MIKAELINSEURAKUNTA Vuosikertomus 2013

MIKAELINSEURAKUNTA Vuosikertomus 2013 1

Silvia Koski johtamassa kuoroa. Rippikoulun starttikirkko 15.12. Kappalainen Pekka Ahlamon eläkkeellelähtöjuhla 10.3. 2 Mikaelin Pianon Vuosikertomus päällä pahvipekka. 2013

MIKAELINSEURAKUNTA Vuosikertomus 2013 Suurien haasteiden äärellä...4 Toimintasuunnitelma 2013...5 Seurakuntaneuvosto...6 Työryhmät...9 Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset...10 Varhaisnuorisotyö...12 Partiot...13 Perhetyö...14 Rippikoulutyö...16 Nuorisotyö...18 Erityisnuorisotyö...19 Uudet työmuodot ja mediakampanja...20 Diakoniatyö...24 Yhteisvastuukeräys...30 Lähetys ja kansainvälinen työ...31 Merimieskirkkotyö...33 Musiikkityö...36 Mikael-teatteri...38 Viestintä...39 Henkilöstö...43 Tilinpäätöksen yhteenveto...45 Tilastotietoja...46 Vuosikertomuksen toimittajat: Timo Hanttu ja Katriina Helala Valokuvat: Timo Hanttu ja Uolevi Salonen Taitto: Ulriikka Lipasti, Turun Etusivu Oy Tulostus: Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän monistamo 2014 3

suurien haasteiden äärellä 2013 Kertomusvuosi 2013 oli seurakunnassamme suurten haasteiden vuosi. Taloutta piti saada tasapainoitettua ja samalla kutsuvaa ja uutta toimintaa kehitettyä. Talouden suhteen seurakuntamme onnistui saamaan kokoon säästöjä erityisesti palkkamäärärahoista. Tämä tietenkin oli asia, joka omalla osallaan lisäsi työntekijöiden työtaakkaa. Erityisen ruuhkaista oli turvapaikkatyön puolella. Saimme osittain hyviä uutisia kun kolmelle avustamallemme perheelle myönnettiin oleskelulupa. Yhdelle kongolaismiehelle saimme opiskelujen kautta hankittua oleskeluluvan. Pyyntöjä ja neuvoja kysytään tällä rintamalla viikoittain. Kansainvälisen työn sihteerin sijaisuuden täyttämättä jättämisen myötä turvapaikka-asiat kuormittavat erityisesti kirkkoherraa ja diakoniatyötä. Toimintavuoden ilonaiheita oli ehdottomasti Cafe Mikaelin toiminnan alkaminen Pansiossa. Diakoninen toiminta painottuu seurakunnassamme juuri oikeaan kohteeseen, lähiöön, joka erityisellä tavalla sitä tarvitsee. Vähävaraisten parissa tehtävä avustustyö Mikaelinseurakunta tapasi 300 seurakuntaan muuttanutta HK-Areenalla. on näinä aikoina erittäin merkittävä kirkollinen työsarka. Siitä esimerkkinä vähävaraisten itsenäisyysjuhlat kauppatorilla ja vähävaraisten joululounas Logomossa, jossa seurakuntamme oli mukana. Mahdollisuus muutokseen -mediamissio oli kaikin puolin onnistunut suuri seurakuntien yhteinen mediakampanja, jonka tuloksen seurakuntamme Alfa-kurssille tuli n. 100 uutta osallistujaa. Kesätoimintaan toi uutta sisältöä hankkimamme Kulkurityttö -niminen kirkkovene, jota innokkaat pääsivät kokeilemaan ja jolla järjestettiin 4

Halisten ristille suuntautunut veisusoutu. Valitettavan monia kutsutilaisuuksia jäi järjestämättä taloudellisen tilanteen tuomana todellisuutena, nuoret aikuiset jäivät ilman kutsuja, joka näkyi välittömästi kirkosta eroamisen lisääntymisenä. Lisäksi STX -telakka jäi ilman joulukahvitusta. Seurakuntaan muuttaneita sen sijaan osallistui yli 300 HK-Areenan jääkiekko-otteluun suunnattuun kutsutilaisuuteen. Toimintavuodesta jäi kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä ja rohkaiseva kuva. Säästöistä selvitään ja toimintaa voidaan toteuttaa pienemmilläkin määrärahasummilla. Mikaelinseurakunta pystyy sopeuttamaan toimintaansa niukkenevien resurssien paineessa. Nyt on sittenkin mahdollisuuksien ja avointen ovien aika! Ruusun päivänä räntäsateen keskellä Jouni Lehikoinen TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta. Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Resurssit: Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. Henkilöstön ja/tai toimipisteiden muutostarpeet: Merkittävimmät yhteistyötahot: Turun kaupunki, Turun koululaitos, TPS, TUTO, Linnateatteri, Kaupunginosaseurat, SEN, ulkomaalaispoliisi, yhtymän muut seurakunnat ja toimijat, Turkuhalli Tavoite 1: Talouden tasapainottaminen Tavoite 2: Varsinais-Suomen kaupunkimissioon osallistuminen ja siihen liittyvä vapaaehtoisten rekrytointi ja uusien seurakuntalaisten kohtaaminen. Tavoite 3: Diakoniaan liittyvä vähävaraisten avustustoiminnan kehittäminen keskustassa ja Pansiossa. Ympäristötavoite: Toimiminen seurakuntayhtymän ympäristöstrategian asettamissa suuntaviivoissa Vuoden 2013 avaintavoitteet: Nuorisotyön uudelleenorganisointi. Vuoden 2014 avaintavoitteet: Perhetyön kehittäminen. 5

