MUISTIO 3/08 1 (9) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 21.05.2008 klo 09.15 Paikka Läsnä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs. Hartman Jaakko Heikkilä, Johanna Heinävä Auli Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Päivi Paloviita, Sisko Penttilä Tuomo Perämaa Matti Peurala, Tuija Pitkänen, Matti Päivärinta, Eeva Reiskanen Seppo Ruoppila Sampo Salkoaho, Tuukka Uitus Mäntylä, Katja Valve Tapio Lehtinen Jarmo (sihteeri) Poissa Hutko Peltoniemi Minna 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi työryhmän edellisen kokouksen 13.3.2008 muistion. Tuolloin kokouksen aiheina olivat tilannekatsaus Tampereen kaupunkiseudun suunnitteluhankkeista, asuntopoliittinen kuntakehityskuvakyselyn yhteenveto, arviointi sekä asuntopolitiikan tavoitteet ja vaihtoehdot asuntopolitiikan sosiaalisten kysymysten tukiryhmän perustaminen asumisen seminaari Muistioon ei ollut huomauttamista. Kokouksen ennakkoon lähetetyn asialistan kohtien 2. (Asuntopolitiikan sosiaalisten kysymysten tukiryhmän perustaminen)
MUISTIO 3/08 2 (9) ja 3. (Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadinta käsittelyjärjestys) käsittelyjärjestys vaihdettiin. 2. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadinta. Väliraportti 31.3.2008. Pekka Hinkkanen selvitti ensin vuoden 2008 alussa käynnistyneen ohjelmatyön lähtökohdat ja tavoitteet. Ohjelman yleisenä tavoitteena on ohjata Tampereen kaupunkiseudun asuntojen rakentamista ja asumisen kehittämistä. Ohjelma on yksi osahanke alueelle laadittavasta rakennemallista, jolla pyritään tekemään seudulle pitkän aikavälin alue ja yhdyskuntarakenteellisia kehittämisratkaisuja. Seuraavaksi Sampo Ruoppila esitteli väliraportin pääkohdittain. Ohjelmatyön tässä vaiheessa on pohdittu tavoitteiden asettelua yleisten yhteiskunnallisten kehitystarpeiden kannalta sekä keskitytty analysoimaan seudun kunnilta saatuja kuntakehityskuvia. Väliraportissa ja sen liitteissä on esitetty myös ensimmäiset laskelmat seudun asunto ja tonttitarpeista ja ne perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin sekä kuntien omiin väestösuunnitteisiin. Asumiseen ja sen kehittämisen toimintaympäristöön vaikuttavista ajankohtaisista yhteiskunnallisista muutosprosesseista väliraportissa oli nostettu keskustelun kohteeksi demografiset perussuuntaukset (väestön ikääntyminen, sen kansainvälistyminen ja kotitalouksien rakenteen muutos), uudet ekologiset ja energiatehokkaat vaatimukset yhdyskuntarakenteen suunnittelulle sekä asumistoiveiden monipuolistuminen elämäntapojen yksilöllistymisen myötä. Kuntakehityskuvien perusteella kaupunkiseudun asumisen vahvuuksiksi nousi muun muassa asumisen laatu ja kohtuullinen hintataso, asuntokannan ja palvelutarjonnan monipuolisuus, työ ja opiskelupaikkojen runsaus, kulttuuritarjonta, vesistöt ja luonnonläheisyys, kehyskuntien sijainti ja yhteydet niin Tampereelle kuin muualle Suomeen. Ongelmina puolestaan pidettiin vuokraasuntojen ja omakotitalotonttien puutetta sekä asumisen nopeasti noussutta hintaa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta kuntakehityskuvissa korostettiin eheyttämistä, jossa tehokkaalle joukkoliikenteelle annettiin tärkeä rooli. Myös keskustaajamien kehittämistä ja tiivistämistä pidettiin merkittävänä. Silti kehyskunnissa asuntorakentamisen tulevaisuuden nähtiin painottuvan edelleen omakotitaloihin.
