HYKS, LASTENKLINIKKA. OSASTO K6:n PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

HELSINGIN JAUUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS tilakeskus 30.9.2008 HYKS, LASTENKLINIKKA OSASTO K6:n PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Lastenklinikan päärakennus valmistui vuonna 1946. Päärakennuksesta on peruskorjaamatta edelleen noin kolmannes. Lastenklinikan kiinteistöön on sijoitettu pediatrinen ja lastenkirurginen toiminta sekä laaja polikliininen toiminta. Kiinteistössä toimii myös Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystys lapsipotilaille. Lastenkirurgian vastuualue on ainoa lastenkirurginen yksikkö Helsingissä. Se hoitaa perustason, erityistason ja vaativan erityistason potilaita mukaan lukien valtakunnallisesti Hyksiin keskitetyt potilasryhmät. Uutena nopeasti lisääntyvänä potilasryhmänä on tullut lyhytsuolipotilaat. Pienten lasten kirurginen osasto K6 on peruskorjaamaton osasto. Tilat eivät ole riittävät ja asianmukaiset vaikeiden suoliongelmien hoitoon. Tilat ovat ahtaat, pintamateriaalit ovat kuluneet ja riittävän hygieniatason ylläpitäminen on mahdotonta nykyisissä tiloissa. Seurauksena on ollut ESBL bakteerien leviäminen osastolla. Lasten kirurgian osasto K6 on esitetty toteutettavaksi kiireellisenä muutostyöhankkeena. Osasto esitetään peruskorjattavaksi niin, että ESBL potilaille saadaan kolme yhden hengen huonetta. Muita kirurgisia potilaita varten peruskorjataan kolme 2 hengen huonetta ja yksi 4 paikkainen valvontahuone. Osaston sairaansijamäärä peruskorjauksen jälkeen on 13. HUS:n hallitus on hyväksynyt 5.4.2008 uutena hankkeena lastenkirurgian osaston K6 korjaus ja muutostyön vuosien 2008 2010 tarkistettuun investointiohjelmaan 1 000 000 euron suuruisena. Hankesuunnittelun aikana ilmenneet ilmastointiin, teknisiin järjestelmiin ja tiloihin liittyvät vaatimukset ovat muuttaneet hankkeen muutostyöstä osaston peruskorjaushankkeeksi, josta syystä myös kustannusarvio on noussut. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 1 160 000 euroa (alv 0%) syyskuun 2008 kustannustasossa. Kustannuksista on arvioitu 50 000 euroa vuodelle 2008, 900 000 euroa vuodelle 2009 ja 210 000 euroa vuodelle 2010. Yksikön hyötypinta ala on 292 hym2, bruttolaajuus 464 br2 ja tilavuus 1392 m3. m3. Hankkeen rakennustöiden on suunniteltu alkavan maaliskuussa 2009 ja hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Hankkeella ei ole vaikutuksia henkilöstö eikä tarvikekulujen osalta käyttömenoihin. Toimintakulut lisääntyvät tilojen peruskorjauksen aiheuttamien vuotuisten poistojen mukaisesti. 1

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN 4 PERUSTELUT 3. KIRURGISEN OSASTON K6 TOIMINTA JA TILANTARVE 5 3.1. Nykyinen toiminta 5 3.2. Tuleva toiminta ja tilantarve 6 4. HANKKEEN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET 6 5. TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 7 5.1. Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus 7 5.2. Suunnitellut tilaratkaisut 7 5.3. Rakennustekniset työt 8 5.4. LVI tekniikka 8 5.5. Sähkö ja teletekniikka 10 5.6. Kiinteät sairaalalaitteet 12 6. JÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT 12 7. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA 12 8. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA VAIKUTUS TOIMINTAKULUIHIN 12 9. AIKATAULUTAVOITTEET 13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Asemapiirros Pohjapiirros Kiinteät sairaalalaitteet Aikataulu 2

