Merenkulun turvallisuuden tilakuva Valtteri Laine, erityisasiantuntija, merenkulun turvallisuusanalyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Merenkulun turvallisuus ja turva Worse things happen at sea Erittäin vakavia merionnettomuuksia 126 (IHS 2011) Raportoituja kuolonuhreja 3197 (IHS 2011) Mereen päässen öljyn määrä 1000 tonnia (ITOPF 2011) Kustannukset 4 000 000 $/päivä ( P&I 2010) Merirosvojen hyökkäysten lukumäärä 439 (ICC 2011) Kuolleita 8 ja loukkaantuneita 42(ICC 2011) Panttivankeja 802 (ICC 2011) Kaapattuja aluksia 45 Kustannukset 7 12 miljardia $ (UNCTAD 2011) 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 2
Merenkulun turvallisuus ja turva, esimerkkejä Euroopasta Costa Concordia (13.1.2012) Aluksen päällikkö ajoi aluksen liian lähelle Giglion saarta ilman erityistä syytä sillä seurauksella, että alus ajoi karille. Laivan kylki vaurioitui, josta seurauksena alus lopulta upposi. Hätäilmoitus annettiin vasta 50 minuuttia karilleajon jälkeen. Kuolleita 32 ja aineelliset vahingot huomattavia. Prestige (13.11.2002) Alus sai kovassa merenkäynnissä vuodon Finisterran aluella Portugalin ja Espanjan viranomaiset eivät päästäneet vaurioitunutta ja hinattavaa alusta satamaan. Alus hinattiin ulos merelle, jossa se katkesi ja lopulta upposi. Uponneesta aluksesta mereen vuoti 63 000 tonnia öljyä. Mittavat ympäristötuhot. Merirosvous Edelleen vakava ongelma Keskeinen tämän hetken puheenaihe on aseistettujen vartijoiden käyttö aluksilla 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 3
Merenkulun toimintaympäristö Alusten elinkaareen liittyvät toiminnot 1. Uudisrakentaminen Teollisuustuotanto 2. Omistus 3. Operointi 4. Romuttaminen 5. Rahoitus 6. Luokitus Muut alusten operointiin liittyvät toiminnot 7. Lippuvaltio 8. Vakuutus 9. Miehitys 10. Satamat 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 4
Merenkulun toimintaympäristö Merenkulku on globaalia liiketoimintaa, ja sen osuus maailman ulkomaankaupan kuljetuksista on noin 90 %. Merenkulun kehitys seuraa ennen kaikkea teollisuustuotannon kehitystä. Tavaran määrällä mitattuna merkittävimpiä ovat säiliöaluskuljetukset ja tavaran arvolla mitattuna konttialuskuljetukset. Aluksen elinkaaren ja operointiin liittyvien toimintojen tarkastelu ilmentää merenkulun globaalia luonnetta. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin (dwt) Alukset ja miehitys Suurimmat alusten omistaja -ja lippuvaltiot 250000,0 200000,0 1000 dwt 150000,0 100000,0 50000,0 Malesia Venäjä Turkki Indonesia Kiina Kreikka Japani Saksa Kiina Konttialukset 13% Rahtialukset 8% Irtolastialukset 38% Öljysäiliöalukset 34% Ukraina 27172,0 Turkki Kaasusäiliöalukset 3% Kemikaalisäiliöalukset 1% 36734,0 Intia 46497,0 Offshore -alukset 2% Matkustajalautat ja -alukset 1% Kiina 51511,0 Muut 1% Philippiinit Lähde: UNCTAD 2011 Liikenteen 57688,0 turvallisuusvirasto 6 2.10.2012,0 Etelä Korea Panama 15947,0 136889,0 3370,0 23978,0 26292,0 5178,0 Liberia 30417,0 7889,0 51875,0 735,0 513,0 2728,0 Marshallinsaaret 25198,0 4180,0 10939,0 1425,0 1682,0 16033,0 Bahama 12887,0 6587,0 2777,0 242 6,0 4532,0 Malta 27702,0 200 3280,0 106 8 655 Kansallinen/muu 90237,0 41485,0 42532,0 81484,0 18953,0 17249,0 Suurimmat työvoiman tuottajat 28687,0 Miehistö 40000,0 Päällystö 51009,0 61821,0 USA 90296,0
Alukset ja miehitys Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin Suurimmat omistaja ja lippuvaltiot Verotus -ja sopimusperusteisista syistä aluksen lippuvaltio on usein eri kuin varustamon kotimaa. Suomalaiset varustamot käyttävät kotimaisen lipun ohella mm. Ruotsin, Hollannin ja Bahaman lippua. Uudistettu tonnistovero ja sekamiehityksen salliminen on tehnyt Suomesta aiempaa houkuttelevamman lippuvaltion. Aluksen päällystö ja miehistö tulee tänä päivänä yhä useammin Aasian maista. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Liikenteellisesti vilkkaimmat solmukohdat Merikuljetusten kehitys Matkustajamäärien kehitys miljoonaa tonnia 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 purettu 7878,3 8140,2 8286,3 7832 8377,8 lastattu 7700,3 8034,1 8229 7858 8408,3 miljoonaa matkustajaa 2000,0 1500,0 1000,0 500,0,0 2006 2007 2008 2009 2010 BIMCO/ISF 2010 8000 milj. tn 7000 milj. tn 6000 milj. tn 5000 milj. tn 4000 milj. tn 3000 milj. tn 2000 milj. tn 1000 milj. tn Lähde: UNCTAD 2011 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 8
Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Merikuljetusten volyymit ovat vuoden 2009 taloustaantuman jälkeen lähteneet uudelleen kasvuun. Alueellisesti tarkasteltuna kasvua on tapahtunut etenkin kehittyvissä maissa. Alustyypeittäin tarkasteltuna kasvu on painottunut bulkki ja konttialusliikenteeseen. Taloustaantuman vaikutukset matkustaja-alusliikenteeseen ovat jääneet melko vähäisiksi. Alueellisesti tarkasteltuna merikuljetusten painopiste on siirtynyt yhä enemmin Aasiaan. Mannerten välisestä liikenteestä vilkkainta on Euroopan ja Aasian välinen liikenne. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 9
Koillisväylä 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 10
Koillisväylä Pohjoisnavan jääpeitteen laajuus ja paksuus sekä monivuotisen jään osuus jääpeitteestä hupenee nopeasti. Pohjois -ja Keski-Euroopasta Kiinaan ja Japaniin suuntautuvat kuljetukset lyhenevät, jos koillisväylää voidaan käyttää. Kuljetuskustannukset saattavat kuitenkin nousta. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen mukaan luokitellut jäävahvistetut laivat ovat purjehtineet turvallisesti Arktisilla alueilla. IMO:n Polaarikoodin tulisi sallia suomalais-ruotsalaisten ja venäläisten jääluokkasääntöjen mukaan vahvistettujen alusten liikennöinti Polaarialueilla myös tulevaisuudessa. Suomi on aktiivisesti mukana koodin kehitystyössä 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 11
Itämeren meriliikenteen kehitys Itämeren kokonaisliikenne 2006-2011 Itämeren valtioiden liikenne 2006-2011 Lähde: Baltic Port List 2012 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 12
Itämeren meriliikenteen kehitys Itämerenalueen kokonaisliikenne on kasvanut vuoden 2009 taantuman jälkeen. Viime vuoden kasvu oli kuitenkin edellisvuotta maltillisempaa. Alueen rannikkovaltioista Venäjä, Baltian maat, Tanska ja Suomi ovat kasvattaneet kuljetusvolyymeitaan, kun taas Saksan ja Ruotsin kehitys on ollut negatiivista. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 13
Itämeren meriliikenteen kehitys 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 14
Itämeren vesiliikenteen kehitys Tutkimuksen mukaan merikuljetusten kokonaisvolyymi kasvaa Itämeren alueella noin 30 % vuoteen 2030 mennessä, ja kasvun painopiste on konttialusliikenteessä. Alueellisesti kasvu keskittyy Pietarin alueelle. Aiemmista selvityksistä poiketen nestemäisten irtolastien kuljetukset, mukaan luettuna öljykuljetukset, tulevat vähenemään noin 7 % vuoden 2010 tasosta. Tutkijat perustavat arvionsa korvaavien polttoaineiden käytön yleistymiseen. Jos tutkijoiden arviot toteutuvat, sillä on vaikutusta myös suunnitelmiin, jotka koskevat merenkulun turvallisuuden kehittämistä. Toistaiseksi lähtökohtana on kuitenkin öljykuljetusten kasvu Suomenlahdella. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 15
Suomen vesiliikenteen kehitys Milj. tonnia 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tavaramäärä 1990-2011 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkomaa Kotimaa Milj. matkustajaa 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Matkustajamäärä 1990-2011 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkomaa Kotimaa Lähde: Liikennevirasto 2012 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 16
Suomen vesiliikenteen kehitys Suomi on globaalisti tarkasteltuna pieni merenkulkuvaltio. Merenkululla on kuitenkin huomattava kansallinen merkitys. Suomen merenkulku painottuu Euroopan alueelle. Suomalaisten alusten osuus maamme ulkomaankaupan merikuljetuksista on vuosien saatossa laskenut merkittävästi. Suomen merikuljetukset ovat elpyneet vähitellen vuoden 2009 pudotuksesta. Vuonna 2011 maamme merikuljetusten kokonaismäärä oli 98,5 miljoonaa tonnia. Suomen ulkomaan matkustajaliikenteen kokonaismäärä on 2000- luvulla ollut 16-17 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Suurin osa liikenteestä on Ruotsin liikennettä. Kotimaanliikenteen tavarakuljetusten kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 9 13 miljoonan tonnin välillä vuosittain. Kotimaan matkustaja-alusliikenne on keskittynyt Etelä-Suomen rannikolle. Vuonna 2011 palveluita käytti yhteensä 4,3 miljoonaa matkustajaa. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 17
Merionnettomuudet 3500 Kuolleet 3000 2500 lkm 2000 1500 1000 IHS IMO 500 0 25000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Öljypäästöt 20000 tonnia 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ITOPF 2011 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 18
Merionnettomuudet Merenkulku on globaalia toimintaa, ja tästä johtuen ensisijainen vastuu turvallisuudesta on varustamoilla ja aluksen lippuvaltiolla. Merenkulun globaalista luonteesta johtuen, alalla tarvitaan kansainvälisiä yleissopimuksia ja sääntelyä. Meriturvallisuus on kokonaisuus, jonka parantaminen edellyttää kansainvälistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnettomuuksien luokittelu (IMO MSC-MEPC.3): erittäin vakava, vakava ja vähemmän vakava onnettomuus Viime vuosina merionnettomuudet ovat maailmalla vähentyneet vaikka liikenne on kasvanut. Eräs merkittävimmistä syistä lienee alusten romutushinnan kasvu ja satamavaltiotarkastukset. Kuolonuhrien määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri (3197). Tansaniassa tapahtunut Spice Islander I:n onnettomuus Mereen päässen öljyn määrä oli viime vuonna historiallisen pieni (1000 tonnia). 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 19
Merionnettomuudet 45 Erittäin vakavat onnettomuudet 2011 Vakavat onnettomuudet 2011 40 Onnettomuuksien lkm. 35 30 25 20 15 10 5 0 Muu Matkustaja-alus Offshore -alus Kalastusalus Rahtialus Irtolastialus Säiliöalus Lähde: IHS World Casualty Statistics - 2011 Konevaurio 28% Karilleajo 16% Yhteentörmäys 14% Merirosvous 9% Törmäys 8% Muu 26% Lähde: Lloyd`s List 2012 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 20
Merionnettomuudet Erittäin vakavat onnettomuudet Suurin osa uppoamisia, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Uppoamiset tapahtuivat useimmiten vaikeissa sääolosuhteissa ja tämä suuntaus on kasvamaan päin. Tyypillisiä syitä olivat merimiestaidon puute ja aluksen merikelvottomuus. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia sattui rahtialuksille, kalastusaluksille ja bulkkereille. Vakavat onnettomuudet Suurin osa konevaurioita, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Konevaurioiden suuri määrä johtunee osittain ylemmän ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta. Merkittävä onnettomuuksille altistava tekijä on myös aluksen ikä. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 21
Merionnettomuudet ja aluksen ikä Suomen tonniston keski-ikä Maailman tonniston keski-ikä 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 22