SEURAKUNTANEUVOSTO Vuosi 2013 oli seurakuntaneuvoston nelivuotisen toimintakauden kolmas vuosi. Seurakuntaneuvostossa on 16 edustajaa, kokoontumisia 10 kertaa. Pöytäkirjaan merkittiin kaiken kaikkiaan 151 pykälää. Kokouspaikkana oli pääsääntöisesti Mikaelin seurakuntakoti. Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvosto 2011-2014 (Ykv=Yhteinen kirkkovaltuusto, Ykn=Yhteinen kirkkoneuvosto) Kirkkoherra Jouni Lehikoinen, pj. Dipl.kauppias Aila Harjanne Pankkitoimihenkilö Seija Hemling (+YKV ja YKN) Aliupseeri Jarno Kuivala Työsuojeluvaltuutettu Marjatta Kuusela Kirjanpitäjä Kristiina Lahdenvesi Hankekoordinaattori, KTM Mika Laiho Lehtori Mikko Nieminen (+YKV) Puutarhatyöntekijä Satu Orvasto RKM Raili Pajula (+YKV) Diakoni Matti Pennanen, varapj. (+YKV) Tarjoilija Merja Roos Kommodori Seppo Sarelius (+YKV) Matkailuneuvoja Aiju von Schöneman Myyntijohtaja Jorma Sundvall KM, erityisopettaja Hanna Suomela (+YKV) Lehtori Ulla-Maija Vierimaa (+YKV) Kappalainen, rovasti Pekka Ahlamo, siht. (1.6. asti) Pastori Jaakko Paakkanen, (2.6. alk.) 6

Seurakuntaneuvoston tärkeitä päätöksiä: Anneli Koskisen koulutusanomukset 23 67.1 Pvm 13.2. 22.5. Annelin Koskisen tehtävienhoito opintovapaan aikana 146 18.12. 13.1. 11.4. 2014 Budjettimäärärahjoen jako vuodeksi 2014 143 18.12. Diakonian sijaisuuden hoitaminen lokakuulla 2013 121 23.10. Diakonian viran määräaikainen täyttäminen 105 Diakoniatyön taloudellisen avun päätöksiin liittyvä 18 13.2. diakoniatyöntekijöiden johtosäännön muutos Diakoniatyössä annettavan taloudellisen auttamisen 17 13.2. ohjeistuksen hyväksyminen Elisa Rainerman anomus hoitovapaasta ja vuosilomasta 49 10.4. Esitys seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkovaltuustolle 53.1 10.4. kirkollisveroprosentin tarkistamiseksi vuodelle 2014 Heikki Seppäsen anomus hoitovapaalle jäämisestä 62 22.5. Heikki Seppäsen tehtävien hoitamien hoitovapaan aikana 63 22.5. Hilkka-Helena Kataisen irtisanoutuminen diakonianvirasta 104 25.9. Ilmoitus kirkkoneuvostolle seurakunnan täyttämättä 95 21.8. olevista viroista Irtisanoutuminen Kirkkopalvelut ry:n jäsenyydestä 132 20.11. Johtavan diakoniatyöntekijän tehtävien hoito ajalla 91 21.8. 23.9. 29.11. 2013 Jäljelläolevat koulutusmäärärahat 21 13.2. Jäsenen valinta Pietarin Pyhän Marian ystävyysseurakuntatoimikuntaan 9 13.2. vuosiksi 2013 2014 Kansainvälisen työn jatko Mikaelissa 37 20.3. Kansainvälisen työn sihteerin nimittäminen 65 22.5. Kasvatuksen työryhmän esitys partiolippukuntien 7 13.2. kolmikantasopimuksen päivityksestä Kolehtisuunnitelma 1 6/2013 13 13.2. Kolehtisuunnitelma ajalle 1.9 31.12.2013 93 21.8. Koulutussuunnitelma 2014 131 20.11. 7