MUISTIO 3/08 3 (9) Sosiaalisen asumista väliraportissa käsiteltiin asumisen erityistarvesegmentteinä, joihin on kohdistettava omanlaisiaan toimenpiteitä. Tällaisiksi oli nimetty ikääntymisen vaatimukset, opiskelijoiden asuminen, erityisasuminen (mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, päihdeongelmaiset ja pakolaiset) ja asunnottomuuden vähentäminen. Väliraportissa kaupunkiseudun tärkeimpinä asuntopoliittisina haasteina pidettiin asuntotuotannon riittävyyttä suhteessa nopeaan kasvuun, asuntojen uudistuotannon suuntaamista eheyttämään yhdyskuntarakennetta, ikääntymisen vaikutusten huomioimista, huolehtimista asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta ja riittävää asuntotarjontaa erityisryhmille. Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet olivat väliraportissa luonnosteltu seuraavasti: Tukea kaupunkiseudun kasvua asumistarpeet huomioiden. Ohjelmassa määritellään uuden asuntokannan määrälliset rakentamistarpeet, tonttitarjonnan/ tuotannon tarpeet ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistarve väestökasvutavoitteen perustalta. Välillinen tarkoitus on turvata elinkenoelämän kehittymisen edellytykset riittävän ja kohtuuhintaisen asumisen saatavuudella. Tukea yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä. Ohjelma tähtää olemassa olevien alueiden tiivistämiseen ja laadun parantamiseen sekä uusien asuinalueiden sijoittamiseen seudullisesti järkevästi. Esittää linjaus asuntotuotannon jakautumisesta erilaisiin asuntotyyppeihin ja hallintamuotoihin sekä ratkaisut tämän toteuttamiseksi. Esittää seudullisia ratkaisuja tuetun asumisen järjestämiseen Väliraportissa esitetyt ensimmäiset laskelmat Tampereen kaupunkiseudun uuden asuntokannan määrällisestä rakennustarpeesta perustuvat ensisijassa arvioihin väestönkasvusta ja asuntokuntien koon muuttumisesta, mutta myös oletuksiin asuntopoistumasta ja varauman suuruudesta. Väliraportissa korostetaan, että laskelmissa saadut tarveluvut riippuvat ja ovat tuloksia edellä mainituista valituista lähtökohdista, eivätkä ne edusta mitään oikeata tulosta. Viime vuosina kaupunkiseudun väestö on kasvanut nopeammin kuin asuntotuotanto, mutta laskelmien mukaan tämä suhde kääntyisi toisinpäin 2020 luvulla, Tampereella tosin jo vuoteen 2010 mennessä. Asuntojen keskikoko oli alueella 2,05 vuonna 2005 ja sen on laskettu pienenevän 1,85:en vuonna 2035. Asuntovarauman on oletettu säilyvän suhteellisesti nykyisellä tasolla ja asuntopoistuma melko pieneksi suunnittelukaudella.
MUISTIO 3/08 4 (9) Asumisväljyyden kasvun oletetaan hidastuvan noin 0,3 h m 2 vuodessa. Kokouksessa kiitettiin yleisesti Ruoppilaa hyvän ja kiinnostavan työn laatimisesta ja tähänastista työskentelytapaa pidettiin hyvänä. Pekka Hinkkasen mukaan ohjelmatyössä on ollut epäselvyyttä siinä mitä kasvulukua käytetään laskelmien lähtökohtana ja mitä aikaväliä nämä luvut koskevat. Sekä Tilastokeskuksen lukujen että kuntien omat väestösuunnitteiden perustalta lasketut väestönkasvuluvut poikkeavat siitä, kun eri yhteyksissä on esitetty, että seudulla varaudutaan 90 000 asukkaan kasvuun. Päivi Nurminen kommentoi tätä asiaa toteamalla, että seudun rakennemallin suunnittelussa on päätetty varautua väestöennusteita suurempiin lukuihin eli 90 000:een, jotta ei syntyisi pullonkauloja. Ko. luku on ollut esillä Seutuhallituksen tavoiteseminaarissa 26.3.2008, Kuntajohtajakokouksessa 15.4.2008 ja Maankäyttö ja rakennetyöryhmässä 29.4.2008. Nurmisen mukaan rakennemallin väestönkasvutavoite tullaan lyömään lukkoon Seutuhallituksen kokouksessa 29.5.2008. Pekka Hinkkanen tiedusteli myös mitä taulukon 3 Muutos materiaalipainossa kg/hlö/a (s. 12) tarkoittaa. Ruoppila lupasi täsmentää kohtaa. Eeva Päivärinta painotti, ettei ikääntyvä väestö sinänsä ole mikään erityisryhmä, vaan ikääntymisen mukana tuomiin eri haasteisiin huomioimisessa täytyy ottaa eriytyneempi lähestymistapa: ikääntymisen myötä ko. väestöryhmä myös erilaistuu ja tämä edellyttää vastaamista erilaistuvan väestön palvelutarpeeseen. Tärkein kysymys koskee muistisairauksia. Tavallisesti niitä sairastavien palvelutarve on sosiaali ja terveyshuollon kysymys, kun Euroopassa se on kohdattu erityisasumisen kautta. Tämä ryhmä on kasvussa ja on kallein ryhmä. Toinen tärkeä kysymys koskee hoivaasumisen kehittämistä, mikä koskee pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia ja heidän asumiskysymyksen ratkaisemista purettaessa laitoksia. Kolmas kysymys koskee senioriasumisen kasvua yleisemmin. Asuntopoliittisesti tulisi lisäksi huomioida, että ikääntyvän väestön kasvavasta palvelutarpeesta seuraa myös palvelutyövoiman kasvu ja kun alalle hakeutuu nuoria ja ko. työvoima on usein matalapalkkaista, niin kysyntä kohdistuu kohtuuhintaisiin vuokra asuntoihin. Markku Männikkö kysyi miten seudun asuntopoliittiset kysymykset ratkaistaan konkreettisesti ja miten Helsingin seudulla on toimittu; miten erilaisia asioita voidaan jyvittää? Kun senioriväestö koetaan haasteeksi, Männikön mukaan olisi huomioitava, että kysymys on tavallisista ihmisistä eli heidän kohdallaan ratkaisut täytyy toteuttaa viisaasti.
