9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunnitelm 2015 Rkennusln perustutkinto, T lon rken n u ksen osm isl TlonrkentE ldittu: 13.04.2015 Jorm Ltvl hyväksytty: 26.6.2015 S 96 rehtori us
1.1 At IURTTIRUN KUVAUS, ARVoPERUSTA JA PERUSTUTKINNoN TAVoITTEET 3 1.2 Et-lr. lrärse TopptMtSENAVA NTAIToJENKUVAUS 6 1.3 TeRvEyoeTTILAVAATIMUKSET 8 1.4 PenUSrurrcNNoNRAKENNE.. 9 1.5 Tuxlu torumuodosrumrnen t2 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, I35 OSP 13 2.1 Pnrorurueru TUTKTNNoN osa, 25 osp...... i.3 2.1.1 Perustustyöt, 25 osp... 13 2.2 TALoNRAKENNUKSEN osaamrsalan, TALoNRAKENTAJA, pakolltnen TUTKINNoN osa, 50 osp... 16 2.2.1 Runkoviheen työt,50 osp... 16 2.3 (MennnxeruruKsEN osaam SALA)...... 19 2.4 (MnnnnxeruruusKoNEENKULJETUKSEN osaamisala)...... 19 2.6 VALINNAISET TUTKINNoN osnr, 60 osp 19 2.6.1 Sisävlmistusviheen työt, 15 osp... 19 2.6.2 Ulkoverhous- j kttotyöt, 15 osp 22 2.6.3 Muurus, 15 osp 25 2.6.4 Ltoitus, 15 osp... 27 2.6.5 Rudoitus j betonointi, 15 osp... 30 2. 6.7 Muottityöt, 1 5 osp... 33 2.6.8 Terttsrkentminen, 1 5 osp... 35 2.6.10 Hirsirkentminen, 15 osp 38 2.6.1 1 Korjusrkentminen, 1 5 osp... 40 2.6.12 Telinerkentminen, 15 osp 43 2. 6. 42 Yritystoi minnn suu n nittel u, 1 5 osp... 45 2.6.46 Työpikkohjjksi vlmentutuminen, 5 osp 48 2.6.47 Yrityksessä toimiminen, 1 5 osp 50 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT......s4 4 VAPAASTIVALITTAVAT TUTKINNON OSAT......55 5 OPISKELIJANOHJAUSJAHENKILOKOHTAINENOPISKELUSUUNNITELMA 19 55 8 ARVIOINTIJA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...s7
1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Rkennusln kuuluvt rkennusten sekä infrrkenteiden rkentmisviheen toimint kuten suunnittelu, rkentminen j mterilituotetoimitukset sekä rkennetun ympäristön kunnosspito. Koko kiinteistö- j rkennusklusteriin kuuluvt tlonrkennuksen sekä mj vesirkentmisen lisäksi tekniikn lisäksi kiinteístö- j tlotekniikk-lt sekä mterilituoteteollisuus. Suomen knsllisvrllisuudest 565 miljrdi euro on kiinni rkennuksiss, infrrkenteiss j rkennetuiss m-lueiss. Rkennetun ympäristön osuus Suomen knsllisvrllisuudest on yli 70 o/o. Rkennusln mmttiliset vstvt suin-, työpikk- j vp-jn tilojen j rkennusten, liikenneverkkojen, erilisten ympäristörkenteiden sekä vesihuoltoverkon j energihuoltoverkon uudisrkentmisest j jtkuvst kunnosspidost. Rkennusln mmttiliset toteuttvt yhteiskunnn eri lueilt tulevi rkennetun ympäristön muutostrpeit. Hyvinvointimme on riippuvinen rkentjien työstä j mmttitidost. Toimint sijoíttuu perinteisesti kotimhn, mutt nykyisin yhä suurempi osuus on knsinvälistä toimint. Rkennustyömiden työt erovt luonteeltn oleellisesti mssteollisuudest. Yksilölliset rkennushnkkeet toteutetn suunnitelmpiirustusten j -sikirjojen mukn lopullisiss pikoissn. Projektin tultu vlmiiksi työm vihtuu. Työtehtävät ovt monipuolisi, j työ ntekijät pääsevät vikuttmn työjärjestelyi h i n. Rkennustyömill työskennellään ympäri vuoden vihteleviss sää- j ympäristöoloiss. Työmenetelmien j -välineiden kehittyminen on keventänyt kikkein rskimpí työviheit, mutt silti rkennustyömll työskentely edellyttää hyvää fyysistä kunto. Tlonrkennustyömll työ lk perustustöistä j etenee runko- j vesikttotöiden kutt sisustus- j viimeistelytöihin. Rkennus vlmistetn työmll erilisist rkineist, kuten puust, luonnonkivestä, betonist, tiilestä j teräksestä sekä tehdsvlmisteisist elementeistä j osist. Rkentjlt edellytetään jokisess rkennusviheess työmenetelmien hllint, työvälineiden käyttötito j rkennusmterilien tuntemist. Nykypäivän rkentjill täytyy oll vlmiudet työskennellä korjusrkennustyömll. Monet erikoistehtävät, joist esimerkkinä voidn minit rkennusten entisöintityöt, vtivt erityisen korke mmttitito. M- j vesirkentmisen päätuotteit ovt tiet, kdut, ruttiet, vesiliikenneväylät j - rkenteet, stmt, lentokentät, viestintäliikenteen mrkentminen, vesihuollon rkentminen, misemrkentminen, klliorkennustyöt, energiverkostot j tlonrkentmisen mtyöt. Rkentmisen jälkeiset kunnoss- j puhtnpitotyöt vrmistvt rkenteiden toimivuuden j plvelutson. Käytettävät työvälineet vihtelevt elektronisist mittusvälineistä rskisiin mnrkennuskoneisiin.
Am mttiln rvoperust Rkennetun ympäristön suunnitteluss, rkentmisess j ylläpidoss ovt rvopäämäärinä korke ltu, terveellisyys, turvllisuus, trkoituksenmukisuus j toimivuus sekä sikstyytyväisyys. Yhtä tärkeitä rvopäämääriä ovt viihtyisyys, ympäristöystävällisyys j esteettisyys sekä rkennusperinteen vliminen j ekologisen rkennuskulttuurin kehittäminen. Rkennuslll on runssti rkennushnkkeen eri ospuolien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen j menestyksellinen yhteistyö sekä kotimisiss että knsinvälisissä hnkkeiss perustuvt sikkiden j knssihmisten kunnioittmiseen, toisen työn, perinteiden j kulttuuriympäristön tuntemiseen j rvost m iseen se kä ts- rvoisuuteen j suvitsev isu uteen. Suomlinen kiinteistö- j rkennusl toimií knsinvälistyvässä j globlisoituvss milmntloudess, eikä se voi vetäytyä kotimisiin ympyröihin. Knsinvälistymínen vikutt merkittävästi myös puhtsti pikllisten toimijoiden rkeen. Menestyäkseen myös pienten j keskisuurten yritysten on otettv os knsinvälisiin I ii ketoi m i ntverkosto i h in. Rkennuslll olln siirtymässä tuotntokulttuurist plvelukulttuuriin j siksjtteluun. Kysyntää on yhä monipuolisemmlle plvelulle. Pitkäikiset j ljliset elinkriplvelumllit yleistyvät rkennusln yrityksissä. Niihin sisältyvät suunnittelun j rkentmisen lisäksi rkennusten käyttöön j ylläpitoon liittyvät plvelut. Elinkrijttelu eli tuotteen koko elinkren ikisten ympäristövikutusten j kustnnusten merkitys korostuu. Tvoitteen on ekotehokkuuden prntminen eli tuotteiden, plveluiden j hyvinvoinnin iknsminen mhdollisimmn vähäisellä luonnonvrojen kulutuksell. Rkennusln toimint ohjvi peritteit ovt ympäristötietoisuus, elinkrijttelu j vstuu rkennetust ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudest j monimuotoisuudest. Rkennusprosessin tiedonkulku prnee j virheet vähenevät, kun hitst j mont kert smoj viheit toistvst perinteisestä suunnittelust siirrytään tuotemllipohjiseen tiedonsiirtoon. Sen vull voidn myös hllit entistä premmin kíinteistöjen koko elinkren ikn trvittvt tiedot. Täyden hyödyn sminen tuotemllintmisest edellyttää, että kiinteistö- j rkennusln koko rvoketjun kikki ospuolet tiedostvt sen edut j osllistuvt sen kehittämiseen. Perustutkinnon tvoitteet Rkennusln perustutkinnon suorittneell on monipuolinen mmttitito j hän kehittää sitä jtkuvsti. Hän on luotettv, ltutietoinen, om-loitteinen sekä siksplvelu- j yhteistyöhenkinen. Hänen on osttv sovelt oppimin titoj j tietoj vihteleviss työelämän tilnteiss. Hän pystyy näkemään työnsä osn suurempi
tehtäväkokonisuuksi j pystyy ottmn huomioon lähilojen mmttilisten tehtävät omss työssään. Rkennusln mmttilinen tekee työnsä rkennusln ltuvtimusten mukisesti sekä käsittelee mterilej huolellisesti j tloudellisesti. Hän os suunnitell työnsä piirustuksien vull, os tehdä mterili- j työmenekkilskelmi sekä hän os esitellä j rvioid om työtään. Rkennusln perustutkinnon suorittnut os luke sekä tlonrkentmiseen että mrkentmiseen liittyviä piirustuksi. Hänellä on mittustöissä j rkennustyömn lskenttehtävissä trvittvt mtemttiset vlmiudet. Hän os rkennusfysiikn perusteet, jotk tulevt entistä tärkeämmiksi korjusrkentmisen lisääntyessä. Lj-listen elinkriplvelumllíen yleistyessä rkennusln yrityksissä, rkennusln mmttilisen on toimittv erilisiss vuorovikutustilnteiss yhteistyökykyisesti sekä ilmistv näkökntoj selkeästi j luottmust herättäen. Rkennusln perustutkinnon suorittnut ott erityisen trkkn huomioon työn turvllisuuden sekä työkyvyn edistämisen, kosk rkennusl on työturvllisuudeltn vrllinen toimil j turvllisi työtpoj sekä oike sennett rvostv työtu rvl I isu usku lttu u ri on vst ke h ittymässä rken n us llle. Ympäristötietoisuus rkentmisess edellyttää rkentjilt uusi tietoj esimerkiksi eri mterilien ominisuuksist. Rkennusln mmttilisen os vstt sikkn kysymyksiin mterilin ti tuotteen vlmistuksen, käytön j hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä j jäteongelmist. Rkennuslll toimivt osvt käyttää tietotekniikk. Lähitulevisuudess olln tilnteess, joss kikki rkennusln tieto voi oll j liikku ospuolten välillä sähköisenä. Tällisen tiedonsiirron osj on lll etulyöntisemss, kosk sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutt j tietojen tehokst hyödyntämistä. Knsinvälistyminen sett vrsinisen mmttitidon lisäksi muit hsteit. Knsinvälisen rkentjn titoj ovt vieriden kielten hllint, kohdemn kulttuurin ymmärtäminen, plvelulttius, erilisiin oloihin mukutuminen j tietotekniikn hllint omn mmtin lisäksi. Perustutkinnon suorittneell on ln perusvlmiuksien lisäksi erikoistuneempí osminen tlonrkennuksest, mrkennuksest, mrkennuskoneenkuljetuksest ti kivirkentmisess. Perustutkinnon suorittneell on edellytykset kehittää itseään j suoritt m mttitutki nto työ kokem u st stu n Tlonrkennuksen osmisln suorittnut tlonrkentj os tehdä tlonrkennustyömn perustusviheen töitä. Hän os tehdä ulko- j väliseinätyöt sekä vesikton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien j sikirjojen mukn. Tlonrkentj os käyttää rkennustyömn perustyövälineitä, oikeit työtpoj j mterilej.
Tlonrkennuksen koulutusohjelmss voi erikoistu kirvesmiestöihin, muurukseen, betonointiin, teräsrkentmiseen, korjusrkentmiseen, kivirkentmiseen, hirsirkentmiseen, mittustöihin ti rkennusln moniosjksi. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksi j yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoílle jtkoopintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (L630/1998, 5 $ (muutos 787t2014 \). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen on tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk.
Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti tyontekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisesti j vuorovikutteisesti tílnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott mediineistoj. Mtemtii kk j I uonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kem in linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknolog i j tietotekn i ikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen.
Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 1.3 Terueydentilvtimukset Mikäli opiskelun ikn ilmenee sellísi terveydellisiä opiskelun esteitä, joit ei void poist, selvitetään mhdollisuus hkeutu muuhun koulutukseen, jonk opiskelijksi ottmisen edellytykset hän täyttää.
1.4 Perustutkinnon rkenne RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutu ksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkollinen tutkinnon os, 25 osp 2.1.1 PerustustyöL,25 osp (R42.1.1.p )' 2.2 T lonrken n u ksen osm isln, tlon rkentj, pkol li nen tutki nnon os, 50 osp 2.2.1 Runkoviheen työt, 50 osp (R4t2.2.1.p) 2.3 Mrkennuksen osmisln, mrkentj, pkollinen tutkinnon os, 50 osp 2.3.1 Mrkennustyöt, 50 osp 2.4 Mrkennuskoneenkuljetuksen osmisln, mrkennuskoneenkuljettj, pkollinen tutkinnon os, 50 osp 2.4.1 Mrkennuskoneiden käyttö, 50 osp 2.5 Kiviln osmisln, kivirkentj, pkollinen tutkinnon os, 50 osp 2.5.1 Kivituotteet j -sennus, 50 osp 2.6 Vlinniset tutkinnon ost, 60 osp Opiskelijn on vlittv yhteensä 60 osp 2.6.1 Sisävlmistusviheen työt, 15 osp (R42.6.1.v) 2.6.2 Ulkoverhous- j kttotyöt, 15 osp (RA2.6.2.v) 2.6.3 Muurus, 15 osp (R42.6.3.v) 2.6.4 Ltoitus, 15 osp (R42.6.4.v) 2.6.5 Rudoitus j betonointi, 15 osp (R42.6.5.v) 2.6.6 Rppus, 15 osp 2.6.7 Muottityöt, 15 osp (R42.6.7.v) 2.6.8 Teräsrkentminen, 15 osp (R42.6.8.v) 2.6.9 Teräsohutlevyrkentminen, 1 5 osp 2.6.10 Hirsirkentminen, 15 osp (RA2.6.10.v) 2.6.11 Korjusrkentminen, 15 osp (RA2.6.1 1.v) 2.6.12 Telinerkentminen, 1 5 osp (R42.6.12.v) 2.6.13 lkkuntyöt, 15 osp 2.6.14 Vesirkentminen, 15 osp 2.6.15 Vedeneristys, 15 osp 2.6.16 Liikennelueiden hoitokoneiden käyttö, '15 osp 2.6.17 M-inesten kuljetus, 15 osp 2.6.18 M- j kiviinesten jlostminen, 15 osp 2.6.19 Klliorkentminen, 15 osp 2.6.20 Pluperustusten rkentminen, 15 osp 2.6.21 Asfltointi, 15 osp 2.6.22 Mrkennuskoneen huolto, 15 osp 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll.
2.6.23 Mrkennuskoneen käyttö, 15 osp 2.6.24 Mrkennuskoneiden 3D-ohjus, 15 osp 2.6.25 Mperätutkimukset, 15 osp 2.6.26 Pihrkentminen, 15 osp 2.6.27 Rkennuskiven lstisennus, 15 osp 2.6.28 Rkennuskiven mekninen kiinnitys, 15 osp 2.6.29 Tsokivisennus, 15 osp 2.6.30 Ympäristökivisennus, 1 5 osp 2.6.31 Vuolukiven tuotntotekniikk, 15 osp 2.6.32 Kovkiven tuotntotekniikk, 15 osp 2.6.33 Luonnonkiven teollisuusutomtio j tuotntoprosessit, 1 5 osp 2.6.34 Luonnonkiven muotoon työstö, 15 osp 2.6.35 Muistomerkkituotteiden vlmistus, 1 5 osp 2.6.36 Luonnonkivitulisijn rkentminen, 1 5 osp 2.6.37 Luonnonkiven louhint, 15 osp 2.6.38 Mittus, 15 osp 2.6.39 Rkentmisplvelut, 15 osp 2.6.40 Pnostminen, 15 osp 2.6.41 Kuljetusln perustson mmttipätevyys, 10 osp 2.6.42 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp (VA 2.15.100.v) 2.6.43 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-15 osp (R42.15.101.v) 2.6.44 Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost* (R42.15.102.v) 2.6.45 Tutki nnon os mmttikorkekouluopinnoist" ( RA2. 1 5. 1 03. v) 2.6.46 Työpikkohjjksi v lmentutum inen, 5 osp (V A2.15. 1 04. v) 2.6.47 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.6.48 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (R42.15.106.v) 2.6.49 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 5-15 osp (R42.15.107.v) 2.6.50 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (R42.15.108.v) " Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, I I osp (Y3. 1 ) Pkolliset Vlinniset 8 osp 3 osp 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 5 1 0-3 0-3 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 2 0-3 6 osp 3 osp
3.2.1 Mtemtiikk (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysiikk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3. p) 3 2 1 0-3 0-3 0-3 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2.p) 3. 3. 3 Yrittäjyys j yritystoi m i nt (Y3. 3. 3. p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3. 3.4. p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4. 1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4. 1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3..2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3...v) 3.4. 5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 l9 osp 16 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rvioi ntikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti.
1.5 Tutkinnon muodostuminen Modulit l5 osp l5 osp l5 osp 15 osp Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot r,/\ 11 lì r I ìirlllllt, rr I,r r ìl;tli lli l,,iiiil 'i I i L lìi'l;tii11 ir,rr r (ì i, ì 8 osp 7 osp Ammtillinen vlinninen tutkinnon os 15 Ammtillinen vlinninen tutkinnon os 15 osp. Ammtillinen vlinninen tutkinnon os 15 osp. Vpsti vlittv tutkinnon os 10 osp Md. To + Näyttö mikäli mmtillinen vlinninen tutkinnon os 5osp 5 osp 5 osp
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pkollinen tutkinnon os, 25 osp 2.1.1 Perustustyöt, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest 2. Oppimisen rviointi Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Perustustöidentekeminen rkennustyömll Aikisemmn ln opinnot. Tulityökortti. Työturvllisuuskortti o Perustiedotensivust Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpityöpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkoh jj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmise n näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötodistukseen tu lee yksilöll inen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi perustustöitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn m m ttititovtim uksi.
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess, mm{illisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu rkennustyömt vstv työpikk. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt myös mmttititokilpiluiss. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelu n yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus eiedellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö:Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu m hdoll is im mn hyvi n rkennustyöm t vstv pi kk Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät
Am mttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet/ o suunnitell omn työnsä piirustu ksien jlti rkennett koskevn työselityksen vu ll o lvstnott, vrstoid j suojt perustustöissä trvittvi mterilej työmsuunnitelmn mukn trluke rkennuspiirustuksi j tehdä perustustöihin liittyviä mterililskelmi. tltehdärkennuksenperustuksiin li ittyviä täyttö-, tiivistys-, sloj-, viemäri-, lämmöneristysj vedeneristystöitä o toimivustjn kivuviheess j tehdä mittuksi perusmittvälineillä o t tehdä perustuksiin liittyviä nturoiden muotti-, rudoitus-, betonointi-, -purku- j jälkihoitotöitä sent perustuselementtejä j tehdä perustusten hrkkomuuruksi. ntehdä työhönsä liittyviä loitusj lopetustöitä o rhuolehti väliikisten LVISsennusten kunnost sekä vust LVIS-sennustöissä. ljitell jätteet j uusiokäyttää mterílej o toimirkennustyömn muuttuviss olosuhteiss o ott huomioon työmn muut urkoitsijt j toimijt sekä rkentm isen ltuvtim ukset o tlkehittää omi vhvuuksin tuottvn toim intn hyödyntäen työyhteisön sintu ntem ust o I toimi työntekijänä oikeuksiens, etujens j velvollisuuksiens m ukisesti o ott huomioon työssään mterilien ominisuudet j erilisten perustusrkenteiden. toiminnnpääperitteet o käyttää perustustöiden vtimi tvllisi työkluj o käyttäähenkilökohtisi suojim i, ott huomioon työturvll isuusnäkökohdt j ylläpitää työkykyä.. Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekem inen o Työn kokonisuuden hllint. Tloudellinen j lduks toimint o Perustustyömenetelmät o Perustuselementtiensennus o Työvälineet j mterilit o Jätteiden ljittelu. Rkennustyömnviheiden tunteminen Työmll toimiminen. Mterilienominisuuksien tunteminen o Piirustustentulkitseminen Terveys, {urvllisuus j toimintkyky. Työikojen noudttminen. Työsuunnitelmienteko o Perustustöiden teko o Piirustustentulkitseminen Väliikisetsennukset. Jätteiden ljittelu o Henkilökohtisten suojvälineiden käyttö Opiskelij os käyttää seurvi työkluj o betonintiivistin(vibr). kulmhiomkone o lstin sekoitin mntiivistin moottorish ti ketjush. nostopuvälineet. työmsirkkeli o teräsleikkuri o teräksen tivutin o pineilmnulin j kompressori. porkone. porvsr ti piikkuskone pyörösh.. Opiskelijll on voimss olev tulityökorttij työturvll isuuskortti. perustidot ensivun ntmisest
2.2 Tlonrkennuksen osmisln, tlonrkentj, pkollinen tutkinnon os, 50 osp 2.2.1 Runkoviheen työt, 50 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT l. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist:. Runkotöiden tekeminen rkennustyömll ti elementtitehtss. Aikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpityöpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkoh jj käy opiskel ijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttlosmisen osminen osoitetn Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi runkotöitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn m mttititovtim uksi. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess, mm{illisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu.
ARVIOINN N KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Näyttöympäristönä voioll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu rkennustyömt vstv työpikk. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osm inen voidn osoitt myös m m ttititokil pilu iss. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Am m ttiosm isen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rvioi ntikeskustel un yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 5. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus eiedellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu m hdoll isim mn hyvin rkennustyömt vstv pikk Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät
Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet/ suunnitefl työnsä piirustuksien jlti rkennett koskevn työselityksen vull tehdä mterili- j työmenekkilskelmi sekä runko rkentm iseen I iittyviä mittuk si käyttäen perusmittvälineitä, esim. mittnuh, vesivk, vituskonett, tsolseri j putkilseri tehdä ulko- j väliseinätyöt sekä vesikton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien j sikirjojen mukn vstnott, siirtää j työstää runkotöíssä käytettäviä mterilej, joit ovt betoni,tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä j rkennusmääräykset täyttävä mterili sent puuikkunoit j -ovt suull isesti esitellä j rvioid om työtään j omn työnsä ltu tehdä työhönsä liittyviä loitus- j lopetustöitä ljitell jätteet j uusiokäyttää mterilej ott huomioon työssään mterilien ominisuudet j mterilien yhteistoiminnn ott huomioon rkenteen toiminnn pääperitteet j kosteuden sekä ilmston että vuodenjn vikutu ksen mterilin toim intn ott huomioon myös työmn muut urkoitsijt j toim ijt ott huomioon. Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekem inen o Työn kokonisuuden hllint o Tloudellinen j lduks o toimint. Runkotyömenetelmät o Ovi j ikkun- sennukset o Työvälineet j mterilit o Piirustustentulkitseminen o Mterilienominisuuksien tunteminen. tvls-järjestelmien tunteminen Terveys, turvllisuus j toimintkyky Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistyö o Työikojen noudttminen. Työsuunnitelmienteko Mterililskelmt Mittvälineidenkäyttö. Piirustustentulkitseminen o Ulkoseinätyöt o Väliseinätyöt. vesikton runkotyöt. Mterilienvstnotto, siirto j työstö o puuikkunoidensennus o puuovt n sennus o Työhön liittyvät loitus j lopetustoimet. Jätteiden ljittelu. Mterilien ominisuudet j yhteistoimint. Rkenteidentoiminnn pääperitteet o Huomioi muut urkoitsijt j toimijt. Ott huomioon LVISjärjestelmät Runkotöiden tvllisimpien työvälineiden käyttö o Henkilökohtisten suojvälineiden käyttö. Työturvllisuus näkökohtien huomioonottminen o Asenthrjkttokiteet. Asent holvinreunkiteet o Käyttäähenkilönostimi. Käyttää nosturin ohjusmerkkejä. Pystyttää kksi metriä korken telineen. Käyttäätiilileikkuri
työssään LVISjärjestelmät o käyttää runkotöiden vtimi tvllisi työkluj. käyttäähenkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvll isuusnäkökohd t j yl läpitää työkykyä o sent hrjkttokiteet o käyttäähenkilönostimi o sent holvireunkiteet. käyttää nosturin ohjusmerkkejä o pystftää kksi metriä korken telineen o käyttäätiilileikkuri 2.3 2.4 2.5 (Mrken nuksen osm sl) (Mrken n uskoneenkuljetuksen osm sl) (Kiviln osm sl) 2.6 Vlinniset tutkinnon ost, 60 osp 2.6,1 Sisävlmistusviheen työt, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Sisävlmistusviheen töiden teko rkennustyömll o Aikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Tvössäoppimisen Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Toteutus käytännössä tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä eiole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess Opiskelij ohjv työp ikkoh jj kây opiskelijn knss keskustel u työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työpikkohjjll. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötod istu kseen tu lee yksilöll inen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi sisävlmistusviheen töitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn mmttititovtim uksi. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess, mm-tillisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ym päristöt, ti m uu rkennustyömt vstv työpikk. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rvioi nti keskustelu n yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä
Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus eiedellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö:Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu mhdollisimmn hyvin rkennustyömt vstv pikk Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet/ o suunnitell työnsä piirustuksien jlti rkennett koskevn työselityksen vull j tehdä mterili- j työmenekkilskelmi tehdä sisävlmistusviheen töitä, kuten seinien j kttojen levytys- j pnelointityöt sekä lttioiden prketti-, lmintti- j lutlttityöt j listoitukset, sekä tehdä sisävlmistusviheen töihin liittyvät mittustyöt vstnott, siirtää j työstää sisävlmistusvihees s käytettäviä mterilej. Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekeminen. Työn kokonisuus Tloudellinen j lduks toimint o Työmenetelmät. Työvälineet j mterilit o Piirustusten tulkitseminen o Mterilien ominisuudet Terveys, turvllisuus j toimintkyky. Oppiminen j ongelmnrtkisu. Työikojennoudttminen o Työsuunnitelmienteko. Mterili- j työmenekkilskelmt o Mittvälineidenkäyttö. Piirustustentulkitseminen. Seinien j kttojen levytykset o Pnelointityöt o PrkettiJlmintti-/ lutlttityöt o Listoitukset Mterilien siirto j työstö o Työn loitus- j lopetustyöt o Jätteiden ljittelu j mterilien uusiokäyttö. Omn työn esittely j rviointi o Mterilien ominisuudet j yhteistoimint sekä pintrkenteen vtim ukset. Tvllisimpientyövälineiden käyttö. Henkilökohtisten työvälineiden käyttö. Työturvllisuus j työkyvyn ylläpito tehdä työhönsä liittyviä loitus- j lopetustöitä ljitell jätteet j uusiokäyttää mterilej suullisesti esitellä j rvioid om työtään j omn työnsä ltu
ott huomioon työssään mterilien ominisuudet j mterilien yhteistoiminnn sekä pintrkenteen edellyttämät vtimukset käyttää sisävl m istusvihetöi den vtimi tvllisi työkluj käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvl I isuusnäköko hdt j ylläpitää työkykyä 2.6.2 Ulkoverhous- j kttotyöt, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. Ulkoverhous- j kttotöiden tekeminen rkennustyömll o Aikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess Opiskelij ohjv työpikkoh jj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötodistukseen tu lee yksilöll inen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi ulkoverhous- j kttotöitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn m m ttititovtim uksi. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess, mm-tillisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu rkennustyömt vstv työpikk. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus eiedellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu mhdollisimmn hyvin rkennustyömt vstv pikk
Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät Ammttititovtimukset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet/ suunnitell työnsä piirustuksien jlti rkennett koskevn työselityksen vull j tehdä mterili- j työmenekkilskelmi tehdä u lkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojst vlmiiseen pintn sekä pieli- j räystään lusludoitu kset tehdä vesikttojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä ti plhuovl l kttotuol ist vlmiiseen pintn vstnott, siirtää j työstää työssään käytettäviä mterilej tehdä työhönsä liittyviä loitus- j lopetustöitä ljitell jätteet j uusiokäyttää mterilej suullisesti esitellä j rvioid om työtään j omn työnsä ltu ott huomioon työssään mterilien ominisuudet,eriliset kiinn itystrvikkeet j trvittvt tu kirkenteet käyttää ulkoverhous- j kttotöiden vtimi tvllisi työkluj käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvll isuusnäkökohdt j ylläpitää työkykyä. Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekeminen. Työn kokonisuus. Tloudellinen j lduks toimint o työmenetelmät. Työvälineet j mterilit o Piirustustentulkitseminen. Mterilienominisuudet Terveys, turvllisuus j toimintkyky. Oppiminen j ongelmnrtkisu. Työikojen noudttminen o Työsuunnitelmienteko o Mterililskelmt o Työmenekkilskelmt o Ulkoverhoustöidenteko. Pieti- j räystäsludoitusten teko o Vesikttojenpinnoitus. Mterilien siirto, työstö j vstnotto. Työn loitus- j lopetustyöt Jätteiden ljittelu j mteril ien u usiokäyttö. Esitellä j rvioíd om työtään j työnsä ltu o Mterilien ominisuudet. Kiinnitystrvikkeetj trvittvt tu kirkenteet. Tvllisten työvälineiden käyttö. Käyttäähenkilökohtisi suojimi o Ott huomioon työturvll isuusnäkökohdt
2.6.3 Muurus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. Muurustöiden tekorkennustyömll. Aikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpityöpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskel ij ohjv työpikkoh jj käy opiskel ijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötotodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi muurustöitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn m m ttititovtim uksi. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess, mm{illisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu rkennustyömt vstv työpikk.
