SISÄLTÖ: Sivu. Hankintaprojekti Osastojen välisenä yhteistyönä 3. Jätehuoltoprojekti Osastojen välisenä yhteistyönä 6

SISÄLTÖ: Sivu Hankintaprojekti Osastojen välisenä yhteistyönä 3 Jätehuoltoprojekti Osastojen välisenä yhteistyönä 6 Ympäristövaikutusten arviointi Kaavoitusosasto 8 Energia- ja sisäilmaprojektit Kiinteistönhoitokeskus 9 Ekosiivous Kiinteistönhoitokeskus 11 Ekotoimisto Sivistysosasto 12 Ekoperhe Sosiaaliosasto 13 Kestävä ja kehittyvä Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus terveyskeskus ky 14 Kannen kuvan on suunnitellut Sini Ristelä Kuusiston koulusta. Takakannen Kestävän kehityksen Kaarina -logon on suunnitellut Suvi Purmonen Kaarinan lukiosta. 2

KAARINAN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKKEITA Kaarinan kaupungin eri osastoilla käynnistettiin syksyllä 1996 useita kestävän kehityksen kokeiluhankkeita. Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja konkreettisia. Niiden pyrkimyksenä on olla hyviä esimerkkejä siitä, miten itse kukin voi omassa työssään toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi. Hankkeiden tavoitteista osa on jo toteutunut ja tuottanut toivotun tuloksen. Tavoitteiden saavuttamista pyritään jatkossa seuraamaan erilaisten mittareiden avulla. Tämän esittelyn tarkoituksena on mahdollistaa hankkeiden toistaminen ja uusien toimintatapojen saaminen käytäntöön. Toivomme tästä esittelystä olevan hyötyä aloittaessanne kestävän kehityksen hankkeita omissa työyhteisöissänne. Kaarinan kaupungin Kestävän kehityksen työryhmä 26.11.1997 Hankintaprojekti Tavoitteena on ympäristötekijöiden huomioonottaminen kaupungin tavarahankinnoissa ja elinkaariajattelun vieminen kaupungin hankintoihin. Ostopäätöstä tehtäessä pyritään ottamaan huomioon tuotteen koko elinkaari ja uusiokäytön mahdollisuudet. Kokeiluhanketta varten hankinnat jaoteltiin aihealueittain. Nykytilannetta tarkasteltiin kestävän kehityksen kannalta ja sen jälkeen määriteltiin tarkemmat toimenpiteet. Toimistotarvikkeet Toimistotarvikkeista seurattiin hallinto-osastolla sijaitsevan tarvikevaraston hankintoja. Myös keskusmonistamoon hankittavat monistuspaperit samoin kuin kirjekuoret kuuluivat tähän tarkasteluun. Tavoitteena on nimikemäärän vähentäminen ja hankintojen kohdistaminen kysytyimpiin tuotteisiin. Turhaa kulutusta vähennetään luopumalla rinnakkaistuotteiden hankinnasta. Kaupungin vuosihankintoja koskevissa tarjouspyynnöissä kiinnitetään jatkossa huomiota ekologisesti kestäviin tuotenimikkeisiin. Ne ovat merkittävä valintaperuste toimittajaa valittaessa. Tarvikevaraston kautta kulkevat tuotteet tulevat tarkempaan seurantaan sen jälkeen, kun kaupungille hankittua varastokirjanpidon ohjelmaa aletaan soveltaa myös toimistotarvikkeisiin. 3