MUISTIO 3/08 5 (9) Tapio Valveen mukaan jyvittämisessä ei saisi tulla vastakkaisasetteluja. Taulukoissa olevia lukuja ja % osuuksia tulee Oriveden osalta tarkistaa. Hänen mukaansa vanhusten asumista ei pidä tarkastella uhkana vaan pikemminkin mahdollisuutena. Tuomo Penttilän mukaan aikaisemman ajattelun lähtökohtana on ollut ajatus, että kunta huolehtii omasta väestöstään (väestövastuu). Seutuyhteistyö on hänen mukaansa hyvä asia, mutta siihen voi liittyä riskejä, jos esimerkiksi sosiaalisten ongelmien ratkaisuja (esim. asunnottomia) alettaisiin työntää toisiin kuntiin. Huolehtivatko kunnat edelleen jatkossa esimerkiksi omista asunnottomista, vammaisista, vanhuksista jne. vaiko tuleeko joihinkin paikkoihin esimerkiksi seniorikeskuksia? Penttilä arvelee jotain keskittymistä varmaan tapahtuvan paikkoihin, joissa on kelvolliset asunnot ja riittävät palvelut. Ruoppilan mukaan yhteistoimintaa puoltaa tilanteet, kun kunnissa edellä mainittujen kohderyhmien lukumäärät ovat pieniä. Matti Perämaan mukaan seudullisuus vaatii kunnilta uutta otetta eli asennetta uudelle ajattelulle. Hän toivoo hyvän asenteen jatkuvan kun mennään konkreettisiin tavoitteisiin. Seppo Reiskasen mukaan väliraportin malli ja asuntotuotantoluvut eivät vielä riittäviä päätöksentekoa varten vaan tarvitaan lisää analyysia. Ilman voimallista maapolitiikka tavoitteet ovat hänen mielestä utooppisia. Pääkaupunkiseudullakin on ollut hänen mielestään enemmänkin vain puhuttu kuin toteutettu hankkeita. Reiskasen mukaan seutuhallitukselle olisi avattava kysymys siitä mitä esitetyt asuntotuotantotavoitteet edellyttävät toteutuakseen. Esitetyt kasvuluvut ovat niin suuria, että pienissä kunnissa ollaan huolestuneita. Epätasapainoisena Reiskanen pitää Tampereen vuokra asuntotuotantolukuja suhteessa esimerkiksi Ylöjärven lukuihin. Matti Pitkänen halusi myös korostaa maapolitiikan tärkeyttä, varsinkin kun eri kunnissa toimitaan omien pelisääntöjen mukaan. Siksi olisi tärkeätä keskustella yhteisfoorumin mahdollisuudesta. Jaakko Hartmanin mukaan 430 000 asukkaan väestötavoite on aika huima mikä merkitsee myös monen muassa sävähdyttäviä kaavalukuja tulevaisuudessa. Raakamaan tarve tulisi pystyä osoittamaan laskelmissa. Hartman epäili asumisväljyysarvioita ja tiedusteli niille perusteita. Katja Uitus Mäntylän mukaan palvelujen suunnittelussa tulee huomioida liikennejärjestelyt, jos palvelu tarvitsevien asunnot on taajamissa ja palvelut keskuksissa. Kulkuyhteydet tulevat
MUISTIO 3/08 6 (9) ongelmalliseksi jos etäisyyttä on yli 5 km eikä ole julkista liikennettä. Ruoppilan mukaan rakennemallisuunnittelussa pohditaan juuri näitä kysymyksiä. Konsulttien tulevassa yhteisessä kokouksessa on tarkoituksena pohtia kysymyksiä palvelujen saavutettavuudesta (laatua), sen kustannuksista ja sen yhteyksistä ilmastomuutoksen hillintään. Markku Lahtinen mielestä väliraportti sisältää kaavoittajalle mielenkiintoista tietoa, jota voidaan jo nyt hyödyntää yleis ja asemakaavatyössä. Hänen mukaansa tiivistäminen tulee olemaan oleellista kaavoituksessa. Erityisesti pitäisi miettiä pientalomaton kaavoitusta. Haasteena on saada omakotitalot kierrätykseen. Lahtisen mukaan nykyisin kerrostaloihin muuttavat alkavat olla varakkaita, jotka ostavat väljän asunnon. Lisäksi hän kaipaisi sellaisia uusia joustavia asuntoja, joissa nuoretkin voisivat asua. Ruoppilan mukaan tällaisia tilanteen mukaan muutosmahdollisuuden tarjoavia asuntoja on rakennettu joillakin alueilla Helsingissä. Ohjelman jatkotyöskentelystä keskusteltaessa Pekka Hinkkanen toi esille, että seuraavaksi voitaisiin valita toiminnalliset tavoitteet ja sen jälkeen pohtia konkreettisia asioita, kuten asuntotuotantoa ja tonttikysymystä. Nämä kysymykset olisi opeteltava ja suunniteltava