1 / 5 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi LAUSUNTO ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 13.1.2015 43100 Saarijärvi VIHISUON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, Kaavaluonnos Karstula Karstulan kunta pyytää lausuntoa Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineistosta. Kaavaselostus Metsähallitus Laatumaa suunnittelee alueelle tuulipuistoa. Suunnittelualueen etäisyys Karstulan kunnan keskustaan on noin 14 km ja Kyyjärven kunnan keskustaan noin 13 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 1200 hehtaaria. Alueelle suunnitellaan 9 voimalaa. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 27 MW. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella Kortejärven ja Vahankajärven rannoilla, noin 3,5-5 km:n etäisyydellä sekä Soinintien ja Rantakyläntienristeysalueen lähiympäristössä (Haapalahti), noin 4 km:n etäisyydellä, alueen kaakkoispuolella. Lähimmät yksittäiset lomarakennukset sijaitsevat Teerijärvellä 1,7 kilometrin päässä suunnitellusta voimalapaikasta Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Äänenpainetasot ja varjostus on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 160 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestas V126 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 105,9 db. Laaditun melumallinnuksen mukaan Vihisuon tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Vihisuon tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaaajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW - moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle tai loma-asutukselle.
2 / 5 Tuulivoimamelusta Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. 1 Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla 2. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. 1 Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliosolohteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. 3 Asumisterveysohje 2 melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg -taso ylittää 25-35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40-65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohjearvot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin yöaikaan 2. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä untahäiritsevä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta 4 mukaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja.
3 / 5 Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. 4 Välkkeestä Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. 1 Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä kohteessa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. Vihisuon tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km välillä. STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. 5 Rannikkoseudulla Suomessa on käsittelyssä tuulivoimalaa koskeva meluvalitus, lähin asunto 1,4 km päässä. Tuulivoimalan napakorkeus on 142m, eli hieman pienempi kuin Vihisuolle suunnitellut voimalat. Tehdyn melumittauksen mukaan matalataajuinen melu on ongelma. Asiaa käsittelevän viranhaltijan mukaan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi melun leviämiseen.
4 / 5 Lisäksi hänen kokemuksen mukaan eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri mallia olevat voimalat tuottava erityyppistä melua. Myös toisaalla rannikolla on tuulivoimaloiden meluvalituksesta johtuvat melumittaukset käynnissä. Voimalat ovat samaa kokoluokkaa (3MW). Alustavissa melumittaukissa todettu tonaalisuusongelma jota pyritty korjaamaan voimaloiden säädöillä. Lisämittauksilla todennetaan sisätilojen äänitasoja häiritsevyys. Lähin asunto 1,2 km päässä. On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin 6 tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalasuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. Lausunto Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden kohtalaisen lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää melua on olemassa. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Jatkosuunnittelussa ja lupaprosessissa huomioitavia asioita: 1. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa rakennuslupaa varten tarvittaessa uudelleen, mikäli valittu voimalatyyppi on eri kuin kaavatyön melu- ja varjostusmallinnuksissa käytetty. 2. Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulisi kirjata (rakennus)lupaehtoihin. 3. Mikäli myöhemmin ilmenee, että voimaloista aiheutuu melun tai välkkeen osalta kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle voi ympäristöviranomainen vaatia voimaloilta ympäristöluvan. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei haittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Jakelu Karstulan kunta: kirjaamo@karstula.fi Aluearkkitehti: ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavakonsultti: susanna.paananen@fcg.fi ympäristölautakunta Janne Litmanen vastaava ympäristötarkastaja
Lähteet 1 Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat, Timo Lanki 2 Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003 4 Ympäristöhallinon ohjeita 2/2014 Tuulivoimamelun mallintaminen, Ympäristöministeriö 5 Ympäristö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkola 6 Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita 5 / 5