Nordic SWC käyttäjän opas

Samankaltaiset tiedostot
050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Nordic SWC käyttäjän opas

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Lentosääennusteet ja -varoitukset

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääpalvelut Suomessa

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Susanna Viljanen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

DEE Tuulivoiman perusteet

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Lentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

Käytännön lentosää. Turvallisuusseminaari Lentoon! Terhi Nikkanen

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, /20

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

Vesilläliild<ujan saaopas

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

OPMET ja Ilmailusaa.fi. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Pro gradu -tutkielma Meteorologia. Ari Sarpila. Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi. Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof.

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET

Erkki Haapanen Tuulitaito

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Rannikkomerenkulkuoppi

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

7.4 Alustan lämpötilaerot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Matematiikan tukikurssi

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

LIITE 2. Olosuhdeseurantojen mittauskäyrät, Nissnikun yläkoulu 1(12)

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Essity Engagement Survey 2018

TARKKA -palvelun käyttöohjeita

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio Tilander Golf Design Oy, 2008

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4955/1021/ YLEISTÄ VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Transkriptio:

Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan pohjois-eteläsuunnassa. NSWC on suunnattu lähinnä kaupallisen ammatti-ilmailun käyttöön mutta sitä voidaan hyödyntää tarpeen mukaan myös yleisilmailussa. NSWC:n julkaisee lennonvalvontakeskus (MWO) joko Tukholmasta (SMHI:n toimesta) tai Helsingistä (IL:n toimesta). NSWC antaa merkittävää lisäarvoa ilmailijoille Skandinaviassa verrattuna muihin merkitsevän sään karttoihin (SW-kartta), esimerkiksi World Area Forecast Centerin (WAFC) julkaisemiin karttoihin. Tähän on useita syitä, joista tässä merkittävimmät: 1. NSWC julkaistaan 4 tuntia ennen kartalla kuvattavaa voimassaoloaikaa verrattuna WAFC SigWx-karttaan, joka julkaistaan 15-24 tuntia ennen voimassaoloaikaa. NSWC:n sisältämä tieto on siis tuoreempaa havaintojen ja malliennusteiden osalta kuin WAFC-kartoissa esitettävä tieto. 2. Kartan alue on NSWC:ssä huomattavasti pienempi joka mahdollistaa tarkempien yksityiskohtien esittämisen kartalla. 3. NSWC:tä valvotaan jatkuvasti ja odottamattomien sääilmiöiden esiintyessä tuotetta korjataan ja tuorein mahdollinen tieto voidaan toimittaa asiakkaille. NSWC on yhdistelmä ala-, keski- ja yläilmakehän SW-karttoja. NSWC:tä voisi kuvata voimassaolevien lentosääsanomien (mm. SIGMET, GAMET, AIRMET, TAF) ja muun merkittävän säätiedon graafiseksi esitykseksi maanpinnalta lentopinnalle 450 saakka. NSWC on valvottu tuote ja jos tarpeen, korjausennuste (AMD) julkaistaan. Korjausennuste julkaistaan jos kartan alueella ilmenee merkittävä sääilmiö jota ei ole ennustettu. Sisällöltään NSWC noudattaa ICAO Annex 3:n vaatimuksia ja suosituksia. 1

NSWC:n sisältö Merkitsevä sää Laaja-alaiset, merkittävät sadeilmiöt Vesi-, lumi, räntäsade Kuurosateet (vesi, lumi, räntä) Jäätävä sade, jäätävä tihku Ukkonen, rakeet Tihku, lumijyväset Merkitsevän sään rajaus Merkitsevän sään rajaus: simpukkaviiva Laaja-alaiset, merkittävät sateet, OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU pilvet ja kohtalainen tai kova jäätäminen rajataan simpukkaviivalla. Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät ilmiöt Utu, sumu, jäätävä sumu Auer, savu, lumituisku Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät ilmiöt rajataan yleensä IMC-olosuhteita kuvaavalla viivalla, kts. seuraava kohta. Matalat pilvet ja huono näkyvyys IMC-olosuhteet (mittarisää-olosuhteet) eli laaja-alaiset matalan pilvikorkeuden ja huonon näkyvyyden alueet rajataan karttaan keltaisella katkoviivalla, jonka poikittaiset hakaset osoittavat IMC-alueen sisäpuolelle. IMC-alue rajatataan mikäli: Näkyvyys < 5000 m ja/tai pilvikorkeus (BKN/OVC pilven alaraja) < 1000 ft 2