yhdessä, vaikka kunnat olisivat edelleen omia itsenäisiä toimijoita. Yhteisistä kehittämiskohteista hän toi esille asuntojen vuokraamisen: Tampereella hyvin toimivan Asuntotori järjestelmän voisi ajatella laajennettavan koko kaupunkiseudulle. Samoin sosiaalisen asumisen puolella voisi olla oma yhteinen foorumi. Päivi Nurmien mukaan väliraportti tarjoaa hyvää materiaalia keskustelulle kasvusta, minkä toteutuminen tulee edellyttämään aktiivista maapolitiikkaa ja vaihtoehtojen pohdintaa. Matti Perämaan mukaan täytyy esittää kasvutavoitteen edellyttämiä aktiivisia toimia, uusia ratkaisuja tiivisrakentamiselle. Vaikka tavoitteet ovat kovat, niin Perämaan mukaan ei pitäisi lähteä siitä, ettei niitä voida toteuttaa vaan pitää lähteä etsimään ratkaisuja ja uudistamaan toimintamalleja ja päätöksentekoa. Seuraavassa vaiheessa Ruoppila täsmentää väliraportissa olevia asioita ja sivulla 18 olevien tavoitekohtien sisältöä, erityisesti kahta viimeistä kohtaa (asuntotuotannon jakautuminen asuntotyyppeihin ja hallintamuotoihin sekä tuettu asuminen). Keskustelussa täsmennettiin myös rakennemallin asumisesta koskevan kohdan otsikkoa siten, että Asumisen vaihtoehtoja lisätään muutettiin muotoon Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään. Sampo Ruoppila esitteli lyhyesti myös Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmaan (MAL 2017)
MUISTIO 3/08 7 (9) sisältyvää kohtaa Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka. Sillä pyritään turvaamaan seudulla eri elämäntilanteisiin ja varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. MALohjelmassa yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteiksi on kirjattu 1. Monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla. 2. Erilaisten väestöryhmien huomioon ottaminen asuntotuotannossa, rahoitus ja hallintamuodon mukaisista tavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien sekä asumisen tukijärjestelmien kehittämisessä. 3. Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen ylläpito ja kehittäminen Helsingin seudun kunnat ovat neuvotelleet aiesopimuksen seudun asunto ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vuosiksi 2008 2011, joka on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. 3. Asuntopolitiikan sosiaalisten kysymysten tukiryhmän perustaminen Edellisessä kokouksessa 13.3.2008 asuntopoliittisen työryhmän tueksi perustettiin ryhmä, jonka tehtävänä tukea asuntopoliittisen ohjelman laadintaa niin, että ohjelman sosiaalista asumista käsittelevä osio toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Asuntopolitiikan sosiaaliset kysymykset koskevat muun muassa asunnottomuutta, erityisryhmien asumista, ikäihmisten asumista ja opiskelija asumista. Tukihenkilöiksi nimettiin tuolloin seuraavat henkilöt. Toimitusjohtaja Matti Eskola, Finn Medi Sosiaalinen isännöitsijä Johanna Heikkilä, Lempäälä Kehittämispäällikkö Markku Männikkö, Vesilahti Sosiaalijohtaja Sisko Paloviita, Ylöjärvi Sosiaalityön johtaja Tuija Peurala Sosiaalijohtaja Matti Pitkänen, Pirkkala Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta, Tampere Tuukka Salkoaho, seutukoordinaattori, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Vanhustyön johtaja Katja Uitus Mäntylä, Nokia Heidät oli pyydetty mukaan kokoukseen suunnittelemaan ryhmän työskentelyä. Sampo Ruoppila esitteli luonnoksen, johon oli koottu asiat niistä seikoista, joista pitäisi ensimmäiseksi saada tietoa kunnista ryhmän työskentelyn pohjaksi. Nämä tiedot täydentäisivät aikaisemmin kuntakehityskuvien yhteydessä koottuja tietoja sosiaalisesta asumisesta. Eeva Päivärinta korosti myös tässä yhteydessä, ettei ikäihmisiä tule tarkastella erityisryhmänä, vaan ikääntyminen on laajempi elämänvaiheeseen liittyvä asuntopoliittinen(kin) kysymys.