Lausunnon antaminen leiritoimintastrategiasta 109 25.9. Lausunnon antaminen seurakuntayhtymän talousarvioehdotuksesta 119 23.10. vuodelle 2014 Lausunnon antaminen seurakuntayhtymän 34 20.3. viestintästrategiasta 2013 2015 Lausunto rakennetoimikunnan väliraportista 75 12.6. Lausunto vuoden 2013 talousarviomuutosehdotuksesta 48 10.4. Luvan hakeminen tuomiokapitulilta kappalaisen viran 51 10.4. täyttämättä jättämiseksi vuodeksi eteenpäin Mertsi Ärlingin palkkaus 1.7. 31.10. 134 20.11. Mertsi Ärlingin palkkaaminen Pansio-Perno-alueen projektiin 50 10.4. Mikaelinseurakunnan osallistuminen Saapas-toimintaan 118 23.10. vuonna 2014 Nuorisotyön työntekijän työn ja palkan jakaminen Maarian 60 22.5. srk:n kanssa Pansio-Perno-alueen yhteistyöprojekti 33 20.3. Pansio-Perno-Paakarla-keskusta alueella toteutettava projekti 25 13.2. vähävaraisten auttamiseksi Partiolippukuntien Turun Mikaelin Siniset ry:n sekä 6 13.2. Partio-Puhurit ry:n oikaisuvaatimus Pauliina Elosen palkkaaminen perhetyöhön ajalle 92 21.8. 1.6. 31.12. 2014 Pauliina Elosen työnjakokirjan vahvistaminen 40.1 20.3. Samuli Edelmannin konsertin tuoton lahjoittaminen 133 20.11. Tyksin lastenklinikalle Seurakunnallisessa käytössä olevien tilojen vähentäminen 61 22.5. Seurakunnan virkasäännön tarkistaminen 94 21.8. Seurakuntaneuvoston retki 14 13.2. Seurakuntaneuvoston työjaoston valinta vuosiksi 2013 2014 11 13.2. Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan valinta vuosiksi 10 13.2. 2013 2014 Seurakuntapastorin sijaisen valinta 36 20.3. Sinikellojen anomus veroseuraamusten huomioimisesta 52 10.4. Talousarviomuutos 2013 122.1. 23.10. Tilinpäätös vuodelta 2012 76 12.6. 8

Toimenkuvamuutoksiin perustuva yhteistoimintaneuvottelujen 149 18.12. aloittaminen Mikaelinseurakunnassa keväällä 2014 Toimintamäärärahojen jako vuodelle 2014 ja lausunnon 120 23.10. pyytäminen työryhmiltä Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 108 25.9. Toimintasuunnitelmat vuodeksi 2014 144 18.12 Työntekijäedustajan valinta seurakuntaneuvoston kokouksiin 145 18.12. vuonna 2014 Vuoden 2013 säästösuunnitelma 47 10.4. Vuoden 2013 säästötoimenpiteet ja uusi talousarvio 8 13.2. Vuosikertomus 2012 78 12.6. Yhteisvastuukeräyksen oman osuuden käyttö 39 20.3. Yhteisvastuukeräyksen tulos ja seurakunnan oman osuuden käyttäminen 106 25.9. TYÖRYHMÄT M ikaelinseurakunnassa toimii 9 työryhmää, joiden jäsenistö on mainittu toimintakertomusten yhteydessä. Ryhmissä oli jäseniä 5-11. Diakoniatyön työryhmä, Kasvatuksen työryhmä, Jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmä, Lähetystyön työryhmä, Merimieskirkkotyön työryhmä, Taloustyöryhmä, Turvapaikkatyöryhmä, Uusien työmuotojen työryhmä ja Viestinnän työryhmä. 9

JUMALANPALVELUS JA KIRKOLLISET TOIMITUKSET Visio ja tavoite uterilaisen uskonkäsityksen Lmukaan jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat sekä seurakunnan että kristityn hengellisen elämän sydän tilastoissa tapahtuvista muutoksista huolimatta. (piispa Jari Jolkkonen). Jumalanpalvelustapahtuman kehittäminen Vuonna 2013 jatkettiin jumalanpalvelussuunnitelman rakentamista: Piknik-työpaikkakokouksissa puolivuosijaksojen runko sekä päivittäen pappien ja kanttoreiden kokouksissa, johtavien kokouksissa ja tapahtumakohtaisesti. Keskeisenä kehitysalueena suunnitelmassa on sunnuntain klo 10 pääjumalanpalvelus Mikaelinkirkossa, joka kokoaa eri työmuodot, toimintaryhmät ja seurakuntalaiset erottelematta ja jakamatta yhteisesti Pyhän Jumalan eteen. Pöydällä oli koko jumalanpalvelutapahtuma; kutsuminen, toteutus yhteistyössä, oheistoiminta. Vuonna 2013 jumalanpalvelustapahtumaa kehittivät ja laajensivat mm. draamasaarnat, vahvistuva kuorotoiminta, lastenkirkko, perhemessu, rippikoulusunnuntai, partiolaisten kirkkopyhä, merisunnuntai, lähetystyön kirkkopyhä, kauneimpien joululaulujen -messu, starttikirkko, vierailevat saarnaajat ja uutena tapahtumana isosten tehtävään siunaaminen. Kokeiltiin vaihtoehtoisia alkuaikoja; juhannuspäivänä klo 18, itsenäisyyspäivänä klo 15 ja tapaninpäivänä klo 18. Tapaninpäivän kokeilusta luovuttiin. Näistä ehkä itsenäisyyspäivän alkuaika saa jatkoa. Kimppabussi palveli lähiöiden väkeä, tuoden kirkkoon kerran kuukaudessa. Kirkkolounas toi uuden palvelun messun yhteyteen. Rippikoulukirkkoon lähetettiin kutsut, samoin 70 -vuotiaat kutsuttiin kirkkoon. Kutsuja voisi lisätä, mutta postimaksut ovat oma kysymyksensä. Työhyvinvoinnin kirkkopyhän järjestämistä kannattaisi harkita. Kirkkokahveja pyrittiin samaan joka pyhälle, mutta tässä ei vielä ole onnistuttu. Merimieskirkkotyö on ylivoimaisesti aktiivisin kirkkokahvien järjestäjä (9 kpl). Pääjumalanpalveluksia oli 95 ja niissä 11446 osallistujaa (2012/9354), ehtoollisvieraita 7102 (2012 6832). Muita jumalanpalveluksia 119 (131) ja niissä mukana 11714 (14109) osallistujaa sekä 6298 (7317) ehtoollisvierasta. 10