1. JOHDANTO HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala (LNS) on aloittanut toimintansa nykymuodossaan 1.1.1997, jolloin Lastenklinikan, Lastenlinnan ja Auroran sairaalan lastentautien toiminnot yhdistettiin samaan tulosyksikköön. Toiminnot sijoitettiin Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöihin. Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa on Helsingissä 12 kiinteistössä. Toiminta jakautuu viiteen vastuualueeseen, jotka ovat pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Lasten ja nuorten sairaalaan, käytännössä Lastenklinikalle, siirtyi vuonna 1997 myös Helsingin kaupungin pediatrinen sairaala ja terveyskeskuspäivystys. Lastenklinikan rakennustyöt valmistuivat vuonna 1946. Päärakennus on 4 kerroksinen muodostuen B kaaresta ja neljästä säteittäisestä siivestä (A, C, D ja E siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren jatkeena (osat F ja G). Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U, jossa toimii poliklinikka, ja samaan aikaan rakennettiin E siipi uudestaan. Rakennuksen A ja C siipien väliin on tulossa tilat leikkaus ja teho osastoille. Lastenklinikan peruskorjausta varten on tehty jo 1977 toiminnallinen suunnitelma sekä HUS:n strategian mukaisesti yleissuunnitelma vuonna 2004. Peruskorjaus ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaan, vaan tiloista on edelleen peruskorjaamatta yli kolmannes. 1970 luvulla peruskorjatut tilat alkavat olla teknisesti vanhentuneita ja uuden peruskorjauksen tarpeessa. Lastenkirurgian vastuualue on ainoa lastenkirurginen yksikkö Helsingissä. Se hoitaa perustason, erityistason ja vaativan erityistason potilaita mukaan lukien valtakunnallisesti Hyksiin keskitetyt potilasryhmät. Uutena nopeasti lisääntyvänä potilasryhmänä on tullut lyhytsuolipotilaat. Pienten lasten kirurginen osasto K6 on peruskorjaamaton osasto. Tilat eivät ole riittävät ja asianmukaiset vaikeiden suoliongelmien hoitoon. Tilat ovat ahtaat, pintamateriaalit ovat kuluneet ja riittävän hygieniatason ylläpitäminen on mahdotonta nykyisissä tiloissa. Seurauksena on ollut ESBL bakteerien leviäminen osastolla. Lasten kirurgian osasto K6 on esitetty toteutettavaksi kiireellisenä muutostyöhankkeena, jonka HUS:n hallitus on hyväksynyt 5.4.2008 uutena hankkeena vuosien 2008 2010 tarkistettuun investointiohjelmaan 1 000 000 euron suuruisena. Hankesuunnittelun aikana ilmenneet ilmastointiin, teknisiin järjestelmiin ja tiloihin liittyvät vaatimukset muuttavat hankkeen muutostyöstä osaston peruskorjaushankkeeksi, josta syystä myös kustannukset ovat nousseet 1 160 000 euroon. Väistötilajärjestelyjen takia rakentaminen on tarkoitus aloittaa huhtikuussa 2009 ja peruskorjauksen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. 3

2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Lastenkirurgian vastuualue on ainoa lastenkirurginen yksikkö Helsingissä. Se hoitaa perustason, erityistason ja vaativan erityistason potilaita mukaan lukien valtakunnallisesti Hyksiin keskitetyt potilasryhmät kuten imeväisikäisten sydänkirurgia ja elinsiirtokirurgia ja sappitieatresioiden hoito. Käytännössä koko maan vaikeat suolisto ja urogenitaaliongelmat hoidetaan Lastenklinikalla. Uutena nopeasti lisääntyvänä potilasryhmänä on tullut lyhytsuolipotilaat. Lyhytsuolisyndroomassa potilaalla on ollut synnynnäinen tai hankittu sairaus, jonka seurauksena hän on menettänyt niin suuren osan suoltaan, että jäljelle jäänyt suoli ei kykene riittävään nesteen, ravinteiden ja energian imeyttämiseen. Noin 60%:lla lapsipotilaista lyhytsuoli saadaan adaptoitumaan riittävään ravintoaineiden ja energian imeyttämiseen. Tehokkaalla hoidolla adaptaatio tapahtuu 1 2 vuodessa. Osa lyhytsuolipotilaista joutuu suolensiirtoleikkaukseen, johon Lastenklinikalla on valmiudet. Lähitulevaisuudessa 5 10 lasta tulee tarvitsemaan suolensiirron. Lyhytsuolipotilaille tehdään useita leikkaustoimenpiteitä ja he tarvitsevat toistuvia hoitojaksoja teho ja valvontapaikoilla. Heidän hoidossaan tarvitaan usean erikoisalan ja erityistyöntekijöiden asiantuntemusta. Alle 3 vuotiaita kirurgisia potilaita on tähän asti hoidettu pienten lasten kirurgisella osastolla K6, joka on peruskorjaamaton osasto. Riittävän hygieniatason ylläpitäminen puutteellisissa tiloissa on mahdotonta ja seurauksena on ollut ESBL bakteerien leviäminen osastolla. ESBL on eräiden normaalien bakteereiden ominaisuus, joka muuttaa kyseiset bakteerit sellaisiksi, että monet antibiootit eivät tehoa niihin. ESBL entsyymiä tuottavia bakteerikantoja kutsutaan ESBL kannoiksi, joka tulee sanoista Extended Spectrum Beta Lactamase. ESBL voi levitä sairaalassa potilaasta toiseen kosketustartuntana. Terveiden ihmisten riski saada ESBL on pieni. Käsien desinfektio ennen potilaiden koskettelua ja aseptiikka toimenpiteitä tehtäessä ovat tärkeimmät tavat ehkäistä ESBL kantojen leviäminen sairaaloissa. ESBL kantojen leviämisen ehkäisemiseksi riskipotilasryhmät tulisi hoitaa yhden hengen huoneissa. ESBL potilas hoidetaan kosketuserityksessä sairaalassa. ESBL:n saanut henkilö voi olla oireeton kantaja tai ESBL voi aiheuttaa oireisen infektion, tavallisimmin virtsatieinfektion. Infektiot voidaan hoitaa, mutta ongelmana on, että suun kautta tehoavia lääkkeitä ei ole, vaan infektio hoidetaan suoneen annettavilla lääkkeillä sairaalassa. Vuoden 2007 alusta osastolla K6 on todettu 18 uutta ESBL kantajaa ja yksi MRSA infektio. Osastolla on tapahtunut sekä uusien ESBL kantojen syntymistä (3 eri tyyppiä) että syntyneiden kantojen leviämistä toisiin potilaisiin. Ensimmäisten ESBL kantojen toteamisesta alkaen on tehty yhteistyötä Sairaalahygieniayksikön ja Lastenklinikan omien infektiolääkäreiden kanssa ESBL ongelman rajaamiseksi. Tehostetusta hoitohygieniasta ja infektiopotilaiden kohortoinnista huolimatta tässä ei ole onnistuttu. Lyhytsuolipotilailla on usean kuukauden ajan jatkuva runsas ripuli ja tämän lisäksi oksentelua. Riittävän hoitohygienian toteuttaminen nykyisissä potilashuoneissa osoittautui mahdottomaksi. Osaston nykyiset tilat eivät ole riittävät ja asianmukaiset vaikeiden suoliongelmien hoitoon. Potilaiden perussairaus vaatii hoitoja, jotka altistavat resistenttien bakeerikantojen syntymiselle. Resistentit kannat siirtyvät kosketustartunnalla muihin potilaisiin. Jotta multiresistenttien bakteerien leviäminen potilaasta toiseen voidaan tehokkaasti ehkäistä, tulisi nämä potilaat voida hoitaa yhden hengen huoneissa, joissa myös vanhemman olisi mahdollista yöpyä. 4