Merionnettomuudet ja aluksen ikä Maailman tonniston keski-ikä on 22 vuotta. Uusimpia aluksia ovat konttialukset ja vanhimpia kuivarahtialukset. Uusissa aluksissa (0 4 v.) on toisinaan lapsenvikoja. Vanhat alukset ( > 25 v.) ovat normaalia useammin osallisena erittäin vakavissa onnettomuuksissa. Tyypillisiä onnettomuustyyppejä ovat konevauriot, karilleajot ja uppoamiset. Suomen kauppalaivaston keski-ikä on 16 vuotta. Uusimpia ovat säiliöalukset ja vanhimpia matkustajaalukset. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 23
Merionnettomuudet alueittain 1. Onnettomuudet 197 3. Onnettomuudet 105 2. Onnettomuudet 157 4. Onnettomuudet 93 5. Onnettomuudet 88 2. Hyökkäykset 76 5. Hyökkäyk set 13 4. Hyökkäyk set 76 1. Hyökkäykset 160 3. Hyökkäykset 72 Lähde: IHS World Casualty Statistics 2011, Lloyd s List, ICC 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 24
Merionnettomuudet alueittain Erittäin vakavat onnettomuudet Eniten Etelä-Kiinan merellä, Kaakkois-Aasian saaristossa, Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä. Kuolleita eniten Itä-Afrikassa, Kaakkois-Aasian saaristossa ja Arabian merellä. Vakavat onnettomuudet Keskittyvät vahvasti Eurooppaa ympäröiville merialueille, joilla myös suomalaiset alukset pääsääntöisesti liikennöivät. Merirosvous keskittyy vahvasti Somaliaa ympäröiville merialueille ja Kaakkois-Aasiaan. Myös Quinean lahdella toiminta on viimeaikoina vilkastunut. Alueilla liikennöi suomalaisia aluksia ja etenkin merimiehiä. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 25
Merionnettomuudet Itämerellä Onnettomuudet Itämerellä 160 140 120 100 lkm 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 HELCOM 2011 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 26
Merionnettomuudet Itämerellä Helcom tilastoi onnettomuudet, joissa tankkerit ovat yli 150 GT ja muut alukset yli 400 GT. Itämeren alueella merionnettomuudet vähenivät muutamalla tapauksella viimevuodesta, vaikka liikenne hieman kasvoikin. Merkittävää parannusta ei alueella ole kuitenkaan havaittavissa. Onnettomuuksista kaksi luokiteltiin erittäin vakaviksi. Eniten onnettomuuksia tapahtui edellisten vuosien tapaan Tanskan salmissa. Tähän vaikuttavat merkittävästi maantieteelliset tekijät. Seuraavaksi eniten onnettomuuksia oli Venäjän sekä Suomen ja Puolan merialueilla. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 27
Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Onnettomuuksien aiheuttajat 2011 Onnettomuudet alustyypeittäin 2011 Tekninen vika 22% Ulkoinen tekijä 17% Inhimillinen tekijä 50% Muu 5% Ei tietoa 6% Rahtialukset 52% Matkustaja-alukset 20% Öljysäiliöalukset 13% Muut 15% Onnettomuudet tapausluokittain 2002-2011 Karilleajo 39% Konevaurio 5% Tulipalo 7% Yhteentörmäys 34% Tekninen vika 2% Ympäristövaurio 4% Muu 10% 2.10.2012 Lähde: Helcom 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 28
Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui rahtilaivoille ja matkustaja-aluksille. Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna yleisimpiä olivat yhteentörmäykset, joiden määrä on kasvussa. Pidemmällä aikavälillä yleisimpiä ovat karilleajot, joiden määrä on vastaavasti viimevuosina vähentynyt. Onnettomuuksien taustalla oli pääsääntöisesti jokin inhimillinen tekijä, eli vika oli harvoin aluksessa tai sen varusteissa. Inhimillisten syytekijöiden taustalla voi ns. juurisyynä olla puutteet organisaation turvallisuuskulttuurissa tai toiminnassa. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 29
Merionnettomuudet Itämerellä alueittain 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 30
