Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET



Samankaltaiset tiedostot
Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit.

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Sairaanhoitopiirien vertailu

HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Tilastotarkastelut kartalla

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

täyttäneitä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, Lonkkamurtumat 65 vuotta

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Ikääntyvä Suomi mistä tulossa, minne menossa?

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy

Taustaa. Valtuustokausi

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Kaavin kunta Selvitys ikäihmisten palveluista. Heli Silomäki

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Muutosjohdon verkostotapaaminen

Transkriptio:

1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito... 7 4. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito... 9 5. Omaishoidon tuki... 11 6. Perhehoito... 13 7. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ikääntyneillä... 14 8. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut ikääntyneet... 15 9. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot ikääntyneillä... 16 1. Sairaanhoidon ikääntyneet potilaat... 17 11. Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot ikääntyneillä... 18 12. Muistisairaat asiakkaat säännöllisessä kotihoidossa... 19 13. Muistisairaat asiakkaat tavallisessa palveluasumisessa... 19 14. Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa... 2 15. Muistisairaat asiakkaat vanhainkodeissa... 2 16. Muistisairaat asiakkaat terveyskeskusten pitkäaikaisessa laitostohoidossa... 21 17. Muistisairaat asiakkaat erikoissairaanhoidon laitoshoidossa... 21 18. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 3.11.213... 22 19. Omaishoidon tuen iäkkäät asiakkaat 31.12.213... 24 2. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12.213... 26 21. Vanhainkotien ja terveyskeskusten iäkkäät asiakkaat 31.12.213... 28 22. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaanikäisestä väestöstä... 29 23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaanikäisestä väestöstä... 3 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä... 31 25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä... 32 26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä... 33 27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä... 34 28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä... 35 29. Ikäihmisten asuntokunnat... 36 3. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 37 31. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde... 38 32. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä... 4 33. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta... 41 34. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä... 42 2

3 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1,12,5 2,1 4,4 3,4 7,2 1,4 2,3 5,9 2,6 2,4 4,3 2,8,1,3 1,73,6 9,8 8,9 15,7 5 1 15 2 25 3 65 vuotiasta % 75 vuotiaista % 85 vuotiaista % Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä,6 1,1 2,2,5 1 2,1 65- vuotiaista %,6 1,1 2 75- vuotiasta % 85- vuotiaista %,6 1,1 2,4 1 2 3 4 5

4 Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat 213 järjestöjen ja yritysten tuottamat yhteensä 13 6 9 9 18 12 65 6 6 5 33 28 15 9 48 49 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 279 55

5 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 3,7 7,4 15,7 3,5 6,9 14,1 4,5 4,5 4,6 3,25,9 11,3 2,84,6 13,3 4,1 8,2 16,1 2,35,5 14,8 1,9 17,5 34,3 3,7 5,4 1,6 2,7 8,3 9,4 9,9 16,7 2,8 18,9 8 17,9 1,8 27,3 4,4 7,6 17,4 6,7 12,7 3,9 3,9 7,9 15,3 2,23,9 7,6 8,9 16,3 34,4 3,8 7,7 16,6 3,46,1 11,1 2,34 8,6 1 2 3 4 5 6 7 65- vuotiaista % 75- vuotiaista % 85- vuotiaista % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 3,6 6,9 14,1 3,3 6,4 13,3 65- vuotiaista % 4,4 8,6 17,4 75- vuotiaista % 85- vuotisaista % 3,6 7,2 15,1 5 1 15 2 25 3 35

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12.213-64 65-75 75-79 8-84 85- yhteensä joista yksit 5 5 19 34 1 9 12 23 55 18 22 14 91 186 425 828 367 7 1 22 42 16 7 12 29 2 7 2 24 61 114 32 8 17 32 11 8 2 6 13 13 15 22 9 15 32 61 12 12 6 17 35 61 6 5 17 32 32 9 19 36 6 19 34 9 8 13 23 41 88 22 5 6 14 29 8 15 29 8 12 29 42 92 33 21 26 43 67 161 15 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 52 28 239 436 936 1871 716 6