MUISTIO 3/08 8 (9) Keskustelussa pohdittiin myös mikä olisi sopiva tavoite vuokraasuntojen osuudeksi asuntotuotannossa. Pekka Hinkkasen mukaan lähtökohdaksi tulisi ottaa jokin raami sekä olisi tarkistettava mihin tässä kysymyksessä on päädytty muilla seuduilla. Lisäksi Tapio Valve kysyi miten korvataan tai huomioidaan se, että kunnat ovat luopuneet tai luopumassa omista vuokra asunnoistaan Keskustelussa edellä mainittua luonnosta täsmennettiin (ks. liite 1) ja se päätettiin ottaa lähemmän tarkastelun kohteeksi tukiryhmän omassa kokouksessa, joka päätettiin pitää perjantaina 6.6.2008 klo 13.15 seututoimistolla. Tukiryhmää koordinoimaan nimettiin Tuukka Salkoaho ja Sampo Ruoppila. 4. Muut asiat Asuntopoliittinen seminaari 2.9.2008. Jarmo Lehtinen kertoi seminaariohjelman valmistuneen ja päivämääräksi sovitun 2.9.2008. Seminaarin teemana on seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet. Tilaisuudessa aihetta avataan Helsingin seudun kokemusten kautta ja sitä tulevat esittelemään Helsingin seudun asuntopoliittista suunnittelua johtanut suunnittelupäällikkö Kirsti Mäkinen ja seudun maankäytön suunnittelua johtanut yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo. Lisäksi seminaarissa kuullaan ajankohtaisia tutkimustuloksia ja visioita kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä (osastopäällikkö Tarja Laine, Uudenmaan ympäristökeskus) sekä asukkaiden erilaistuvista asumistoiveista (erikoistutkija, FT Marketta Kyttä, TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus). Seminaarin paikka on vielä sopimatta (liite 2). Seudun MARA työryhmien yhteinen työpäivä 17.6.2008. Auli Heinävä tiedotti Mara työryhmien yhteisestä työpäivästä 17.6.2008 klo 9.00 15.00 ja se pidetään Kangasalan Kisarannassa (Mobilia Kustaa Kolmannentie 75) Tukholman vierailukäynnin suunnittelu. Pekka Hinkkanen esitti, että vierailumatka aikana pidettäisiin laivaseminaari, jossa seudun asuntopoliittinen ohjelma otettaisiin työaiheeksi. Sampo Ruoppilalle ja Jarmo Lehtiselle annettiin tehtäväksi miettiä tutustumiskohteeksi Tukholmasta sopiva asuinalue, johon matkan aikana voisi tutustua. 5. Seuraava kokous Kaupunkiseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on tiistaina 2.9.2008 klo. 13.30 Juvenes kokouskeskuksessa, Åkerlundinkatu 1, 3. krs.
MUISTIO 3/08 9 (9) Liitteet Liite 1. Sosiaalisen asumisen tukiryhmä/erityisryhmistä kerättävät lisätiedot (luonnos 21.5.2008) Liite 2. Asuntopoliittinen seminaari 2.9.2008, ohjelma Jakelu Työryhmän jäsenet, Kankaala, Sipilä, Kulju Jarmo Lehtinen