Vaihtoehtoiset toteuttamistavat ESBL potilaiden sijoitusasia voitaisiin ratkaista ottamalla käyttöön viisi potilashuonetta infektio osastolta K1. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska ko. osasto on Lastenklinikan ainoa akuutti päivystys/infektio osasto, jonka kuormitus on jo nyt lähellä 100 prosenttia. Vaihtoehtoina on mietitty myös ESBL potilaiden sijoittamista muille Lastenklinikan osastoille. Pediatristen osastoiden sairaansijat on kuitenkin jo nyt mitoitettu tarkasti. Kirurgisista osastoista toinen vaihtoehto on tehdä ESBL potilaiden huoneet osastolle K5. Toiminnallisesti sekä varasto ja hoitotarvikkeiden suhteen on pidetty parempana ratkaisuna imeväisikäisten kirurgisten lasten keskittämistä yhdelle osastolle kahden sijasta. Osastolla K6 on valmiiksi enemmän happi, ilma ja imupisteitä kuin osastolla K5, valmiiksi huonekohtaisia pesupaikkoja sekä potilasvalvontajärjestelmä muissa paitsi yhdessä potilashuoneessa. Peruskorjaamalla osasto K6 saadaan imeväisikäiset kirurgiset lapset keskitettyä yhdelle osastolle. Rakennusosaa ei ole aiemmin peruskorjattu. Mm. ilmastointi hoidetaan rakennuksen alkuperäisen, betonirakenteisen kanavoinnin kautta. Osaston talotekniikka ei vastaa tämän päivän sairaalatoimintojen edellyttämää laatutasoa. Hankkeen kiireellisyys Esitetty hanke on kiireellinen. Osasto K6:lle ei ole otettu uusia potilaita maaliskuun 2008 puolivälin jälkeen, jotta vältettäisiin ESBL kantojen leviäminen uusiin potilaisiin. Osastolla on tällä hetkellä 6 ESBL potilasta ja kotona on 5 pitkäaikaissairasta imeväisikäistä potilasta, jotka tulevat tarvitsemaan aika ajoin sairaalahoitoa. Osaston K6 ei ESBL potilaille on perustettu 4 paikkaa viereiselle osastolle K5. Pienten lasten kirurgisten paikkojen määrä on viisi paikkaa vähemmän kuin normaalisti. Nykyisellä väliaikaisjärjestelyllä kumpikaan osasto ei pysty toimimaan täysimääräisesti vaan elektiivisiä potilaita on jouduttu perumaan. Osasto K6 päivystyspotilaat tulevat pääasiallisesti synnytyslaitoksista, joten he eivät edes näy jonoluvuissa. Nykytilanteessa paikat eivät riitä lasten elektiiviseen kirurgiaan. Nykyisissä olosuhteissa infektion leviämistä ei voida estää, jos osastolla, jossa ei ole riittäviä eristystiloja hoidetaan ESBL ja ei ESBL potilaita. 3. KIRURGISEN OSASTON K6 TOIMINTA JA TILANTARVE 3.1. Nykyinen toiminta Pienten lasten kirurgisella osastolla K6 hoidetaan alle 3 vuotiaita potilaita, joilla on suoliston tai hermoston synnynnäinen poikkeavuus sekä erilaisia lasten yleiskirurgiaan kuuluvia ongelmia. Osastolla hoidetaan alueellisesti ja osin valtakunnallisesti vaikeita synnynnäisiä suoliston poikkeavuuksia. Valtakunnallisesti keskitetyistä hoidosta sappitieatresiapotilaiden alkuhoito annetaan osastolla K6. Suurin uusi potilasryhmä on lyhytsuolipotilaat. Osastolla on säännöllisesti potilaita, jotka joutuvat olemaan sairaalassa useita kuukausia, jopa 1 2 vuotta suoliston toimintahäiriöön liittyvien ravitsemusongelmien takia Osastolla sijaitsevassa valvontayksikössä hoidetaan potilaita, joilla on tarkkaa monitorointia ja seurantaa vaativia hengitysteiden, ravitsemuksen tai neurologis 5