Hankintojen järkeistämisen lisäksi tavoitteena on myös kopiopapereiden kulutuksen vähentäminen. Kaupunginvirastossa tähän pyritään mm. esityslistojen liitemateriaalia vähentämällä. Työskentelytapoja pyritään muuttamaan niin, että paperitulosteiden määrää vähennetään ja käsiteltävät tiedot siirretään sähköpostin välityksellä eteenpäin. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistat monistetaan uusiopaperille. Toimistotarvikehankinnoissa on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota ekologisesti kestäviin tuotteisiin. Nykyisen toimittajan tuotevalikoimassa onkin runsaasti valintaperusteet täyttäviä tuotteita. Varastoon on hankittu esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistettuja ekomappeja ja lyijykyniä. Kuivamustekyniin on saatavana vaihdettavia säiliöitä ja pyyhekumit on valmistettu luonnon kautsusta. Yliviivaustusseiksi on hankittu vain täytettävin säiliöin varustettuja tusseja. Valittavana on myös uusiopaperista valmistettuja lehtiöitä ja kaikki kirjekuoret ovat uusiopaperista valmistettuja. Monistuspaperiksi voi valita joko pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin, saaneen happivalkaistun paperin tai saksalaisen uusiopaperin. Kopiokoneiden väriainekasetit lähetetään uusiokäyttöön. Kopiokoneet Kopiokoneiden valmistajien ja maahantuojien ympäristöohjelmiin ei ole aiemmin kaupungin hankinnoissa kiinnitetty juurikaan huomiota. Joissakin toimistoissa pienten kopiokoneiden virransäästöominaisuus on vaikuttanut ostopäätökseen. Tästä lähtien kaupungin kopiokonehankinnoissa pyydetään tarjoukset vain niiltä laitevalmistajilta, joilla on kattava ympäristöohjelma. Ohjelmassa määritellään mm. ympäristöä vahingoittamaton valmistus, energiaa säästävät toiminnot, tehokkaat otsonisuodattimet sekä harkitut ja kierrätettävät pakkausmateriaalit. Valintaperusteena on myös mahdollisuus uusiopapereiden käyttöön sekä kaksipuoleiseen kopiointiin. Hankintaan vaikuttaa lisäksi se, onko käytettyjen koneiden vastaanotto, kunnostus ja uusiokäyttöön ohjaus järjestetty. Atk-tarvikkeet Uusia atk-laitteita hankittaessa otetaan huomioon sähkön kulutus. Kirjoitinkasetit hankitaan yritykseltä, joka täyttää ne uudelleen. Tyhjät kasetit kerätään atk-keskukseen, josta ne lähetetään maksutta takaisin valmistajalle. Käyttökelpoiset, toimintakelpoiset atk-laitteet menevät kierrätykseen. Kaupungin työntekijöille riittämättömiksi käyneet mikrot myydään eteenpäin. Korjaamiskelvottomista atklaitteista irrotetaan käyttökelpoiset osat ja loput toimitetaan elektroniikkaromuna sitä vastaanottavaan yritykseen. Siivoustarvikkeet Kaikki keskitetysti hankittavat siivousaineet, -välineet ja -koneet kuuluvat tämän hankkeen tarkasteluun. Tarvikkeiden valintaperusteet ja siivouksen nykyinen käytäntö on esitelty kohdassa ekosiivous. Kalusteet Toimisto- ja hallintotilojen pöytien ja kaappien materiaalina on yleensä koivu- tai pyökkijäljitelmä. Käytössä on vielä jonkin verran muovituoleja joko verhoiltuna tai ilman. 4

Pöytien ja tuolien jalat ovat hankinta-ajan muodin mukaan yleensä kromattuja, vaikka niiden hankintahinta oli polttomaalattua kalliimpi. Tietokoneiden kanssa työskentely edellyttää työpisteiltä ergonomisia ominaisuuksia, joita vanhat kalusteet eivät mahdollista. Ongelmaksi muodostuu vanhojen kalusteiden hyödyntäminen, koska niille ei aina löydy käyttöä. Käytöstä poistettujen kalusteiden hyödyntämiseksi kaupungilla tulisi olla varastotila, josta eri toimipisteet voisivat noutaa tarvitsemiaan kalusteita, sekä kierrätyksestä vastaava henkilö. Tulevissa hankinnoissa valintaperusteena käytetään aikaisempaa enemmän tuotteiden ekologisuutta. Yläasteilla ja lukiossa oppilaspöytien kannet ovat pääosin pintakäsiteltyä lastulevyä eli ns. laminaattia. Ongelmana on, että kannen jostakin syystä vahingoittuessa, se pitää vaihtaa kokonaan. Vastaavaa mallia ei aina ole saatavissa. Ala-asteilla oppilaspöytien kannet ovat suurimmaksi osaksi umpikoivua, joten ne voidaan kunnostaa hiomalla ja lakkaamalla. Tuolien istuinmateriaalina on pääosin muovi, joka on umpikoivua ja koivuvaneria heikompi materiaali. Se on myös epämiellyttävä istua. Pöytien ja tuolien jalat ovat polttomaalattuja. Uusien oppilastuolien valintaperusteena tulevaisuudessa on koivuvaneriset istuimet kalliimmasta hankintahinnasta huolimatta. Oppilaspöytien hankinnassa tulee välttää laminaattipintaisia kalusteita. Käytöstä poistettuja oppilaskalusteita on toimitettu kaupunkimme ystävyyskuntaan Jögevaan. Syksyllä -96 sinne kuljetettiin noin 200 pulpettia ja tuolia. Rakennustarvikkeet Rakennustarvikkeiden hankinnassa tähdätään hankintaerien optimointiin ja tarpeettoman kulutuksen vähentämiseen. Ympäristöä säästävät tuotteet ovat erityisasemassa jo tarjouspyyntövaiheessa. Tilatut tavarat pyritään noutamaan pakkaamattomana. Eristemateriaalit ovat ympäristövaikutuksiltaan hyvin erilaisia. Kestävän kehityksen kannalta selluvilla on paras vaihtoehto ja uretaani huonoin. Kyllästettyä puuta joudutaan vielä käyttämään, koska sille ei ole käyttökelpoista vaihtoehtoa. Tilannetta kuitenkin seurataan aktiivisesti. Käsittelemätön puu on ympäristön kannalta suositeltavin. Tiilien ja kiviaineiden sekä muiden luonnonmateriaalien käyttö on myös suositeltavaa. Erilaisten maalilaatujen vertaileminen on hankalaa. Ympäristöystävällisimpiä maaleja ovat perinteiset keitto-, kalkki- ja öljymaalit. Tällä hetkellä suositaan vesiohenteisia maaleja ja liimoja sekä vältetään synteettisten ja lateksimaalien käyttöä. Ongelmajätteiden syntymistä rakennustoiminnassa vältetään ja syntyneet jätteet toimitetaan niitä käsittelevään laitokseen. Ympäristölle haitallisen asbestin purkutöitä varten kaupunki on hankkinut työkalut ja suojavarusteet. Muita yksittäisiä toimia ovat esim. rypsiöljyn käyttö moottorisahoissa sekä varaston kautta tapahtuva tarvikkeiden ja materiaalin kierrätys. Useiden tuotteiden esim. vesijohtotarvikkeiden hankinta vaatii monipuolista osaamista ja tietoa. Ostojen keskittäminen mahdollistaa tehokkaan hankintoja koskevan tietojen keruun, jolloin myös kestävän kehityksen vaatimukset tulee huomioitua. 5

