Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013
Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu Eurooppa 7.2 % Muut maat 8.9 % Euroalue 29.9 % Yhdysvallat 3.3 % Muu Eurooppa 6 % Muut maat 5 % Euroalue 32.6 % Venäjä 17.9 % Venäjä % Aasia 14 % Muut EU-maat 23.7 % Aasia 14.8 % Muut EU-maat 20.4 % 2 Lähde: Tullihallitus 4.3.2013/tal76/jka/EKI Talousgraafit
0 90 80 70 60 50 Suom en tav arav ienti toim ialoittain Osuus tavaraviennistä, % 27 42 15 30 7 7 5 5 4 4 Saha- ja puutavarat 30 22 9 16 16 16 16 13 15 16 17 19 17 Sellu, paperija paperituotteet Metallit ja metallituotteet Koneet, laitteet ja kulkuneuvot 3 40 30 20 0 22 13 18 15 28 31 4 11 15 22 11 20 13 15 15 11 12 7 8 1960 1980 1990 2000 2005 20 2011 Vuonna 1960 metallit ja metallituotteet sisältää myös koneet ym. ja elektroniikan Lähde: Tullihallitus ja EK 5.3.2012/rakvie3/jka/EKI Talousgraafit Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuuden tuotteet Muut tuotteet
Ulkomaankaupassa Suomi on täysin riippuvainen meriliikenteestä Ulkomaankaupan kuljetukset Kuljetukset kotimaassa 216 mrd tkm 40 mrd tkm 4 Lähde: Tilastokeskus
Logistiikkaselvitys 2012 Selvityksessä mukana teollisuus, rakentaminen, kauppa ja operaattorit Yritysten logistiikkakustannukset 12 % liikevaihdosta Yritysten logistiikkakustannukset 33 mrd. Logistiikan osuus kilpailukyvystä Suurilla kaupan yrityksillä 43 % Suurilla teollisuusyrityksillä 35 % 5
Miten kilpailukykyä parannetaan? Vastataanko päätöksillä liikennepalvelujen kysyntään? Halutaanko huolehtia toimintavarmuudesta? Mihin suuntaan liikenneväylien rahoitusta kehitetään? Käytetäänkö ympäristöohjauksessa porkkanaa vai keppiä? Ollaanko aktiivinen vaikuttaja EU:n päätöksenteossa? 6
Logistisen kilpailukyvyn elementtejä Kansalliset verot ja maksut EU minimit, kansainväliset vertailut Terve kilpailu liikennemuotojen kesken Ulkoisille kustannuksille samanlaiset periaatteet Kansainväliset velvoitteet ovat tasaveroiset Porkkanat kohdalleen Kannusteet T&K&I Tehokkaat ja varmat julkiset palvelut Liikennejärjestelmä, satamat, ohjaus, jäänmurto Toimivat markkinat 7
Merenkulun kustannukset nousevat tuntuvasti Merirahtien hinnat nousevat 30-50% vuodesta 2015 alkaen Suurin yksittäinen tekijä on rikkipäästöjen vähentäminen Tuonti- ja vientikuljetuksiin 600 milj. euron lisäkustannus Meriliikenne kallistuu lisäksi kun... Vastataan myös muihin ympäristövaatimuksiin Ilmanpäästöt (typpipäästöt, hiilidioksidipäästöt) Vesien suojelu (painolastivedet, jätevedet, lastiruumien pesuvedet) Tulee muutoksia laivatarjontaan ja markkinan toimivuuteen Itämerellä Tarjonnasta poistuu alukset joihin ei sovellu diesel, LNG tai rikkipesurit Euroopan ulkopuolisessa tuonnissa ja viennissä tarvitaan uusi välilastaus Keski- Euroopan satamissa 8
Kansainvälisesti tasaveroiset ilmasto- ja ympäristövelvoitteet... eivät toteudu... Meriliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen Itämeren, Pohjanmeren, Englannin kanaalin muodostama erityisalue Meriliikenteen typpipäästöjen vähentäminen Itämeren maiden hakemus vireillä erityisalueeksi Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:n laajuinen päästökauppa valmistelussa Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:n laajuinen päästökauppa 9
Rikkikompensaatiot Pääministeri Kataisen asettama työryhmä valmisteli valtion mahdolliset toimet kustannusten kompensoimiseksi Kehysriihessä ei vielä konkreettisia toimia meriliikenteelle vuoden 2015 tilanteeseen + Kotimaan tieliikenteeseen tehokkuutta: ajoneuvojen mitat ja massat kasvavat Dieselveron korotus 60 milj. vuonna 2014 + LNG terminaalien investointituet Meriliikenteen kustannuksia voidaan kompensoida esimerkiksi luopumalla väylämaksun perimisestä ja ottamalla käyttöön uusia, suoraan teollisuutta hyödyttäviä valtion tukia. Samaan aikaan tulee alentaa muita yrityksiä rasittavia logistiikka- ja energiakustannuksia
EK: Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi Venäjän liikenteen sujuvuutta tulee parantaa tie- ja ratayhteyksiä kehittämällä sekä rajamuodollisuuksia joustavoittamalla Elinkeinoelämän rakennemuutos ja uudet kasvualat vaikuttavat logistiikkareitteihin, kuten satamien käyttöön. Muutokset pitää tunnistaa ja luoda tältä pohjalta liikennejärjestelmän kehittämisstrategia Valtion infrastruktuurin rahoitusta tulee uudistaa lisäämällä määrätietoisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä Liikenneväylien kuntoa on parannettava täsmätoimin perusväylänpidon rahoitusta lisäämällä Rikkivaatimusten aiheuttamat kustannukset tulee kompensoida täysimääräisesti 11