Muiden jumalanpalveluksien osuus Mikaelinseurakunnassa on vahva; Iltamessu viikottain, Mikaelmessu joka toisena sunnuntaina, tuomasmessu n. kerran kuukaudessa. Lisäksi järjestettiin erityisjumalanpalveluksia mm. Metallimessu ja Dance-messu. Turun linnan kirkossa kokoonnuttiin joulukirkkoon, Suikkilan seurakuntakodissa messuun kerran kuukaudessa sekä Paakarlassa ja Härkämäessä pidettiin lähiökirkkoja Alueemme eri laitoksissa oli ehtoolliskirkko kerran kuukaudessa. Kirkolliset toimitukset Myös kirkolliset toimitukset ovat jumalanpalveluksia ja niissä kohdataan ihmisiä heidän aidon elämäntilanteensa keskellä. Kirkollisten toimitusten osuus viikkotyöstä on seurakunnassamme suuri. Hautausten osuus yhtymän seurakuntien kärkeä. Vuonna 2013 toimitettiin kasteita seurakunnan tiloissa ja alueella 165 (164) 3613 osall. (3860), vihkimisiä 83 (110) 5831 osall. (11659), avioliiton siunaamisia 1 (8) ja kodin siunaamisia 9 (6) osall. 138. Papit ja kanttorit toimittivat 268 (247) mikaelinseurakuntalaisten hautausta, 42 (40) väestörekisteriin kuuluvien hautausta ja 23 (11) ulkoseurakuntiin kuuluvien hautausta. Yhteensä 333 (298) hautausta ja niihin mahdollisesti liittyvää muistotilaisuutta. Omaisten ilta kokosi vuoden aikana poisnukkuneiden mikaelinseurakuntalaisten omaiset rakkaiden yhteiseen muistamiseen. Arviointi Työkokouksissa ja jumalanpalveluskohtaisissa tiimeissä klo 10 jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen voitaisiin paneutua vielä syvällisemmin. Mikaelmessun ja tuomasmessun suunnittelussa on omat suunnittelu-, valmistelu, toteutus ja tiedotustiiminsä, jotka toimivat hyvin. Tavoitteena on, että pääjumalanpalvelus-tapahtumasta tulee seurakuntaisillemme entistä kutsuvampi ja kokoavampi, koko seurakunnan yhteisö, keidas arjen haasteiden keskellä. Messuvieraiden määrän nostaminen n. 100 osallistujasta n. 200:aan tulisi olla lähitulevaisuuden tavoitteena. Juhlamessuissa ja konfirmaatiomessuissa nämä väkimäärät ylitetään. Vuonna 2013 diakoniatyön järjestämä kirkkolounas tuli ohjelmaan. Kokemukset olivat kannustavat. Isosten tehtävään siunaaminen on hyvä lisäys. Kirkkokahvit joka pyhä ei vielä toteutunut. Kokeiltiin perinteisestä poikkeavia jumalanpalveluksen alku- 11

aikoja. Tilastot kertovat kasvua pääjumalanpalveluksessa, laskua muissa jumalanpalveluksissa. Vihkimiset vähenivät. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset kuuluvat jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmän vastuulle, mutta varsinaisesti tämä toiminta ei ole kenenkään työntekijän työalana. VARHAISNUORISOTYÖ Tavoitteet, vastuuhenkilöt, yhteistyötahot Seurakunnan varhaisnuorisotyön tavoitteena oli tukea ja mahdollistaa varhaisnuorten kristillinen kasvu kokonaisvaltaisesti jokaisella elämänalueella ja antaa perusta läpi elämän kantavalle uskolle. Vastuuhenkilönä toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Merkittävimpinä yhteistyötahoina olivat seurakunnan alueella olevat koulut, seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus ja yhtymän muut seurakunnat. Kerhonohjaajina toimi myös vapaaehtoisia kerhonohjaajia. Toimitilat ja toiminta Toiminta keskittyi pääasiassa Mikonmökkiin sekä Härkämäen ja Paakarlan seurakuntakoteihin, leiritoiminnan osalta Kunstenniemen leirikeskukseen.varhaisnuorisotyön toimintamuotoina olivat kerhot, leirit, koulukäynnit sekä juhlat ja tapahtumat yhdessä muiden yhtymän seurakuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin kaikkien seurakunnan alueella olevien alakoulujen kanssa. Arviointi Varhaisnuorisotyössä oli nähtävillä kaksi jo pidempäänkin näkynyttä suuntausta. 1) Perinteinen ohjelmakerho ei kiinnosta vapaaehtoisia kerhonohjaajia, eikä kerholaisia. Sen sijaan harrastekerhot kiinnostavat niin kerhonohjaajia kuin kerholaisiakin. 2) Leiritoiminta on edelleen suosiossa. Varhaisnuorisotyön toimintakertomus 2013 12