Kokemukset Kaupungin vuosihankintasopimuksia korostava menettely ei sovellu pitkäjännitteiseen yhteistyöhön toimittajien kanssa. Jos kestävän kehityksen periaatteita halutaan viedä eteenpäin, niin kaupungin tulee hankinnoissaan korostaa kumppanuutta tavaran tai palveluiden toimittajien kanssa. Kumppanuusajattelu ei voi kehittyä, jos toimittajat kilpailutetaan vuosittain tiukasti ja hankinnat ohjataan hintakilpailussa voittaneelle toimittajalle. Taloussihteeri Aimo Heikkala, p. 4110 632 (toimistotarvikkeet yms.) Varastopäällikkö Jorma Ojala, p. 4110 724 (rakennustarvikkeet) Jätehuoltoprojekti Tavoitteena on syntyvän jätemäärän vähentäminen. Lisäksi pyritään vähentämään kaatopaikalle ohjautuvaa jätettä lajittelun ja jätteiden hyötykäytön avulla. Jäte, jota ei pystytä hyödyntämään materiaalina, pyritään ohjaamaan energian tuottamiseen. Pilottihanke on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen kohdistuu kaupunkilaisiin ja toinen kaupungin sisäisen organisaation jätehuollon parantamiseen. Kaupunkilaisiin kohdistuva jätehuollon kehittäminen Jätehuollon kehittämistä Kaarinassa ohjaa tällä hetkellä valtuuston vuonna 1994 hyväksymä jätehuoltopolitiikka. Yksi tärkeä tavoite saavutettiin, kun polttokelpoista jätettä ryhdyttiin kuljettamaan kaatopaikan sijasta Turun polttolaitokselle syksyllä 1997. Siellä jätteen sisältämä energia hyödynnetään ja siirretään kaukolämpöverkkoon. Jätteiden määrän vähentämiseksi on toimittu monin eri tavoin. Yrityksissä, yhdistyksissä ja oppilaitoksissa on pidetty esitelmiä ja opastustilaisuuksia. Paikalliseen lehteen on kirjoitettu ajankohtaisista aiheista ja paikallisradion kautta lähetetty tietoiskuja. Yrityksille on annettu jäteneuvontaa mm. tarkastusten yhteydessä ja tehtäessä selvityksiä yritysten jätemääristä. Keväällä 1997 yrittäjille järjestettiin teemailta ympäristöohjelmista. Kaarinassa on yleisiä hyötyjätteen keräyspisteitä paperille, pahville, lasille, metallille, nestekartonkipakkauksille, kuitupakkauksille, muoville, vaatteille ja ongelmajätteille. Lisäksi kaupungissa on kierrätyskeskus, joka ottaa vastaan huonekaluja, kodinkoneita, astioita jne. Nuorten paja kerää päiväkodeista ja kouluista nestekartonkipakkaukset, kierrätykseen kelpaavat muovit ja patterit. Sähköllä toimivien laitteiden keräys kierrätystä varten aloitettiin keväällä 1997. Elektroniikkaromu kuljetetaan yritykseen, joka purkaa laitteet sekä lajittelee ja toimittaa niistä saadun materiaalin hyötykäyttöön. 6

