Itämerihaaste Kotkan kaupungin toimenpideohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2011

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari

Itämerihaastetta Uudellemaalle - opit ja haasteet

MERIKOTKA tutkimustoiminta

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaaste simpukankuoressa

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla


Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Viestintäsuunnitelma 2009

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

Baltic Sea Challenge Leea Salminen Specialist Counsel

VELKUAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2008 Kunnanhallitus OTE KOKOUSPÖYTÄKIRJASTA TIEDOKSI

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Merentutkimusta tehdään

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Kestävä yhdyskunta yksikkö. Itämerihaaste Tampereen kaupungin toimenpideohjelma

Itämeri pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

Itämerihaasteen kuulumisia. Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen , Helsinki

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Merikotkan toiminnan arviointi ja tulevaisuusstrategia. Seppo Lahti & Paavo Uronen Helsinki

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Itämerihaasteen väliarviointi

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Jätevesiylivuotojen parempi hallinta. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä

Lapset voivat kylän rastit kierrettyään suorittaa Itämeri-passin. Kaikki pääsevät lähettämään omat Itämeriterveisensä

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

The Tall Ships Races Helsinki Helsingin Hietalahdessa

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Sisävesi LIFE IP -diat

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Kuntamarkkinat

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

VISIO: PUHDAS, TUOTTAVA JA YHTEINEN ITÄMERI

Liite 1. Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

Ole itse se muutos, jota maailmalta odotat! Mahatma Gandhi

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Ympäristöohjelma kaudelle:

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

Kevään tonttihaun yleisötilaisuus Anders Öström /

Kotkan Haminan seutusopimus

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

TOIMINTAKERTOMUS 2009

ROTARIUDEN MONET ULOTTUVUUDET. Itämerihaaste Rotarit mukana

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3472/ /2016

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Itämerihaasteen seminaari BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Arviointikertomus vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Transkriptio:

Itämerihaaste Kotkan kaupungin toimenpideohjelma Maaliskuu 2009

1 Sisällysluettelo Itämerihaaste Baltic Sea Challenge 2 Kotkan kaupungin toimenpideohjelma 3 1. Pistekuormituksen vähentäminen 3 2. Hajakuormituksen vähentäminen 3 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus 4 4. Laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen 4 5. Kansainvälinen ympäristöyhteistyö 5 6. Kehittämishankkeet ja tutkimus 6 7. Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta 7

2 Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Turun ja Helsingin kaupungit esittivät kesällä 2007 haasteen Itämeren alueen toimijoille ryhtyä toimenpiteisiin Itämeren tilan parantamiseksi. Kotkan kaupunki otti tämän Itämerihaasteen vastaan. Haasteen vastaanotto edellytti toimenpideohjelman laatimista, johon koostetaan toimijan vapaaehtoiset, lakisääteisiä velvollisuuksia pidemmälle viedyt toimenpiteet Itämeren suojelemiseksi. Kotkan kaupungin uudessa kaupunkistrategiassa on vahva painotus kestävään kehitykseen, erityisesti ilmastopolitiikkaan ja ekologiseen suunnitteluun. Kotkan kaupunki on hyväksynyt Aalborgin julistuksen sekä sitoumukset kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaupunki on ottanut sitoumukset kaupunkistrategiansa toteuttamisen työvälineeksi. Sitoumusten edellyttämä prosessi (peruskartoitus sitoumuksiin liittyvistä aiheista, yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa, tavoitteiden ja toimenpiteiden aikataulut, toteutumisen seuraaminen sekä edistymisestä tiedottaminen) käynnistyi Union of the Baltic Cities verkoston kestävän kehityksen Matruschka-projektissa. Itämerihaasteen toimenpideohjelman koostaminen on liittynyt läheisesti kaupungin sisällä tehtyyn Matruschka-projektin peruskartoitukseen. Monet kestävän kehityksen, ekologisen suunnittelun ja ilmastopolitiikan huomioivat toimet parantavat myös Itämeren tilaa niin paikallisesti kuin laajemmallakin vaikutusalueella. Toimenpideohjelma koottiin Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa. Oheinen toimenpideohjelma on esiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä 23.2.2009. Ohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, Itämeri-tietoisuuden lisäämiseksi ja kansainväliseen ympäristöyhteistyön kehittämiseksi. Itämerihaasteen toimenpideohjelma linkittyy myös luontevasti keväällä 2008 käynnistettyyn EkoKotka-hankkeeseen. Hanke toteuttaa kaupunkistrategiaa ja tähtää ympäristöasioiden huomioimiseen kaupungin omassa toiminnassa, sekä laajentaa tavoitteita sidosryhmäyhteistyön kautta kaupungin koko toimintaympäristöön.