Laaja-alaisen IMC-alueen rajaus : keltainen katkoviiva hakasilla IMC-alueeseen ei oteta kantaa vuoristoisilla alueilla (karttapohjassa harmaalla varjostettu alue) CB- ja TCU-pilvet (Cumulonimbus and Towering Cumulus) ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50% alueesta OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75% alueesta FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75% alueesta EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU-pilvet ovat muun pilvimassan seassa OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU-pilvet ovat autereen tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa Laaja-alaiset CB/TCU-pilvialueet rajataan ala- ja ylärajoineen merkitsevän sään simpukkaviivalla. Jäätäminen Kohtalainen tai kova jäätäminen ala- ja ylärajoineen Jäätämisen rajaus: simpukkaviiva ja/tai sininen pisteviiva Turbulenssi Kohtalainen tai kova turbulenssi, sekä CAT (Clear Air Turbulence) että rajakerroksen turbulenssi ala- ja ylärajoineen Rajakerroksen turbulenssin rajaus: violetti katkoviiva Yläilmakehän turbulenssin (CAT) rajaus: harmaa katkoviiva Vuoristoaallot Merkittävä vuoristoaaltojen esiintyminen merkitään symbolilla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle (ei rajausta). 3

Suihkuvirtaukset Suihkuvirtauksen akseli (suihkuvirtauksen tuulen voimakkain kohta) merkitään karttaan kun suihkuvirtauksen nopeus on vähintään 80 solmua. Suihkuvirtauksen akselin korkeus ilmaistaan lentopintoina. Suihkuvirtauksen akseli katkaistaan kahdella kenoviivalla (//) kun nopeus muuttuu vähintään 20 solmua ja/tai suihkuvirtauksen akselin korkeus muuttuu vähintään 3000ft. Rintamat, solat ja puuskarintama Rintamien, solien ja puuskarintamien paikka ilmoitetaan maanpinnan tasolla. Rintamien liikesuunta esitetään nuolella ja liikkeen nopeus solmuina (tai SLW= liikkuu hitaasti, STNR= paikallaanpysyvä). Kylmä rintama maanpinnalla Lämmin rintama maanpinnalla Okluusiorintama maanpinnalla Paikallaanpysyvä rintama maanpinnalla Konvergenssi/pintasola maanpinnalla Voimakas puuskarintama maanpinnalla Korkea- ja matalapaineet Korkea- (H) ja matalapaineen (M) keskusten sijainti maanpinnalla ja niiden ennustettu QNHilmanpaine (hpa) ilmoiteaan kartalla. Keskusten liikesuunta ilmoitetaan samalla tavoin kuin rintamien liike. 4

Nollarajan korkeus Nollarajan korkeus ilmaistaan alueellisesti ja/tai perustuen ilmamassan lämpötilaan. Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja. Ensin ilmoitetaan ylin nollarajan korkeus ja sitten alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen yläraja (kerroksen paksuus) (esim. 0 : FL050, <0 : 010-030). 0 : SFC tarkoittaa että nollaraja on maanpinnalla tai vain muutama sata jalkaa maanpinnan yläpuolella tai että lämpötila on pakkasella koko troposfäärissä (ei lainkaan nollarajaa). Laaja-alainen kova pintatuuli Laaja-alainen kova pintatuuli ilmoitetaan kartalla punaisella vinoneliöllä, mikäli keskituuli on yli 30 solmua (ei rajausta). Ilmoitettu tuulennopeus on keskituuli eli puuskat voivat olla merkittävästi voimakkaampia. Meren pintalämpötila ja aallokko Keskimääräinen meren pintalämpötila ( C) ja aallonkorkeuden indeksi ilmoitetaan kartalla tärkeimmille merialueille. Aallonkorkeuden indeksi ja vastaava aallonkorkeuden vastaavuus on esitetty alla olevassa taulukossa. Merkittävä aallonkorkeus (m) Aallonkorkeuden indeksi 0 0,1 0/1 0,2 0,5 2 0,6 1,2 3 1,3 2,5 4 2,6 4 5 4 6 6 6 9 7 9 14 8 > 14 9 5

