ELVI-ruis satoisin populaatiolajike hyvin talven- ja kohtalaisen lumihomeen kestävä korsi keskimittainen ja kohtalaisen luja jyväkoko verraten suuri hehtolitrapaino ja sakoluku keskitasoinen suositellaan kaikille kivennäismaille vyöhykkeille I-III Elvi-syysruis on jalostettu Jögevan Kasvinjalostuslaitoksella Virossa ja polveutuu risteytyksistä (Voshod x Vambo ) + ( Vambo x Voshod I ) Elvi on ollut Suomen virallisissa kokeissa vuosina 1998-2000 ja hyväksytty Suomen lajikeluetteloon vuonna 2001 ja sille on hyväksytty kasvinjalostajanoikeudet, jotka omistaa Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy. Elvi on talvenkestävyydeltään hyvien kotimaisten lajikkeiden tasoinen. Populaatiolajikkeista Elvi on satoisin ja erityisen satoisa se on ollut Länsi-Suomen alueella. Vain hybridilajikkeet ovat edullisten talvehtimisolojen jälkeen olleet Elviä satoisampia. Elvin korsi on keskimittainen ja roteva, mutta voimaperäisessä viljelyssä suurisatoisena on tarpeen käyttää kasvunsääteitä. Jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino keskitasoinen sekä sakoluku riittävä. Elviä suositellaan erityisesti perinteisille rukiinviljelyalueille kaikille kivennäismaille ja hyvin talvenkestävänä sopii hyvin myös luomuviljelyyn SYYSRUKIIN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 1996-2003 Mittarina Riihi Lajike Viljely- Sato Suhde- Talvi- Kasvu- Lako- Korren Tjp Hlp Valk. Sako- Sakovyöhyke kpl kg/ha luku tuho% aika pv % pit. cm g kg % luku 1 luku 3 RIIHI 1-3 51 4165 100 13,9 343,1 49,4 144,9 32,4 72,8 11,7 161,0 128,3 KARTANO 1-2 2 4060 94 8,0-1,0-6,0-1,5-2,4-1,8 0,6 2,5 32,0 HJAN JUSSI 1-3 4 3369 88-5,0-0,5 0,8-1,0-5,3-0,8 1,3 18,0 - ANNA 1-2 5 3684 94-1,7 0,2-2,2 5,4 0,9-0,9 0,6 17,4-10,5 PONSI 1-1 2 2900 87 4,0 0,5-3,0-8,0-2,8 0,9-0,2 64,5 - AKUSTI 1-2 9 3289 87 33,0 0,6-18,5-9,3-1,0 1,0 0,5 6,4 30,5 ELVI 1-3 32 4450 105 3,0 1,9-10,6-10,9 3,8 0,9-0,6-8,0-17,4 AMILO 1-2 31 3732 95 24,2 2,0-32,0-25,0 5,2 2,8-0,5 68,6 69,7 Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet BARKE-ohra erittäin satoisa lujakortinen ja isojyväinen lajike korkea hehtolitrapaino ja alhainen valkuais pitoisuus merkitsevät erittäin korkeaa laatua etenkin mallasraaka-aineena mallastusominaisuudet erittäin hyvät sopii hyvin vientilajikkeeksi Barke on myöhäinen, vaatelias, erittäin satoisa ja isojyväinen 2-tahoinen mallasohralajike Etelä- Suomen edullisille, voimaperäisen viljelyn alueille. Barken korsi on luja ja jyvän valkuaispitoisuus alhainen. Barke on Saksassa 1996 markkinoille tullut lajike, jonka viljely Keski-Euroopassa on laajaa. SCARLETT-ohra erittäin satoisa 2-tahoinen mallasohra vaatelias maan ph:n suhteen melko aikainen 2-tahoiseksi ohraksi lyhyt ja melko luja korsi melko kookas jyvä lajikeluettelon korkein hehtolitrapaino mallastuslaatu hyvä, vientiohrana tunnettu Keski-Euroopassa Scarlett on saksalainen, satoisa, lujakortinen, taudinkestävä 2-tahoinen mallasohralajike. Se on hyväksytty Suomessa viralliseen lajikeluetteloon 1998. Scarlett soveltuu voimaperäiseen viljelyyn hyvin kalkituille maille. Korsi on lyhyt, luja sekä jyvä on melko kookas ja tasakokoinen. Jyvän valkuaispitoisuus on melko alhainen. Scarlettin hehtolitrapaino on lajin korkeimpia. Viljan siemenet: ruis ja ohra 31
SAANA-ohra aikaisin 2-tahoinen mallasohra vyöhykkeille I-IIIe satoisa korsi lyhyt ja luja happamuudensieto hyvä taudinkestävä mallastuslaatu erittäin hyvä Saana on Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostama kaksitahoinen mallas-, etanoli- ja rehuohra. Se polveutuu risteytyksestä Kustaa x Hja 60758-linja. Saana on laskettu kauppaan 1996. Saana on aikaisin kaksitahoinen ohra. Satoisuudeltaan Saana on Kustaata satoisampi, Kympin luokkaa. Saana soveltuu parhaiten viljeltäväksi maalajeilla, joilla kosteusolot keväällä ja alkukesällä ovat hyvät. Happamuudensiedoltaan Saana on muita kaksitahoisia mallasohralajikkeita parempi ja eroaa verkkolaikunkestävyydeltään muita parempana. Viljelyvyöhykesuositus I-IIIe. Saanan korsi on lyhyt ja laonkestoltaan muita mallasohralajikkeita parempi. Saanan jyvä on kookas, Kustaan ja Kympin jyvää suurempi, lähes Prisman luokkaa. Saanan mallastuslaatu on osoittautunut erittäin hyväksi. Hehtolitranpaino on korkea. ROLFI-ohra monitahoinen rehuohra satoisin aikainen lyhyt- ja lujakortinen koko ohranviljelyalueelle sietää hyvin happamuutta Rolfi on Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostama erittäin aikainen monitahoinen rehuohra, joka polveutuu risteytyksestä Arra x Nord. Lajikeluetteloon Rolfi otettiin vuonna 1997. Rolfi on satoisa aikainen rehuohra. Kasvuajaltaan se on päivän Arvea aikaisempi. Viljelyvarmana ohrana Rolfi soveltuu voimaperäiseen rehuohran viljelyyn Etelä-Suomesta aina ohranviljelyn pohjoisimmille alueille saakka. Rolfin happamuudensietokyky on erittäin hyvä. Viljelyvyöhykesuositus I-IV. Rolfi on lyhytkortinen lajike ja sen lakoutuminen on yhtä vähäistä kuin Arven. Jyvä on kooltaan hieman Arven jyvää pienempi, valkuaispitoisuudeltaan sitä suurempi. ERKKI-ohra satoisa, monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra erittäin hyvä happamuuden sietokyky viihtyy hyvin kaikilla maalajeilla melko isojyväinen ja korkea hehtolitrapaino korkea tärkkelyspitoisuus Erkki on Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostama kotimainen lajike, joka polveutuu risteytyksestä Hja 78003 x Hankkijan Potra. Se on tullut kauppaan 1998. Erkin keskimääräinen kasvuaika on 91 päivää. Se on kolme päivää myöhäisempi kuin Arve. Erkki on erittäin satoisa ohra. Virallisissa kokeissa vain Jyvä on ollut sitä satoisampi. Erkillä on hyvä happamuuden sietokyky, ja se menestyy hyvin eri vyöhykkeillä. Monitahoiseksi ohraksi Erkki on melko lujakortinen ja isojyväinen. Sen hehtolitrapaino on parempi kuin monitahoisten lajikkeiden keskiarvo. Erkin erityisominaisuus on korkea tärkkelyspitoisuus. Sitä suositellaan viljeltäväksi vyöhykkeillä I - IVe. Erkki on edelleen satoisin yleisesti viljelyssä olevista ohralajikkeistamme. OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 1996-2003 Mittarina Saana SATOTASOT KESÄ 2003 Mittarina Kunnari Lajike Sato Suhde- Kasvu- Lako- Korren Tjp Hlp Valk. kpl kg/ha luku aika pv % pit. cm g kg % SAANA 79 4688 100 89,7 13,3 64,5 47,0 65,9 12,8 KINNAN 18 5443 101 0,4 4,1 2,9-1,3-1,1 0,0 KUSTAA 54 4724 92 1,4 9,0 3,9-4,9 0,9-0,1 SCARLETT 57 4900 109 2,2 6,9-1,8-1,7 2,8-0,5 INARI 14 5243 100 2,4 8,2 5,1 2,4 0,0-0,4 TOFTA 33 5027 107 3,3 2,5-1,3-2,6 0,7-0,7 MENTOR 29 5081 102 3,6 6,6-2,2-2,8 0,7-0,4 BARKE 19 4760 104 4,4 2,4 4,5 0,6 1,5-0,7 VISKOSA 20 5327 112 4,8 2,2 0,3 0,6-1,3-1,1 TOLAR 18 5171 123 5,1 2,9 6,4 0,6 2,8-0,2 PRESTIGE 21 4516 107 5,6-4,1 3,6 1,7 1,7-0,4 ANNABELL 17 5360 127 5,8 2,1 3,4-2,4 1,7-1,3 WIKINGETT 22 5034 104 5,9-3,8 3,8-3,4 2,5-0,2 Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet Lajike Sato Suhdekg/ha luku Kunnari 4390 100 Arve -221 95 Botnia -902 83 Erkki 530 111 Gaute 174 104 Jyvä 381 108 2-tahoiset Prestige -306 93 Saana -130 97 Scarlett 32 101 Tolar -329 93 Viskosa 2 100 Wikingett -140 97 Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 1996-2003 Mittarina Arve Lajike Sato Suhde- Kasvu- Lako- Korren Tjp Hlp Valk. kpl kg/ha luku aika pv % pit. cm g kg % ARVE 107 4572 100 83,5 27,5 77,5 37,5 62,4 12,7 ARTTURI 7 4540 102-2,4 9,0-5,4-0,8-0,3 0,6 ROLFI 22 4092 100-0,2 2,2-8,9 0,1-0,8 0,2 GAUTE 29 5139 111 3,1-7,0 1,2 4,1 1,4-0,1 JYVÄ 52 4492 105 3,4 1,8-2,8 4,5 3,4 0,0 ERKKI 38 5103 112 3,4 7,5-1,4 3,9 1,6-0,6 POHTO 81 5010 107 4,0 11,4-7,2-1,5 0,7-0,5 BOTNIA 32 5045 106 4,5 20,1-0,4 0,7-1,0-1,0 KUNNARI 68 4728 112 4,9-4,9-0,7 2,1 2,8-0,9 Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet 32 6 Viljansiemenet: Vasemman sivun ohra otsikko tulee tänne
AARRE-kaura rehu- ja elintarvikekaura aikainen, aikaisista satoisin lujakortinen jyvä kookas, valkokuorinen alhaisin kuoripitoisuus valkuaispitoisuus korkea poudankestävä Aarre on aikainen lajike, yhtä aikainen kuin Leila ja Veli. Satoisuudeltaan Aarre on näitä parempi kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Aarre ei ole poudanarka, joten se menestyy hyvin kaikilla maalajeilla. Viljelyvyöhykesuositus I-IIIe. Aarteen korsi on Puhdin kortta lyhyempi, Ytyn luokkaa. Laonkestoltaan Aarre on ollut hieman Leilaa ja Veliä parempi. Aarre on suurijyväinen ja sen kuoripitoisuus on alhainen, joten se soveltuu hyvin myös elintarvikekäyttöön. Valkuaispitoisuus on korkea. Aarteen jyvä on valkokuorinen. BELINDA-kaura myöhäisin satoisin kaikille maalajeille kuivuuden kestävä hyvä taudinkestävyys suurijyväisin korkea kuoripitoisuus Belinda on ruotsalainen, SW:n jalostama lajike, joka on laskettu kauppaan 1999. Se on myöhäisin lajike. Belinda on satoisin kaura, joka viihtyy hyvin kaikilla maalajeilla. Lyhyestä korrestaan huolimatta se kestää hyvin kuivuutta. Belindan taudinkestävyys on lajikkeiston parhaimpia. Belindalla on lyhyt ja luja korsi. Se on lajikkeistamme suurijyväisin ja melko paksukuorinen. Valkuaispitoisuus on alhainen ja kuoripitoisuus erittäin korkea. SUOMI-kaura keskimyöhäinen hyvin satoisa hyvä sadon laatu luja, keskimittainen korsi kookas, valkokuorinen jyvä korkea hehtolitranpaino Suomi on Boreal-Kasvinjalostus Oy:n jalostama kotimainen lajike joka on tullut kauppaan 1999. Suomi on keskimyöhäinen lajike. Se on kasvuaikaansa nähden hyvin satoisa. Se menestyy hyvin kaikilla maalajeilla. Suomi-kauran sadon laatu on hyvä. Suomen korsi on luja ja keskimittainen. Se on ollut laonkestävyydeltään parempi kuin Veli ja Roope. Suomella on kookas ja valkokuorinen jyvä. Jyvän kuoripitoisuus on sama kuin Leila-lajikkeella. Sen hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus matalahko. FIIA-kaura Melko aikainen (Aarretta 1 päivän ja Veliä 2 pv myöhäisempi. Suomea päivän aikaisempi) Hyvin satoisa kasvuaikaansa nähden (Aarretta 11 % ja Veliä 7 % satoisampi, Suomen kanssa sama sato) Lujakortisin kauralajikkeemme Korkea HLP Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös multamailla! Jyvät ja jyväsato Fiia-kauran jyvä on keskikokoinen ja valkokuorinen. Keskimääräinen tuhannen jyvän paino on suunnilleen sama kuin Kolbu-lajikkeella. Jyvän kuoripitoisuus on samaa tasoa kuin Suomi-lajikkeella. Fiia-kaura on hyvin satoisa kasvuaikaansa nähden. Lajike on yhtä satoisa, kuin päivää myöhäisempi Suomi tai selvästi myöhäisempi Freja.. Kasvuaika Fiia on melko aikainen. Sen kasvuaika on sama kuin Kolbun ja selvästi lyhyempi kuin Frejan, Salon ja Katrin kasvuaika. Korsi Fiian korsi on selvästi Veliä lyhyempi ja erittäin luja. Laonkestävyys on viljelyssä olevista aikaisista kauroista paras. Sadon laatu ja käyttö Fiia-kauran sadon laatu on hyvä. Erityisesti hehtolitrapaino on korkea, korkeampi kuin Kolbuja Suomi-lajikkeilla. Valkuaispitoisuus on hyvä. Sato soveltuu hyvin rehukäyttöön sekä vientikauraksi. Viljelysuositus Fiia-kaura soveltuu hyvin I - IV -viljelyvyöhykkeille kaikille maalajeille. KAURAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 1996-2003 Mittarina Fiia Lajike Sato Suhde- Kasvu- Lako- Korren Tjp Hlp Valk. Kuori-% kpl kg/ha luku aika pv % pit.cm g kg % FIIA 46 5394 100 94,7 13,3 86,3 35,6 54,6 14,7 22,7 VELI 45 5119 94-2,5 13,8 9,7 0,7 0,0 0,6-0,7 LEILA 39 4923 91-2,4 23,0-1,7 2,6 0,2 0,5-0,1 ASLAK 23 4884 91-2,1 3,2-2,9-0,9 0,1 1,0-2,2 SVALA 42 5231 98-1,5 25,4 1,9 0,3-0,8-0,8 0,7 SW VAASA 39 4991 96-1,4 0,4 3,4 1,8-1,3-0,4 0,1 AARRE 17 5141 92-1,3 22,2 13,4 2,0-0,5 0,7-2,2 KOLBU** 16 5197 99-0,1 5,5 2,6 0,4-0,9-1,3-0,9 SUOMI 20 5478 103 0,9 6,3 5,5 2,2-0,4-1,1-0,2 ROOPE** 25 5728 108 1,0 11,2 10,1 0,0-1,6-0,5-2,5 SALO 22 5953 96 4,7-1,4-6,0 4,1-1,8-0,8-1,4 BELINDA 25 6006 113 5,5 2,7-1,5 5,8-0,9-2,1-0,1 ** keltakuorinen Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet Viljansiemenet: kaura 33
Tärkeimmät viljakasvilajikkeet 2004 Lähde: MTT, viralliset lajikekokeet 1996-2003 KEVÄTVEHNÄT MITTARINA KRUUNU Jalos- Viljely- Kasvu- Satoisuus eri vyöhykkeillä / maalajeilla Lako- Korr. Tjp Hlp Valk.- Sako- Sako- Lajike taja vyöh. aika pv Vyöh.1 Vyöh.2 Kark.kiv Savim. Liejus.* % pit.cm g kg % luku 1 luku 3 KRUUNU Bor 1-3 104,2 100 100 100 100 100 11,6 87,3 37,2 76,8 13,3 308,4 299,9 mittari kg / ha 4650 4728 5023 4652 4336 ANNIINA Bor 1-3 -2,1 93 92 87 91 94-2,8-7,0-2,2 2,7 2,4-23,5-54,1 MAHTI Bor 1-2 0,6 94 97 100 93 96 0,9-1,3-1,7-0,3 0,2-12,3 4,7 TJALVE SW 1-2 0,6 91 91 91 86 97-5,6-11,9 0,8 1,2 0,8-13,3-49,0 VINJETT SW 1-1 1,6 100 99 100 95 101-2,5-4,3 1,8 0,0 0,3-96,5-87,4 ZEBRA SW 1-1 2,4 99 109 108 99 100-4,4-1,9 4,5 3,2 0,6-27,0-56,5 AMARETTO BWG 1-1 3,0 114 121 126 114-2,0-2,2 2,9 2,6-0,7-69,4-73,0 TRISO DSV 1-2 3,8 101 101 106 102 94 6,8-2,2 3,2 2,0 0,3-76,5-155 * Hapan maa KAURAT MITTARINA FIIA Satoisuus eri maalajeilla Lajike Jalos- Viljely- Kasvu- Kark.kiv. Savi- Lieju-* Multa- Lako- Korr. Tjp Hlp Valk.- Kuori- Kaupp. taja vyöh. aika pv maa maa savi maa % pit.cm g kg % % laskuv. FIIA Bor 1-4 94,7 100 100 100 100 13,3 86,3 35,6 54,6 14,7 22,7 2002 mittari kg / ha 5669 5164 4955 5979 VELI Bor 1-4 -2,5 96 93 95 93 13,8 9,7 0,7 0,0 0,6-0,7 1981 LEILA NK 1-4 -2,4 91 92 92 88 23,0-1,7 2,6 0,2 0,5-0,1 1990 ASLAK Bor 1-4 -2,1 91 91 91 90 3,2-2,9-0,9 0,1 1,0-2,2 1999 SVALA SW 1-4 -1,5 100 101 99 89 25,4 1,9 0,3-0,8-0,8 0,7 2001 SW VAASA SW 1-4 -1,4 97 97 96 95 0,4 3,4 1,8-1,3-0,4 0,1 2002 AARRE Bor 1-4 -1,3-92 94 90 22,2 13,4 2,0-0,5 0,7-2,2 1994 KOLBU** NK 1-4 -0,1 92 99 106 96 5,5 2,6 0,4-0,9-1,3-0,9 1995 SUOMI Bor 1-3 0,9-104 104 99 6,3 5,5 2,2-0,4-1,1-0,2 1999 ROOPE** Bor 1-4 1,0 97 109 108 105 11,2 10,1 0,0-1,6-0,5-2,5 1996 REVISOR SW 1-3 5,3 118 108 112 107 18,8 1,5 1,7-0,5-2,4-0,2 2001 BELINDA SW 1-3 5,5 121 114 112 110 2,7-1,5 5,8-0,9-2,1-0,1 1999 ** keltakuorinen * Hapan maa 34 8 Tärkeimmät Vasemman sivun viljakasvilajikkeet otsikko tulee tänne 2004: Kevätvehnät ja kaurat
OHRAT MITTARINA ARVE Satoisuus eri maalajeilla Lajike Jalos- Viljely- Kasvu- Kark.kiv. Savi- Lieju- Multa- Turve- Lako- Korr. Tjp Hlp Valk.- Kaupp. taja vyöh. aika pv maa maa savi* maa maa % pit.cm g kg % laskuv. ARVE NK 1-4 83,5 100 100 100 100 100 27,5 77,5 37,5 62,4 12,7 1989 mittari kg / ha 4641 4517 3023 4670 4649 ARTTURI Bor 1-4 -2,4 109 99 - - - 9,0-5,4-0,8-0,3 0,6 1992 ROLFI Bor 1-4 -0,2 99 101 117 - - 2,2-8,9 0,1-0,8 0,2 1997 GAUTE Gram 1-4 3,1 108 113 110 115 - -7,0 1,2 4,1 1,4-0,1 2003 JYVÄ Bor 1-4 3,4 108 105 109 94-1,8-2,8 4,5 3,4 0,0 2000 ERKKI Bor 1-4 3,4 109 113 124 109 135 7,5-1,4 3,9 1,6-0,6 1998 BOTNIA Bor 1-4 4,5 105 106 129 107-20,1-0,4 0,7-1,0-1,0 1996 KUNNARI Bor 1-4 4,9 111 113 120 109 - -4,9-0,7 2,1 2,8-0,9 2001 EDEL SW 1-4 8,0 116 117 112 113 - -20,7-1,2 5,2 4,6-1,0 2003 2-tahoiset 2-tahoiset 2-tahoiset SAANA Bor 1-3 6,1 90 106 115 104 - -13,5-11,2 9,5 4,0 0,0 1996 KINNAN SW 1-3 6,8 96 105 63 102 - -5,5-7,9 9,2 3,5 0,4 1994 SCARLETT BW 1-3 7,8 108 112 45 110 - -4,7-13,1 7,4 7,0-0,3 1998 KUSTAA SW 1-3 7,9 93 98 54 93 - -3,0-6,3 5,3 4,9-0,1 1979 INARI Bor 1-3 8,7 112 106 60 - - -5,5-6,3 12,7 4,8 0,0 1994 MENTOR SW 1-3 9,5 100 107 53 99 - -2,8-12,5 7,3 4,9-0,3 1998 TOFTA SW 1-3 9,7 102 117 57 94 - -8,5-10,5 7,6 4,0-0,7 2000 VISKOSA Nord 1-3 9,8 105 114 79 - - -9,9-10,9 10,7 2,5-1,0 2002 TOLAR Ceb 1-3 10,1 106 118 55 - - -10,9-3,4 10,2 6,5 0,2 2003 BARKE BW 1-3 10,5 114 115 69 - - -6,6-4,0 11,5 4,3-0,7 2000 ANNABELL Nord 1-3 10,8 113 122 32 - - -11,7-6,4 6,8 5,5-0,8 2003 WIKINGETT SW 1-3 11,0 97 110 44 - - -16,3-7,3 7,0 6,5-0,2 2002 * Hapan maa Tärkeimmät viljakasvilajikkeet 2004: Ohrat 35
Sertifioitu siemen Agrimarket-ketjun Takuusiemen lyhyt sukupolviketju kiinteä jalostajayhteistyö ammattitaitoiset sopimusviljelijät nykyaikaiset siemenkeskukset kontrolloitu tuotanto sopimusviljelmillä ja siemenkeskuksissa peittauksella terve kasvusto orastumisvaiheessa vahva perusta sadonmuodostukselle varmistaa muiden tuotantopanosten hyödyntämisen iseed iseed TM -siemenellä suurempaan ja tasalaatuisempaan satoon. iseed *) fosforilannoitteella pinnoitettu siemen, jossa oraan alkukasvussa tarvittava fosfori on nopeasti käytettävissä. Orastumisen jälkeen juuristo kehittyy nopeasti ja myös lehtimassa alkaa voimakkaan kasvun. Tämä parantaan muidenkin ravinteiden hyväksikäyttöä ja kasvusto saa näin hyvät edellytykset vahvaan alkukasvuun. iseed on erinomainen lisä Kasvuohjelmaan, jossa kaikista viljelyn osatekijöistä pidetään huolta. Kasvuohjelman mukaisessa viljelyssä iseed antaa varmimmin hyvän lopputuloksen, sillä siinä hyvän alkukasvun antamista mahdollisuuksista huolehditaan koko kasvun ajan. Koetulosten mukaan iseed tehostaa kasvua ja fosforin poistumista maasta sadon mukana korkeissakin fosforiluokissa. Tämän ympäristömyötäisen lannoitustavan mahdollisuuksia tutkitaan edelleen. iseed rypsillä Suht.sato % 140 Suht.sato % 120 iseed ohralla Valkuais-% 12,5 115 12,4 *) iseed-siemen on kehitetty Kemira Growhow n ja Agrimarket-ketjun yhteistyönä. 120 110 12,3 100 105 100 12,2 80 95 12,1 60 Suositusten Suositusten mukainen NK- mukainen NPKlannoitus, puolet lannoitus fosforilannoituksesta 90 Suositusten mukainen kylvölannoitus iseed 12,0 Tavallinen siemen iseed Suht.sato Valkuais-% Parhaat lajikkeet kuhunkin käyttötarkoitukseen KEVÄTVEHNÄT OHRAT KAURAT SYYSVEHNÄT RUKIIT Anniina ja Kruunu Erkki, Rolfi Barke, Aarre, Belinda, Urho Elvi Saana, Scarlett Fiia, Suomi 36 2 Sertifioitu Vasemman siemen sivun otsikko tulee tänne
Kasvinsuojeluaineet Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä. Käyttöohjeet ja käyttöturvallisuustiedotteet www.agrimarket.fi Käyttökohde Torjunta-aine Käyttömäärä Keskimääräinen Sivu kustannus alk. /ha (alv 0 %) Peittaus Celest 150 ml/100 kg siementä 3,30 /100 kg siementä 38 (kevätvehnä) Baytan I 150-200 g/100 kg siementä 4,00 /100 kg siementä 37 Cedomon 750 ml/100 kg siementä 3,80 /100 kg siementä 38 Täyssato 200 g/100 kg siementä 4,90 /100 kg siementä 38 Rikkakasvit Logran 20 WG kevätviljat 20 g/ha 8,80 39 syysviljat 20-30 g/ha 13,20 Logran + MCPA 20 g/ha + 0,5 l/ha 11,10 39 Hankkijan MCPA -neste 1,5 l/ha 6,95 40 Hankkijan TRIO -neste alk. 1,5 l/ha 8,90 40 Ratio 50 T kevätviljat 2-3 tabl. 11,25 39 syysviljat 3-4 tabl. 16,85 Ariane S kevätviljat 1,75-2,0 l/ha 18,85 40 syysviljat 2,0-3,0 l/ha 23,55 Kvantum kevätviljat 60 g/ha 16,35 40 Primus kevätviljat 0,05-0,1 l/ha 14,57 40 syysviljat 0,06-0,1 l/ha 14,57 Ally 20 DF 20-30 g/ha 19,70 Monitor 18,75 g/ha 41,90 40 Hukkakaura Grasp SC + Grasp-kiinnite 1,0 + 1,0 l/ha 38,85 42 Kasvitaudit Acanto + Zenit alk. 0,25 + 0,3 25,50 45 Zenit 575 EC 0,5-0,75 l/ha 15,15 47 Amistar + Zenit vehnä alk. 0,4 + 0,3 l/ha 27,00 46 kaura ja ohra alk. 0,3-0,3 l/ha 22,55 Tuholaiset Danadim (Dimetoaatti) 0,5 l/ha 3,00 44 Karate 2,5 WG 0,3 kg/ha 4,60 44 Kasvunsääteet Moddus M kevätviljat alk. 0,15 l/ha 7,25 43 syysvehnä alk. 0,3 l/ha 14,50 ruis 0,5 l/ha 24,20 Hankkijan CCC 750 alk. 0,3 l/ha 2,25 43 Kiinnitteet Contact 0,1 l/ha 0,30 47 Biowett 0,05-0,1 l/ha 0,40 47 SitoPlus 0,1 l/ha 0,45 47 Hivenaineet Hivenliuos I 5 l/ha 9,15 41 Hivenliuos 2000 Juolavehnä Monitor 18,75 g/ha 41,90 40 Hankkijan Glyfonova Bio 3 l/ha + 0,5l kiinnite 17,40 + kiinnite 41 Roundup Gold 2,4 l/ha 19,75 41 Peittausaineet BAYTAN I -peittausjauhe Baytan I on laajatehoisin peittausaine viljoille. Se ei ainoastaan puhdista siementä taudeista, vaan myös suojaa kehittyvää orasta tuulilevintäisiltä taudeilta systeemisesti korren kasvuun saakka. Torjuu erinomaisesti myös siemenlevintäisen lentonoen. Baytan I sopii kaikkiin kuivapeittauslaitteisiin, myös kylvökoneissa oleviin. Peittaus eräpeittauslaitteilla 150 g/100 kg ja kylvökoneissa olevilla peittaimilla 200 g/100 kg. Ei ruostuta tai syövytä peittauslaitteistoa. Baytan I tuoteominaisuudet: Tehoaineet: triadimenoli 150 g/kg, imatsaliili 25 g/kg Olomuoto: Punainen jauhe Vaikutustapa: Laajatehoisin peittausaine kaikille viljoille. Parantaa itävyyttä ja suojaa viljanorasta korrenkasvuvaiheelle asti Käyttömäärä: 150-200 g/100 kg siementä, värjää siemenen voimakkaan punaiseksi Pakkaus: 1 kg, 5 kg ja 25 kg Varastointi: Kestää pakkasta Varoaika: - Hehtaarikohtaiset Oikean kustannukset, sivun otsikko peittausaineet tulee tänne 373
TÄYSSATO -jauhe Siemenviljan peittaukseen ohra, vehnän ja kauran nokitautien, ohran viirutaudin, ohran verkkolaikun, ohrantyvi- ja lehtilaikun sekä itävyyttä alentavien siemenlevintäisten homesienien torjumiseksi. Käytä näin: Käyttömäärä on 200 g/100 kg siementä Tuoteominaisuudet: Olomuoto: Punainen jauhe. Tehoaine: karboksiini 750 g/kg Pakkauskoot: 1 kg ja 3 kg Varastointi: Suojattava kosteudelta CELEST 025 FS Leipäviljan ja ruisvehnän peittaukseen. Celest on vesiliukoinen nestepeittausaine syysvehnälle, rukiille, ruisvehnälle ja kevätvehnälle. Käytä näin Vilja peitataan nestepeittauslaitteessa ulkona tai rakennuksessa, jossa on hyvä tuuletus. Peittauslaitteisto kalibroidaan ennen peittaustyön aloittamista, sillä mm. lämpötila vaikuttaa annostelupumpun kapasiteettiin. Valmistetta voi käyttää + 5 asteeseen asti. Kevätvehnä: Käyttömäärä on 150 ml/100 kg siemenviljaa Ruis, ruisvehnä ja syysvehnä: Käyttömäärä on 200 ml/100 kg siemenviljaa Celest torjuu: Celest tehoaa erinomaisesti siemenlevintäiseen lumihomeeseen, haisunokeen, ruskolaikkuun (Septoria) ja itämistä haittaaviin homesieniin. Tuoteominaisuudet: Olomuoto: Punainen neste Tehoaine: Fludioksoniili 25 g/l Pakkaus: 5 l Varastointi: yli 0 astetta Valmistaja: Syngenta Peittauksen tasaisuutta voi parantaa laimentamalla tuotetta vedellä. Nestemäärä voi olla enintään 800 ml/100 kg viljaa. Näin suurta nestemäärää käytettäessä siemenet on kylvettävä samana vuonna. Valmiste on sekoitettava huolellisesti ennen käyttöä. Peittauslaitteissa, joissa ei ole suutinta, tuotetta voidaan käyttää sellaisenaan. Laitteissa, jotka toimivat nestepaineella, ja joissa levitys tapahtuu suuttimien kautta, tarvitaan normaalia suuremmat suuttimet ja suodattimet. Lisäksi tuote laimennetaan suhteessa 1:1. Laimennosta annostellaan kaksinkertainen määrä laimentamattomaan verrattuna. Tarkemmat ohjeet tuotteen käyttöohjeessa. Cedomonin etuja: CEDOMON biologinen peittausaine Cedomon on biologinen, kasvinsuojeluaine siemenlevinteisten kasvitautien torjuntaan niin perinteisessä kuin luomuviljelyssäkin. Tehoaineena Cedemonissa on luonnossa yleisesti esiintyvä Pseudomonas chlororaphis -maabakteeri. Bakteerikantaa ei ole geneettisesti muunneltu tai manipuloitu. Agrimarketissa on Cedomonilla peitattua sertifioitua siementä! Kasvitautien torjuntateho on verrattavissa kemiallisten peittausaineiden tehoon. Viljelijän ei tarvitse käsitellä kemiallisia aineita Erityisiä käsittelyohjeita tai suojavarusteita ei tarvita Peittauslaitteiston puhdistukseen tarvitaan ainoastaan lämmintä vettä ja pesuainetta Käyttämätön peittausaine ja pesuliuos voidaan hävittää ilman ongelmia Käsitelty siemen voidaan varastoida viileässä ja kuivassa tilassa ilman tehon menetystä Käyttömäärä on 750 ml/100 kg Cedomon ia ei ole luokiteltu kemialliseksi kasvinsuojeluaineeksi ja käsittelyn aikana syntyvä haju on heikko ja vaaraton Peitattu siemen erottuu hyvin vihreän värin ansiosta Hyväksytty luomutuotantoon Pakkauskoot: 8 l ja 25 l 38 4 Peittausaineet Vasemman sivun otsikko tulee tänne
Rikkakasviaineet RATIO 50T Ratio on nykyaikainen ratkaisu rikkakasvien tehotorjuntaan kevät- ja syysviljoista, apilattomasta heinän suojaviljasta sekä vihantaviljasta. Ratio on tehokas poretabletti, jota on helppo annostella ja joka liukenee nopeasti ja tasaisesti veteen. Ration tuoteominaisuudet: Tehoaineet: tribenuroni-metyyli 167 g/kg ja tigensulfuroni-metyyli 333 g/kg Olomuoto: tabletti Vaikutustapa: Lehtivaikutteinen. Seuraavana vuonna voidaan viljellä mitä kasvia tahansa. Ei rajoituksia olkien käytölle Sateenkestävyys: Kaksi tuntia ruiskutuksesta Seokseen lisätään SitoPlus-kiinnitettä 1 dl/200l. Kestää pakkasta Varoaika: vihantaviljalla 14 vrk Pakkaus: 1 x 10 tablettia = 5 ha Varastointi: kestää pakkasta Valmistaja: Dupont TALVEHTINEET SUURET SAUNAKUKAT ------ KEVÄTVILJOILLA TORJUU ALLY 25G/HA + -- RATIO 1TABL + SITOPLUS 0,2L/HA RUISKUN PESU Kun siirryt viljan jälkeen ruiskuttamaan muita kasveja, niin pese ruisku huolellisesti All Clear Extra -liuoksella tai vastaavalla ruiskun pesuaineella. Ruiskutuksien keskeytyessä täytä aina säiliö vedellä, jottei tehoaineita pääse kuivumaan ruiskun pintaan. Käytä näin kevätviljalle 2-3 tablettia/ha ja syysviljalle 3-4 Apilattomalle suojaviljalle 1 tabletti/0,7 ha Ruiskutus viljan 1-solmuasteella pysäyttää myös valvatin ja ohdakkeen kasvun (käytä kuitenkin suurinta annosta) Seokseen lisätään SitoPlus-kiinnitettä 1 dl/200 l Varoaika vihantaviljalle 14 vrk Logran on edullisin gramma-aine. Se on vesiliukoisissa annospusseissa, joita on helppo käyttää. Logran +MCPA -tankkiseoksella saadaan laaja teho myös valvatteja ja ohdakkeita vastaan, kun kiinnite korvataan MCPA-valmisteella. Logran tehoaa kohtalaisen hyvin myös muita gramma-aineita kestävään mataraan. Hyvä ja edullinen ratkaisu myös syysviljoilla. Logran + MCPA torjuu: jauhosavikan pillikkeet vesiheinän ristikukkaiset lajit linnunkaalin mataran saunakukan peipit lemmikin peltoemäkin peltovillakon hatikan valvatit ohdakkeet useimmat tatarlajit Käytä näin Kevätviljat: Käyttömäärä 20 g/ha = 2 liukopussia + MCPAvalmistetta 0,5-0,75 l/ha. Syysviljat: Keväällä kasvun alettua 20-30 g/ha = 2-3 liukopussia + MCPA valmiste 0,75-1,0 l/ha. Vesimäärä 200-300 l/ha. STARANE Rikkakasvien torjuntaan apilattomista pikalaitumista, apilattomien nurmien suojaviljoista, vakiintuneilta nurmilta ja laitumilta sekä syys- ja kevätviljoista. Tehoaine: fluroksipyyri 180 g/l Pakkaus: 3 l Käytä näin Säilörehu- ja heinänurmille sekä viljellyille laitumille keväällä ennen voikukan kukintaa, kun voikukka ja muut rikkakasvit ovat voimakkaassa kasvussa. Käyttömäärä 1,5-2,0 l/ha. Kevätviljoille ja suojaviljoille viljan oraan 2-lehtiasteelta lähtien pensomisen loppuun asti. Käyttömäärät 0,7-0,8 l/ha. Syysviljoille varhain keväällä 0,8-1,1 l/ha. Vesimäärä 200-400 l/ha. Parhaan tehon saat, kun ruiskutushetken ja sitä seuraavien päivien lämpötila on vähin tään +12 O C. Logran +MCPA:n voit ruiskuttaa tankkiseoksena kasvitautien torjunta-aineiden, Moddus M:n, CCC:n, Karate:n tai hivenliuoksen kanssa. Mikäli lohkolla on ongelmana matara, tee seos Hankkijan TRIO-valmisteen kanssa (1,0 l/ha). Myös tämä seos puree ohdakkeeseen ja valvattiin. Logranin käytön jälkeen voit seuraavana vuonna viljellä kaikkia viljoja (myös suojaviljaa), rypsiä ja rapsia, hernettä, ja perunaa, mutta ei esim. sokerijuurikasta. Logranin tuoteominaisuudet: Olomuoto: Harmaa rae (vesiliukoisissa annospusseissa) Tehoaine: Triasulfuroni 200 g/kg Vaikutustapa: Estää rikkakasvien solujen jakautumisen, kasvu pysähtyy. Teho näkyy rikkakasvien värimuunnoksina ja hitaana nuutumisena. Vaikuttaa lehtien ja maan kautta. Tankkiseokset: Ks. yllä Sateenkestävyys: MCPA tarvitsee 2 tuntia. Logranin maavaikutus korvaa osin sateen mahdollisesti lehdiltä huuhtoman aineen tehon. Pakkaus: 100 g (10x10 g) = 5 ha Varastointi: Kuivassa, mielellään yli 0 o C lämpötilassa. Valmistaja: Syngenta LOGRAN + MCPA - Laaja teho edullisesti Rikkakasviaineet 39
MONITOR Kasvukauden aikaiseen käsittelyyn juolavehnän, luohon ja leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan. Monitorin tuoteominaisuudet: Tehoaine: sulfosulfuroni 800 g/kg Olomuoto: Veteen liukeneva, pölyämätön rae Käyttö: Kasvukauden aikaiseen käsittelyyn juolavehnän, luohon ja leveälehtisten rikkakasvien torjumiseksi. Tehoaa myös alhaisissa lämpötiloissa. Käyttömäärä 18,75 g/ha Tankkiseokset: Sopii tankkiseoksiin useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa, kasvunsääteistä vain CCC, ei lehtilannoitteiden kanssa Huomaa: Kun käytät Monitoria kasvukauden aikana, voit juolavehnän lopetuksessa syksyllä sadonkorjuun jälkeen alentaa Roundup Bion käyttömäärää hyvissä olosuhteissa 2 l:aan/ha + Biovett-kiinnitettä 0,5 l:aan/ha Pakkauskoko: 100g KVANTUM Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoilla. Kvantum koostuu kahdesta, sisä- ja kosketusvaikutteisesta tehoaineesta. Näin se tehoaa myös perinteisille gramma-aineille vaikeisiin rikkakasveihin, kuten mataraan, orvokkiin ja saunakukkaan. Tehoaineet: karfentratsoni-etyyli 250 g/kg, tifensuforonimetyyli 250 g/kg Käyttö: Kevätviljoilla 60 g/ha Syysviljoilla 80 g/ha Vesimäärä 200 l/ha Käyttöajankohta: viljan 3-4 -lehtiasteella, viimeistään korrenkasvun alkaessa Paras teho saadaan, kun rikkakasvissa on enintään 6 lehteä. Ei saa sekoittaa muiden aineiden kanssa. Ei tarvitse kiinnitettä. ARIANE S Arianes on tehokas valmiste leveälehtisten siemenrikkakasvien torjuntaan. Se tehoaa hyvin myös moniin vaikeasti torjuttaviin rikkoihin, kuten saunakukkaan, tattareisiin, mataraan, peltovalvattiin ja pelto-ohdakkeeseen. Käytä näin: Kevätviljat: Siemenrikkakasvit ruiskutetaan viljan pensomisvaiheessa sekä valvatti ja ohdake juuri ennen korrenkasvun alkua (T1-vaihe). Syysviljat ja heinien siemenviljelykset ruiskutetaan keväällä kasvun alettua, kun lämpötila on yli +12 o C. Käyttömäärät: Kevätviljat ja apilattomat suojaviljat 1,75-2,0 l/ha, syysviljat ja timotein siemenviljelykset 2,0-3,0 l/ha, heinien siemenviljelykset 2,5-3,5 l/ha. Alinta käyttömäärää käytetään vain erityisen hyvissä oloissa, ja kun lämpötila on yli +20 o C. Ariane S:n tuoteominaisuudet: Olomuoto: Neste Tehoaineet: MCPA 200 g/l, fluroksipyyri 40 g/l, klopyraliidi 20 g/l Varoaika: - Käyttökohteet: Rikkakasvien torjuntaan syysja kevätviljat, apilattomat suojaviljat ja heinien siemenviljelykset Vaikutustapa: Lehtivaikutteinen Sateenkestävyys: 2 tuntia ruiskutuksesta Pakkauskoko: 5 l Varastointi: Alin varastoimislämpötila -5 o C Hankkijan TRIO TRIOa käytetään rikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoista sekä apilattomien nurmien suojaviljoista. Tehokas kolmen tehoaineen seos. Hyvä teho myös ongelmarikkakasveihin, kuten mataraan, valvattiin ja ohdakkeeseen. Erinomainen rikkakasviaine lohkoille, joille on käytetty gramma-aineita useana vuonna peräkkäin. Ei viljelyrajoituksia seuraavana vuonna. Tehoaineet: Diklorproppi-P 310 g/l, MCPA 160 g/l, Mekoproppi-P 130 g/l Käytä näin: Syysviljoille varhain keväällä kasvun alkaessa 2,0-2,5 l/ha (keskilämpötila > 10 o C ) Kevätviljoille ja apilattomien nurmien suojaviljoille rikkakasvien taimettumisen jälkeen viljan 3-4 -lehtiasteella, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 1,5-2,0 l/ha Vettä 200-400 l/ha (ei happamaan veteen) Pakkauskoko: 80 g PRIMUS Nestemäinen Primus leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoilta, heinien siemenviljelyksiltä ja apilattomien nurmien suojaviljoilta. Se tehoaa hyvin kylmissäkin oloissa. Käyttö: Syysviljat: viljan 3-4 lehtiasteella, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,06-0,1 l/ha Kevätviljat: viljan 3-4-lehtiasteelta, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,05-0,1 l/ha Apilattomien nurmien suojaviljat: viljan 3-4- lehtiasteelta korrenkasvun alkuun, nurmen 2-lehtiasteelta lähtien 0,05-0,1 l/ha Heinien siemenviljelykset aikaisin keväällä kasvun alkaessa 0,1-0,15 l/ha Lisää Biovett-kiinnitettä 1 dl/200 l vettä (ei heinien siemenviljelyksille) Vesimäärä on 80-200 l/ha Tankkiseokset: Primus sopii useimpien rikakasvi- ja tuholaisaineiden sekä kasvunsääteiden kanssa. Tehoaine: Florasulami 50 g/l Pakkauskoko: 500 ml Hankkijan MCPA MCPA-neste on edullinen perusaine mm. pillikkeen, savikan sekä ristikukkaisten lajien torjuntaan vilja-, pellava- ja nurmiviljelyksillä sekä nurmikoilla, pientareilla ja tienvarsilla. Sopii useisiin seoksiin. Tehoaine: MCPA 750 g/l Käytä näin: Kevätviljoille ilman apilaa orasasteella, kun rikkakasvit ovat pienellä taimella 1,3-2,0 l/ha Kevätviljoille apilan suojaviljana orasasteella, kun apilassa on 2-4 kasvulehteä 1,0 l/ha Syysviljoille orasasteella syksyllä, kun viljassa on 2-3 kasvulehteä 1,0-1,3 l/ha Vettä 200-400 l/ha (ei happamaan veteen) 40 6 Rikkakasviaineet Vasemman sivun otsikko tulee tänne