Kaupunkilaisten jätehuollon parantamiseksi kaupungin hyötyjätteen keräysverkostoa ja - astioita ajanmukaistetaan jatkuvasti. Biojätteen erilliskeräystä ei ole vielä järjestetty koska alueellista käsittelylaitosta ei ole. Käytännön jätehuollon helpottamiseksi keräilyastioiden sijainnista on julkaistu kartta lajitteluohjeineen. Kaarinalaisiin talouksiin on jaettu mm. jätehuollosta, jätehuoltomääräyksistä ja ongelmajätteiden käsittelystä kertovia oppaita viimeisin tänä syksynä. Infoa on myös jatkuvasti saatavilla kaupungin palvelupisteessä. Lisäksi kaupunkilaisille on järjestetty jätteiden lajittelu- ja kierrätyspäiviä. Myös syksyllä järjestetyn energianäyttelyn aikana kaupunkilaisille kerrottiin jätteisiin sitoutuneesta energiasta ja kierrätyksen merkityksestä. Jätehuollon valvonta ja ohjaus tehostuu uuden Pegasos-seurantajärjestelmän avulla. Jätevedenpuhdistamolla syntyvän jätevesilietteen laatu varmistetaan säännöllisin tutkimuksin. Tutkimustulosten perusteella maanviljelyskäyttöön sopivaksi todettu liete hyödynnetään peltojen lannoitteena. Jotta lietteeseen ei kertyisi elohopeaa, hammaslääkäreille on annettu määräykset aikaisempaa tehokkaammista amalgaamijätteen talteenottolaitteista. Osastojen välinen yhteistyöhanke Projektin työryhmään koottiin edustajia ympäristönsuojelutoimesta, terveysvalvonnasta, viemärilaitokselta, kaatopaikalta, kiinteistönhoitokeskuksesta, maan- ja talonrakennuksesta sekä sosiaalityöstä ja päivähoidosta. Työ aloitettiin nykytilan ja ongelmakohtien kartoittamisella jokaisen työryhmän jäsenen toimialueella. Aluksi selvitettiin, millaisia jätteitä toiminnasta syntyy sekä miten ne käsitellään tai mihin ne toimitetaan. Sen jälkeen selvitettiin, mitä ongelmia tai puutteita on havaittu. Nykytilan kartoituksessa löytyneisiin ongelmiin pyrittiin etsimään heti ratkaisua. Kaupungin omassa organisaatiossa syntyvän jätemäärän vähentämiseen todettiin voitavan vaikuttaa parhaiten hankinnoissa. Ostopäätöstä tehtäessä tulee jo ottaa huomioon, millaista jätettä hankinnasta aikanaan syntyy. Jätemäärää voidaan vähentää esimerkiksi luopumalla kertakäyttöastioiden käytöstä. Paperin kulutusta ja siitä syntyvää jätettä voidaan vähentää sähköpostin käytöllä. Kuljetuksiin kuluva energia ja päästöt sekä pakkaustarve vähenevät, mikäli suositaan paikallisia tuottajia Kokemukset Kaupungin omissa kiinteistöissä jäteastioiden koot ja niiden tyhjennysvälit on pyritty muuttamaan tarkoituksenmukaisiksi jatkuvan seurannan kautta. Joissakin päiväkodeissa kompostointi on koettu raskaaksi ja aikaavieväksi. Seosaineen saannissa on ollut ongelmia, eikä valmiille kompostimullalle ole aina löytynyt käyttöä. Ratkaisuna on ollut tarkempien neuvojen antaminen kompostoinnista ja seosaineena käytettävän hakkeen tilaamisesta. 7

Mittarit Hanketta toteutetaan pitkällä aikavälillä, sillä jätteen määrän muutoksia voidaan mitata luotettavasti ainoastaan vuositasolla. Tapahtuvia muutoksia ei voida mitata nopeammin, koska jätteet punnitaan kuljetuksen loppupäässä ja tiedot kootaan kerran vuodessa. Lyhyempi tarkasteluväli vaatisi keräilyautoihin punnituslaitteistot, joita niissä ei toistaiseksi ole. Jätteen kertymisen mittariksi asetettiin vuoden aikana polttolaitokselle ja kaatopaikalle vietävän jätteen määrä tonneina. Hyötykäytön lisääntymistä mitataan laskemalla lajitellun jätteen prosentuaaliset osuudet. Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Saario, p. 4110 625 Ympäristönsuojelutarkastaja p. 4110 624 Ympäristövaikutusten arviointi kaavoituksessa Tavoitteena on että, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) toteutetaan järjestelmällisesti kaupungin jokaisessa kaavatyössä. Rakennuslain 3 (10.6.1994) mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavaehdotusta valmisteltaessa kaavaan voidaan sisällyttää erityinen selvitys ympäristövaikutuksista, jos suunnitellulla maankäytöllä on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Pilottihanketta aloitettaessa selvitettiin, mitä YVA:n käsitteellä tarkoitetaan. Tämän jälkeen kartoitettiin, miten arviointi käytännössä tapahtuu erilaisten suunnittelutehtävien yhteydessä. Pilottihankkeen tarkoituksena oli kehittää muistilista, jonka avulla ympäristövaikutukset voidaan arvioida systemaattisesti kaikissa kaupungin kaavatöissä. Kaavasuunnittelun yhteydessä tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin pääperiaate on, että arvioinnilla vaikutetaan kaavoituksen suunnitteluratkaisuun. Päätökset tehdään perustellusti tietoisena seurauksista ja vaihtoehtoja arvioidaan eri osapuolten kannalta julkisesti. Suunnittelun tulee olla avointa, jotta ne, joita suunnitelma koskee, voivat vaikuttaa siihen. Ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä keskeisiä asioita ovat kaupunkilaisten osallistuminen, sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ja todellisten, toteutettavissa olevien vaihtoehtojen esittäminen. Myös tiedottamisella on tärkeä osa YVA:a laadittaessa. Eri intressiryhmät ja niiden käsitykset kaavasuunnitelmista selvitetään asukaskyselyjen ja -tilaisuuksien avulla, maanomistajia lähestytään myös kirjeitse. Suunnittelija onkin jatkuvasti 8

