytkestoinen liikkuvuus painottuu pitkäkestoista enemmän lähialueille ja naapurimaihin Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon. Suomesta AMK YO Yhteensä Suomeen AMK YO Yhteensä Saksa 779 118 897 Saksa 289 112 401 Ruotsi 611 98 709 Venäjä 167 86 253 Venäjä 626 48 674 Alankomaat 150 38 188 Viro 344 25 369 Belgia 149 6 155 Britannia 185 98 283 Espanja 57 94 151 Yhdysvallat 107 111 218 Yhdysvallat 56 70 126 Alankomaat 171 22 193 Japani 65 44 109 Italia 130 60 190 Britannia 78 28 106 Espanja 147 38 185 Ranska 80 25 105 Tanska 116 47 163 Kiina 6 71 77 Taulukko 24. Lyhytkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2013 30

LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2013 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Kaikki yhteensä 5014 5175 10189 Kaikki yhteensä 3912 5827 9739 Aasia 1020 900 1920 Aasia 497 798 1295 Arabiemiirikunnat 4 2 6 Arabiemiirikunnat 1 0 1 Azerbaidzan 2 1 3 Armenia 0 1 1 Bangladesh 14 0 14 Georgia 0 5 5 Filippiinit 5 3 8 Hongkong 10 32 42 Georgia 0 4 4 Indonesia 0 6 6 Hongkong 17 35 52 Intia 4 28 32 Indonesia 51 57 108 Iran 0 6 6 Intia 25 24 49 Israel 0 1 1 Irak 2 0 2 Japani 48 118 166 Iran 5 2 7 Kambodza 0 2 2 Israel 5 7 12 Kazakstan 2 1 3 Japani 83 113 196 Kiina 161 243 404 Jordania 2 2 4 Korean demokraattinen 1 2 3 kansantasavalta Kazakstan 1 1 2 Korean tasavalta 136 106 242 Kiina 173 212 385 Kypros 2 3 5 Korean demokraattinen 0 1 1 Libanon 1 0 1 kansantasavalta Korean tasavalta 112 115 227 Macao 0 2 2 Kypros 19 4 23 Malesia 12 1 13 Laos 1 0 1 Mongolia 0 2 2 Macao 0 2 2 Nepal 5 2 7 Malesia 64 45 109 Pakistan 0 1 1 Nepal 57 8 65 Qatar 1 3 4 Pakistan 2 1 3 Singapore 11 82 93 Saudi-Arabia 0 2 2 Sri Lanka 0 1 1 Singapore 19 85 104 Syyria 0 3 3 Sri Lanka 6 0 6 Taiwan 22 37 59 Taiwan 18 48 66 Thaimaa 10 5 15 Thaimaa 201 91 292 Turkki 66 102 168 Turkki 31 28 59 Vietnam 4 3 7 Uzbekistan 0 3 3 Vietnam 101 4 105 Afrikka 275 96 371 Afrikka 59 73 132 Angola 1 0 1 Botswana 4 4 8 Benin 1 2 3 Egypti 0 3 3 Botswana 7 0 7 Etelä-Afrikka 3 10 13 31

Djibouti 0 1 1 Etiopia 0 3 3 Egypti 2 1 3 Gabon 0 1 1 Etelä-Afrikka 11 17 28 Ghana 1 4 5 Etiopia 5 3 8 Kamerun 1 1 2 Gambia 3 0 3 Kenia 7 5 12 Ghana 36 9 45 Keski-Afrikan tasavalta 1 0 1 Kamerun 3 3 6 Madagaskar 0 4 4 Kenia 30 12 42 Malawi 3 2 5 Liberia 0 1 1 Mali 0 3 3 Libya 0 1 1 Marokko 0 1 1 Madagaskar 1 3 4 Mosambik 1 2 3 Malawi 9 2 11 Namibia 11 3 14 Marokko 0 1 1 Nigeria 0 3 3 Mauritania 2 0 2 Ruanda 0 3 3 Mosambik 2 3 5 Sambia 9 5 14 Namibia 22 6 28 Sudan 0 1 1 Nigeria 16 2 18 Swazimaa 2 0 2 Sambia 10 4 14 Tansania 4 12 16 Senegal 3 3 6 Tsad 2 0 2 Somalia 1 0 1 Uganda 10 2 12 Swazimaa 42 1 43 Zimbabwe 0 1 1 Tansania 43 14 57 Tunisia 1 0 1 Uganda 24 7 31 Eurooppa 3235 3458 6693 Eurooppa 3265 4530 7795 Alankomaat 286 210 496 Alankomaat 200 132 332 Belgia 105 104 209 Belgia 157 146 303 Bosnia-Hertsegovina 0 1 1 Bosnia-Hertsegovina 0 2 2 Britannia 334 305 639 Britannia 104 119 223 Bulgaria 5 1 6 Bulgaria 9 8 17 Espanja 434 251 685 Espanja 394 518 912 Gibraltar 0 2 2 Irlanti 38 27 65 Grönlanti 0 1 1 Islanti 0 8 8 Irlanti 84 71 155 Italia 133 372 505 Islanti 23 63 86 Itävalta 128 184 312 Italia 83 111 194 Kreikka 49 68 117 Itävalta 155 171 326 Kroatia 3 10 13 Kreikka 36 21 57 Latvia 31 48 79 Kroatia 10 9 19 Liechtenstein 2 6 8 Latvia 18 6 24 Liettua 69 83 152 Liechtenstein 1 5 6 Luxemburg 0 2 2 Liettua 6 9 15 Malta 3 0 3 32