7 3. Vanhainkotihoito Vanhainkotien 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1,32,5 5,1 1,2,4 5,3 1,8 4,3 9,7 3,4 7,5 17,6 1,9 3,6 5,5 1,42,9 7 5,9 2,1 4,4 8,8 9,4 21,7 65- vuotiaista % 75- vuotiaista % 85- vuotiaista % 3 5,4 12,1 4 2,1 4 6,3 1,32,5 1,32,8 5,6,8 1,7 3,9 5 1 15 2 25 3 35 4 Vanhainkotien 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä,7 1,3 2,8,9 1,7 3,5 65- vuotiaista % 75- vuotiaista %,3,6 1,2 85- vuotiaista % 1,2 2,4 4,9 1 2 3 4 5 6 7 8 9

8 Vanhainkotien asiakkaat 31.12.213-64 65-74 75-79 8-84 85- yht joista yks 8 14 13 32 57 54 144 3 24 6 6 8 1 26 5 7 16 31 5 12 6 16 11 32 67 1 19 5 1 16 5 9 18 2 53 13 21 7 11 7 6 16 25 55 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 23 61 121 127 36 638 33

9 4. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Terveyskeskusten 65-; 75-; 85- vuotiaat pitkäaikaishoidon asiakkaat osuus vastaavasta väestöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri,3,7 1,5,3,7 1,5 1,6 2,8 6,4,2,5 1,7 3 8,4,41 2,8 5,4,1,3 2,7 4,6 8,1 12,5 65- vuotiaista % 75- vuotiaista % 85- vuotiaista % 5 1 15 2 25 Terveyskeskusten 65-; 75-; 85- pitkäaikaishoidon asiakkaat osuus vastaavasta väestöstä,6 1,3 2,8,4,7 1,5 65- vuotiaista % 1,1 2,1 4,1 75- vuotiaista % 85- vuotiaista %,4,9 1,9 2 4 6 8

Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon asiakkaat 31.12.213-64 65-74 75-79 8-84 85- yht 6 6 8 18 41 6 8 17 5 6 12 23 5 5 12 2 6 5 5 7 16 33 6 7 14 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 8 22 3 32 87 179 1

11 5. Omaishoidon tuki Omaishoidontuen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneet asiakkaat osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,7 3,4 3,5 1,31,2 3,4 6,7 18,9 2,1 3,4 4,4 4,8 7,7 16,1 2,8 4,3 2,5 1,72,5 7,8 3,3 4,8 7,8 4,6 3,1 4,2 2,1 3,2 4,7 7,3 6,1 5,6 4,2 6,9 6 6,2 2,1 9,7 1 1,9 7,3 7,3 4,2 6,5 6,5 3,9 7,1 18,2 2,3 3,8 5,8 3,5 5,9 8,2 4,1 5,4 1,9 2,5 4,3 6,8 2 3,1 3,9 2,6 4,4 5,4 5 1 15 2 25 3 35 65- vuotiaista % 75- vuotiaista % 85- vuotiaista % Omaishoidontuen 65-; 75-; 85- vuotta täyttäneet asiakkaat vastaavan ikäisestä väestöstä 2,8 4,7 6,6 3 5 6,8 65- vuotiaista % 2,1 3,5 4,8 75- vuotiaista % 85- vuotiaista % 2,7 4,5 7 2 4 6 8 1 12 14 16

Omaishoidon tuen hoidettavat vuoden 213 aikana 65-75 75-84 85- yht 6 19 12 37 9 14 8 31 143 214 174 531 6 6 7 19 7 22 13 42 17 27 23 67 3 5 1 18 5 9 3 17 4 11 2 17 5 8 4 17 15 56 25 96 3 6 5 14 2 8 8 18 11 4 9 24 7 14 3 24 12 2 23 55 13 28 16 57 3 3 14 2 5 3 8 14 31 25 7 35 74 46 155 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 325 579 433 1337 12

13 6. Perhehoito Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12. 213., kunnan kustantamat palvelut Vanhusten perhehoitokotien lukumäärä 31.12.213, kunnan kustantamat palvelut 6 2 1 1 3 1 2 1 2 2 1 1 2 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17 9 17 1 33 19 25 14 3 2

14 7. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ikääntyneillä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-74; 75-84; 85- /1 vastaavan ikäistä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1692 2236 2318 1997 2792 3221 884 1112 1283 2112 2725 1972 2335 2882 2811 75219 124 81 983 1266 1737 2223 2712 291 2949 3365 2232 2322 2451 2442 3513 3239 299 2745 3226 6571 1455 212 7181129 2548 2448 1435 848 1325 1255 2389 3429 4261 788 879 1316 747898 1172 1696 2246 238 218 3311 2947 1551 2124 2394 2 4 6 8 1 12 65-74/1 75-84 /1 85-/1 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-74; 75-84; 85- vuotailla /1 vastaavan ikäistä 1589 2231 2426 1923 2755 328 65-74/1 1847 2525 259 75-84/1 85- /1 1741 231 2392 1 2 3 4 5 6 7 8 9

15 8. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut ikääntyneet Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 4,3 4 4 3,9 3,9 3,7 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,1 3,1 3 2,9 2,9 2,8 2,6 2,5 2,3 2 1 2 3 4 5 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 1: S-T78) sairaalahoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Tulkinta Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.