Merionnettomuudet Itämerellä alueittain Yhteentörmäykset keskittyvät Tanskan salmiin, Suomenlahdelle (5) ja Perämerelle (4). Ajanjaksona 2004-2011 Suomenlahdella tapahtuneet yhteentörmäykset ovat vähentyneet (13 ->5). Karilleajot painottuvat Tanskan salmiin. Muista alueista nostettakoon esiin Saaristomeri ja Suomenlahti. Ajanjaksona 2004-2011 Suomenlahdella tapahtuneet karilleajot ovat vähentyneet (13 -> 4). Eräs keskeisimmistä tekijöistä, joka on johtanut onnettomuuksien vähentymiseen Suomenlahdella, lienee valvonnan lisääntyminen (VTS ja Gofrep) ja uudet reittijakojärjestelmät. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 31
Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuudet alustyypeittäin 2009-2011 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Onnettomuudet 2004-2011 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 HELCOM/OTKES 2011 Öljysäiliöalus Konttialus Kuivarahtialus Roro/Ro-pax -alus Matkustaja-alus Muu Erittäin vakava Muu Onnettomuudet tapausluokittain 2009-2011 Yhteentörmäys Tulipalo Karilleajo Konevaurio Törmäys Muu Lähde: EMCIP 2012 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 32
Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuustutkintakeskus tutkii kaikki erittäin vakavat onnettomuudet. Tällaisia onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina melko vähän. Ne ovat painottuneet kalastusaluksille, pienille rahtilaivoille ja satamassa tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Vakavien ja vähemmän vakavien onnettomuuksien määrässä ei ole havaittavissa suuntausta parempaan. Suurin osa onnettomuuksista on saaristossa tapahtuneita karilleajoja ja jääolosuhteissa tapahtuneita yhteentörmäyksiä. Myös esimerkiksi satamamanöveeraukset sekä luotsin otto ja jättötilanteet ovat onnettomuusalttiita tapahtumia. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtuu rahtilaivoille ja kotimaan liikenteen matkustaja-aluksille. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 33
Johtopäätökset Suomenlahdella tapahtuneista onnettomuuksista suurin osa on yhteentörmäyksiä. Meriliikenteen kasvu ja risteävä liikenne lisäävät erittäin vakavan onnettomuuden uhkaa alueella. Saaristossa tapahtuvista onnettomuuksista suurin osa on karilleajoja. Saaristonavigointi vaihtelevissa sää ja jääolosuhteissa on haastavaa, ja virhemarginaalit ovat pienet. Karilleajot ovat maailmalla yksi yleisimmistä erittäin vakavaan onnettomuuteen johtaneista syistä. Suurin osa lähialueidemme onnettomuuksista juontaa juurensa inhimillisistä tekijöistä. Turvallisuuskulttuurissa on paljon kehitettävää erityisesti pienissä rahtialusliikennettä harjoittavissa varustamoissa, kotimaan matkustajaalusliikenteessä ja kalastustoiminnassa. Muun muassa puutteet poikkeamaraportoinnissa hankaloittavat turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Merkittävä osa lähialueidemme onnettomuuksista tapahtuu vaikeissa säätai jääolosuhteissa. 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 34
Toimenpiteet Tutkitaan onnettomuuksia ja analysoidaan vaaratilanteiden syitä tulokset turvallisuutta parantaviksi toimenpiteiksi Panostetaan ja vaikutetaan aktiivisesti asioiden valmisteluun ja käsittelyyn Euroopan unionissa ja IMO:ssa Kehitetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta Kehitetään merenkulkijoiden osaamista ja inhimillisen tekijän huomioon ottamista Kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyvää Itämeren maiden monenvälistä ja kahden välistä yhteistyötä Edistetään merenkulun turvallisuuskulttuuria ja poikkeamaraportointia Kehitetään merenkulun koulutusta vastaamaan elinkeinon tarpeita 2.10.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 35
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.