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Osminen voidn osoitt myös mmttititokilpiluiss. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosm isen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus eiedellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu mhdol lisi m mn hyvi n rkennustyöm t vstv pi kk Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisym päristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät Am mtt t tovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppi misen seu rntkohteet/ suunnitell työnsä piirustuksien jlti rkennett koskevn työselityksen vull j tehdä mterili- j työmenekkilskelmi tehdä muurustyön trvitsemt mittukset muurt suunnitelmien mukist rkennett Omn työn suunnittelu j suunnitelm ien tekeminen Työn kokonisuus Tloudellinen j lduks toimint Työmenetelmät Työvälineet j mterilit Piirustusten tulkitsem inen Mterilien ominisuuksien tunteminen Terveys, turvll isuus i. Työsuunnitelmienteko. Mterili- j työmenekkilskelmt o Trvittvt mittukset. Suunnitelmienmukisen rkenteen muurus. Mterilienvstnotto, siirto j työstö. Työn loitus- j lopetustyöt o Jätteiden ljittelu j mteril ien uusiokäyttö
vstnott, siirtää j työstää muurustyössä käytettäviä mterilej tehdä työhönsä liittyviä loitus- j lopetustöitä ljitell jätteet j uusiokäyttää mterilej suullisesti esitellä j rvioid om työtään j omn työnsä ltu ott huomioon työssään mterilien ominisuudet j mterilien yhteistoiminnn sekä plo- j ltunormit käyttää muurustöiden vtimi tvllisi työkluj käyttää henkilökohtisi suojimi, ott huomioon työturvll isu usnäköko hdt j ylläpitää työkykyä. toimintkyky Oppiminen j ongelmnrtkisu. Omn työn rviointi o Mterilien ominisuudet j yhteistoimint. Plo- j ltunormit. Työklujen käyttö o Henkilökohtisten suojimien käyttö. Työturvllisuus 2.6.4 Ltoitus, l5 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT l. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Ltoitustöiden teko rkennustyömll. Aikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjll. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötotod istu kseen tulee yksilöll inen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä rkennuskohteeseen ldittujen piirustusten j muiden sikirjojen mukisi ltoitustöitä siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn m m ttititovti m uksi. Ammttiosmisen näyttöä voidn jlk toisess työpikss/työkohteess, mm-tillisess peruskoulutuksess ti koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu rkennustyömt vstv työpikk. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Osminen voidn osoitt myös mmttititokilpiluiss Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä.
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Toteutus käytännössä Tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seurnt : Näiden opintojen suoritus ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Työssäoppimispikk, opiston käytännön opetuksen ympäristöt, ti muu mhdollisimmn hyvin rkennustyömt vstv pikk Menetelmät: Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät Ammttititovtimukset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurnt kohteet/ lti työsuunnitelmn piirustuksien jlti rkennett koskevn työselityksen vull j lske piirustusten pohjlt ltoitustyöhön trvittvn mteril in sekä tehdä ltoitusm itoituksen leikkusmittoineen suunnitell sumjon, tehdä ltoitussuunnitelmn j suoritt niihin liittyvät mittukset j lskelmt rvioid ltoituspohjn oikisu- j tsoitustrpeen sekä tehdä ltoitettvn pinnn kosteusmittukset tehdä seinä- j lttiltoitustöitä sekä niihin liittyvät pohj- j esikäsittelytyöt tehdä työkohteeseen li ittyvät järjestely- j viimeistelytyöt työstää lttoj j käsitellä käytettäviä. Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekem inen o Työn kokonisuus. Tloudellinen j lduks. toimint o Työmenetelmät o Työvälineet j mterilit. Piirustustentulkitseminen. Mterilienominisuuksien tunteminen. Ltoituslustnvtimusten huomioon ottminen o Terveys, turvllisuus j toimintkyky. Oppiminen j ongelmnrtkisu. Työsuunnitelmienteko. Mterili- j työmenekkilskelmt. Trvittvtmittukset leikkusm ittoineen. Sumjkojensuunnittelu j ltoitussuunnitelm sekä mittukset. Arvioidltoituspohjn oikisutrpeen. Tehdäkosteusmittukset o Seinä- j lttiltoitus sekä pohj j esikäsittelytyöt o Työkohteen järjestely j viimeistelytyöt. Lttojen työstö j mterilien käsittely. Lstienkäyttökuntoon littminen o Liikuntsumt j tiivistykset elstisill mssoill. Vlmiin työn ldunvrm istusm ittu kse t. Omn työn ldun rviointi