vuorovaikutuksessa asukkaiden, työntekijöiden, maanomistajien, yrittäjien, viranomaisten jne. kanssa. Esille tulleet mielipiteet otetaan huomioon kaavaa laadittaessa, eikä niitä tyrmätä suoralta kädeltä. Uusien kaavojen nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella paikallislehdessä. Kuulutusten lisäksi suunnitelmia esitellään tiedotusvälineissä, joten kaavat tulevat tutuiksi muillekin kuin varsinaisille asianomaisille. Kaarinassa tiedotusta pyritään kehittämään myös internetin avulla. Kaupungin kotisivuille on tarkoitus liittää kaavoituskatsaus ja voimassa olevat kaavat. Kokemukset Tavoittena ollut ympäristövaikutusten arvioinnin muistilista on valmistunut, mutta sitä ei ole vielä sellaisenaan toteutettu käytännössä. Asukkaiden mielipiteitä on tosin otettu huomioon kaavatyössä jo ennen tätä hanketta. Littoisten osayleiskaavaa laadittaessa mukaan otettiin omakotiyhdistysten ja muiden asukasryhmien edustajien arviot ja ehdotukset. Kaarinan yleiskaavan laadinnassa oli mukana sitä varten perustettu kansalaislautakunta. Tällä hetkellä työn alla on keskustan osayleiskaava, jonka suunnitteluun osallistuu kestävän kehityksen kansalaisfoorumin yhdyskuntasuunnitteluryhmän, kansalaislautakunnan ja Hovirinnan asukasyhdistyksen jäseniä sekä Kaarinan yrittäjien ja koululaisten edustaja. Ryhmä on ollut alusta asti kiinteästi mukana suunnittelutyössä tuomassa mukaan asukkaiden ja muiden asianomaisten näkökulmaa kaavatyöhön. Kaavoitusprosessin uudistaminen YVA:n mukaiseksi lisää kaavatyöhön kuluvaa valmisteluaikaa. Toisaalta muistutukset, valitukset ja tarve muuttaa uusia kaavoja vastaavasti vähenevät. Uusi kaava voidaan vahvistaa ja ottaa käyttöön jopa aikaisempaa nopeammin, koska valitusprosessiin kuluva aika lyhenee. Tärkeintä kuitenkin on, että suunnitelmien pohjalta syntyvä ympäristö todennäköisesti paranee. Kaavasuunnittelija Pasi Aromäki, p. 4110 691 Kiinteistöhoitokeskuksen energia- ja sisäilmaprojektit Tavoitteena on vähentää energiankulutusta vuonna 1995 hyväksytyn säästösuunnitelman mukaisesti. Säästötavoitteet vuosille 1996-2005 ovat lämmityksessä 8-12%, sähkönkulutuksessa 10-15% ja veden kulutuksessa 5-10%. Säästöjen lisäksi tavoitteena on saattaa kiinteistöjen kulutustaso, tekniikka, kunto ja käyttö mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Lämmön, sähkön ja veden kulutusta on pyritty vähentämään tekemällä energiakatselmuksia 9

ja kuntoarvioita sekä seuraamalla kulutusta. Energiakatselmuksissa selvitettiin lämmön-, veden- ja sähkönkulutuksen sekä ilmastoinnin nykytila ja etsittiin säästömahdollisuuksia. Kuntoarviossa kartoitettiin rakennusten yleiskunto ja energiatalous, esimerkiksi ikkunoiden tiivistys. Sisäilman laatuselvityksen tavoitteena oli saada kiinteistöjen sisäilma vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tarkastelun kohteena olivat ilmanvaihdon kokonaisilmavirrat sekä niiden jakautuminen huoneittain, ilmanvaihtolaitoksen kunnon arviointi ja kosteusmittaus. Lisäksi tehtiin kyselytutkimus kiinteistössä työskenteleville henkilöille. Tähän mennessä kiinteistöissä on tehty perusselvitykset ja niistä on tiedotettu asianosaisille. Parhaillaan käynnissä ovat lisämittaukset, joiden pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset sisäilman laadun parantamiseksi. Tärkeä osa hanketta on kiinteistönhoitajien koulutus ja motivointi. Kaikkien taloteknisten laitteiden oikeaa käyttöä tulee tehostaa. Lisäksi jaetaan energian käyttöön liittyvää tietoa kuluttajille asenteiden ja kulutustottumusten muuttamiseksi. Kokemukset Energiakatselmuksia ja kuntoarvioita on tehty vuosina 1995-96 kouluissa, päiväkodeissa ja kaupungin suurissa kiinteistöissä. Tähän mennessä katselmus on tehty noin 2/3:ssa kaupungin kiinteistöistä. Arvioinnin pohjalta asetetut investoinnit on osittain toteutettu, mutta jälkiseuranta on tekemättä. Sisäilman laatu on selvitetty kouluissa, päiväkodeissa, uimahallissa, sosiaalialan oppilaitoksessa ja Littoisten monitoimitalossa. Tarvittavat laiteinvestoinnit ovat osittain tekemättä. Kulutuksen seuranta aloitettiin vuoden 1996 alussa. Seurannassa on mukana 32 kiinteistöä, joiden kiinteistönhoitajat lukevat mittarit kerran kuukaudessa. Lukemia seurataan kulutusseurantamittareiden avulla. Tämä mahdollistaa raportoinnin ja vertailun ominaiskulutuslukuihin. Energiansäästöön liittyvää tietoa on välitetty virastotalon sähköpostilla, paikallislehdessä ja -radiossa. Kaupunki osallistui Motivan valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon omalla näyttelyllään lokakuussa 1997. Energiansäästökoulutusta on tähän mennessä järjestetty Piispanristin koulun koko henkilökunnalle. Kiinteistönhoitajille suunniteltua koulutusta ei ole vielä toteutettu. Mittarit Kulutuslukuja seurataan seuraavien mittareiden avulla: Lämpö kwh / r-m 3 Vesi l / henkilö tai m 3 / r-m 3 Sähkö kwh / r-m 3 Isännöitsijä Taisto Liippala, p. 4110 735 Sähköteknikko Timo Jurvelin, p. 4110 704 10

Ekosiivous Tavoitteena on tarkoituksenmukainen siivous kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kiinteistönhoitokeskuksen siivoustoimeen liittyvässä hankkessa on mukana koko siivoushenkilöstö ja se toteutetaan kaikissa kaupungin kiinteistöissä vuoden 1997 aikana. Erittäin tärkeää onnistumisen kannalta on siivoushenkilöstön motivointi. Sen vuoksi siivoustyön ohjauksen ja opastuksen merkitys korostuu. Päivittäisessä siivouksessa on siirrytty ph-arvoltaan mietoihin, lähellä neutraalia oleviin puhdistusaineisiin. Aineet hankitaan tiivisteinä, jolloin pakkausjätteen määrä pienenee. Pesuaineiden toimittaja on sitoutunut Responsible Care - Vastuu Huomisesta -ohjelmaan. Tuotteiden oikean käytön takaavat käyttöohjeet, opastus ja sopivat annostimet. Pesuainepakkaukset on valmistettu kierrätettävästä materiaalista. Välinevalinnat on keskitetty sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat kierrätyskelpoisia. Esimerkiksi moppien levykehykset ja välinevarret ovat kierrätettävää materiaalia. Käsipyyhkeet ja wc-paperit on valmistettu uusiopaperista. Paperiset käsipyyhkeet on osittain korvattu kangaspyyheautomaatilla, joka on saanut pohjoismaisen ympäristömerkin. Siivousmenetelmien osalta on siirrytty vähemmän ympäristöä kuormittaviin tapoihin tarkistamalla siivoustiheyttä ja siirtymällä nihkeämpiin menetelmiin. Perussiivouksessa vahanpoisto- ja uudelleenvahauskertoja on vähennetty ja tilalle on otettu paikkavahaukset. Siivouspyyhkeet ja lattiamopit pestään pesukoneessa. Huuhteluaineen sijasta annostellaan puhdistusainetiivistettä, joka jää siivousvälineeseen seuraavaa käyttöä varten. Mopit kuljetetaan käyttövalmiina työkohteisiin. Näin vältytään pesuainevesien kuljetukselta sangoissa. Samalla työ kevenee ja veden sekä puhdistusaineen kulutus vähenee. Menetelmä säästää myös aikaa. Mittarit Hankkeen toteutumisen mittareina on aineiden ja välineiden kulutus vuositasolla, esim. litraa/vuosi, kpl/vuosi. Menetelmävalinnat vaikuttavat tehokkuuslukuihin, joten mittarina ovat myös siivottavat neliöt/tunti. Kokemukset Siivoushenkilöstön asenteisiin vaikuttaminen ja käyttötottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Keräyspisteiden järjestäminen kierrätettäville materiaaleille on osoittautunut tarpeelliseksi. Siivouspäällikkö Sari Halenius, p. 4110 736 11