PARTIO Partiotoiminnan tavoitteet Partiotoiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua personallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoimintaan kuuluu myös hengellinen kasvatus. Yhteistyö seurakunnan kanssa Mikaelinseurakunnan partioyhteistyön tavoitteena on tukea partion hengellistä kasvatusta sekä huolehtia tarvittavista tiloista ja rahallisista avustuksista. Yhteistyötä tekee myös seurakunnan Kasvatusasiain keskus. Yhteistyötä säätelee yhteinen sopimus, jonka mukaisesti lippukunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi ja yhteistyöstä vastaa paikallisseurakunnassa partioyhteistyöstä vastaava nuorisotyöntekijä. Kertomusvuonna tämän työntekijä oli pastori Juho Sankamo. Lippukunnat Mikaelinseurakunnan yhteydessä toimii neljä lippukuntaa: Mikaelin Sinikellot (tyttölippukunta), Mikaelin Siniset (poikalippukunta), Partio-Puhurit (sekalippukunta) ja Ahertajat (kuurojen lippukunta). Vuonna 2013 näissä neljässä lippukunnassa oli yhteensä 23 ryhmää, joissa oli yli yhteensä 200 jäsentä. Lippukunnat järjestivät yhteensä 62 retkeä ja seurakuntamatkaa, joissa osallistujia oli lähes 700 henkeä. Lippukuntien järjestämiä leirejä oli yhteensä 11, ja niille osallistui yhteensä 220 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna lippukuntien toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrä on suunnilleen samassa kuin edellisenä vuona pienoista laskua on ollut. Toimitilat ja toiminnan painopisteet Kullakin lippukunnalla on käytössä omat tilat, joissa ei järjestetä muuta seurakunnan toimintaa: Mikaelin sinisillä Mikonmökissä, Sinikelloilla ja Ahertajilla Mikaelin Seurakuntakodin pohjakierroksessa sekä Partio-Puhureilla Pansiossa, Pernontie 16:ssa. Yhteistyö seurakuntien kanssa painottuu joulukirkkoon, Tammikirkkoon sekä huhtikuussa Yrjön päivän aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa pappi on mukana. Partion ja seurakunnan välistä yhteistyötä on pyritty tiivistämään muun muassa partiopapin ja lippukuntajohtajien välisillä tapaamisilla. Nämä ovat olleet tärkeitä kohtaamisia, 13

joissa on suunniteltu yhteistoimintaa. Partiotyön arviointi Partion ja seurakunnan yhteistyö on ollut tavoitteiden mukaista. Parannettavaa on kuitenkin vielä paljon. Yhtenä konkreettisena tavoitteena seuraaville vuosille on se, että pyrimme saamaan kaikki lippukunnat mukaan yhteiseen messuun Mikaelinkirkkoon. Sopimuksemme mukaan tammikuun viimeisenä sunnuntaina vietetään Tammikirkkoa, jonne pyritään saamaan niin paljon partiolaisia kuin mahdollista. PERHETYÖ Tavoitteet ja resurssit Perhetyön toiminta-ajatuksena on tukea perheitä ja mahdollistaa lapsen kristillistä kasvatusta sekä antaa perusta läpi elämän kestävälle uskolle ja ohjata perheitä seurakuntayhteyteen. Vuoden 2013 päätavoitteena oli perheiden seurakuntaelämän vahvistaminen ja ylläpitäminen kerhojen lisäksi perhemessuin ja -tapahtumin, sekä vanhemmuuden tukeminen järjestämällä perheille leiri kesällä 2013. Muina tavoitteina oli lasten pääsiäisnäytelmän järjestäminen ja sen vakiinnuttaminen uudelleen jokavuotiseksi tapahtumaksi, sekä pyhäkoulutyön uudelleenarviointi ja 4 7 -vuotiaiden, päivähoidossa olevien lasten seurakuntayhteyden mahdollistaminen pyhäkoulutyön todennäköisesti poistuessa toimintamuotona. Perhetyön vastuuhenkilöinä toimivat pastori Kirsi Hakanpää ja perhetyöntekijä Pauliina Liukkonen. Pauliinan siirtyessä käytännössä täysin perhetyöhön syksyllä, mahdollistettiin perhekerhojen jatkuminen seurakunnassa. Toimipisteiden osalta resurssit ovat riittävät, mutta Härkämäen lakkauttamisesta aiheutuvat paineet perhekerhon jatkumisen osalta olivat ilmassa syksyn aikana. Merkittävimmät yhteistyötahot ovat alueen päiväkodit ja neuvolat sekä kasvatusasiainkeskus. Tavoitteiden arviointi Mikaelinseurakunta tarjosi perheille vuoden aikana säännöllistä viikkotoimintaa vauvakerhon ja perhekerhojen muodossa. Syksyllä tarjottiin äideille mahdollisuutta omaan saunailtaan, mutta näihin iltoihin ei tullut osallistujia. Vuonna 2013 pyhäkoulua järjestettiin Mikael -messun yhte- 14

ydessä. Pääsiäisenä kutsuttiin perhekerholaiset sekä päiväkodit osallistumaan lasten pääsiäisnäytelmään, jota esitettiin kolmena päivänä hiljaisella viikolla. Keväällä järjestettiin perhekerhojen yhteinen retki Hennalaan. Lokakuussa järjestettiin kutsutapahtumana syntymäpäiväjuhla 4-vuotiaille perheineen, johon osallistui 98 henkilöä. Perheleirille osallistui 50 henkilöä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Perhekerhot sekä vauvakerhot ovat suosittuja ja selkeästi tarpeellisia työmuotoja, kuten myös perheleiri. Myös osallistuminen tarjottuihin kutsutapahtumiin on ollut runsasta. Alakouluikäisille eroperheen lapsille suunnattuun eroryhmään olisi ollut tulijoita seurakunnan alueella, mutta toisen työntekijän jäädessä pois, ei suunniteltua ryhmää voitu aloittaa. Perhekirkkoja on järjestetty vähintään kaksi kertaa vuodessa pääjumalanpalveluksina Mikaelinkirkossa sekä Härkämäen seurakuntakodilla, mutta ne eivät tavoittaneet tarpeeksi lapsiperheitä. Ensi vuonna pyrimme järjestämään selkeämmin lapsille suunnattuja Jumalanpalveluksia myöhempään aikaan sunnuntaina. Alueen päiväkodeissa on vierailtu lähinnä pitämässä joulu- ja keväthartauksia. Osa päiväkodeista pääsee tulemaan kirkkoon. Työntekijäresurssit eivät riitä kovin tiiviiseen yhteydenpitoon. Seurakunta on osallistunut perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä alueen neuvoloiden ja kasvatusasiainkeskuksen kanssa. Olemme pyrkineet olemaan mukana ryhmien ensimmäisessä ja viimeisessä tapaamisessa Kustavintien ja Pansion neuvoloissa. Kirsi Hakanpää oli paikalla kuudessa kokoontumisessa ja seurakuntamme yhteishenkilöt kasvatusasiainkeskukseen (keväällä Tea Merilä-Koskinen ja syksyllä Merja Forsman) hoitivat ne kokoontumiset jotka sattuivat tiistaipäiviin. Syksyllä alueemme ryhmien viimeiset kokoontumiset korvattiin messutapahtumilla pääkirjastossa ja Länsikeskuksen Prismassa. Messutapahtumat eivät tavoittaneet vauvaperheitä toivotulla tavalla. Seurakunnan työntekijän roolin arviointi ja perhevalmennusten kehittäminen jatkuu ensivuonna. 15

RIPPIKOULUTYÖ Tavoitteet Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Tämän lisäksi tavoitteena on luoda yhteyksiä rippikoululaisten vanhempiin sekä johdattaa nuoria mukaan isostoimintaan sekä muuhun seurakunnan järjestämään nuorisotoimintaan. Vastuuhenkilöt ja toimitilat Rippikouluvastaavana toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Rippikouluopetuksesta vastasivat kaikki hengellisen työn viranhaltijat, kuitenkin niin, että päävastuu kustakin ryhmästä on aina papilla ja nuorisotyönohjaajalla. Seurakunnalla on kaksi rippikoululuokkaa, jotka ovat ahtaita, eivätkä niissä olevat opetusvälineet vastaa nykypäivän tasoa. Muita käytössä olevia tiloja ovat kuitenkin Mikonmökki sekä Klubi, joissa on mm. kiinteät dataprojektorit. Leirikeskuksien tarjoamat tilat ovat suhteellisen hyvät. Arviointi Rippikoulun Mikaelinseurakunnassa vuonna 2013 kävi n. 150 henkilöä. Rippikoululla on edelleen vankka asema seurakunnan perustyössä. Puolen vuoden kestoisen rippikoulun huipentumana on viikon mittainen leiri, joka edelleen on elämys ja erittäin positiivinen kokemus suurimmalle osasta leiriläisiä. Niille, jotka eivät jostain syystä leiriä halua käydä, tarjotaan kaupunkirippikoulu. Kaupunkirippikoulu on selvästi tarpeellinen, koska sen haluaa vuosittain seurakunnassamme valita 15 20 henkilöä. Haasteena on saada nuoret rippikouluelämyksen jälkeen jatkamaan kasvuaan kristittynä seurakuntayhteydessä. Isoskoulutus on suosittu toimintamuoto, joten sen avulla olemme onnistuneet tavoitteessamme saada nuoria mukaan toimintaan rippikoulun jälkeenkin. Isoskoulutus Tavoite 1: Kouluttaa rippikoulun käyneitä rippikoululeireille ryhmänjohtajiksi eli isosiksi. Tavoite 2: Saada nuoria mukaan pysyvästi seurakunnan toimintaan. Tavoite 3: Rohkaista koulutettavia rakentamaan elämänsä Kristuksen varaan. 16

Vastuuhenkilöt, yhteistyötahot ja toimitilat Päävastuu: Sirpa Hiltunen. Muut seurakunnan työntekijät mukana leireillä: Juho Sankamo, Arno Heinonen. Vapaaehtoiset vastuuhenkilöt: vanhat isoset, jotka ovat mukana leireillä. Yhteistyökumppaneina Kasvatusasiainkeskus (Yhteinen TYKKI -leiri) ja leirikeskukset: Heinänokka ja Kunstenniemi. Toiminta keskittyi God s Gas -kahvilaan. Lisäksi järjestettiin kolme viikonloppuleiriä seurakuntayhtymän leirikeskuksisssa. Tilat soveltuvat hyvin toiminnan tarpeisiin. Toiminnan painopisteet Painopiste on antaa koulutettaville valmiudet toimia ryhmänjohtajana rippikoululeireillä. Isosten tehtävät rippikoululeirillä ovat seuraavat: Osallistuminen leirin yleiseen valvontaan yhdessä leirin ohjaajien kanssa, oman ryhmätunnin vetäminen päivittäin, osallistuminen iltaohjelmien ja vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä osallistuminen hartauksien ja jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. Näihin isoskoulutus antaa valmiudet. Isko 1-kurssi kokoontui vuoden verran noin joka toinen viikko. Lisäksi koulutukseen kuului 3 viikonloppuleiriä, joista 2 oli Mikaelinseurakunnan omia ja kolmas oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen Isosleiri, TYKKI-leiri. Toiminta on vakiintunut kaksivuotiseksi. Syksyllä Isko 2:een jatkoi suurin osa isko 1-kurssilaisista. Ikävää oli, että kesän rippileireille isoseksi pääsi vain kymmenkunta uusista isoskoulutettavista, koska isko 2:lla on etuajo-oikeus päästä isosiksi. Arviointi Isko kakkosia aloitti ennätysmäärä syksyllä. Mutta aivan päinvastainen suunta oli ykkösvuosikurssilla. Kun vuonna 2012 isoskoulutuksen aloitti 60 nuorta, syksyllä 2013 aloitti vain 18 nuorta. Näin pientä koulutettavien määrää ei ole ollut 10 vuoteen. Mainostus oli kuitenkin aivan sama kuin muinakin vuosina: Leireillä isoset itse mainostivat koulutusta sekä syksyn alussa lähti jokaiselle postissa henkilökohtainen kutsu. Ehkäpä nuorten keskuudessa lisääntynyt sosiaalisten tilanteiden pelko vaikuttaa myös isoskoulutukseen, jossa joutuu olemaan paljon esillä 17

NUORISOTYÖ Tavoitteet Nuorisotyön tavoitteena on johdattaa nuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa nuorten kasvamista kristittyinä. Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on elää mukana nuorten elämässä ja tukea heitä hengellisissä ja kasvun kysymyksissä. Vastuuhenkilöt, yhteistyötahot ja toimitilat Nuorisotyön tiimin työalavastaavana toimi Sirpa Hiltunen. Muu nuorisotyön tiimi: nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen ja Pauliina Liukkonen ja nuorisopastori Juho Sankamo. Pauliina Liukkonen siirtyi kokonaan perhetyöhön. Merkittävimmät yhteistyötahot ovat seurakunnan alueella olevat yläkoulut ja lukiot sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut yhtymän seurakunnat, ja Maata Näkyvissä -festivaalien järjestäjät. Erityisnuorisotyössä merkittävimmät yhteistyötahot ovat Turun kaupungin nuorisotoimi ja Mikaelin koulut. God's Gas -kahvila sekä seurakuntayhtymän leirikeskukset olivat pääasialliset toimitilat, lisäksi erityisnuorisotyön osalta Turun kaupungin nuorisotoimen moottorihalli. Toimitilat ovat hyvät. Toiminnan painopisteet: Sielunhoito, kouluvierailut ja leiritoiminta. 1. Viikoittainen nettipäivystys kokoontui vuoden aikana 27 kertaa. Paikalla keskusteluissa oli keskimäärin 3 nuorta/kerta. Asiakastapaamisia ja sielunhoidollisia puhelinkeskusteluja oli yhteensä kymmenkunta. 2. Kouluvierailuja sekä aamunavauksia oli säännöllisesti. Kuudesluokkalaisten koulukiertue alkoi jälleen syksyllä. Aiheena oli Sinä ihana ihminen, jossa puhuttiin kiusaamisesta ja itsetunnosta. Koulut ottivat oppitunnit hyvin vastaan. Oppitunteja on edelleen tarkoitus jatkaa vuosittain yläkouluun siirtyville oppilaille seitsemässä Mikaelin alueen koulussa. 3. Nuortenleirit ovat edelleen suosittuja. Nuorten leirejä järjestettiin vuoden aikana neljä. Osallistujia oli yhteensä 134. Leirit siirtyivät lähes kokonaan Heinänokkaan, koska nuorisotyöllä ei ole varaa maksaa kalliita kuljetusmaksuja Kunstenniemeen. Heinänokan Mänty-Kallio on hyvä paikka pitää leirejä, sillä sinne mahtuvat mu- 18

kaan kaikki halukkaat. Myös leirimaksuja jouduttiin hieman nostamaan, jotta nuorisotyöllä olisi varaa järjestää leirejä. Ainakaan vielä maksun nostaminen ei aiheuttanut leiriläisten määrän vähenemistä. Arviointi Keväällä yritettiin aloittaa Selviytyjät -ryhmää (entinen koulukiusattujen klubi), mutta osallistujia ei ollut. Selviytyjistä oli Kirkko ja me-lehdessä mainospuffi ja sen kautta tuli muutama yhteydenotto kiusattujen vanhemmilta. Mutta itse nuoret eivät rohjenneet aloittaa kurssia. Nettipäivystys on haasteellista ja mielenkiintoista työtä, jota on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Netissä monen nuoren on helpompi puhua omista vaikeuksistaan kuin kasvotusten. Ja nettikeskustelun jälkeen nuoren on ehkä helpompi tulla kasvotusten jatkamaan keskustelua. Kokoava toiminta on kuten aiempinakin vuosina suuri haasteemme. Nuorten osallisuutta seurakuntaan olemme vahvistaneet lähinnä nuorteniltojen ja leirien kautta. Samoin kuin parina edellisenä vuonnakin on ollut hyvä huomata, että uudet ja vanhat isoskoulutettavat ovat löytäneet oman paikkansa nuortenilloissa ja leiritoiminnassa. Nuorteniltojen ja leirien keskimääräiset kävijämäärät ovat nousseet viime vuodesta. Parannettavaa ja haasteita on paljon, mutta osittain olemme saavuttaneet tavoitteemme. ERITYISNUORISOTYÖ Tavoitteet Erityisnuorisotyön tavoitteena oli kohdata niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet. Pääasiallisina toimintamuotoina tämän tavoitteen saavuttamisessa olivat moottorikerhotoiminta sekä yhdessä seurakuntayhtymän muiden seurakuntien kanssa Saapas-toiminta. Näiden lisäksi Mikaelin koulun oppilaille järjestettiin retkipäivä Kunstenniemeen. Vastuuhenkilöt ja toimitilat Erityisnuorisotyön vastuuhenkilönä toimi nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Moottorikerhotoiminnassa merkittävin yhteistyökumppani oli Turun kaupungin nuorisotoimi ja Saapas-toiminnassa seurakuntayhtymän 19

muut seurakunnat. Joustavan perusopetuksen verkosto oli kontakti pintana erityisopetuksen suuntaan. Toimitilana moottorikerhotoiminnassa käytettiin Pansion moottorihallia, joka tarjosi erinomaiset puitteet kaikkine varusteineen ja työkaluineen. Lisäksi hallin vastuuhenkilöltä saatiin merkittävää asiantuntija-apua korjaustoiminnassa. Saapastoiminnassa tukikohtana oli Vimma. Arviointi Moottorikerhotoiminnan osalta vuosi oli edellisten kaltainen. Loppuvuodesta seurakuntaneuvosto päätti kuitenkin, että toimintaa ei enää jatketa tulevan vuoden puolella. Sen johdosta vuoden lopulla autokalusto myytiin kokonaisuudessaan pois. Niin ikään seurakuntayhtymä päätti, että Saapas-toimintaa ei enää jatketa tulevana vuonna. Tähän oli yhtenä syynä se, että jo vuoden 2013 alusta toiminnasta jäi pois lisää seurakuntia. Nämä hallinnolliset päätökset huomioon ottaen toimintavuosi erityisnuorisotyön näkökulmasta oli masentava. UUDET TYÖMUODOT JA MEDIAKAMPANJA Vuonna 2013 uusia työmuotoja hallitsi kevään Mahdollisuusmuutokseen mediakampanja, johon osallistui yli 60 varsinaissuomalaista seurakuntaa ja järjestöä. Mikaelinseurakunta oli yksi kampanjan näkyvimmistä seurakunnista Turussa ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen toimi pastorikomitean puheenjohtajana. Mahdollisuus muutokseen Maalis-huhtikuun aikana eri työmuodot tuottivat viikoittain erilaisia tavoittavia tempauksia soppajakeluista yhteislaulutilaisuuksiin. Mukana oli myös kymmenittäin vapaaehtoisia. Sunnuntai-iltaisin oli Mikaelinkirkossa tavoittavia iltoja. Huhtikuun alussa alkoi yli sadan hengen Alfa-kurssi, johon ihmisiä oli kutsuttu kampanjan aikana. Suurin osa tulokkaista on löytänyt paikkansa seurakuntamme eri toimintamuodoissa. Mikaelinseurakunnan osalta kampanja oli oletettavasti maakunnan onnistunein. Uudet työmuodot Yleisöluistelut jatkuivat koko vuoden suosittuna toimintamuotona HK- 20