FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014
in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit 21,4 milj. euroa in omistusosuudet 2013 Fortum 31 % OAO Gazprom 25 % Suomen valtio 24 % E.ON Ruhrgas Int. GmbH 20 % Omavaraisuusaste 52,3 % Biokaasun tarjonta 31 721 MWh Henkilöstö (keskimäärin) 273 henkilöä Maakaasun myynti 33,2 TWh
Puolet Suomen väestöstä asuu in kaasuverkon alueella in toimintaalueet Mahdolliset LNGterminaalit Kompressoriasemat Maakaasuverkko Suunnitteilla
Nesteytetyn maakaasun (LNG)markkinat kasvavat Merenkulku Itämeren vuoden 2015 rikkidirektiivi lisää LNG-käyttöisten alusten määrää. Teollisuuskäyttö LNG korvaa öljyä ja nestekaasua teollisuuskäytössä. Liikennekäyttö LNG raskaan maantieliikenteen käytössä ja paineistettu maakaasu (CNG) henkilöautoissa. Pohjanmeren SECA Pohjanmeren SECA Itämeren SECA SECA = Sulphur Emission Control Area, rikkipäästöjen erityisalue
LNG:n etuja Ympäristöä säästävä polttoaine Ei sisällä lainkaan rikkiä, pienhiukkasia eikä raskasmetalleja. Typen oksidien päästöt noin 85 % pienemmät kuin raskaan polttoöljyn päästöt nykymoottoreissa. Laajentaa luonnonkaasun käyttömahdollisuuksia Tuo uusia asiakkaita kaasuverkon ulkopuolelta. Mahdollistaa kulutushuippujen tehokkaan hallinnan. Parantaa kaasun toimitusvarmuutta myös häiriötilanteissa. Täydentää paikallista biokaasun tuotantoa.
Suomi mukaan eurooppalaisille kaasumarkkinoille Tuontiterminaali Finngulf LNG ja Suomenlahden pohjassa kulkeva kaasuputki Balticconnector ovat kokonaisuus, joka valmistuttuaan yhdistää Suomen ja Baltian kaasuverkot sekä liittää ne Euroopan laajuisiin energian yhteismarkkinoihin monipuolistaa kaasun hankintakanavia ja lopettaa nykyisen riippuvuuden yhdestä kaasuntoimittajasta mahdollistaa LNG:n syöttämiseen kaasuverkkoon parantaa paikallista huoltovarmuutta tehostaa kulutushuippujen hallintaa tuo kaasuvarastot Itämeren alueen paikallisten toimijoiden ulottuville. Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP), kaasu Siirtojärjestelmi en kehitystyö Virossa, Latviassa ja Liettuassa Finngulf LNG -terminaali ja Suomen ja Viron välinen Balticconnector Latvian kaasuvarastoj en kehittäminen Liettuan ja Puolan välinen kaasuputki (GIPL)
Balticconnector-yhdysputki yhdistää kaasuverkot Suomen ja Viron välille rakennettava Balticconnector-kaasuputki yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkot sekä mahdollistaa alueellisen kaasumarkkinan syntymisen. Yhdysputken kaksisuuntainen siirtokapasiteetti vastaa noin kolmasosaa Suomen kaasun huippukulutuksen tarpeesta ja Viron koko huippukulutuksen tarpeen. Meriputki 80 km Suomi: kompressoriasema + maaputkea 20 km Viro: kompressoriasema + maaputkea 50 km Tekniset vaatimusmäärittelyt ja integrointi siirtoverkko-operaattoreiden yhteistyönä Mahdollistaa kaasun siirtämisen Suomesta Baltian kaasumarkkinoille tai päinvastoin. Tuo Itämeren alueen kaasuvarastot eri toimijoiden käyttöön sekä parantaa kaasun toimitusvarmuutta ja kaasujärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa. Siirtoverkko-operaattorit, ja virolainen AS EG Võrguteenus tekevät parhaillaan yhdysputkihankkeen jatkoselvityksiä. Balticconnector-hankkeen YVA-selostuksen arvioidaan valmistuvan huhtikuussa 2015.
LNG-terminaalihanke Finngulf Alueellinen LNG-terminaali, tarkoitettu sekä kaasuverkon alueella että sen ulkopuolella oleville asiakkaille Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Sijainti keskeisten käyttäjien lähellä mahdollistaa kaasun tehokkaan ja nopean toimituksen loppuasiakkaille. Terminaali mahdollistaa LNG:n laajamittaisen hankkimisen maailmanmarkkinoilta, LNG:n alueellisen varastoinnin sekä jakelun pienempiin terminaaleihin ja suoraan loppuasiakkaille. Terminaalin toteutus ja sen tekniset toiminnot mitoitetaan markkinakysynnän ja investointien tuottavuuden mukaan. selvittää parhaillaan useita toteutusvaihtoehtoja hanketta varten. kaasuverkon ulkopuoliset markkinat kaasuverkon alueella olevat markkinat Finngulf LNG
LNG-terminaalin sijoitus Inkoo on valinnut Inkooseen suunnitellun terminaalin sijoituspaikaksi Fjusön alueen. 22 km pitkä Inkoon ja Siuntion välinen maakaasuputki yhdistää terminaalin ja Balticconnector-yhdysputken Suomen maakaasuverkkoon. Terminaalin rakentamiseen, käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät viranomaisten myöntämät luvat edellyttävät laajoja turvallisuusselvityksiä. Paikalliset ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa. Tarkentavan YVA-selostuksen arvioidaan valmistuvan ennen vuoden 2014 loppua. Selvitettävänä on vielä terminaalin toteutus maalle tai alukseen (FSRU) sekä terminaalin eri kokovaihtoehdot. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka Porvoon Tolkkinen
EU-tuella varmistetaan hankkeiden toteutuminen Finngulf LNG ja Balticconnector ovat EU:n listaamia nk. yhteisen edun mukaisia hankkeita, (PCI, Projects of Common Interest), joilla on suuri vaikutus kaasun toimitusvarmuuteen ja kaasumarkkinoiden kehitykseen. Suomenlahdelle rakennettavan terminaalin sekä Suomen ja Viron kaasuverkot yhdistävän putken selvitystyö jatkuu. Hankkeet muodostavat klusterin: saatavat hyödyt edellyttävät kummankin hankkeen toteuttamista. Hankkeen kannattavuus sekä suunnittelu- että rakennuskustannusten osalta edellyttää EU:n investointituen hakemista. Tuki eurooppalaisille energiahankkeille jaetaan Verkkojen Eurooppa (CEF, Connecting Europe Facility) - ohjelmasta (5,8 mrd vuosina 2014 20230). BEMIP-alue European Natural Gas Priority Corridors