Ekotoimisto Tavoitteena on toimistotarvikkeiden käytön vähentäminen, jätepaperin lajittelun tehostaminen, veden ja energian kulutuksen vähentäminen sekä koneiden ja laitteiden tehokas hyödyntäminen. Lopullinen tavoite on tehdä koko kaupunginvirastosta ekovirasto. Kaupungin ekotoimistoprojekti alkoi koulutoimistosta.siellä aloitetut tavat ovat vähitellen leviämässä myös viraston muille osastoille. Koulutoimiston ekologisuudessa panostetaan käytännön toimiin ja pyrkimyksenä onkin terve talonpoikaisjärki jokapäiväisissä asioissa. Ekotoimisto pyrkii vähentämään jätteiden syntyä sekä lajittelemaan paperit. Kaikkia toimistotarvikkeita käytetään säästeliäästi ja hankinnoissa noudatetaan hankintaprojektin tavoitteita. Jokaisessa huoneessa on paperin lajittelua varten laatikko sekä vaalealle paperille että kotikeräyspaperille (värillinen paperi, kirjekuoret ja lehdet). Pahvit viedään omaan keräyspisteeseen. Toimistossa tarvittavan paperin määrää on vähennetty monella eri tavalla. Monistuksessa vältetään turhaa kopiointia ja suositaan kaksipuolisia asiakirjoja. Kopiokoneiden viereen on laitettu ohjeet niiden ottamiseksi. Sähköpostia, tiimifoorumia ja puhelinta käytetään tehokkaasti ja ylimääräisten, yksipuoleisten monisteiden kääntöpuolet toimivat muistilappuina. Kirjekuoret käytetään uudelleen. Sähköä säästetään sammuttamalla valot ja näyttöpääte, kun huoneesta poistutaan yli 10 minuutiksi. Työkaverikin voi valot sammuttaa, jos joku on itse unohtanut! Kahvi kaadetaan tuoreena termoskannuun, eikä seisoteta sitä keittimessä. Tulevaisuuden tavoitteita ovat energian säästäminen tiivistämällä ikkunat ja vaihtamalla asianmukaiset työvalaisimet. Lisäksi tarkoituksena on hankkia vessoihin yksiotehanat ja vettä säästävät WC-kalusteet. Kokemukset: Parhaiten on onnistunut paperin käytön vähentäminen, koska tiimiposti ja -foorumi toimivat kaikissa oppilaitoksissa. Turhaa kopiointia ei ole voitu kuitenkaan kokonaan välttää. Valojen ja näyttöpäätteiden sammuttaminen kahvi- ja ruokataukojen ajaksi on onnistunut melko hyvin. Ikkunoita on tiivistetty, hanojen tiivisteitä vaihdettu ja WCistuinten säiliöiden vuotaminen tilapäisesti korjattu. WC:n LVI-kalusteet tullaan uusimaan määrärahojen puitteissa. Toteutettujen toimenpiteiden aikaansaamia säästöjä on vaikea mitata, koska esim. veden, sähkön ja energian kulutusta ei laskuteta osastoittain. Jos koko kaupunginvirasto noudattaisi samoja periaatteita, syntyneet säästöt olisi helppo mitata. Vertailtavana voisi tällöin olla myös toimistotarvikkeiden ja paperin kulutus. Toimistosihteeri Outi Mattila, p. 4110 802 Kanslisti Ritva Suvanto, p. 4110 872 12

Sosiaaliosaston Ekoperhe Kaupungin sosiaaliosaston Ekoperhe -ryhmän tavoitteena on ympäristöasioiden huomioiminen sosiaalitoimen kaikkien yksiköiden toiminnassa, erityisesti lasten kasvatuksessa. Kaikissa päivähoidon toimintayksiköissä on otettu ympäristöasiat yhdeksi kasvatusteemaksi. Ensin kartoitettiin ne ympäristöasiat, joita kussakin yksiköissä on toteutettu lasten kasvatuksessa. Samalla koottiin toimenpide-ehdotuksia ja suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa tavaroiden kierrätys ja lainaus on arkipäivää. Jätteet lajitellaan huolellisesti ja toimipisteissä hyödynnetään käyttökelpoiset jätteet askartelussa mielikuvituksen mukaan. Myös luonnosta saatavia materiaaleja käytetään. Käytöstä poistetut vaatteet, verhot ja lakanat kierrätetään tai käytetään leikeissä esimerkiksi majojen rakentamiseen. Kaupungin lelulainaamosta perhepäivähoitajat saavat lainaksi leluja, rattaita, syöttötuoleja ja jopa lasten sänkyjä. Sinne on myös kerätty monenlaista askartelumateriaalia. Päiväkodit ja osa perhepäivähoitajista kompostoivat eloperäiset jätteensä. Vuodenaikojen mukaan lasten kanssa tehdään retkiä luontoon ja seurataan eläimiä ja kasveja. Joissakin toimipisteissä on istutettu puita ja pensaita ja niiden kehittymistä seurataan. Ulkoilupäivinä on kerätty roskia läheisestä puistosta, polun varrelta tai eväspaikalta. Yksittäisiä esimerkkejä ovat mm. akvaarion hoito, toripäivät, kasvimaan hoito ja Suomen Ladun Metsämörritoiminta. Ostosmatkoilla kiinnitetään huomiota tuotteiden ympäristövaikutuksiin, etsitään Joutsenmerkkiä ja käytetään kankaisia ostoskasseja. Retkille kuljetaan linja-autolla, pyörillä tai kimppakyydeillä. Päivähoidossa toteutettuja tempauksia keväällä 1997 ovat olleet pattereiden keräys ja tammenterhojen istutus. Patteri-Pate keräsi päiväkodeista ja lasten leikkipuistoista lasten kotoaan tuomia käytettyjä paristoja yhteensä 151 kiloa. Toisen tempauksen aiheena oli kasvun ihme siemenestä puuksi. Teppo Tammi kiersi eri päivähoitopaikoissa istuttamassa tammenterhoja kukkapurkkeihin yhdessä lasten kanssa. Samalla lapsille kerrottiin puiden elämästä ja niiden tehtävästä ja merkityksestä luonnon kiertokulussa. Kokemukset Jokainen päivähoidon yksikkö toteuttaa ympäristöaiheisia teemoja omia resursseja hyväksikäyttäen. Ekoperheen tavoitteena onkin ollut projektiluonteisuus ja keskittyminen vähemmän arkisiin ja jokapäiväisiin aiheisiin. Patteri-Paten toiminta todettiin hyväksi ja se tavoitti paljon perheitä. Vanhemmat ovat jälkeenpäin kertoneet, että he ovat kiinnittäneet aikaisempaa enemmän huomiota käytettyjen paristojen keräämiseen ja talteenottoon, koska lapset ovat siitä huomauttaneet. Teppo-Tammi istutti toukokuussa päiväkotien ja leikkipuistojen lasten kanssa noin 400 tammenterhoa purkkeihin. Istutustyöstä jäi lapsille ja Tepolle kasvun ihmettä odottava 13