16 9. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot ikääntyneillä Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot 65-74;75-79;8-84;85- vuotiailla /1 vastaavanikäistä 65-74/1 75-79/1 8-84 /1 85-/1 5 1 15 2 25

17 1. Sairaanhoidon ikääntyneet potilaat Sairaanhoidon 65-74; 75-79; 8-84; 85- potilaat / 1 vastaavan ikäistä 65-74 75-79 8-84 85-5 1 15 2 197,9 313,2 49,1 531,8 215,5 327,7 44,6 546,1 65-74 236,8 356,3 438,9 555,1 75-79 8-84 221,9 345,6 445,3 594,7 85-197,5 39 41,4 523,1 5 1 15 2

18 11. Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot ikääntyneillä Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot 65-;75- täyttäneillä /1 vastaavan ikäistä 65-/1 75-/1 5 1 15 2 25 Psykiatrian laitoshoidon hoitojakso 65-; 75- vuotta täyttäneillä /1 vastaavan ikäistä 5,8 6,3 5,8 4,1 65- /1 4,6 4,4 75-/1 2,7 2,1 2 4 6 8 1 12 14 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa.

Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. 12. Muistisairaat asiakkaat säännöllisessä kotihoidossa Muistisairaat asiakkaat säännöllisessä kotihoidossa 31.11.213, % asiakkaista 19 16,2 24,9 23 16,1 18,7 5 1 15 2 25 3 13. Muistisairaat asiakkaat tavallisessa palveluasumisessa Muistisairaat asiakkaat tavallisessa palveluasumisessa 31.12.213, % asiakkaista 27,8 23,2 23,2 17,3 28,1 5 1 15 2 25 3

14. Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa 31.12.2913, % asiakkaista 2 46,5 57 54,9 55,6 47,6 1 2 3 4 5 6 15. Muistisairaat asiakkaat vanhainkodeissa Muistisairaat asiakkaat vanhainkodeissa 31.12.213 % asiakkaista 44,8 52,1 54,6 5,4 45,1 1 2 3 4 5 6

16. Muistisairaat asiakkaat terveyskeskusten pitkäaikaisessa laitostohoidossa 21 Muistisairaat asiakkaat terveyskeskusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12.213, % asiakkaista 51,4 56,4 62,1 54,8 55,3 1 2 3 4 5 6 7 17. Muistisairaat asiakkaat erikoissairaanhoidon laitoshoidossa Muistisairaan asiakkaat erikoissairaanhoidon laitoshoidossa 31.12.213, % asikkaista 3,3 7,5 6,5 3,2 4,1 1 2 3 4 5 6 7 8 Indikaattori ei kerro, onko palvelu saatu juuri muistisairauden perusteella. Muistisairaiksi asiakkaiksi on määritelty ne asiakkaat, jotka ovat saaneet muistisairautta osoittavan diagnoosin laskentapäivään mennessä. Muistisairautta ei kuitenkaan aina tunnisteta. THL:n Ikäihmisten palveluiden vertailukehittämishankkeen RAI-aineisto vuodelta 211 osoitti, että noin 92 prosentilla vanhainkotien (n=6567), terveyskeskusten vuodeosastojen (n=448) tai tehostetun palveluasumisen (n=7282) asiakkaista oli kognitiivisen toimintakyvyn alenemaa, mutta dementoiva sairaus oli ilmoitettu keskimäärin 62 prosentille näiden palvelujen asiakkaista. Jos asiakkailla oli todettu kognition alenemaa heillä oli myös useammin tehty dementian diagnoosi. (Lähde: RAI-tietokanta, THL, 212.)