3 Kotkan kaupungin toimenpideohjelma 1. Pistekuormituksen vähentäminen Kymen Vesi Oy käyttää viemäriverkoston saneerauksiin vuosittain n. 1,2 M. Kymen Vesi Oy toteuttaa Mussalon puhdistamon laajennuksen ja saneerauksen vuoden 2009 loppuun mennessä. Mussalon puhdistamolla käsitellään kaikki Kotkan kaupungin jätevedet sekä Anjalankosken Kymijokivarren taajamien ja Pyhtään jätevedet vuoden 2010 alusta alkaen. Myös Haminan jätevesien puhdistamisesta on tehty sopimus vuodesta 2011 alkaen. Nykyisin käytössä oleva Sunilan puhdistamo lakkautetaan vuoden 2009 lopussa. Kotkan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009-2018 on päivitetty 28.10.2008. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus selvitti vuonna 2007 alueen kuntien kanssa yhteistyössä luonnonmukaisia tapoja hulevesien hallinnalle vaihtoehtona viemäriverkoston putkikoon suurentamiselle (Ympäristöklusteriohjelman hanke 2006-2007 Maankäyttö ja kuntatekninen suunnittelu taajamien tulvariskien hallinnassa ). 2. Hajakuormituksen vähentäminen Haja-asutusalueilla vesihuolto-osuuskuntien suunnittelu ja rakentaminen on kasvanut vuoden 2004 jälkeen huomattavasti. Kymen Vesi Oy osallistuu kaupungin avustamien vesi- ja viemäriosuuskuntien suunnitteluun ja liitostöihin. Kotkan kaupunki avustaa taloudellisesti asemakaava-alueiden ulkopuolelle syntyvien vesi- ja viemäriosuuskuntien ja yhteisten tonttijohtojen rakentamista. Aiemmin pelkän vesijohtoverkoston rakentaneet osuuskunnat ovat rakentamassa viemäriä olemassa olevan verkoston viereen. Liittymistä Kymen Vesi Oy:n viemäriverkostoon on osaltaan mahdollistanut rakenteilla oleva Anjalankoski-Kotka siirtolinja (Suljento rakenteilla, Huruksela suunnitteilla).

4 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus Hietasen sataman kunnossapitoruoppausten yhteydessä pilaantuneet sedimentit sijoitetaan suljettuun altaaseen. Kunnossapitoruoppausten avulla myös pilaantuneiden sedimenttien määrää voidaan vähentää. Aiemmin ruopatut ja läjitetyt sedimentit on sijoitettu lupaehtojen mukaan ja alue on peitetty ja muutettu satamakentäksi. Työssä on hyödynnetty myös kierrätysmateriaaleja kuten tuhkaa ja rengasrouhetta. 4. Laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen Kotkan sataman toimintajärjestelmä koostuu sertifioidusta ympäristö- ja laatujärjestelmästä (ISO 14001, ISO 9001). Toimintajärjestelmän tavoitteena on kokonaisvaltainen toiminnan, laadun ja ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen sekä kehittäminen. Kotkan Satama Oy:n jätehuoltosuunnitelma on päivitetty vuonna 2008. Kaikki Kotkan sataman saniteettivedet johdetaan viemäriverkostoon. Alusten jätevedet otetaan vastaan NSF (no special fee) -järjestelmään. Kotkan satamassa on pulputusjärjestelmä jään hallintaan, joka auttaa parantamaan alusten laituriin pääsyä ja vähentää alusten manoveeraukseen vaadittavaa aikaa ja polttoaineen kulutusta. Satama-alueen energiankulutusta vähennetään valaistuksen automatisointijärjestelmällä. Tuulivoimaa käytetään sataman valaistukseen. Kotkan Satama Oy:llä on WWF:n myöntämä Green Office-sertifikaatti. Kotkan pienvenesatamissa on septitankkeja veneilijöille yhteensä 8 kpl: Sapokassa (2), Hirssaaressa (1), Kantasatamassa/Kalarannassa (1), Itärannassa (1), Suulisniemessä (1), Haapasaaressa (1), ja Santalahdessa (1). Pilssivesisäiliöitä on Hirssaaressa 1 ja suunnitteilla Sapokkaan 1.

5 5. Kansainvälinen ympäristöyhteistyö Kotkan kaupunginvaltuusto allekirjoitti Aalborgin asiakirjan 1995 ja kaupunki sitoutui laatimaan paikallisen kestävän kehityksen ohjelman. Kestävän kehityksen toimintaohjelma ja mittarit luotiin vuosille 1998-2003. Vuodesta 2003 lähtien kestävän kehityksen mittareihin perustuva ympäristöraportti on ollut osa tilinpäätös- ja toimintakertomusta. Ympäristökeskuksessa tehtiin vuonna 2005 taustatyö kestävän kehityksen toimintaohjelman päivittämiseksi. Vuonna 2005 kaupunginhallitus hyväksyi Aalborg +10 sitoumukset ja ne liitettiin osaksi kaupunkistrategiaa vuonna 2006. Kotkan kaupunki allekirjoitti 12.5.2008 Aalborgin +10 sitoumuksen ja lähetti sen sihteeristöön kansainvälistä rekisteröintiä varten. Vuonna 2007 kaupunki sitoutui Union of Baltic Cities verkoston (UBC:n) kestävän kehityksen Matruschka-projektiin. Kotkan kaupunki on hankepartnerina Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoimissa EU-hankkeissa suunnittelemassa öljyntorjunnan osaamis- ja koulutuskeskusta Pietariin (SPORT St. Petersburg Oil Recovery Training Centre) sekä Kotkan, Tallinnan ja Pietarin välisessä kriisinhallintasimulaattoreiden verkottamishankkeessa (GOFMEC II Gulf of Finland Maritime Safety and Marine Environmental Protection Cooperation II). Kotkan Satama Oy osallistui Paralia Nature hankkeeseen vuosina 2004-2007, joka on EU:n sisäinen yhteistyöprojekti eri hallinnollisten, teollisten ja akateemisten organisaatioiden kesken. Osallistuminen antoi Kotkan Satamalle mahdollisuuden tuoda esiin ympäristöosaamistaan, mutta samalla myös oppia lisää muiden eurooppalaisten satamien keinoista ratkaista ympäristön ja teknologian yhteensovittamisesta nousevia ongelmia.