mieliala. Keväällä istutetut terhot itivät melko hyvin ja muutamat taimet kasvoivat kesän aikana jopa 40 cm. Lapset ovat tapahtumasta innostuneina halunneet kerätä vielä syksylläkin terhoja istutettavaksi. Lastentarhaopettaja Jarmo Järvinen, p. 2421 485 Kestävä ja kehittyvä terveyskeskus Terveyskeskuksessa kehitettäviksi kohteiksi on valittu sisäisen jätehuollon tehostaminen ja laitoshygienia. Jätehuollossa tavoite on sisäisen keräysjärjestelmän, erityisesti paperinkeräyksen tehostaminen. Laitoshygieniassa kiinnitetään huomiota ympäristöystävällisiin puhdistusaineisiin ja -menetelmiin. Hankkeen tavoitteet valittiin yleisen mielenkiinnon ja toiminnan käynnistämisen helppouden perusteella. Asetetut tavoitteet ovat ensiaskeleita kohti käytännön töiden muuttamista kestävän kehityksen työrutiineiksi ja ne luovat pohjaa uusille suunnitelmille. Aluksi kartoitettiin nykytilanne ja kehittämistarpeet. Selvitysten perusteella on laadittu toimenpidesuunnitelma ja sovittu vastuuhenkilöt eri tehtäville. Lisäksi on sovittu mittarit, joilla todetaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutus. Jätehuollossa seurataan jätemääriä, kustannuksia ja kierrätysastetta. Hankkeen alkuvaiheessa pyritään tehostamaan paperinkeräyksen sisäistä keräysjärjestelmää. Tämän jälkeen tarkastellaan koko jätehuollon toimivuutta, kuten jätemäärien vähentämistä, tartuntavaarallisten jätteiden asianmukaista käsittelyä sekä kuljetusten järjestämistä. Tähän mennessä on pyydetty tarjoukset paperinkeräysliikkeiltä ja hankittu konsulttiapua keräysastioiden sijoittelussa ja mitoituksessa. Laitoshygieniassa pyritään ekosiivouksen mukaisiin toimintatapoihin, jolloin saadaan myös kustannussäästöjä. Kaupungin siivoustyönohjaaja on esitellyt uusia siivousmenetelmiä ja siivoojat ovat tutustuneet niiden käyttöön kahdessa eri toimipisteessä. Kokemukset Toiminnan käyntiin lähtö on ollut hidasta. Siivousmenetelmien muutossuunnitelma on aiheuttanut lievää vastarintaa. Näyttää siltä, että hankkeen oikea ajoitus on tärkeää, jotta ihmisiltä riittää energiaa uusien toimintatapojen opetteluun ja käyttöönottoon. Talousjohtaja Pertti Koivisto, p. 2712 104 Terveystarkastaja Markku Oksanen, p. 27124 433 14

Kaarinan kaupungin Kestävän kehityksen työryhmä: Puheenjohtaja: Sihteeri: Työryhmän jäsenet: Martti Ilmonen, kaupunginjohtaja Helena Nikkanen, agendatyöntekijä Pasi Aromäki, kaavasuunnittelija Aimo Heikkala, taloussihteeri Paula Kukkonen, sosiaalisihteeri Taiju Lehtinen, ympäristönsuojelutarkastaja Taisto Liippala, isännöitsijä Outi Mattila, toimistosihteeri Markku Oksanen, terveystarkastaja Pentti Putaala, maanrakennusmestari Sirkka Salminen, sosiaalisihteeri Ritva Suvanto, kanslisti 15

Kaarinan kaupungin Kestävän kehityksen työryhmä 1997 Esite on painettu pohjoismaisen ympäristömerkin saaneelle kotimaiselle paperille. PAINO-KAARINA OY 1997 16