ten oireiden seurantaa ja hoitoa. Esimerkiksi imeväisikäisten CPAP hoitoa vaativien potilaiden ja trakeostomiapotilaiden hoito on keskitetty tähän yksikköön. Osastolla K6 on 16 sairaansijaa, joista viittä on käytetty valvontapaikkoina. Potilashuoneet ovat 4 hengen ja 2 hengen huoneita. Osastolla tuotettiin vuonna 2007 hoitojaksoja 853 ja hoitopäiviä 2916 keskimääräisen hoitoajan ollessa 3,4 vuorokautta ja kuormituksen 87,40 %. Valvontapaikoilla tuotettiin 231 hoitojaksoa ja 1166 hoitopäivää keskimääräisen hoitoajan ollessa 5 vuorokautta ja kuormituksen 66,5 %. 3.2. Tuleva toiminta ja tilantarve Osasto esitetään peruskorjattavaksi niin, että ESBL potilaille saadaan kolme yhden hengen huonetta. Muita kirurgisia potilaita varten peruskorjataan kolme 2 hengen huonetta ja yksi 4 paikkainen valvontahuone. Osaston sairaansijamäärä peruskorjauksen jälkeen on 13. Kaikki huoneet varustetaan valvontamonitoreilla. Materiaalivalinnoissa ja huoneiden suunnittelussa otetaan huomioon helppo puhdistettavuus. Lattiatila jätetään mahdollisimman paljon vapaaksi. Pesutilat uusitaan kaikissa potilashuoneissa. Eritteiden hävittäminen ja osaston jätehuolto suunnitellaan ottaen huomioon tartuntavaara. Huoltohuone uusitaan kaksiosaiseksi. Huoltohuoneen likaisella puolella on kaatoallas ja läpianto Deko. Potilashuoneiden seinät tehdään läpinäkyvästä tai toiseen suuntaan näkyvästä lasista valvonnan parantamiseksi ja kulkemisen vähentämiseksi potilashuoneisiin esim. lääkärikierroilla. Potilashuoneet varustetaan automaattisesti aukeavilla liukuovilla. Potilassänkyjen pääpuoleen asennetaan taso hoitotarvikkeille ja laitteille. Potilashuoneet varustetaan hoitotarvikekaapistoilla ja hoitopöydillä, joissa on laatikostot hoitotarvikkeille. Vanhempien yöpymistä varten 1 2 hengen huoneet varustetaan kippisängyllä. Varustevaatimukset esitetään huonekorteissa. Lääkehuone varustetaan biologisella suojakaapilla. 4. HANKKEEN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET Osaston K6 henkilökuntaan kuuluu 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 20 sairaanhoitajaa, 10 lastenhoitajaa ja 1 osastonsihteeri. Lääkäreiden määrä osastolla vaihtelee ollen enimmillään 10 henkilöä koulutuksessa olevat lääkärit mukaan luettuna. Laitoshuoltopalveluita ostetaan HUS Desikolta kolmen työpanoksen verran. Peruskorjaushankkeella ei ole vaikutuksia henkilömäärään eikä siten henkilöstökustannuksiin. 6

5. HANKKEEN TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS 5.1. Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Hankealue käsittää Lastenklinikan A osan läntisen siiven 3. kerroksessa sijaitsevan osasto K6:n peruskorjaustyöt. Osaston kaikki pintarakenteet sekä talotekniset järjestelmät kalusteineen ja varusteineen uusitaan kokonaisuudessaan. Osaston bruttopinta ala on 464 brm2 ja tilavuus 1392 m3. Osastolle suunnitellut tilat ilmenevät seuraavasta huonetilaohjelmasta. Huonetilaohjelma Huoneen nimi hyötypinta ala m2 Potilashuone 1ss 3 kpl á 16,0 m2 48,0 Potilashuone 2ss 3 kpl á 16,0 m2 48,0 Potilashuone 4ss 32,4 Toimenpidehuone / vastaanotto 25,5 Toimisto/Osastonhoitaja 11,9 Osastokanslia 16,0 Toimisto/Lääkärienhuone 10,8 Kokous ja neuvotteluhuone 14,2 Varasto 9,5 Henkilökunnan taukotila 12,6 Osastokeittiö 10,3 Lääkehuone 12,7 Huoltohuone puhdas / varasto 18,0 Huoltohuone likainen 8,8 Jätehuone 3,5 Siivoushuone 5,4 Henkilökunnan wc 1,9 Vanhempien keittopaikka 3,0 Vanhempien wc 2,1 Hankkeen hyötypinta ala yhteensä 291,6 hym2 5.2. Suunnitellut tilaratkaisut Osaston K6 suunnittelun lähtökohtana on rakentaa nykyisen toiminnan mahdollistavat tilat, joissa huomioidaan tällä hetkellä ESBL kannan omaavien potilaiden hoito. Osastolle rakennetaan 13 sairaansijaa. Tiloissa ja suunnitelluissa pintarakenteissa sekä huoltotiloissa otetaan huomioon erityisesti kosketustartuntana leviävän ESBL bakteerin leviämisen estäminen. Osaston potilashuoneet, huolto ja jätetilat sijoitetaan käytävän loppupäähän, jolloin yhteydet ovat mahdollisimman lyhyet ja tartuntavaara pienempi. Osaston huolto, siivous ja jätetilat järjestetään uudelleen ja varustetaan asianmukaisin konein ja kalustein. Valvontahuoneena käytettävä neljän sairaansijan huone on suunniteltu osaston keskelle ja sen välittömässä läheisyydessä ovat osastokanslia, taukotila, lääkehuone ja varastotiloja. Osaston ulkopuolinen liikenne rajoitetaan alkupäähän, jossa sijaitsevat osastonhoitajan ja lääkäreiden kansliat sekä tutkimus / vastaanottohuone. 7

Hankkeen yhteydessä rakennetaan sähkön nousukuilu osaston päätyportaan viereen 1. 4. kerros. Uusittavien vesi ja viemäriputkien liitokset tehdään 4. kerroksen lattiaan, josta aiheutuu rakennustöitä myös 4.kerroksessa. 5.3. Rakennustekniset työt Osaston kaikki kevyet väliseinärakenteet, kalusteet ja varusteet puretaan pintamateriaaleineen. Käytävän betonirakenteinen alakatto puretaan. Uusissa rakenteissa ja asennuksissa otetaan huomioon osaston erityispiirre vaatimuksineen. Kaikki käytettävät materiaalit ovat potilasturvallisuuden, kestävyyden ja viihtyisyyden kannalta vaatimukset täyttäviä ja ne täyttävät pintamateriaalien päästöluokituksen määräykset M1. Erityisesti otetaan huomioon potilashuoneiden ovien avautuminen sekä vesipisteiden toiminta kosketusvapaasti. Seinärakenteet ja lattiarakenteet Uudet väliseinät ovat pääosin äänieristettyjä teräsrankaisia kipsilevyseiniä. Märkätilojen seinät tehdään Siporex väliseinälaatoista tai harkoista. Vanhaa lattialaattaa puretaan uusien viemärivetojen vaatimassa laajuudessa ja siten, että lattiakaivollisten tilojen lattiakaadot voidaan toteuttaa. Pintamateriaalit Lattioiden pintamateriaali on yleensä kuivissa tiloissa muovimattoa ja märkätiloissa liukuestemuovimattoa hitsatuin saumoin. Matto nostetaan seinille jalkalistaksi. Märkätilojen seinät ja vesipisteiden taustat laatoitetaan keraamisilla seinälaatoilla. Huoneiden kattopinnat ovat pääosin tasoitettuja betonikattoja. Käytävän alakatto ja huoneiden koteloinnit ovat kipsilevyä. Ovet ja ikkunat Pohjoispuolen ikkunat vaihdetaan uusiin puurakenteisiin, 3 lasisiin MSE tyypin ikkunoihin vanhan mallin mukaisesti. Potilashuoneiden ja käytävän sekä potilashuoneiden välisiin seiniin asennetaan väliseinäikkunat potilaiden valvonnan helpottamiseksi. Osaston ovet uusitaan. Ovet ovat lujitemuovipintaisia saumattomia laitosovia alumiinikarmein. Osassa ovista on lasiaukot ja ne ovat yleensä äänieristettyjä db ovia. Potilashuoneen ovet ovat moottoroituja, lasiaukollisia EI15 luokiteltuja liukuovia kosketusvapaalla avausmekanismilla. Osaston pääovi on moottorikäyttöinen teräsprofiiliovi sivulasiosineen E30 paloluokiteltu. Moottoroidut ovet varustetaan määräysten mukaisin turvalaittein. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet ovat pääsääntöisesti laminaattipintaisia sairaalakalusteita erikoissuunnitelman mukaan. Potilashuoneiden kylvetysammeet ovat korkeussäädettäviä corian levystä valmistettuja kalusteita erikoispiirustuksen mukaan. Huolto ja siivoustilojen kalusteet ovat rst levyä. 5.4. LVI tekniikka LVI tekniikka Lastenklinikan A siiven osastoista on nyt peruskorjattava 3. kerros LVItekniikaltaan pääosin alkuperäisessä kunnossa. A siiven vesi ja viemärinousut on uusittu 1. ja 2. kerroksessa, mutta 3. ja 4. kerroksen runkoputkistot sekä kytkentäjohdot ja viemärit ovat alkuperäisiä. 8

Muutoksia LVIA teknisiin järjestelmiin aiheutuu osaston rakennusluvan alaisista huonetilamuutoksista ja pääosin alkuperäisistä LVI järjestelmistä. Osastoa palvelevat kanavistot uusitaan ja liitetään rakennusosan olemassa olevaan ilmanvaihtojärjestelmään. Lämmitys Lämmityspatterit ja putkistot säilyvät pääosin nykyisinä. Pattereita uusitaan vain huonetilamuutosten edellyttämässä määrin, mutta kaikki patterit varustetaan uusin termostaattisin patteriventtiilein ja sulkutulpin. Vesi ja viemärilaitteet Vesi ja viemäriputkistot ja vesikalusteet ovat täydellisen peruskorjauksen tarpeessa, joten ne uusitaan kokonaisuudessaan. Osaston vesijohtokalusteet liitetään rakennusosan nykyisiin viemäri ja vesijohtolinjoihin. Kytkentäviemärit asennetaan pääosin lattian kaksoispalkkirakenteisiin ja uudet vesijohtojen kytkennät tehdään yläsyöttöisinä. Alapuolisiin tiloihin aiheutuu linjakohtaisesti kuitenkin häiriöitä liitynnöistä uusittuihin nousulinjoihin ja lattiassa sijaitsevien vanhojen vesijohtojen puruista ja tulppauksista. Vesi/viemäri nousulinjat uusitaan 3. kerroksessa ja 3. 4. kerroksen lävistäviltä osin, jolloin jokainen linja joudutaan 4. kerroksessa kytkemään uudelleen. Vesijohdot: Uudet käyttövesien kytkentäjohdot asennetaan yläsyöttöisinä. Vesijohtokalusteet ovat pääosin fajanssia. Huuhteluhuoneissa, keittiössä ym. vastaavissa tiloissa vesijohtokalusteet ovat ruostumatonta terästä. Vesijohtokalusteet ovat pääosin yksiotesekoittajia. Viemärit tehdään valurautaviemäriputkista pantaliitoksin. Ilmanvaihto Osastoa palvelevat nykyiset ilmanvaihtolaitteistot ja kanavistot puretaan ja uusitaan kokonaisuudessaan mukaan lukien kerroksessa sijaitsevat vanhat rakenneaineiset kanavistot. Osaston nykyiselle tuloilmakoneelle ei tässä saneerauksessa olla tekemässä muutoksia. Vesikatolla sijaitsevat huippuimurit (likainen ja puhdas poistoilma) kuitenkin uusitaan. Kanavat ja huonelaitteet Peruskorjattavaa osastoa palvelevat kanavistot liitetään 3. kerroksessa olemassa olevaan ilmanvaihtokuiluun. Lääkehuone varustetaan poistoilmaan kytkettävällä laminaarivirtauskaapilla, joka erilliskanavoidaan vesikatolle. Kanavien puhtausluokka on P1 (Sisäilmastoluokitus 2000) ja tiiveysluokka C. Kanavat pääosin pyöreitä kuumasinkittyjä teräslevykanavia. Päätelaitteet ovat puhtausluokiteltuja ja paineenalennuslaatikolla varustettuja huonelaitteita. Poistoelimet ovat pyöreitä yhteiskanavaventtiilejä tai säätimellä varustettuja suorakaidesäleikköjä. Äänenvaimentimien materiaalina käytetään Dacron tai vastaavia pinnoitteita (ei kivi /lasivillaa). Höyry ja lauhde Nykyisessä huuhteluhuoneessa olevan huuhtelulaitteen liitynnät höyry ja lauhdeverkostoihin puretaan. Uuteen huoltohuoneeseen hankitaan sähkökäyttöinen huuhtelulaite. 9

Jäähdytys ja kylmälaitteet A siivessä ei ole keskitettyä vedenjäähdytysjärjestelmää. Tiloihin ei rakenneta uutta jäähdytysjärjestelmää. Sairaalakaasut Sairaalakaasupisteiden määrät ja sijainnit rakennetaan uusien huonejakojen ja potilaspaikkojen mukaisiksi. Osasto varustetaan uudella sulkuventtiililaatikolla, joka liitetään porrashuoneen viereisessä nousukuilussa sijaitseviin uusittuihin sairaalakaasujen runkoputkistoihin. Rakennusautomaatio Peruskorjauksen LVISA järjestelmät liitetään kiinteistön nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään olemassa olevan alakeskuksen välityksellä. 5.5. Sähkö ja teletekniikka Sähkötekniikan nykytilanne Urakka alueen nykyisissä jakokeskuksissa ei ole riittävästi lähtöjä uusia asennuksia varten eivätkä jakokeskukset ole nykyisten vaatimusten mukaisia. Keskukset ovat niin vanhoja ja keskuskomero niin pieni, ettei keskuksia voida muuttaa uusien tarpeiden mukaiseksi. Tarvitaan uusi jakokeskuskomero. AB siiven 3.kerroksen ATK kaapelit on liitetty 2.kerroksen kerrosjakamoon. Osaston K6 kaapelointeja varten tarvitaan uusi kerrosjakamo 3.kerrokseen. Nykyiset kaapelit puretaan 2.kerroksesta. Urakka alueella ei ole telekomeroa. Tarvitaan uusi telekomero telelaitteita varten. Rakennusosalta AB puuttuu nousu ja runkokaapeleita varten tarvittavat nousukuilut. Muilta osin sähköasennukset ovat kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa. Sähkötekniikan muutostyöt Sähköasennukset tehdään lääkintätilojen sähköasennuksia koskevan SFS standardin SFS 6000 7 710 mukaisesti. Kaikki lääkintätilat ovat tilaluokitukseltaan ryhmää G 1. Lääkintätiloissa toteutetaan tilaluokituksia vastaavat suojaustoimenpiteet. Sähkötilat Peruskorjattaviin tiloihin rakennetaan jakokeskuskomero ja telekomero. Lisäksi varataan tila yleiskaapeloinnin kerrosjakamoa varten. Keskukset Keskuksia varten varattaviin tiloihin asennetaan: normaaliverkon keskus turvasyöttöjärjestelmän ( 15s) keskus IV konehuoneen nykyisiin keskuksiin tehdään uusista LVI asennuksista aiheutuvat muutokset. Keskusten uudet nousujohdot liitetään aluksi Lastenklinikan nykyisiin nousukeskuksiin. Lastenklinikan laajennusosan asennusten valmistuttua osaston K6 nousujohdot liitetään laajennusosan urakkaan kuuluviin uusiin nousukeskuksiin. Turvasyöttöjärjestelmän nousujohtoina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Kaikki nousujohdot ovat halogeenivapaita kaapeleita. 10

Johtotiet Kellarikerroksen ja 5.kerroksen välille rakennetaan uudet nousukuilut vahvavirtaja telekaapeleita varten. Pääjohtoteiksi asennetaan kaapelihyllyt käytävätiloihin ja teknisiin tiloihin. Vastaanotto, kanslia, työ ymv. tiloihin sekä potilashuoneisiin asennetaan johtokanavat kaapelien johtoteiksi ja pistorasia asennuksia varten. Valaistus ja pistorasiat Osastolle K6 asennetaan tiloissa tarvittavat valaisimet ja pistorasiat. Potilashuoneisiin asennetaan potilasvalaisinjärjestelmät valaisimineen ja pistorasioineen. Poistumisteille asennetaan merkki ja turvavalaisimet. Valaisimet liitetään uuteen turvavalokeskukseen. LVI järjestelmät LVI suunnitelmassa esitetyille laitteille asennetaan ryhmä, ohjaus ja valvontajohdot. Tietojärjestelmät Peruskorjattaviin tiloihin asennetaan seuraavat järjestelmät: puhelinjärjestelmä pikapuhelinjärjestelmä yhteisantennijärjestelmä aikakellojärjestelmä yhdistetty lisäapu ja elvytyskutsujärjestelmä merkinantojärjestelmät ATK järjestelmä paloilmoitusjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitusjärjestelmä henkilöturvajärjestelmä potilasvalvontajärjestelmä Tietojärjestelmät liitetään aluksi sairaalan nykyisiin keskuslaitteisiin. Lastenklinikan laajennusosan asennusten valmistuttua tietojärjestelmien runkokaapelit liitetään Lastenklinikan laajennusosan urakkaan kuuluviin uusiin keskuslaitteisiin. ATK järjestelmä toteutetaan kategorian 6 mukaisena suojaamattomana verkkona. Osastolla varaudutaan langattomaan lähiverkkoon. Osasto K6 varustetaan osoitteellisella, analogisella paloilmoitussilmukalla. Paloilmoitussilmukka liitetään uuteen paloilmoituskeskukseen. Kulunvalvontajärjestelmään liitetään osaston ulko ovet ja lääkehuoneen ovi. Osastolle K6 asennetaan henkilöturvajärjestelmän vastaanottimet. Hälytykset välitetään käytävänäytölle ja Turvakeskukseen. Nykyisen potilasvalvontajärjestelmän laitteet siirretään uusiin potilashuoneisiin ja valvontatiloihin. Potilasvalvontalaitteiden kaapelointi uusitaan. 11

5.6. Kiinteät sairaalalaitteet Lääkehuoneeseen hankitaan laminaarivirtauskaappi (II luokan biologinen suojakaappi) lääkelaimennoksia varten. Toimenpide/vastaanotto huoneeseen tulee toimenpidevalaisin. Henkilökunnan taukotila, osaston keittiö ja vanhempien keittosyvennys varustetaan tiloihin tarvittavilla pesukoneilla, kylmälaitteilla ja liesillä. Puhdas huoltohuone varustetaan osin RST kalusteilla ja osin laminaattikalusteilla. Tilaan sijoitetaan sairaalavälineiden kuivauskaappi pääasiassa pesukoneesta tulevien lelujen kuivaamiseen. Siivous ja jätehuoneet varustetaan tarvittavilla RST kalusteilla. Likaiseen huoltohuoneeseen tulee sairaalavälineiden pesukone, pieni näytejääkaappi, kaatoallas, paineilmapistooli sekä tarvittavat RST kalusteet. Kiinteät sairaalalaitteet ovat liitteenä 3. 6. JÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT Osaston K6 neljä sairaansijaa siirretään osastolle K1 peruskorjauksen ajaksi. Muut sairaansijat järjestetään Lasten ja Nuortensairaalan sisäisin järjestelyin myöhemmin ilmoitettavalla tavalla. Osaston väistötyöt eivät aiheuta kustannuksia hankkeelle. Työmaan tukialue sijoitetaan A osan länsipäädyn pihalle ja kulku työmaalle tapahtuu päätyportaan kautta tai pitkän sivun terassia hyödyntäen. Työmaa alue sisätiloissa eristetään toimivasta sairaalasta pölytiiviillä, paloa eristävällä EI 60 luokan seinällä ovineen ja alipaineistetaan pölyn leviämisen estämiseksi. Piha alueelta varataan n. 300 m2 tilaa työmaan tukitoiminnoille. 7. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Työmaan purkuvaihe aiheuttaa melu, tärinä ja pölyhaittaa sairaalan toiminnalle. Häiriöt pyritään minimoimaan ja niistä informoidaan viereisiä osastoja hyvissä ajoin. Teknisten järjestelmien uusimisen yhteydessä aiheutuu järjestelmissä katkoksia, joiden ajankohta sovitaan käyttäjien kanssa erikseen. Katkokset pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Tärinää ja melua aiheuttavat työvaiheet ajoitetaan siten, että niistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Nousukuilun sekä ilmanvaihdon ja viemäreiden liitostöiden yhteydessä aiheutuu paikallisia häiriöitä myös 2.kerrokseen ja 4.kerrokseen. 8. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA VAIKUTUS TOIMINTAKULUIHIN HUS:n hallitus on hyväksynyt 5.4.2008 uutena hankkeena lastenkirurgian osaston K6 korjaus ja muutostyön vuosien 2008 2010 tarkistettuun investointiohjelmaan 1 000 000 euron suuruisena, josta vuodelle 2008 on esitetty 300 000 euroa ja 700 000 euroa vuodelle 2009. Hankesuunnittelun aikana ilmenneet ilmastointiin, 12