6 6. Kehittämishankkeet ja tutkimus Kotkan kaupunki tukee Kotkaan sijoittuneen Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistyksen (Merikotka ry) projektitoimintaa yli 625 000 eurolla vuosittain. Keskuksen toimijat ovat Helsingin yliopisto, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Teknillinen korkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Metsähallitus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Meneillään on lukuisia EU-rahoitteisia hankkeita kehitettäessä meriliikennettä, sen turvallisuutta ja meriympäristön tilaa tutkimuksen avulla. Kotkan kaupunki tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikön sekä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kotkan kaupungin osarahoitus mahdollistaa Merikotkan yhteydessä toimivan meriliikenteen ympäristövaikutuksiin ja kalastusbiologiaan keskittyvän professuurin vakinaistamisen vuoteen 2027 saakka (Helsingin yliopisto, rahoitus yhdessä HY:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa). Kotkan kaupungissa käynnistyi keväällä 2008 EkoKotka-hanke, joka toteuttaa kaupunkistrategiaa ja tähtää ympäristöasioiden huomioimiseen kaupungin omassa toiminnassa. Sidosryhmäyhteistyön kautta tavoitteena on ympäristönäkökulmien haltuunotto kaupungin koko toimintaympäristössä. Hankkeen avulla Kotkalla on tavoite kehittyä johtavaksi ympäristöasiat huomioon ottavaksi kaupungiksi. Käynnistymässä on Ekotukihenkilö-projekti, mikä sisältää mm. kaupungin henkilökunnan Eko-koulutusta, sitouttamista sekä toimintatapojen jalkauttamista. Osana EkoKotka-hanketta Kotkan Satama Oy käynnisti Ecoport Kotka hankkeen jonka avulla ympäristö pyritään huomioimaan kaikessa sataman toiminnassa. Taustalla on elinkaariajattelu: toiminnassa huomioidaan kaikki vaiheet aina suunnittelusta ja rakentamisesta käyttöönottoon ja käytöstä luopumiseen asti. Ecoport Kotka tähtää energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Kaikessa suunnittelussa huomioidaan resurssien tehokkaan käytön ja kierrätyksen lisäksi toiminnan nopea muunneltavuus olosuhteiden muuttuessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että satama pyrkii vähentämään omaa energiankulutustaan ja käyttämään kierrätysmateriaaleja satamarakenteissa.

7 7. Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta Maretarium on kansainväliset mitat täyttävä akvaariotalo, joka esittelee Itämeren vedenalaista luontoa ja meriympäristöä. Luontokoulu Haili on Kotkan kaupungin yksikkö, joka tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista opetusta sekä kotkalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Luontokoulu Hailin opetus painottuu Itämeren ja Kymijoen ekosysteemeihin. Langinkosken ympäristölukio on valtakunnallinen erityislukio, jonka tehtävänä on ympäristöpainotteinen opetus. Merikotkan järjestämät yleisöluennot ja vuosittain Meripäivien yhteydessä järjestettävä kansainvälinen ympäristöseminaari jakavat ajankohtaista tietoa merenkulkuun, meriturvallisuuteen ja meriympäristön tilaan liittyvistä aiheista. EkoKotka-hankkeen yhteydessä tapahtuva sidosryhmätyöskentely lisää toimijoiden tietoisuutta Itämeren tilaan liittyvistä asioista. Kotkan Meripäivät on yksi Suomen suurimpia yleisötapahtumia. Markkinakauppiaat, ravintolat, vierailevat alukset ja muut tapahtumassa vaikuttavat toimijat velvoitetaan lajittelemaan jätteensä. Lisäksi kaikki ns. harmaat vedet (käsienpesu- ja tiskausvesi) kerätään säiliöihin ja ne toimitetaan puhdistettavaksi, ei sadevesiviemäriin. Ravintoloissa ja ruokakojuissa käytettävät ruokaöljyt kerätään niille varattuihin astioihin. Meripäivien yhteydessä tiedotetaan ja opastetaan myös yleisöä jätteiden lajittelussa talkoolaisten voimin. Valokuvat: Terhi Lindholm/Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus