Päijät-Hämeen Ilco juhli... s. 8 Välinejakelussa uudet säännöt... s. 9 Pohjoismaista yhteistyötä... s. 10 Kunniajäsen Osmo Lindroos...s.



Samankaltaiset tiedostot
Preesens, imperfekti ja perfekti

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Työharjoittelu Saksassa - Kleve Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Lucia-päivä

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

Maanantai Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Tilanne: Olet sairaana. Keksi itse mikä sinua vaivaa. Soitat lääkäriin ja varaat ajan.

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Löydätkö tien. taivaaseen?

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT


TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Islannin Matkaraportti

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Työssäoppimassa Tanskassa

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

苏 州 (Suzhou)

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Opas sädehoitoon tulevalle

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Mauno Rahikainen

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Saa mitä haluat -valmennus

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Valokuvat ja teksti Juhani Junna

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, Ajankohta: 11.8.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy Matti Talala& Jarkko Jakkula

Marraskuun tapahtumat

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti


ME 112 HUHTIKUU PÄÄTOIMITTAJA

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

o l l a käydä Samir kertoo:

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

Paritreenejä. Lausetyypit

Transkriptio:

Finnilco jäsenlehti 3 2013 Päijät-Hämeen Ilco juhli... s. 8 Välinejakelussa uudet säännöt... s. 9 Pohjoismaista yhteistyötä... s. 10 Kunniajäsen Osmo Lindroos...s. 24

Finnilco 3/2013 38. vuosikerta HUOM! Finnilco-lehti nyt netissä Mene kotisivuille www.finnilco.fi ja klikkaa sieltä julkaisut, jolloin näet Finnilco-lehdet. Klikkaa uusinta lehteä ja kirjoita sana: fil1303. Saat auki tämän lehden kokonaisuudessaan. Edellisen lehden voit lukea ilman salasanaa, kun uusin lehti on ilmestynyt. Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö Päätoimittaja Hannu Levänen Pietanpolku 7 F, 48410 Kotka 0400 254 941 hannu.levanen@finnilco.fi Toimituksen sihteeri Tarja Smalen finnilco@finnilco.fi Toimisto Puh. 040 716 9080 ma-pe klo 9-13 (Puh. 09 239 8968 on käytössä 31.10.2013 asti) Lehtiryhmä Ulla Heiskanen, Niilo Härkönen, Teija Kalinainen, Merja Kokkonen, Outi Laine, Helena Parila, Risto Rahkola, Matti Rönkkö, Jarmo Salonen ja Hannu Levänen Ilmoitukset Hannu Levänen hannu.levanen@finnilco.fi Taitto Nina Helander nina.helander@lehtiyhtyma.fi Paino SLY- Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0355-5747 (Painettu) ISSN 2243-0245 (Verkkojulkaisu) Ilmoitushinnat 1/1 sivu 1040 1/2 sivu 615 1/4 sivu 350 1/8 sivu 200 Ei värilisää Ilmestymisajat 2013 Finnilco ilmestyy neljä kertaa vuodessa Materiaalin jättö ja ilmestyminen 4/2013 Ma 18.11. Ma 16.12. Aineisto mieluiten sähköpostilla osoitteeseen hannu.levanen@finnilco.fi ja perille tulon varmistamiseksi finnilco@finnilco.fi Kannen kuva: Jukka Merikoski valmiina frisbeegolf heittoonsa Petäyksen kesäpäivillä. Kuvan otti Hannu Levänen. Tässä lehdessä: 8 10 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Stomiärenden hemma och utomlands 7 Uusi hallitus 8 Päijät-Hämeen juhla 9 Välinejakelua ei saa rajoittaa 10 Pohjoismainen komiteakokous 13 Ohjeita ulkomailla oleskeluun 14 Avannehoidot Englannissa ja Ranskassa 15 Monta syytä käydä Ranskassa 16 Matkailuauto on keidas 17 Matkalle ympäri maailmaa 18 Tietoa, taitoa ja tukea Rovaniemen avannekurssilta 20 Petäyksen Kesäpäivät 23 20-vuotiasta Estilcoa juhlittiin 24 10 + 4 + 11 + 8 = Osmo 25 Luomua ja kesäteatteria 26 Annikolaiset kesäretkellä 27 Merja Savon Ilcolainen 30 XV Olympiadin Kisat Helsingissä 31 Nuorten sopeutusvalmennuskurssi 32 Jäsenyhdistykset 39 Avannepoliklinikat 40 Sopeutusvalmennuskurssit 20 441 763 Painotuote Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2013. Aineisto mieluiten sähköpostilla perillä viimeistään 18.11.2013. Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on lähetettävä sekä päätoimittajalle osoitteeseen hannu.levanen@finnilco.fi että Finnilcon toimistolle osoitteeseen finnilco@finnilco.fi.

Päätoimittajalta Laki sitoo jakelijaa Hyvä juttu, että kunnat ja kuntayhteisöt ovat nyt saaneet valtiovallalta tarkat ohjeet avannevälineistön jakeluun. Oikeastaan ohjeet ovat tähänkin asti varsin hyvät, mutta valvonta on puuttunut. Tarkennetut määräykset korostavat, että välineiden määrää ei saa rajoittaa. Kuitenkin useimmiten niitä ei riitä tarpeeksi, koska haluttua tuotetta on rajallinen määrä. Luvataan kyllä tilata, mutta sitä on viikon päästä haettava uudelleen, ja silloinkaan tuotetta ei riitä. Etenkin moinen koettelee pitkämatkalaisen kärsivällisyyttä. Toinen puute on vakavampi. Määräykset näet painottavat henkilökunnalta osaamista. Sen tulee kyetä vastaamaan asiantuntevasti avannevälineen ominaisuuksia koskeviin kysymyksiin ja selvittää mahdolliset vaihtoehdot. Juuri tässä kohdassa kunnat pyrkivät säästämään. Jakelun näet suorittavat useimmiten nuoret tytöt, joiden ammattitaito ei yllä edes kysyjän tietotasolle. Kyllä he mielellään auttaisivat, mutta kun eivät osaa. Löytyykö lukijakunnastamme muita vastaavia esimerkkejä? Asiasta kolmanteen. Minua on ihmetyttänyt Finnilcon muuten hyvässä toiminnassa hallituksen jäsenten valinta vuodeksi kerrallaan. Sääntöjemme mukaan jokainen hallituksen jäsen puheenjohtajistoa myöten voisi vuosikokouksessa menettää paikkansa. Tällöin tietysti tilalle valitaan koostumus, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta hallinnosta. Käytännössä moista tuskin tapahtuu, mutta periaatteessa katastrofiainekset ovat olemassa. Ja neljänteen. Meidän pitäisi vihdoinkin vaihtaa 41 vuotta vanha yhdistyksemme nimi Finnilco sellaiseksi, joka jo ensi kuulemalta kertoisi muille, mitä varten yhdistyksemme on perustettu. Meitä ei tunneta liitoksi, joka käsittää parikymmentä yhdistystä, joista kaksi koko maata käsittävää. Järjestetään vaikkapa nimikilpailu. Jospa vielä yksi ehdotus. Pari vuotta sitten yritimme elvyttää kikkapalstaa. Jotakin tuli, mutta nyt vasta Rahkolan Risto kiteytti tarkoittamani. Hän näet kirjoitti testaamastaan kikasta ihonsuojalevyn kiinnittämisessä (lue s. 19). Juuri tällaisia tuhatlukuinen jäsenkuntamme tarvitsee. Lehti ottaa mielellään uusi kikkoja vastaan muidenkin kokeiltavaksi. Finnilco 3 2013 3

Näköalapaikalta Avanneasiaa kotimaassa ja ulkomailla Kesän kääntyessä syksyyn toiminta on alkanut niin keskusjärjestö Finnilcossa kuin jäsenyhdistyksissäkin. Finnilcossa on tehty ja mietitty asioita jo pitkin kesääkin, sillä monenlaista uuttakin asiaa on tullut esille mm. avustusrintamalla. Lahdessa pidetyssä keskusjärjestö Finnilcon syyskokouksessa hyväksyttiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä asialistalla olivat myös henkilövalinnat, joten myös vuoden 2014 hallitus on valittu. Keskusjärjestön toiminnassa on muutoksia ilmassa. RAY:n suuntaan on tullut paljon uutta raportoitavaa ja myös avustusten hakeminen on entistä tarkempaa. Avustushakemukset Finnilcon toiminnan pyörittämiseen jätetään syyskuun loppuun mennessä, joten syyskuu on kiireistä aikaa. Kurssitoiminnan osalta mukaan on tullut kilpailutus hankintalain mukaan. Myös Finnilcon toimiston toimintaa ja hallinnollisia töitä suunnitellaan uudelleen ja myös niillä on vaikutusta syksyn avustushakemuksiin. Toiveita sekä odotuksia RAY:n suuntaan onkin paljon, jotta voimme jatkossakin ajaa avanne- ja vastaavasti leikattujen ja anaali-inkontinenssipotilaiden etuja ja järjestää sopeutumisvalmennuskursseja sekä vertaistoimintaa. Tämän lehden teemana on kansainvälisyys, joka on yksi tärkeä osa-alue avanneleikattujen toiminnassa. Ottamalla osaa myös kansainväliseen toimintaan, saamme tietoa, vinkkejä ja kuulemme kokemuksia muista maista ja voimme myös hyödyntää niitä ehkä omassa toiminnassamme avanneleikattujen hyväksi. Kansainvälisyyteen liittyen kannattaa muistaa myös matkustaminen, sillä moni meistä leikatuista matkustelee kuten ennen leikkaustakin, joten rohkeasti vain reissuun. Sosiaali- ja terveysministeriön yleiskirje, kuntainfo, on päivätty kesäkuussa 2013. Se koskee terveyskeskusten hoitotarvikejakelua ja siinä on käsitelty myös avannetarvikkeiden ja niihin liittyvien oheistuotteiden jakelua. Joissakin kunnissahan on ollut ongelmia lähinnä oheistuotteiden saannin kanssa, joten hyvä, että asiaan on nyt otettu STM:n puolelta kantaa. Asiasta lisää tässä lehdessä. Hyvää syksyä kaikille Finnilco-lehden lukijoille! Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B 18, 04250 Kerava Puh. 040 716 9080 ma-pe klo 9-13 (Puh. 09 239 8968 on käytössä 31.10.2013 asti) finnilco@finnilco.fi www.finnilco.fi Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Finnilco ry:n toimisto Santaniitynkatu 7 B 18, 04250 Kerava Puh. 040 716 9080 finnilco@finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Teija Kalinainen Hukankatu 43, 55420 Imatra Puh. 050 304 4345 pj@finnilco.fi 1. varapuh.joht. Matti Tenhunen 2. varapuh.joht. Jarmo Salonen Jäsenet Juha Kemppainen, Matti Rönkkö, Anne Salmi ja Ari Solonen Varajäsenet Aulikki Koistinen, Marita Kumpulainen, Esa Leppävuori, Helena Parila, Pertti Seväkivi ja Kaj Sjölund Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Risto Rahkola, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas

Från utsiktsplatsen Stomiärenden hemma och utomlands När sommaren går över till höst startar verksamheten i såväl centralorganisationen Finnilco som medlemsföreningar. Redan under sommaren har vi i Finnilco gjort och planerat saker, och även många nya saker har dykt upp, bland annat på bidragsfronten. På Finnilcos höstmöte i Lahtis godkändes verksamhetsplanen och budgeten för nästa år. På dagordningen fanns också personval, så nu har vi styrelse för år 2014. Förändringar ligger i luften för centralorganisationens del. Mycket nytt ska rapporteras till RAY och bidragsansökningar ska göras ännu mer noggrant. Nu är det full rulle, för bidragsansökningar ska lämnas in i slutet av september så att Finnilco kan fortsätta med sin verksamhet. Vad gäller kursverksamheten så ska den konkurrensutsättas enligt lagen om offentlig upphandling. Också verksamheten och administrativa uppgifter på Finnilcos kontor omplaneras, vilket påverkar höstens bidragsansökningar. Vi har stora förväntningar och förhoppningar på RAY så att vi även i fortsättningen kan främja de stomi- och reservoaropererades samt analinkontinenspatienternas intressen samt ordna kurser och kamratstödsverksamhet. Temat för detta nummer är internationalitet, som är ett viktigt delområde i de stomiopererades verksamhet. Genom att delta i den internationella verksamheten får vi tips, information och erfarenheter från andra länder som vi kan dra nytta av i vår egen verksamhet. På tal om internationalitet, glöm inte resandet. Många av oss opererade reser precis som innan operationen, så var inte rädda för att åka. Social- och Hälsovårdsministeriets cirkulär, kommuninfo, är daterat i juni 2013. Det rör sig om hälsovårdscentralernas distribution av förbrukningsartiklar och därmed tas också distributionen av stomiförband och andra stomiartiklar upp. I några kommuner har det uppstått problem med tillgänglighet av just andra stomiartiklar så det är bra att SHM tar ställning till det hela. Mer om detta i denna tidning. Jag önskar alla läsare en trevlig höst! Översättning: Inka Fried Finnilco 3 2013 5

Hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Vas. Anne Salmi, Päivi Latva-Pietilä, Aila Ala-Aho, Teija Kalinainen, Jukka Merikoski, Anita Nyberg, Matti Tenhunen, Ari Solonen, Aulikki Koistinen, ylärivissä Pertti Seväkivi, Esa Leppävuori ja Jarmo Salonen. Finnilcon hallitukseen uusia jäseniä Hallitus koki melkoisen muutoksen Finnilcon vaalissa Lahdessa syyskuun puolivälissä, kun Päijät-Hämeen Ilco samalla juhli 30-vuotisjuhlaansa. Ensin Juha Kemppainen ilmoitti, että hänen komennuksensa Saksassa ei mahdollista osallistumista pääyhdistyksemme kokouksiin. Matti Rönkkö puolestaan toteutti uhkauksensa jättää hallitus ja Anne Salmi jäi niukasti vaalissa riman alapuolelle. Toki Teija Kalinainen jatkaa edelleen puheenjohtajana ja hallituksessa Matti Tenhunen Savosta, Jarmo Salonen Turusta ja Ari Solonen Imatralta. Tiukan vaalin tuloksena uusiksi jäseniksi vuoden 2014 hallitukseen äänestettiin uusina Aila Ala-aho Vaasasta, Esa Leppävuori Etelä- Pohjanmaalta ja Päivi Latva-Pietilä Kanta-Hämeestä. Mikäli varsinainen jäsen on estynyt tulemasta hallituksen kokoukseen, Tenhusta tuuraa Pertti Seväkivi IPAA-sta, Salosta Kai Sjölund IlcoUusimaasta, Solosta Aulikki Koistinen Pohjois- Karjalan Ilcosta, Ala-ahoa Anita Ahkeruus ilomme! Nyberg Turun seudun Ilcosta, Leppävuorta Jukka Merikoski Pirkanmaan Ilcosta ja Latva-Pietilää Anne Salmi Kanta-Hämeen Ilcosta. Satailco ja Kymen Ilco juhlivat Ensi vuonna pidetään Finnilcon kevätkokous Porissa 20. huhtikuuta ja syyskokous vaaleineen Kouvolassa 13.syyskuuta. Satailco ry ja Kymen Ilco ry täyttävät tuolloin molemmat 30 vuotta. IPAA ry puolestaan sai järjestääkseen Kesäpäivät 7.-8. kesäkuuta Keski-Suomessa, näillä näkymin Summassaaressa. Finnilcon pitkäaikainen järjestösihteeri Tarja Smalen on jäämässä ensi vuoden alkupuolella eläkkeelle, hänelle etsitään seuraajaksi toiminnanjohtajaa ja osa-aikaista toimistosihteeriä. - H.L. Finnilco 3 2013 7

Päijät-Häme juhli värikkäästi Päijät-Hämeen Ilcolla oli syytä iloita täysillä syyskuun puolivälissä 30 -vuotista taivaltaan, sillä yleiskehityksestä poiketen jäsenmäärä pysyi lähes paikallaan, kun taas Finnilcon kokonaisjäsenmäärä 3174 kertoo sadan jäsenen laskusta. Juhlivan yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Eija Kymäläinen saattoi muutenkin huokaista helpotuksesta. Finnilcon väki joka puolelta maatamme palasikin varsin tyytyväisenä kokemastaan Lahden syyskokouksesta. Kokoukset ja palvelut hotelli Cumuluksen suojissa sujuivat mallikkaasti, mutta pääjuhla illallisineen ravintola Lokissa, Vesijärven pohjukassa Jalkarannassa ylitti odotukset. Oli muuten mielenkiintoista kuulla esitelmässä ko. nimen historiasta, että kun maaseudun väki runsas sata vuotta sitten saapui Lahteen markkinoille tai muuten vaan asioimaan, sillä oli tapana riisua jalastaan matkatossunsa Jalkarannassa ja vaihtaa tilalle kaupunkikengät. Kuulijoiden mielenkiinnon herätti gastrokirurgi Ilkka Talvitien esitelmä suolileikkauksista. (Pääkohdat viereisellä sivulla). Monipuolinen ohjelma tarjosi mm. parinkymmenen tytön ja pojan Viihdekuoro Swing IT:n laulelmat ja stand-up taikuri Jussi Jalkasen näyttävät temput. Lukuisten tervehdysten lisäksi puheenvuoron käyttivät Eija Kymäläinen ja Finnilcon puheenjohtaja Teija Kalinainen. Ja tietysti juhlaillallinen antoi sen lopullisen nautinnon niitin. - H.L. Ω Eija Kymäläinen vastasi juhlan järjestelystä. Ilkka Talvitie, Laura Murto, Tapio Hytti ja Maila Suokas kukitettiiin pitkään jatkuneesta työstä Päijät-Hämeen Ilcon parissa. Ω Finnilcon puheenjohtajan Teija Kalinaisen tervehdys juhlivalle yhdistykselle. Kuvat: Jarmo Salonen ja Hannu Levänen Avanteenhoidon koulutuspäivä Tyksissä T-sairaalassa järjestettiin 11.9.2013 avanteenhoidon koulutuspäivä, joka oli tarkoitettu avanteenhoidon parissa työskenteleville. Tilaisuus kesti kokonaisuudessaan klo 8.30 kello kuuteentoista ja sisälsi kaikki oleelliset asiat avanteenhoidosta. Tilaisuus aloitettiin kahdella lääkärin luennolla. He kertoivat eri avanteista. Kun olimme oppineet tuntemaan avanteet, oli vuorossa 8 Finnilco 3 2013 avannehoitajat, jotka esittivät avanteenhoidon perustietoa, opastusta ongelma-avanteista ja avannepoliklinikan toimintaa Turussa. Iltapäivällä saimme kuulla avanneleikatun ravitsemuksesta, psyykkisestä tukemisesta ja sosiaalietuuksista. Mielenkiintoinen aihe lisäksi oli avanneverkoston kehittäminen VSSHP:ssä, jossa yhdistyvät TYKS ja paikalliset terveyskeskukset ja tarvikkeiden jakelusta vastaavat. Tuotefirmoilla oli tilaisuudessa näyttely tarvikkeistaan ja lopuksi puheenvuorot. Tilaisuudessa oli lähes 130 kuulijaa ja uskon, että he olivat yhtä tyytyväisiä kuulemaansa kuin allekirjoittanut, joka kiittää TYKS:in avannehoitajia hyvästä tilaisuudesta. Samanaikaisesti T-sairaalan Tietolähteessa on teemapäivänä Finnilco. Jarmo Salonen

Ilkka Talvitien juhlaesitelmä: Tautien hoitoa Hippokrateesta nykypäivään Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna 30 vuotta on lyhyt ajanjakso. Toisaalta on kuljettu pitkä matka lääketieteen isän Hippokrateen ajoista, jolloin lääketieteen harjoittaminen perustui omakohtaisiin huomioihin, ja tautien hoidon yhtenä periaatteena oli, että luonto varsinaisesti parantaa sairaudet ja että lääkärin tehtävänä on auttaa luontoa, Tällöin sairauden kehityksen käännekohtana pidettiin kriisiä, jonka seurauksena potilas joko parani tai kuoli. Toisaalta nykypäivänä tiede, taidot ja tekninen osaaminen ovat niittäneet merkittäviä laakereita varsinkin lääketieteen saralla. Tässä kehityksessä myös avanneleikatut potilaat ovat olleet mukana. Hyvänä esimerkkinä olkoon haavaista paksusuolitulehdusta sairastavat potilaat. Vielä 1970-luvulla CU-taudin hoitokäytäntö oli yksiselitteinen. Tautiin liittyvän syöpäriskin takia 10 vuotta sairastettuaan potilaalle tehtiin koko paksu- ja peräsuolen poisto sekä pysyvä ohutsuoliavanne. Tänä päivänä se on useimmiten historiaa. Useimmiten potilaiden suolen toimintaa kaikilta osin voidaan operaation jälkeen pitää lähes normaalina. Leikkausaihe on kuitenkin useimmiten suhteellinen ja perustuu taudin oireiden, hoidon ja haittojen arviointiin verrattuna lopulta leikkauksen todellisiin ja oletettuihin riskeihin. On syytä muistaa, että hoitopäätös on lopulta potilaan oma ratkaisu, jonka helpottamiseksi kirurgin pitää kertoa käytettävissä olevat vaihtoehdot. Toisaalta voidaan kysy, onko peräaukon säästävästä IPAA-leikkauksesta merkittävää hyötyä tavanomaiseen avanneleikkaukseen verrattuna. Fyysisen terveyden kannalta ilmeisesti ei. Kyse on lähinnä siitä, parantaako avanteen välttäminen elämänlaatua. 2000-luvun aikana Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä IPAA- leikkauksten yhteydessä on pääsääntöisesti alettu tehdä samalla suojaava ohutsuolen lenkkiavanne. Miksi näin? Selitys on yksinkertainen. Riskejä pyritään välttämään ja kaikessa toiminnassa korostetaan turvallisuutta. Tehtyjen avanteiden nousevan trendi kertoo siis siitä, että stoman merkitystä turvallisena ratkaisuna ei vielä horjuta mikään. Edellä sanotun pohjalta voidaan tarkastella myös juhlivan yhdistyksen 30-vuotiasta taivalta. On vaikea sanoa, mitä olivat ne odotukset ja toiveet, jotka kangastelivat v. 1983 vastaperustetun yhdistyksen puuhanaisten ja miesten mielissä, Itse osin mukana olleena pidän todennäköisenä, että perustan toiminnalle muodosti eettinen lähtökohta eli kärsivän ihmisen kohtaaminen ja toisen auttaminen. Kirjailija Kari Hotakaisen sanoin sairaalaajastaan oleellista oli se, että lääkäri antoi toivoa paranemisesta, jota voidaan sanoa vaikka toivoruiskeeksi. Myötäeläminen on siis taakan jakamista, kannustamista ja toivon etsimistä. On aika palata lääketieteen historian juurille. Hippokrateen sanoja lainatakseni joskus parantaa, usein lievittää, aina lohduttaa. Tällä saatteella toivotan juhlivalle yhdistykselle valoisaa tulevaisuutta ja onnea vaativassa työssä. Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Ilkka Talvitie on ollut mukana Päijät-Hämeen Ilcon toiminnassa alusta alkaen. Välinejakelua ei saa rajoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Suomen Kuntaliiton ja potilasjärjestöjen kanssa täsmentänyt viime vuosisadan lopulla voimaan astunutta terveydenhoitolain mukaista sairaanhoitopalvelua. Uudet ohjeet koskettavat myös meitä. Tarvikejakelu ei ole pelkkää tarvikkeiden jakelua, vaan nyt edellytetään myös henkilökunnalta sairaanhoidollista ohjausta, yksilöllistä neuvonta ja tarvittaessa kotikäyntejä. Potilaan on myös saatava jakajilta tietoa tarvikkeiden käytöstä ja merkityksestä. Niitä jaettaessa on tarvittaessa opastettava myös omaisia ja läheisiä. Toisin sanoen henkilökunnalta edellytetään pelkän jakamisen sijasta entistä enemmän tietoa. Kunnat eivät saa rajoittaa yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa tarvikemäärää. Pääsääntönä on aina potilaan tai vastaavan yksilöllinen tarve. Enimmäismäärää ei saa tästä syystä rajoittaa. Sitä paitsi ne on aina luovutettava maksutta. Omavastuuosuuksia ja toimitusmaksuja ei saa periä. Tarvikkeet voidaan toimittaa myös suoraan kotiin, kuljetus mukaan lukien maksutta. Mikäli jossain päin on ongelmia saatavuuden ja jakelun suhteen, leikatut varmaan tämän artikkelin perusteella osaavat ottaa yhteyttä Finnilcoon. Finnilco 3 2013 9

Ruotsin pj Bo Karlsson ylhäällä toinen vasemmalta, Tanskan pj Henning Granslev neljäs vasemmalta sekä Islannin pj Jón Þorkelsson alhaalla ensimmäinen oikealta. Norjan pj oli estynyt osallistumasta. NOA Pohjoismainen komiteakokous 12-14.04.2013 Saavuin NOA:n (Pohjoismaiset avannejärjestöt) huhtikuiseen komiteakokoukseen Reykjavikiin Islantiin perjantaina iltapäivällä.vastaanottamassa lentokentällä minua oli bussillinen eri pohjoismaisia avanneleikattuja. Lentokentältä suuntasimme Blue Lagoon nimiseen luonnonkylpylään.uinti laguunin mineraalipitoisessa vedessä, laavalohkareiden keskellä, oli elämys. Vesi on noin 35-asteista, turkoosinsinistä ja läpinäkymätöntä. Veden väri tulee erilaisista mineraaleista, kvartsista ja levistä ja se on terveellistä iholle. Vesi laguuniin johdetaankin syvältä maan uumenista. Kylpyläkokemuksen jälkeen tutustuttiin toisiimme vielä päivällisen merkeissä. Syöpäjärjestön tiloissa pidettävän kokouksen avasi Isilco:n puheenjohtaja Jón Þorkelsson seuraa- 10 Finnilco 3 2013 vana aamuna. Hän kertoi myös suunnitelmista liittyen vuoden 2014 syyskuiseen Islannissa järjestettävään varsinaiseen pohjoismaiseen kokoukseen. Todettiin myös, että mm. luentojen lisäksi tulisi käsitellä avannetarvikkeiden lähettämistä maihin, joissa tarvitaan avannetarvikkeita, mutta niitä ei ehkä ole edes saatavilla. Ainakaan osassa pohjoismaita tarvikkeiden lähettäminen muualle ei ole mahdollista avannejärjestön toimesta. Jos osallistujamailla on ns. ystävyys-/kummimaa toimintaa, tulisi siitä raportoida myös kokouksessa. Keskusteltiin myös NOA:n tulevaisuuden kokouksista Tanskassa 2016 ja Suomessa 2018. Toivottiin, että voitaisiin järjestää niin, että Suomessa pidettävään kokoukseen saataisiin edustajia myös Balttian maista, kuten Suomen ns. kummimaasta Virosta. Nuo järjestöt ovat melko vähävaraisia, joten raha voi tulla osallistumisen esteeksi. Ehdotettiin myös sitä, että Euroopan avannejärjestö EOA tukisi jotakin noista maista ensin pidettävään Tanskan kokoukseen. Helpointa osallistujille olisi lähinnä kulkuyhteyksien vuoksi, että Tanskan kokous pidettäisiin Kööpenhaminassa ja Suomen kokous Helsingissä. Islannin vuoden 2014 kokoukseen pyydetään myös vieras, kuten Norjassa 2012. Tuolloin mukana oli edustaja EOA:sta. Samaa mietitään myös Tanskaan ja Suomeen. Nuoret Tanskasta kertoivat EOA:n projektista, joka on jo pidettykin Romaniassa kesällä 2013 ja oli tarkoitettu nuorille. Tapahtumaan osallistui n. 25 nuorta viidestä Euroopan maasta ja järjestäjinä

toimivat avannejärjestöt Romaniasta ja Italiasta. Tarkoitus oli tutustua eri maiden nuoriin ja mottona oli We are all the same eli Olem-me kaikki samanlaisia. Toinen nuorisoprojekti liittyy Krakovassa toukokuussa 2014 pidettävään EOA:n kokoukseen. Mottona tuolloin on Get inspired eli Inspiroidu. Tarkoituksena on keksiä jotakin yhteistä tekemistä ja keskustelua mm. seksuaalisuudesta, avanneleikattujen oikeuksista, raskaudesta, Focus 20/40 kotisivuista ym. Pääasiallinen ongelma on, millä rahoittaa nuorison osallistuminen tapahtumaan. Paljon keskustelua aiheutti ns. kummi/avustustyö muihin maihin. Keskusteltiin auttamisresursseista sekä pitäisikö keskittyä tietyn alueen maiden auttamiseen. Esille tulivat mm. Moldova, Ukraina ja Zimbabwe. Ruotsi on auttanut paljon Zimbabwea. On tärkeää tukea järjestöjä, joissa avannetarvikkeiden tarve ja muu apu on suuri. Auttaminen tulee tapahtua toimimalla yhdessä heidän kanssaan, eikä niin, että teemme asiat heille valmiiksi. Esille tuli myös, että osassa pohjoismaita ei ole luvallista toimittaa avannetarvikkeita muihin maihin, koska ne ovat valtion maksamia ja esim. Suomessa ilmaisjakelussa vain Suomessa asuville leikatuille. Myöskään tuotteita, joissa päiväys on mennyt ohi, ei voi edelleen lähettää sellaisiin maihin, joissa ei ole edes saatavilla tuotteita tai ne ovat todella kalliita. Tuotteet, joissa päiväys on ylittynyt, ei saa käyttää. Finnilco onkin yksi järjestöistä, joka ei voi auttaa muita maita tuolla osa-alueella. Norjasta on autettu Ukrainaa ja Ruotsi on auttanut Zimbabwea. Auttaminen ei ole aina helppoa ja ongelmia on myös tullut eteen. Avanneyhdistys Zimbabwessa on hyvin uusi, mutta siinä on jo 570 jäsentä ja se kasvaa koko ajan. Ruotsi on avustanut yhdistystä sen käynnistämisessä. Joissakin maissa on myös useampia avannejärjestöjä, kuten Puolassa kaksi, joista toinen on kuihtumassa. Tanskalaisnuorten kokous Blue Lagoon Italiassa ja Belgiassa on kaksi järjestöä kielisyistä, mutta sielläkin toinen on kuihtumassa. Myös tuollaisia ongelmia tulisi välttää. NOA:lle päätettiin myös tehdä oma lippu, joka esiteltäisiin seuraavassa Pohjoismaisessa kokouksessa. Lopuksi hieman tietoja eri pohjoismaisista järjestöistä: Isilco - Islanti: Puheenjohtajana toimii Jón Þorkelsson. Järjestöllä ei ole omaa toimistoa, mutta he saavat käyttää kokouksiinsa Syöpäjärjestön tiloja. Heillä ei myöskään ole työntekijöitä, vaan kaikki tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Jäseniä on n. 300. Heidän toimintaansa tukee yksittäinen järjestö ja jonkin verran myös Syöpäjärjestö. Copa Tanska: Puheenjohtajana toimii Henning Granslev. Järjestöllä on toimisto Ringstedissä. Heillä on yksi osa-aikainen työntekijä ja jäseniä n. 3500. Toimintaa tukee Syöpäjärjestö ja muut järjestöt sekä yksityishenkilöt. Finnilco Suomi: Meillä Finnilcossahan on yksi kokoaikainen työntekijä ja jäseniä n. 3300. Toiminnan rahoittajana pääosin Raha-automaatiiyhdistys. Ilco Ruotsi: Puheenjohtajana toimii Bo Karlsson. Järjestöllä on yksi henkilö töissä, joka tekee 75 % koko työajasta ja kaksi henkilöä, jotka tekevät 50 % koko työajasta. Heillä on n. 4400 jäsentä. Tuki toimintaan tulee pääosin valtiolta. Norilco Norja: Puheenjohtajana toimii Inger Johanne Gundersen. Järjestöllä on kolme kokoaikaista henkilöä töissä ja n. 4800 jäsentä. Heitä tukee sekä valtio että Syöpäjärjestö. Pohjoismaisin terveisin, Teija Kalinainen Finnilco 3 2013 11

Ulospäin kohollaan Tasainen Sisäänpäin vetäytynyt BodyCheck -nettitesti auttaa löytämään yksilöllisesti sopivan avannesidoksen Vartalot ja avanteet ovat erilaisia. Ne asettavat erilaisia vaatimuksia avannesidokselle. Tee helppo BodyCheck -testi netissä ja löydä itsellesi sopivin avannesidos. www.bodycheck.coloplast.fi Coloplast-logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki. 2013-09 Kaikki oikeudet pidätetään, Coloplast Oy, FI-01640, Vantaa.

Ohjeita ulkomailla oleskeluun Sain talvella sen verran houkuttelevan työtarjouksen, että poistuin Suomesta huhtikuun lopussa. Matkustin ensin perehdytykseen Irlantiin, josta siirryin muutaman viikon päästä Wolfsburgiin, Saksaan. Aivan ensimmäistä kertaa en ole Saksan maalla, sillä asuin täällä vuoden verran noin kuusi vuotta sitten. Nyt kännykkäteollisuus on vaihtunut autoteollisuuteen ja reissun kesto on vuodesta eteenpäin. J-pussilaisena edellinen komennus oli haastavampi, kun silloin piilossa olevaa Crohnin tautia hoidettiin kroonisena pussiittina ja lääkärireissuja kertyi tasaiseen tahtiin. Itse sairaanhoito hoitui helposti. Valitsin vain mieleisen yksityisen erikoislääkärin ja vastaanottoaika järjestyi viimeistään seuraavalle päivälle. Hoidon laatu ei ollut ainakaan heikompaa Suomen kokemuksiin verrattuna. Nykyinen työ sisältää aika paljon matkustelua, jota tulee harrastettua lisää vapaa-ajallakin. Tautini on nyt suhteellisen rauhallisessa vaiheessa, mutta tietyt rutiinit ovat tulleet tavaksi. Muutamaa viikkoa ennen matkaa lisään maitohappobakteerien annostusta sekä varmistan matka-apteekin sisällön, josta tärkein minulle on liuska Ciproxinia pahan päivän varalle. Tarkistan myös etukäteen kohteen terveydenhoitopalvelut ja otan ylös mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen tai isomman sairaalan yhteystiedot. Joskin kyllä antibioottitipan ja nesteytyksen saaminen onnistui kerran myös pienellä Aasian saarella elekielellä sekä ruutupaperin ja kynän avulla. Mantereen välisille lennoille varaudun paria päivää ennen kevyemmällä ruokavaliolla, joka saa J-pussin matkustamaan rauhallisemmin. Matkan aikana lienevät tärkeimmät apuvälineeni saippuapala ja käsidesipullo. Katukeittiöistäkin tilaan toisinaan evästä, niistä kun näkee paikan päällä ruoan valmistuksen. Mitä lämpimämpi maa on kyseessä, sen enemmän tankkaan nestettä ja lisään suolan saantia. Nykyään kroppa kertoo aika hyvin kummankin puutteen, joten enää kuivuminen ei pääse yllättämään samalla tavalla, kuin leikkauksen jälkeen. Pari seikkaa mihin olen oppinut kiinnittämään huomiota ovat matkavakuutus ja lääkkeet. Matkavakuutus kannattaa ottaa suosiolla semmoiselta yhtiöltä, jolta saa tarvittaessa maksusitoumuksen. Tietyissä maissa hoidot voivat maksaa todella paljon, jolloin maksusitoumuksen avulla ei hoitoa tarvitse maksaa ensin itse ja periä kuluja jälkikäteen vakuutusyhtiöltä. Jos matka-apteekkiin kuuluu voimakkaampia, mahdollisesti huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä, kannattaa selvittää etukäteen riittääkö dokumentiksi pelkkä suomalainen resepti. Vaikka matkan suunnittelusta aiheutuukin hieman lisävaivaa, on se kuitenkin ollut erittäin pieni hinta maksettavaksi niistä kokemuksista, mitä reissuilta olen saanut. Suosittelen kaikille matkustamista omien mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa muistaa, että seikkailu voi löytyä aivan yhtä hyvin myös kotimaan matkailusta. Juha Kemppainen Hallituksemme jäsen Juha Kemppainen työskentelee toistaiseksi Saksasta käsin. Finnilco 3 2013 13

Adrian March tuntee avannehoidot Englannissa ja Ranskassa Adrian March kannustaa etenkin ranskalaisia avanneleikattuja aktiiviseen elämään ja itsenäiseen avannehoitoon. Ranskan Provencessa asuva britti, tohtori Adrian March on tutustunut omakohtaisesti avannehoidon käytäntöihin sekä Iso-Britanniassa että Ranskassa. Periaatteessa molemmissa maissa lopputulos on kohtuullisen hyvä: avannetarvikkeita, hoitoa ja neuvoja on saatavissa ilmaiseksi. Käytännöt vaihtelevat suuresti. Ranskassa avannetarvikkeet saa perhelääkärin kirjoittamalla reseptillä. Korvattavat tuotteet ovat kansallisessa rekisterissä, ja sieltä potilas ja lääkäri valitsevat yhdessä sopivat, tri March kertoo. Lääkäri arvioi myös tuotteiden tarpeen potilaan tilanteen mukaan, mutta varsinaisia rajoituksia niiden saannissa ei ole. Kaikkien kroonisten sairauksien hoitoon tarvittavat, kansalliseen rekisteriin hyväksytyt tuotteet ja lääkkeet ovat Ranskassa ilmaisia, reseptit ovat voimassa vuoden. Rekisteriin hyväksyttyjen tuotteiden määrä on kuitenkin suppeahko, ja apteekit voivat itsenäisesti suositella oheistuotteita. Käypähoito-suositus ei ilmeisesti ulotu potilaan valinnassa oleviin ja maksamiin tuotteisiin. Ehkä pätevyys avannehoidon neuvontaan ei ole apteekeissa aivan riittävä, esimerkiksi ihon puhdistukseen suositellaan oliiviöljyä. Suomessahan rasvaisia pesunesteitä ja voiteita neuvotaan välttämään, koska öljy vähentää pohjalevyn pitoa. Iso-Britanniassa avannetarvikkeiden valikoima on laaja, ja esimerkiksi puhdistustarvikkeet ym. oheistarvikkeet löytyvät ilmaistuotteiden rekisteristä. Jakelusysteemi on tehokas, tri March kiittelee. Potilas saa valmiiksi leimattuja kirjekuoria, jotka säilytetään omalääkärin vastaanotolla. Soitto lääkärille, joka allekirjoittaa reseptin ja lähettää sen potilaan kuoressa tuotteiden toimittajalle. Tavarat tuodaan seuraavana päivänä asiakkaan ovelle. Ilmaiset tuotteet, kallista hoitoa Adrian March harmittelee, että Ranskassa ollaan kaukana jäljessä tästä toimituksen tehokkuudesta. Ensin pitää käydä omalääkärillä, joka kirjoittaa reseptin. Potilas vie sen apteekkiin, joka tilaa tuotteet apteekista noudettaviksi. Tuotteet eivät tule aina luvatussa ajassa, mikä merkitsee uutta apteekkireissua. Jos potilas tunnetaan apteekissa, yllätysten varalta voidaan pitää pientä varastoa. Ongelmatilanteissa englantilainen avannepotilas voi soittaa sairaalan avanneosastolle, ja kotisairaanhoitaja käy tarvittaessa. Sen sijaan ranskalainen potilas kohtaa toisaalta välinpitämätöntä suhtautumista ongelmiinsa, toisaalta hämmästyttävän hoitokäytännön: Pussin saa vaihtaa vain terveydenhoidon ammattilainen! Ja sehän maksaa arviolta 3 000 euroa potilasta kohden vuodessa yhteiskunnan varoilla. Tri March arvelee, että tällainen käytäntö juontaa lääketieteellisen ja sairaanhoidon koulutuksen perinteistä. Adrian March neuvoo netissä Adrian March ei halua kuitenkaan asetta Ranskan ja Englannin avannehoitoa yksioikoiseen paremmuusjärjestykseen. Olen saanut apua näissä maissa avannehistoriani eri vaiheissa. minut leikattiin Englannissa. Kymmenen sairaalapäivän jälkeen olin kotona, viikkoa myöhemmin lääkärin luona tarkastuksessa. Hän kannusti minua hienosti: kun kysyin, milloin voi aloittaa kuntosalilla, hän kysyi pokkana, miten olisi tänään iltapäivällä. Ja tästä taas viikon päästä Adrian March jatkoi työtään konsultoivana insinöörinä ja harrastustaan uimaopettajien opettajana. Tri March pitää netissä suosittuja kotisivuja, joiden hän toivoo rohkaisevan avannepotilaita aktiiviseen elämään. Hän vastaa sivuillaan avanneasioita koskeviin kysymyksiin. Hän palaa tarkastelemaan Ranskan tilannetta: Leikkauksia tekevät ja hoitoa antavat sairaalat ovat korkeatasoisia, hyvinkin englantilaisten yksityissairaaloiden veroisia. Jokapäiväinen avannehoito kaipaisi kuitenkin uudistamista. Olen ollut ranskalaisten potilaiden apuna normaaliin elämään palaamisessa. Olen myös keskustellut kolmen sisätautilääkärin kanssa avannepussin vaihdosta, mutta vain yksi heistä ymmärsi, mitä tarkoitan. Avanne, entä sitten! Adrian March sai avanteensa syöpäleikkauksen yhteydessä 17 vuotta sitten. Sekä syöpä- että avannehoidot ovat kehittyneet huimasti. Asenteet ovat muuttuneet. Ennen avanne oli katastrofi, nyt voi sanoa: Avanne, so what? Vielä on kuitenkin tehtävää. Sain äskettäin käsiini amerikkalaisen avannejärjestön lehden. Ensimmäinen vaikutelmani lehdestä oli sen lopunajan tunnelma. Se oli täynnä potilaiden kuvauksia ongelmistaan. Tämä on vaarana, kun suurin osa sisällöstä on avannepotilaiden kirjoittamaa. March on arvostellut suorasukaisesti myös englantilaisen avannejärjestön Tidings-lehteä, jota hänen mielestään ei toimiteta ammattitaitoisesti vaan täytetään ämmien jutuilla. Kaarina Griffiths Ulla Kivivuori 14 Finnilco 3 2013

Monta hyvää syytä käydä Ranskassa Tänä vuonna oli monta hyvää syytä lähteä Ranskaan: vuoden varrelta säästyneet syntymäpäiväjuhlat, valmistujaiset sekä miniä- ja vävyehdokkaisiin tutustuminen. Ja onhan Ranska aina Ranska. Viime vuoden kokemukset olivat sen verran myönteiset, etten jännittänyt matkan monia mutkia, joihin kuului jalkahoito Helsingissä, - Tervossa kun ei ole enää tätä palvelua. Herttainen nuori jalkahoitaja antoi jopa alennusta, kun vanhan rouvan jaloissa oli niin vähän hoitamista. Diabeetikkona en halunnut lykätä kausihuoltoa, mutta omat kyvyt eivät riitä kynsien leikkuuseen. Ilta Pariisin 30 asteen helteessä, yö miellyttävässä perhehotellissa, avuliaan Madamen huomassa. Risteily Seinellä vei suoraan historiaan ja Pariisin sydämeen. Muistattehan presidentti Kekkosen neuvon: Käy vessassa aina kun näet sellaisen. Minähän kävin, sillä 32 35 asteen helteeseen kiskotut runsaat nesteet menevät suurelta osin suoraan avannepussiin. Väliin se oli piukea kuin rugby-pallo. Mutta ne ranskalaiset vessat! Alapesusuihkua ei ollut yhdessäkään vierailemassani, harvassa käsienpesuallasta wc:n puolella. Kaikista se taisi löytyä, mutta mistä! WC:n viitoitus oli yhteinen herroille ja daameille. Se, että yhteisessä tilassa on pisuaari, on ranskalaisista täysin luonnollista. Yhteinen käsienpesuallas löytyi muutamassa paikassa pisuaarin vierestä! Lorottelevan miehen ja parin vuoroaan odottavan ohi piti vain keplotella eriöön. Ranskalaisille on tietenkin turha mennä neuvomaan Tuttu torni. wc-kulttuuria, mutta oven lukitseminen oli kyllä turhan tekninen juttu: paina sitä, paina tätä, väännä samanaikaisesti, kaikki tietysti ranskaksi. Suomalainen huussin säppi olisi ollut varmempi, halvempi ja yksiselitteinen ratkaisu. Minun ratkaisuni oli kutsua tyttärenpoika vahtiin salpaamattomalle ovelle, niin että voin hötkyilemättä tyhjentää pussukan. Vessaseikkailut olivat pientä sen rinnalla, mihin jouduin Charles de Gaulle-lentokentällä. Odottelu ja jonottelu 35 36 asteen lämmössä oli jo tietysti tukalaa, mutta turvatarkastus oli romahduttaa Tervon muorin. Totta kai latelin kaikki mahdolliset tavarat turvatarkastuksen kaukaloihin, mutta sitä en tajua vieläkään, miksi minut komennettiin kolme kertaa turvaportin läpi. Tosi ynseä naisvirkailija kopeloi perusteellisesti ns. intiimitkin vartalon mutkat, jonossa. Ahaa! Nyt vihdoin löytyi jotain, mikä vaatii kyllä tutkimista: avannesidos muovirenkaineen! Housujen vetoketju auki, sidos näytille, jonossa. Olisikohan tilannetta helpottanut, jos olisin päässyt esittämään ostomy-kortin, jossa pyydetään osoittamaan turvatarkastuksessa hienotunteisuutta avanneleikatulle? Se kortti oli tietysti sen pusakan taskussa, joka meni jossain turvatarkastuksen hihnalla. Ja toisekseen: sehän on englanniksi ja suomeksi, ja koskee vain Pohjoismaita. Olin täysin uupunut tämän pyörityksen jälkeen, mutta se jatkui; miesvirkailija äyski ja osoitteli jalkojani, äyski ja osoitteli. Tuskastuneena kysyin englanniksi (hölmö!) mitä hän toivoo minun tekevän. Kengät pois ja erillistarkastukseen! Ja sitten reppu auki, tavarat pöydälle. Ainoa epäilyttävä kapine oli desilitran pullo juotavaa jugurttia, josta käytiin pieni kina elekielellä. Älysin näyttää diabetes-ranneketta ja sain pitää täysin sallitun kokoisen hätävarapullon. Jossain vaiheessa käväisi mielessä, että nyt minä pyörryn tai alan raivota, mutta onneksi tulin toisiin ajatuksiin. Kumpi hyvänsä vaihtoehto olisi saattanut katkaista kotimatkan joko putka- tai sairaalareissuun. Nappasin jugurtin, ostin banaanin, ja jäin henkiin. Oli ihana päästä viileään Finnairin koneeseen, ystävällisten suomalaisten lentoemäntien huomaan. Seuraavat sukujuhlat pidetään sitten Suomessa. Ulla Kivivuori Finnilco 3 2013 15

Matkailuauto on keidas avanneleikatun matkailussa Keitaamme valmiina lähtöön. Karavaanari on kaikkien kaveri, lauletaan karavaanareiden keskuudessa hyvin suositussa rallissa. Varsinkin näin kesäaikaan autolla liikkuessanne olette varmaan panneet merkille karavaanareiden matkailuvaunujen ja -autojen runsauden liikenteessä ja leirintäalueilla. Olemme vuosikymmeniä kuuluneet karavaanarikansaan ja matkailleet vaunullamme maita ja mantuja. Minulle ja avanneleikatulle puolisolleni, Anna Liisalle matkailu ja karavaanitoiminta ovat edelleen yksi keskeisistä harrastuksistamme. Sen voi nimetä vaikka osatekijäksi siihen, että meistä tuli aikana aviopari. Kaikenlaista se matkailu saa aikaan! Jo syksyllä 2010 saatiin varoitus vaimoni vakavasta sairaudesta ja tutkimukset johtivat 2011 alkuvuodesta kahteen hyvin lyhyen ajan sisällä toteutettuun leikkaukseen. Tässä vaiheessa ei todella ajateltu asioita matkailun kannalta, vaan kyse oli todella elämästä. Sain Anna Liisan kotiin avanneleikattuna. Se oli siinä tilanteessa yhteisen elomme ainoa vaihtoehto ja elämä jatkuu... Seuratessaan ihmeissään Anna Liisan avanteen hoitotoimenpiteitä tyttärenpoika Jimi kysyi, että pitääkö sinun mummi vehata tuon pussin kanssa koko elämän? Anna Liisa vastasi, että on se vehattava tai muuten kuolen. Siihen poika tokaisi vakavana mummilleen, että vehtaa sitten, mutta kuolla et saa. Olimme vaihtaneet tässä vaiheessa matkailuvaunun matkailuau-toon. Se oli oiva ratkaisu myös Kuopioon tehdyillä hoitomatkoilla. Autossa onnistuivat kaikki avannehoitoon liittyvät toimenpiteet pienin järjestelyin. Huomasimme, että paljon on aihetta Luojaa ja matkailuautoa kiittää. Ei se ollut alkuun oikeastaan millään elämänalalla normaalia elämää. Anna Liisan fyysisen kunnon kohotessa elämän laatu parani yhtälailla molemmilla. Keväällä (2011) lähdimme jo rohkeasti kesämökille ja se toi elämään monia uusia haasteita. Moni vaimoni keksimä idea todettiin mökkielämään soveltuneeksi hyväksi käytännöksi. Kaikesta tästä rohkaistuneina palailimme totutellen karavaanaririnkiin ja Anna Liisa oli vointinsa ja tilanteen sallimin edellytyksin mukana. Syksyllä lähdimme kokeilemaan kuinka onnistuisi muutaman päivän reissu Ruotsiin Tukholman seudulle. Avanneleikattu tarvitsee juuri itselleen sopivan ruokavalion ja säännölliset ruokailuajat, jotta kaikki pelaa. Matkailuautossa on toimiva keittiö matkassa ja ruoanlaitto onnistuu ja tuo sopivasti taukoja matkantekoon. On aivan erikoisesti kerrottava, että vaimoni ruokavalioon sopivasti totuttelemalla on oma elämänlaatuni kohentunut. Rasvaiset ruoat, grilliherkut ja makkarat ovat jääneet vähemmälle, mutta on sitä välillä pitänyt vähän herkutella varsinkin reissun päällä. Syyksi on usein löytynyt meidän yhteinen terapeuttiystävämme kääpiövillakoira Pete, joka myös on herkkusuu. Seuraavana talvena uskaltauduimme pariin otteeseen laskettelukeskukseen. Rinteisiin ei vaimoni uskaltanut vielä mennä, mutta tasamaalla hiihtelimme kilometrimäärin. Me nukuimme ja elimme autossamme, mutta laskettelukeskuksissa löytyy myös avanneleikatuille sopivia huolto- ja majoitustiloja. Näin matkailu on saanut paikkansa jälleen elämässämme. Reissut ovat pidentyneet ja vaimoni on selviytynyt hyvin yksin esimerkiksi lentomatkasta Kuopiosta Zürichiin. Erinomainen apu on hänen kertomansa mukaan yleensä matkoilla ns. vessapassista, joka antaa etuoikeuksia vessoihin pääsyyn ja vaikkapa lentokoneessa istumapaikan saantiin lähelle vessaa. Tänä kesänä olemme reissannet kotimaassa. Sopiviksi kohteiksi on valittu paikkakuntien kesäteattereita. Ne ovat kiintoisia ja usein saman päivän sisälle mahtuvia. Tämä kesä on ollut myös monella tavalla virkistävä ja elämää tasapainottanut mökkikesä puuhasteluineen. Lokakuussa suuntaamme Espanjan aurinkoon, matkan teemme lentäen. Avanneleikatun vaimoni rinnalla olen saanut elämääni runsaasti uutta sisältöä ei vain matkailun kannalta koettuna, vaan koko parisuhteeseemme. Anna Liisan kokemus on, että avanneleikatun elämä helpottuu ainakin henkisellä tasolla, kun sallii itselleen oikean asenteen elämäänsä. Se on hyvä lisä myös matkoilla niin kotimaassa kuin kauempana. Matkailuterveisin Pertti Malinen 16 Finnilco 3 2013

Matkalle ympäri maailmaa Laukussa pussi ja pohja vaan Pirkko Kurikka, sinä ja miehesi olette innokkaita matkailijoita. Matkustatte asuntoautolla ympäri maailmaa lähes tulkoon ja autotta vielä etemmäs. Kuinka kauan olette harrastaneet asuntoautoilua? Emme todellakaan ole matkustaneet maailman ympäri, ensimmäisen automme hankimme vuonna 2007. Kuinka avanneleikkaus muutti matkustustapojasi? Eihän avanne paljon tilannetta muuttanut, ainoastaan tavaran määrä kasvoi. Kaikenlaisia avannetarvikkeita piti pakata mukaan runsaasti. Niiden piti olla käden ulottuvilla, helposti saatavilla. Tärkeää oli myös huolehtia siitä, että auton vesitankki oli täynnä. Viimeisin matkanne suuntautui Norjaan ja sitä ennen olitte Euroopassa? Norjan matka valitettavasti peruuntui, kesällä kuitenkin teimme lähes kuukauden reissun. Sen aikana kävimme Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Yövyimme koko matkan ajan autossa. Joskus herkuteltiin syömällä ulkona. Kuinka avanteenhoito onnistuu ahtaissa tiloissa? Avannepohjan vaihto onnistui Kaikkialle kulkeva koti. ihan hyvin auton vessassa. Pytyn kansi vain auki, vauvojen peffapyyhkeet käyttöön ja homma hoitui. Sitten vaan seuraavan roskiksen luona roskat ulos ja menoksi. Avannetarvikejakelun hoitaja Reetta teki arvion kuinka paljon tarvikkeita ottaa mukaan, siitä oli hyvä apu, tarvikkeet riittivät hyvin. Kuulin, että kohtasit jotain vaikeuksiakin? Ihan matkan loppuvaiheessa, Itä- Virossa, Toila nimisessä kaupungissa tuli ongelmia. Olimme ajaneet koko päivän ja oli hirveä nälkä. Olisi mennyt vaikka pieniä kiviä ja ahmin riisiä, kanaa ja vihanneksia. Yöllä alkoivat sitten kovat tuskat ja aloin oksennella. Kärsin niistä seuraavaan puoleenpäivään, sitten alkoi taju lähteä. Silloin sanoin miehelle, että soittaisi lääkärin. Lääkäri tilasi sitten tultuaan ambulanssin jonka mukana tulleet hoitajat yrittivät laittaa tippaa, siinä onnistumatta.sitten lähdettiin sairaalaan. Hoitajat eivät paljoa puhuneet, ja senkin vähän mitä puhuivat vain venäjäksi. Eli eivät sitten kertoneet mihin sairaalaan lähtivät viemään. Mies löysi minut Itä-Viron Keskussairaalasta. Siinä sairaalassa oli kuitenkin todella hyvä hoito. Lääkäri näki tuskani ja määräsi hoitajat liikkeeseen. Hoitoa tuli ja lääkettä, tuskat helpottivat. Hän otatti myös viipalekuvan, syövän leviämisen poissulkemiseksi, ja kilotolkulla kokeita. Sitten minut siirrettiin toiseen sairaalaan ja tuskien helpottaessa uni maistui ja tukos laukesi myös. Seuraavana päivänä rukoilin lääkäriltä poispääsyä ja hän suostuikin siihen. Vaikka minulla oli eurooppalainen Kela-kortti ja vakuutuskortti, pois päästettiin vasta kun olin maksanut sairaalamaksun, 425,60. Saatuaan maksusta kopion ja kuitin lääkäri suurinpiirtein kädestä pitäen talutti taksiin. Onneksi oli vielä rahaa sen verran matkan jälkeen olemassa. Mikä oli yllättävintä tapauksessa? Se kuinka hitaasti Kela toimii. Sain odottaa kaksi kuukautta ennen kuin sieltä, puhelinsoiton jälkeen, rahat tuli. Vakuutusyhtiön kanssa meni kaksi päivää. Millaisia neuvoja ja kannustusta haluaisit antaa muille avanneleikatuille, jotka suunnittelevat tai arastelevat lähteä matkalle? Mitä pakata mukaan? Mukaan pitää ottaa paljon seikkailumieltä ja ajatus siitä, että kaikesta selvitään. Hetken aikaa pitää miettiä, eikä heti alkaa panikoimaan. Ei kannata arastella, apua saa jos vain uskaltaa pyytää. Varaa matkaa varten ainakin puolitoista kertaa normaalisti tarvitsemasi määrä tarvikkeita ja vähän vielä ekstraa. Ja yhtenä huomiona, jos joudut turvautumaan sairaalapalveluihin, varaa omat avannetarvikkeet mukaan. Välttämättä sairaalasta ei löydy käyttämääsi sidosta tai ylipäätään minkäänlaisia tarvikkeita. Mihinkäs seuraavaksi? Jouluksi Espanjaan, katsotaan miten onnistuu sielläpäin avanneturistin matkailu. Merja Kokkonen Finnilco 3 2013 17

Tietoa, taitoa ja tukea Rovaniemen avannekurssilta Kuvat Liisa Jaakkola Tietoa, taitoa ja tukea saatiin runsaasti Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen -kurssilla kesäkuussa Rovaniemellä. Kurssin johtaja Risto Rahkola ja Lapin Keskussairaalan avannehoitaja Satu Lämsä olivat suunnitelleet monipuolisen ja antoisan kurssin. Kurssin tavoitteena oli leikatun ja hänen läheisensä sopeutuminen avanteeseen. Siihen pyrittiin kirurgin, sosiaalihoitajan, ravitsemusterapeutin, psykoterapeutin ja liikunnanohjaajan asiantuntemuksella. Kokenut kirurgi kertoi, miksi veistä käytetään. Sosiaalihoitaja valaisi, mitä ovat Kelan ja kuntien palvelut ja kuntoutukset, ja antoi neuvoja arkielämässä eteen tuleviin haasteisiin. Jokaista muistutettiin myös siitä, että oikea ravinto ja terveellinen, säännöllinen liikunta ovat kaikki kaikessa. Kurssille kutsutut yhdeksän avanneleikattua kävivät läpi omat kokemuksensa omassa pienryhmässään. Myös avanneleikattujen läheiset vaihtoivat keskenään kokemuksiaan, mitä on olla ja elää avannetta käyttävän läheisenä. Kyllä kannatti keskustella. Siinä heräsi uusia kysymyksiä, joihin palattiin luentojen välillä iltaisin ja joihin saatiin vastaus saman kokeneelta kurssilaiselta. Vertaistuki vahvisti, että avanne ei estä hyvän elämän elämistä. Päinvastoin, monella hyvä elämä oli alkanut avanteen jälkeen, sillä avanne ei ole sairaus vaan sairauden hoitoa. Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon, julistaa kurssilta mukaan lähtenyt moniste. Kurssi opetti, että hymy lisää onnea ja onni on hyvän elämän lähde. Tärkeintä on elää tätä päivää ja löytää jokaisesta päivästä jotain hyvää. Kurssin luentojen mielenkiintoa osoittaa se, että oppitunneille tultiin hyvissä ajoin. Myöhästymisistä ei tarvinnut jättää jälkkäriin. Kurssilaiset kokoontuivat Havukkakodalle illanviettoon ja makkaranpaistoon. Kurssipaikkana Ounasvaaran rinteeseen rakennettu Lapin urheiluopisto oli onnistunut valinta. Sen suojissa kurssilaiset pääsivät nauttimaan ohjatusta zumbasta ja kävelylenkeistä Ounasvaaran laelle. Avanneleikattujen oman järjestön Finnilco ry:n järjestämä ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kurssi vastasi tarkoitustaan. Nelipäiväisen kurssin tavoitteet täyttyivät. Liisa Jaakkola PS. Kurrssilla oli osanottajia ympäri Suomen - Ivalosta Lappeenrantaan. Osanottajat puhuivat äidinkielenään kolmea eri kieltä: suomea, pohjoissaamea ja kolttasaamea. Tässä toisen kurssilla olleen pohjoissaameksi, omalla äidinkielenään kirjoittama osuus. Modji ii mávsse, muhto addá olu ilu, gulaha gurssas olbmuide addojun mággus. Gursa oahpahii, ahte modji lasiha lihku ja lihkuhan lea buorre eallima gáldu. Satu Lämsä ja Risto Rahkola saivat muistoksi mainiosta kurssista Ounasvaaran rinteen kultahippukivet. Deháleamos goittot lea eallit dál dán otná beaivvi ja gávnnahit, ahte juohke beaivvis lea miinnu buorre. ( Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon, julistaa kurssilta mukaan lähtenyt moniste. Kurssi opetti, että hymy lisää onnea ja onni on hyvän elämän lähde. Tärkeintä on elää tätä päivää ja löytää jokaisesta päivästä jotain hyvää.) Birit Kaarin Jefremoff 18 Finnilco 3 2013

Niksi palsta Kaksiosaisen sidoksen ihonsuojalevyn kiinnitysniksi Osta kaupasta kirkasta muoviputkea hiukan avannetta suuremmalla sisämitalla. Pituudeksi riittää noin 10 cm. Kun olet laittanut ihonsuojalevyn avanteen ympärille, aseta hankkimasi putki avanteeseen niin, että itse avanne jää putken sisään. Paina nätisti putkella ihonsuojalevyä, jotta se kiinnittyy hyvin avanteen juuresta ihoosi. Näin menetellen ei haittaa, jos suoli toimii samanaikaisesti, koska mahdollinen uloste menee WC-pyttyyn, kun vaihdat sidosta pytyn päällä. Putken voit sitten pestä seuraavaa käyttöä varten. RR Lapin Ilco Oulun kesäteatterissa Lapin Ilco järjesti keskikesän teatterimatkan Oulun kesäteatteriin, jossa osallistuttiin mukaansatempaavaan musiikkikomediaan Kirkan ikivihreiden laulujen siivittämänä. Esityksen jälkeen nautittiin maukas ja runsas keittolounas kauniissa restauroidussa Villa Hannalassa. Matka taittui pikkubussilla. Kiitos teatterimatkan järjestäjille, mukana olleille ja kuljettajalle turvallisesta matkasta Ouluun ja takaisin. Koe itse ConvaTecin UUSI muotoilu + uusi, erittäin tehokas hiilisuodatin + uusi, nopeasti kuivuva kuitukangaspinta + uusi tasku, joka piilottaa pussin tyhjennysosan + uusi InvisiClosetarrasulkija + leveämpi tyhjennysosa helpottamaan pussin tyhjennystä MATKUSTAJAN MUISTILISTA - kansainvälinen kela-kortti - avannepassi - matkavakuutus asiakirjat - www.finnilco/avannesanasto - kaksinkertainen määrä avannetervikkeita, mielellään käsimatkatavaroissa ainakin osa - ihonsuoja-aineet, niitäkin riittävästi - ripulilääkkeet - muut käyttämäsi lääkkeet - tarkista rokotukset kuntoon, ja tee se ajoissa! - keskustele lääkärisi ja/tai avannehoitajasi kanssa epäselvistä asioista PERILLÄ - juo pullotettua vettä, muista juoda riittävästi - vältä seisovia pöytiä ja katukeittiöitä - käytä järkeäsi ja nauti matkastasi Kysin avannehoitajalta Seija Veikanmaalta kyseli Merja Kokkonen Uudet avannesidoksemme ovat nimeltään Esteem +, Esteem synergy + ja Natura +. Ne soveltuvat sekä paksu- että ohutsuoliavanteille. Ylimääräisen plussan (+) annamme ConvaTecin Stomahesive -teknologialle, joka on suojannut herkkää, avannetta ympäröivää ihoa jo 40 vuoden ajan. Kokeile uusia avannesidoksiamme ja anna ihosi valita. Iho välittää vain yhdestä asiasta: se joko voi hyvin tai huonosti ja se puhuu aina totta. 2012 ConvaTec Inc: / ovat ConvaTec Inc:n rekisteröityjä tavaramerkkejä Soita ConvaTecin asiakaspalveluun ja tilaa näytteet veloituksetta numerosta 0800 179 797 AP-0012135-SC www.convatec.com

Ω Suomalainen kesäilta ei voinut paremmaksi muuttua. Hattulan Petäyksen Kesäpäivillä frisbeegolfia, tikanheittoa, lentistä ja tanssia Finnilcon kesäpäiviä vietettiin Hattulan Petäyksessä 7.-9.6.2013. Kaikilla tuntui olevan mukavaa, ja illalla tanssittiin puoleenyöhän asti!! Allekirjoittanutkin sai oikein tanssikortin ja sen myötä sitä mentiin useampi kappale peräjälkeen. Kiitos kaikille tanssittajille ja sihteeri Päivillle. Uusia lajeja kokeiltiin, ja innostuneita osallistujia löytyi. Loukkaantumisilta vältyttiin ja sää oli mitä suosiollisin. Kaunis on korpimaisema, luonnon ihmeitä täynnä. Puhdas on järvi, koskematon kangas, marjoista metsät mustanaan. Luontoon, takaisin luontoon, tuo muisto saa minut palaamaan. Kanta-Hämeen Ilco ry järjestäjänä kiittää kaikkia osallistuneita ja talkooväkeä! Anne 20 Finnilco 3 2013

TULOKSIA KESÄPÄIVILTÄ! Frisbeegolf 1) Esa Leppävuori ja Antti Hopeavuori 21 pistettä, 2) Pekka Pohjola ja Jukka Merikoski 22 p, 3) Erkki Hyytiäinen ja Pekka Nummela 24 p. Ω Perinteistä makkaranpaistoa Petäyksen kesäyössä. Tikanheitto Naiset: 1) Lea Öljymäki 29 p, 2) Eeva Saarikivi 28 p, 3) Lea Tuominen ja Terttu Mattila 18p. Miehet: 1) Ari Solonen 24 p, 2) Erkki Hyytiäinen 28 p, 3) Matti Peltoniemi 27 p. Rantalentis (50-luvun säännöillä) Tuomarina Erkki Suokas Ω Kososen Pirjo, Tenhusen Matti ja Leppävuoren Esa kertovat kuulumisiaan. Vanhat Jukka Merikoski Marita Kumpulainen Erkki Hyytiäinen Eila Oivo-Kuisma Pekka Pohjola Nuoret Matti Tenhunen Antti Hopeavuori Reijo Toivonen Matti Peltoniemi Pekka Nummela Kisan voitto meni nuorillle. Kisan jälkeen pelaajat innostuivat vielä yhdestä ylimääräisestä erästä. Ω Annen riemua, kun kiekko on korissa. Lea Öljymäki tähtää tarkasti. Kuvat: Teija Kalinainen Matti Rönkkö Hannu Levänen Finnilco 3 2013 21

20-vuotiasta Estilcoa juhlittiin Tallinnassa Tallinnassa Nõmmella kahvilassa juhlittiin 8. kesäkuuta 20-vuotiasta ES- TILCOA. Tapahtumassa oli esiintyjiä, puheita, mahdollisuus juoda, syödä ja keskustella muiden avanneleikattujen kanssa. Firmoilla oli näyttely, jossa ne esittelivät tuotteitaan ja varusteitaan avanteen huoltoon. Esiintyjät olivat hyviä. Aluksi soitti kolmen miehen bändi Gipsy Normal (Peep Ojaveski, Aivo Tammus ja Indrek Kruusima). Sitten klaverilla säesti Merle Jalakas, Pille Saar ja Kaljo Johannson lauloivat kuuluisia kappaleita eri opereteista (erinomaiset esiintyjät Jarmon kommentti). Illalla vielä lauloi ja soitti tanssimusiikia Mr. Mati. Ihmisiä oli kaikkialta Virosta, eri yhdistyksistä ja myös ystäviä Suomen FINNILCOsta, yhteensä 54 henkeä. Kaunista kesää ja syksyä! Parhain terveisin Janne Kukk Ω Ilco Uusimaan ja Finnilcon edustajat viemässä tervehdystään Ω Finnilco sai muistoksi kiitokseksi avustaan Estilcolle kunniakirjan Operettilaulajat Pille Saar ja Kaljo Johansson sekä taustalla säestäjä Merle Jalakas Finnilco 3 2013 23