Tropopaussin korkeus Tropopaussin korkeus lentopintoina merkitään kartalle neljälle alueelle (Pohjois-Ruotsi ja Pohjois- Suomi, Etelä-Ruotsi, Etelä-Suomi sekä Viro/Latvia). Lisäksi mahdolliset tropopaussin minimit ja maksimit merkitään kartalle. Radioaktiivinen aines Jos ilmakehään pääsee radioaktiivista aineita, merkitään päästökohta kartalle RAD-symbolilla. Lisäksi kartan reunaan lisätään tekstilaatikko RAD-symbolilla jossa kerrotaan päästöajankohta, lähdepaikka koordinaatein sekä teksti tarkista SIGMET ja NOTAM-tiedot radioaktiivisesta pilvestä (englanniksi). Vulkaaninen tuhka Jos vulkaanista tuhkaa kulkeutuu kartan alueelle, lisätään kartan reunaan tekstilaatikko VA-symbolilla jossa kerrotaan purkauksen tiedot ja teksti tarkista SIGMET, tuhkatiedote, ASHTAM ja NOTAM vulkaanisen tuhkan osalta (englanniksi). Vallitsevan sään kuvaus Kartan vasemmassa yläkulmassa kuvataan vallitseva sää yleisesti englanniksi. Tekstissä voidaan esimerkiksi kiinnittää käyttäjän huomiota tiettyihin merkitseviin sääilmiöihin tai miten tilanteen odotetaan kehittyvän. 6

Huomautuksia Ilmiöiden lisämääreinä voidaan käyttää myös lyhenteitä LCA (paikoin), MAR (merellä), COT (rannikolla), LAN (sisämaassa/mantereella), MON (vuoristossa) tai VAL (laaksoissa) ja tällöin kyseisen ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata Vain TCU- ja CB-pilvityypit ilmoitetaan, kerroksittaiset pilvet ilmaistaan lyhenteellä LYR Ei-merkittäviä pilviä ei rajata, mutta niitä voidaan ilmaista kartalla lisätietona joko ala- ja ylärajoineen tai ilman NSWC:n korjauskriteerit Korjausennuste (AMD-teksti kartan otsikossa) julkaistaan kun jokin seuraavista ilmiöistä havaitaan mutta sitä ei ollut ennustettu (tai aiemmin ennustettua ilmiötä ei enää odoteta esiintyvän): SIGMET-kriteerien mukainen ilmiö Seuraavat laaja-alaiset ilmiöt o IMC-ilmiöt eli voimakkaasti näkyvyyttä heikentävät ilmiöt (esim. utu/sumu, kohtalainen tihku tai lumisade, voimakas vesisade, savu tai tuiskuava lumi) ja/tai matala pilvikorkeus (alle 1000ft) o Kohtalainen jäätäminen o Kohtalainen turbulenssi o OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU-pilvet, kun niitä ei ole ennustettu Teknisen virheen tapauksissa (esim. kirjoitusvirhe), korjausennuste julkaistaan COR-lyhenteellä. Karttaa valvotaan mahdollisten korjausten varalta ja sen valvonta-aika on -4h +1,5h kartan voimassaoloajasta. NSWC esimerkkejä Kaksi esimerkkiä NSW-kartasta on seuraavilla sivuilla. 7

8

9