teknisiin järjestelmiin ja tiloihin liittyvät vaatimukset muuttavat hankkeen muutostyöstä osaston peruskorjaukseksi. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 1 160 000 (alv 0%) syyskuun 2008 kustannustasossa. Hankesuunnitteluvaiheen arvio korjauskustannuksista kustannuserittäin on seuraava ( alv 0%): B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 160 000 B2 Rakennustekniset työt 520 000 B3 LVI työt 200 000 B4 Sähkötyöt 220 000 B5 Erillishankinnat 60 000 Yhteensä 1 160 000 Hankeen kustannusarvio hyötypinta alaan (292 m²) nähden on 3 972 /m² ja bruttoneliötä (464 m²) kohden 2 500 /m². Kustannuslaskelma on laadittu hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmista käyttäen Haahtela Oy:n kustannuslaskenta 2008 ohjelmaa sekä huomioiden sähkö, lvi ja ksl suunnittelijoiden kustannusarviot. Lisäksi hankkeen kustannusarvioissa on otettu huomioon HUS kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia. Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille 2008 2010 seuraavasti: vuosi 2008 50 000 vuosi 2009 900 000 vuosi 2010 210 000 Hanke ei aiheuta henkilöstö eikä tarvikekulujen osalta muutoksia klinikan käyttömenoihin. Toimintakulut lisääntyvät tilojen peruskorjauksen aiheuttamien vuotuisten poistojen mukaisesti. 9. AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen rakennussuunnitteluvaihe jatkuu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen siten, että suunnittelu on valmis marraskuussa 2008. Rakentamispäätös on tarkoitus saada hankkeesta helmikuussa 2009 ja rakentamisen aloitus käynnistää maaliskuun 2009 alussa. Rakennustöiden kesto on yhdeksän kuukautta ja rakennustyöt valmistuvat 2009 loppuun mennessä. Hankkeen tavoiteaikataulu on liitteenä 4. 13

Liite 1 14

Liite 2 15

Liite 3 KIINTEÄT SAIRAALALAITTEET Huonekohtainen laiteluettelo Naisten ja lasten sairaala Lastenklinikka Osasto K6:n peruskorjaus Huone nro. Huonenimi Laitenimi kpl Nykyinen =N, Uusi = U AB3.55 HK Taukotila Astianpesukone 1 U AB3.55 HK Taukotila Jääkaappi 1 N AB3.55 HK Taukotila Liesi 1 U AB3.55 HK Taukotila Uuni 1 U AB3.56 Osastonkeittiö Astianpesukone, 1 N AB3.56 Osastonkeittiö Jääkaappi 1 U AB3.56 Osastonkeittiö Liesi 1 U AB3.58 Huoltohuone/puh. Kuivauskaappi 1 U AB3.57 Lääkehuone Laminaarivirtauskaappi 1 U AB3.60 Huoltohuone/lik. Sairaalavälineidenpesukone, läpiantoinen U AB3.60 Huoltohuone/lik. Näytejääkaappi 1 U AB3.60Huoltohuone/lik. Kaatoallas 1 U AB3.60 Huoltohuone/lik. Vesipistooli 1 U AB3.60 Huoltohuone/lik. Paineilmapistooli 1 U AB3.73 Keittosyvennys Jääkaappi 1 U AB3.75 Toimenpidehuone Toimenpidevalaisin 1 U Rst kalusteet: AB3.58 Huoltohuone/puhdas Työpöytä AB3.58 Huoltohuone/puhdas Yläkaapisto AB3.59 Siivoushuone Allaspöytä, allas: 700*500*300 AB3.59 Siivoushuone Yläkaapisto AB3.59 Siivoushuone Ylähyllystö AB3.60 Huoltohuone/likainen Allaspöytä, allas: 400*500*250 AB3.60 Huoltohuone/likainen Yläkaapisto AB3.61 Jätehuone Ylähyllystö AB3.61 Jätehuone Rullakko 16

17