10 + 4 + 11 + 8 = OSMO Turun Seudun ilcolaisena minua pyydettiin haastattelemaan Finnilcon kunniajäsentä Osmo Lindroosia. Mennessäni laskeskelin itsekseni, että olemme kulkeneet yhdessä pitkin Suomea autollani kymmenisen vuotta, ja ajassa se tarkoittaa noin neljääkymmentä 8 tunnin työpäivää. Sen lisäksi olemme olleet yhdessä EOA:n ja NOA:n kokouksissa. Mietin, että tokkopa tässä haastattelussa mitään uutta tietoa tulee, mutta olin väärässä, kuten lopuksi kerron. Otsakkeessa olevat luvut tarkoittavat Osmon toimintavuosia Finnilcon hyväksi. Hän on ollut 10 vuotta puheenjohtajana, 4 vuotta hallituksen jäsenenä, 11 vuotta lehtemme päätoimittajana ja 8 vuotta lehtitoimikunnan jäsenenä. Kansainvälisissä kokouksissa Osmo on käynyt Suomen edustajana mm. Los Angelesissa, Lontoossa, Budapestissa sekä Pohjoismaisissa kokouksissa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Puheenjohtajakausien määrä on varmasti ylittämätön. Osmo syntyi Piikkiössä ja kävi siellä kansakoulun. Oppikoulun hän kävi Turussa. Opinnot jatkuivat Turun yliopistossa, josta hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi, minkä jälkeen hän vielä muuntokouluttautui luokanopet- Haavekuva pohjoismaisessa kokouksessa Fevikissä Norjassa. 24 Finnilco 3 2013 tajaksi. Uransa hän loi kansakoulun ja myöhemmin peruskoulun opettajana, ja eläkkeelle hän lähti johtajaopettajana Särkilahden koulusta Turun Hirvensalossa. Opettajana olleessaan hän sairastui suolistotulehdukseen, joka oli vuoroin Crohnin tauti ja vuoroin haavainen paksusuolentulehdus. Leikkaus oli edessä toukokuussa 1980 kymmenen vuoden kärsimysten jälkeen ja lopullinen lausunto oli Crohnin tauti. Tästä leikkauksen jälkeisestä ajasta Osmo kertoi elämänlaadun parantuneen selvästi. Turun Seudun Ilcon jäseneksi hän liittyi jo saman vuoden syksynä, ja sen jälkeen hän on toiminut sekä paikallisyhdistyksessä että Finnilcossa yhdistystoiminnan lopettamiseen saakka vuoteen 2006. Tämän jälkeen Osmo vielä kirjoitti lehteemme omista sattumuksistaan, ja minulta onkin monta kertaa kyselty, eikö hän voisi jatkaa niitä kirjoituksia. Olen kyllä kysynyt ja pyytänyt, katsotaan nyt, jos tämä oikein lehdessä oleva pyyntö auttaisi. (Lukekaapa esim. Finnilco-lehdessä 2009-2 oleva Nolo tilanne Finnilcon kotisivuilta kohdasta julkaisuja.) Finnilcon toimiensa lisäksi Osmo oli monet vuodet Turun Seudun Ilcon puheenjohtajana jopa samanaikaisesti Finnilcon puheenjohtajuuden ja päätoimittajana olemisen kanssa. Kurssitoiminta alkoi 1984, jolloin Osmo oli muutamana vuotena toisena kurssinvetäjänä Kyyrönkaidassa Pia Ullbergin kanssa. Nämä kurssit järjestettiin yhteistyössä Suomen syöpäyhdistyksen ja Finnilcon kanssa. Turun Seudun Ilco järjesti yhteistyössä Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen kanssa ensitiedon kursseja jo 80-luvulla Paasikiviopistolla, ja kurssinvetäjänä oli tietenkin Osmo. Vaikeimpana aikana ilcotoiminnassa Osmo muistaa 80-luvun rahankeräyskampanjamme Terveys on asenteeni, jossa tuskin pääsimme omillemme valtaisasta työmäärästä huolimatta. Olimme liiaksi amatöörejä ja yhteistyökyvyttömiä, Osmo toteaa. Kolmen suolistoleikkauksen seurauksena Osmolla on ns. lyhytsuolisyndrooma, ja sen seurauksena vaikeuksia nesteiden ja suolan imeytymisessä. Nykyään hän viettää rauhallisia eläkepäiviä lähellä Turun keskustaa sijaitsevassa uudessa palvelutalossa, jossa tärkeimpiä hetkiä ovat kolmen lapsen ja 10 lapsenlapsen vierailut mummi-ukkilassa. Kun kysyin hänen viihtymisestään, Osmo kertoi, että palvelukoti on todella viihtyisä paikka ja että siellä on alkanut ilmestyä lehdykkä kaksi kertaa vuodessa, ja sen päätoimittajana toimii hän itse. Kun hän kertoi tästä tyttärelleen ja ihmetteli päätymistään päätoimittajaksi, tytär vastasi: Mene peilin ääreen ja katso, mitä otsassasi lukee: VAPAAEHTOINEN. Tämä taitaa olla syynä hänen niin mittavaan uraansa meidän avanneleikattujen hyväksi. Lopuksi lupasin kertoa, mitä uutta kuulin haastattelussa. Emme olleet koskaan puhuneet armeijasta ja nyt vasta kuulin, että Osmo on reservin luutnantti. Jarmo Salonen

Hannele Sippu houkutteli kuulijoitaan siirtymään luomuun. Luomua ja kesäteatteria kymiläisen ohjelmassa Joka varhaiskesäiseen tapaan järjesti KymenIlco tai oikeastaan Lindenin Annikki Kouvolan Veturissa vertaistukitapaamisen, ei siinä uudessa massiivisessa tavaratalossa, vaan vanhassa kunnon Pohjola-talossa kaupungin keskustassa. Väkeäkin oli kuin markkinoilla, sillä vakiotapaan mukaan oli kutsuttu laaksokunnan Crohn ja Colitiksen väkeä. Päivän aiheeksi oli valittu luomu, ja sitä tietoa totisesti myös saatiin. Luomuyrittäjä Hannele Sippu Kouvolan kaupungin Anjalasta jakoi monipuolisesti ja asiantuntevasti alan tietoa sellaisella tarmolla, että lähes koko kuulijakunta oli heti valmis siirtymään luomuravinnon käyttäjäksi sen suhteellisen korkeasta hinnasta huolimatta. Ja keskikesälllä Kymenlaakson avanneväki kuljetettiin vanhaan totuttuun tapaan bussilla Kotkasta ja Kouvolasta kesäteatteriin. Tällä kertaa Annikki oli valinnut lukuisista laaksokunnan näyttämökohteista Jaalan maisemat, jossa paikalliset amatöörinäyttelijät esittivät Laila Hirvisaaren Karjalan kannakselle sijoitetun maalaiskomedian Mäen alta näkyy toinen mäki. Nähtiin vanhaa tuttua Hirvisaarta aviokommelluksineen, jotka tietysti saivat lukuisan katsojakunnan mieliksi onnellisen lopun. Hienoinen sadekaan ei päässyt pilaamaan tunnelmaa. Mitähän se Annikki järjestää meille joulun alla? - H.L. Tusina tietoa? 1. Kuka näytteli sotamies Honkajokea Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas? 2. Kuka kirjailija käytti nimimerkkiä Juhani Tervapää? 3. Missä sarjakuvassa ovat Daltonin veljekset? 4. Mikä on Liettuan pääkaupunki? 5. Kuka on vuoden 2013 tangokuningatar? 6. Montako hiippakuntaa kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon? 7. Minkä tieteenalan tutkija on Kari Cantell? 8. Minkä kaupunkimme satama on Röyttä? 9. Kuka on säveltänyt musiikin Teuvo Pakkalan laulunäytelmään Tukkijoella? 10. Kenen laulajan ja laulunopettajan puoliso on kitaristi Heikki Laurila? 11. Minä vuonna presidentti Urho Kekkonen kuoli? 12. Kuinka pitkä on maamme pisin maantietunneli? Vastaukset sivulla 38 AP-0012134-SC Halaus merkitsee paljon! ConvaTecin sormin muotoiltava ihonsuojalevy on nerokkaan yksinkertainen ConvaTec Moldable Technology -ihonsuojalevyt tiivistävät kaikkein epäsäännöllisimpienkin avanteiden sidonnan. Silti ne ovat ainutlaatuisen yksinkertaisia käyttää. Ihonsuojalevyn aloitusaukko vain rullataan auki sormin suurin piirtein avanteen kokoiseksi, muotoillaan ja kiinnitetään avanteen ympärille.* ConvaTecin sormin muotoiltava ihonsuojalevy on ainutlaatuisen varma ja sillä on ns. sisäänrakennettu muotomuisti. Sen ansiosta aloitusaukon reuna rullautuu takaisin ja tiivistyy myötäilemään avannetta kuin halaamalla ja luo näin käyttäjälleen turvallisuuden tunteen. Voiko ihonsuojalevyn käyttö olla enää helpompaa? * Lisätietoja pakkauksessa olevassa käyttöohjeessa Soita ConvaTecin asiakaspalveluun ja tilaa näytteet veloituksetta numerosta 0800 179 797 2012 ConvaTec Inc : on ConvaTec Inc:n rekisteröity tavaramerkki www.convatec.com