22 18. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 3.11.213 Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11.213 olleet 65-; 75- vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä 6,2 11,7 7,3 13,5 9 15 6,3 13 6,4 1,7 4,8 8,6 1,2 17,1 7,6 13,8 4,5 1,2 12,8 19,3 9,2 9,4 5,7 1,8 16,4 18,4 65-75- 7,2 11,5 4,4 9,7 6,1 9,4 5,5 1,4 7,2 12,7 5,2 9,6 4,9 9,8 8,1 15,4 6,6 11 5 1 15 2 25 3 35 Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä on yksi vanhuspalvelulain seuranta indikaattori (laatusuosituksen tavoite on, että omaishoidon tuen piirissä on 13-14% 75 vuotta täyttäneistä).

23 Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11.213 olleet 65-; 75- vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä 7,5 13,7 6,6 12,1 6,6 6,3 12,1 11,9 65-75- 6,2 11,7 5 1 15 2 25

24 19. Omaishoidon tuen iäkkäät asiakkaat 31.12.213 Omaishoidon tuen 65-; 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.213 % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,7 4,7 3,4 6,1 3,5 5,6 1,3 1,2 3,4 6,7 2,1 3,4 4,8 7,7 2,8 4,3 1,7 2,5 3,3 4,8 4,6 6,9 3,1 6 4,2 6,2 2,1 3,2 4,2 6,5 3,9 7,1 2,3 3,8 3,5 5,9 4,1 5,4 2,5 4,3 2 3,1 2,6 4,4 2 4 6 8 1 12 14 65-75- Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä on yksi vanhuspalvelulain seuranta indikaattori (laatusuosituksen tavoite on, että omaishoidon tuen piirissä on 6-7% 75 vuotta täyttäneistä).

25 Omaishoidon tuen 65-; 75- asiakkaat 31.12.213, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,8 4,7 3 5 2,1 2,7 3,5 4,5 65-75- 2,7 4,7 2 4 6 8 1

26 2. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12.213 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12.213, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3,7 3,5 7,4 6,9 4,5 8,3 4,5 9,4 4,6 9,9 3,2 5,9 2,8 4,6 4,1 8,2 2,3 5,5 1,9 3,7 8 5,4 1,8 1,6 2,7 4,4 7,6 6,7 12,7 3,9 7,9 2,2 3,9 8,9 3,8 7,7 3,4 6,1 2,3 4 16,3 17,5 65-75- 5 1 15 2 25 3 Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja. Tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavan ikäisestä väestöstä on yksi vanhuspalvelulain seuranta indikaattori (laatusuosituksen tavoite on, että omaishoidon tuen piirissä on 6-7% 75 vuotta täyttäneistä).

27 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65-; 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.213, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3,6 6,9 3,3 6,4 4,4 3,6 7,2 8,6 65-75- 3,7 7,4 2 4 6 8 1 12 14

28 21. Vanhainkotien ja terveyskeskusten iäkkäät asiakkaat 31.12.213 Vanhankotien ja terveyskeskusten 65-; 75- vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.213, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,3 2,5,7 1,2 2,4,7 2,8 1,8 4,3 3,4 7,5 1,9 3,6,5 1,4 2,9 3 1 2,1 5,9 4,4 5,4 8,8 65- vk 65 tk 75 vk 75 tk 3 5,4 1 2,1 2,1 4 1,3 2,5 1,3 2,8,1,8 1,7 4,6 2 4 6 8 1 12 14 16 Vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidon 65-, 75- vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.213, % vastaavan ikäisestä väestöstä,7,6 1,3 1,3,9,4 1,7,7 65- vk,3 1,1 1,2 1,3,6,4,3 2,1 2,4 2,5,9,7 65- tk 75 vk 75- tk 1 2 3 4 5 6

22. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 29 1,2 2 19,5 19 18,5 17,5 17,4 16,8 16,8 16,8 16,5 16,3 16 15,8 15,8 15,6 15,6 15,4 14,9 14,8 14,6 14,4 5 1 15 2 25 16,7 16,5 16 15,9 15,6 15 15,5 16 16,5 17

23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaanikäisestä väestöstä 3 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaanikäisestä väestöstä 2,4 3,2 3,9 3,7 7,3 7,1 6,6 6,6 6,4 6,4 6,4 6,4 5,9 5,9 5,7 5,4 5,4 5,2 8,5 8,4 9,6 9,5 2 4 6 8 1 12 6,9 7,6 7,4 6,9 6,6 6 6,5 7 7,5 8

24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 31 2,3 2,3 2,2 2,1 2 1,9 1,7 1,5 3,5 3,2 3,1 3 3 2,8 2,8 2,7 2,7 3,9 3,9 4,4 4,3 4,5 1 2 3 4 5 4,2 3,5 3,3 2,8 2,8 1 2 3 4 5

25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 32 39,2 38 37,9 37,4 36,5 35,9 35,7 35,5 35,4 35,3 33,8 33,5 33,2 32 31,5 3,5 29,9 29,4 28,8 26,2 24 43,8 1 2 3 4 5 34,4 32,2 32,1 32 3,9 29 3 31 32 33 34 35

26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 33 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 19 18,3 18,2 18 17,4 17,2 17,2 17 16,9 16,1 16 15,7 15,3 15,3 14,7 14,7 14 13,9 13,9 11,4 21,7 25,6 5 1 15 2 25 3 2 18,3 17,3 15,7 15,4 5 1 15 2 25

27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 34 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä,8 1 1 2 1,9 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 1,5 1,3 1,3 1,3 1,2 2,8 3,7,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 2 2 1,9 1,7 1,7 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 2,1

28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeuttettuja 65 täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 35 6 5,8 5,7 5,6 5,2 5,2 4,9 4,8 4,7 4,6 4,3 4,3 4,2 4,2 4 3,7 3,4 3,3 3,2 2,9 6,5 6,5 1 2 3 4 5 6 7 5,1 4,6 4,3 4,3 4,1 1 2 3 4 5 6

36 29. Ikäihmisten asuntokunnat 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 4,9 48,7 21,9 57,1 48,6 46,3 52,2 22,2 59,2 49,6 23,2 51,1 1,4 59,9 49,6 45,4 46,6 25 54 43,2 41,9 45,6 22,6 5,1 41,5 39,7 5,3 18,9 58,8 49,3 44,4 43,8 21,5 48,7 41,8 49,3 43,1 24,7 48,9 39,7 43 44,4 22,7 48,5 4,1 44,6 44,1 22,9 48,3 4,1 29 44,2 13 51,9 42,2 56,3 43,1 32,3 48,3 39,5 45,2 48,8 28,2 53,3 43,1 24,5 39,5 9,9 48,8 39,5 34,9 52,2 17,1 59,6 5,3 4,1 48,9 21,6 54,2 46 39,1 47,8 2,3 55,2 45,4 39,3 44,2 17,6 51,1 42,2 29,6 39 13,8 47,6 4,1 43,2 5,3 23,2 55,9 46,8 33,9 49,7 16,1 58,6 48,9 29,2 49,1 13,9 57 47,3 3,1 49,3 14,4 57,2 47,5 37,4 51 18,6 57,8 48,2 31,5 5,2 15,6 57,9 47,9 32,2 5,7 15,7 58,2 48,8

37 3. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 1,9 1,9 1,8 3,6 3,5 3,2 3,2 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,6 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 4,1 5,2 4,9 1 2 3 4 5 6 2,7 2,6 2,4 2,4 2,4 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8

38 31. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde Sarake1 Huoltosuhde, demografinen Elatussuhde 72,5 184 79,9 19,5 47,4 142 83 22 73,9 198,9 72,6 184,2 75,7 216,5 82,7 227 73,3 179,8 77,8 19,9 64 151,9 13,5 233,2 83,8 21,2 57,2 128,1 69,6 173,9 72,6 191,2 69,2 193,3 77 169,8 71,7 163,7 7,7 19,4 66 193,5 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 56,7 157 57,9 158,7 65,1 165 58,1 153,3 58,3 168,7 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevi-

en lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Nykyään huoltosuhde on,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 23 suhde on jo yli,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 7. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain. 39

4 32. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä,4 1,9 1,7 1,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,9,9,7 2,7 3,7,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 1,9 1,4 1,2 1,2 1,5 1 1,5 2

41 33. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta 86,6 8,9 79,2 73,9 71,5 71,4 68,9 68 67,4 66,2 62,3 58,9 58,8 58,3 53,5 48 46,4 43,4 42,6 37,8 27,5 98,9 2 4 6 8 1 12 59,7 57,4 56,6 47,7 46,4 1 2 3 4 5 6 7

42 34. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä,6,6 1 1 1,9,9,8,8,8,8,8,8,8 1,1 1,1 1,7,5 1 1,5 2,8,8,8,8,7,65,7,75,8,85