TYKS DRG TUOTEKUVAUKSET 2011
SISÄLLYSLUETTELO DRG-tuotteista... 3 Sisätaudit... 4 Kirurgia vuodeosastohoito... 24 Kirurgia/ päiväkirurgia... 44 Ortopedia ja Traumatologia... 51 Ortopedia ja Traumatologia / päiväkirurgia... 58 Naistentaudit ja Synnytykset... 62 Naistentaudit / päiväkirurgia... 72 Lastentaudit... 74 Lastenkirurgia / päiväkirurgia... 84 Silmätaudit... 86 Silmätaudit / päiväkirurgia... 88 Korva-, nenä-, kurkkutaudit... 91 Korva-, nenä-, kurkkutaudit / päiväkirurgia... 102 Ihotaudit... 105 Neurologia... 107 Keuhkosairaudet... 111 2
DRG-tuotteista Tähän kirjaan on kerätty Turun yliopistollisen keskussairaalan tuotantomääriltään yleisimpien DRG-ryhmien kuvaukset. DRG-tuotteina laskutettavia hoitokokonaisuuksia on vuoden 2011 hinnastossa määritelty 490 kappaletta. DRG-tuotteisiin perustuva laskutus kattaa noin 54 % somaattisen vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian laskutuksesta. DRG-hoitojakso sisältää kaikki potilaalle suoritetut hoitotoimenpiteet ja niiden kustannukset (hoitopäivät, päiväkirurgiset käynnit, leikkaustoimenpiteet, laboratorio- ja kuvantamis, lääkkeet jne.). DRG-ryhmän määrää pääsääntöisesti diagnoosi ja toimenpide. DRG-tuotteille on määritelty hinnat ja potilaskohtaisille kustannuksille ala- ja ylärajat, joiden alittuessa tai ylittyessä laskutus tapahtuu DRGtuotehinnan sijaan suoritehinnaston mukaisesti. Lisätietoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eri sairaaloiden DRG-tuotteista ja niiden sisällöstä antaa VSSHP Taloussuunnittelutoimisto. Talouspäällikkö Alpo Rajaniemi puh. ( 02) 313 1130 Suunnittelija Anna Saloranta puh. (02) 313 1815 3
Sisätaudit Sisätaudit 068 Korvatul/ylähengitystieinfektio, komplisoitunut, aikuinen elektiivinen päivystys x Potilas tulee sairaalaan päivystysluontoisesti esim. kuumeilun, päänsäryn tai hengitystieinfektio-oireiden kuten yskän, nuhan tai kurkkukivun takia. Hänellä voi olla vakavia perussairauksia (kuten hematologinen maligniteetti) komplisoivina tekijöinä. Mikäli potilaan yleiskunto on heikentynyt tai ensiapupoliklinikalla epäillään vakavamman infektion mahdollisuutta, hänet otetaan tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten vuodeosastolle. Tavanomaisten verikokeiden ja infektioparametrien lisäksi tutkitaan erilaisia mikrobiologisia näytteitä, joihin kuuluvat mm. nielun bakteeriviljely ja virusten osoitus esim. antigeeni- tai PCR-tutkimuksilla Tavallisesti tehdään myös keuhkojen ja poskionteloiden rgt-kuvaukset. Streptokokkitonsilliitti hoidetaan penisilliinillä ja influenssainfektio oseltamiviirilla. Myös sinuiitteihin annetaan asianmukainen mikrobilääkehoito. Tarvittaessa pyydetään korvalääkärin konsultaatio. Jatkokontrollit joko avohoidossa tai TYKSin infektiosairauksien poliklinikalla Sisätaudit 78 Keuhkoembolia Potilas tulee hengenahdistuksen, rintakivun tai äkillisen tajuttomuuden takia. Diagnoosi perustuu päivystyksenä tehtävään spiraalititetokonekuvaukseen ja / tai keuhkokarttaan. Erotusdiagnostiikassa mahdolliset sydän. Lähtöpaikan ja mahdollisen altistavan syyn etsimiseksi usein alaraajojen ja vatsan alueen kuvantaminen, naisille usein gynekologinen tutkimus. Pieni osa keuhkoembolioista hoidetaan liuotuksella. Tavallisimmin hoitona on hepariini ja Marevan-hoito. Jatkohoito perusterveydenhuollossa. Sisätaudit 89 Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, komplisoitunut 90 Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, ei komplisoitunut 4
Tavallisin tämän ryhmän sairaus on keuhkokuume, harvoin tähän liittyy myös keuhkopussin tulehdus. Lisäksi tämän ryhmän potilailla saattaa olla yksi tai useampia muita sairauksia, jotka vaikeuttavat keuhkokuumeen paranemista tai potilaalle on ilmaantunut muitakin hoitoa vaativia sairauksia samanaikaisesti. Tavallisimpia komplisoivia sairauksia ovat keuhkoahtaumatauti, monet syövät ja sydänsairaudet. Iäkkäillä potilailla ei aina ole kuume koholla. Potilas tulee lähetteellä tai hän hakeutuu yleiskunnon nopean huononemisen takia ensiapuun. Vaikeaa pneumoniaa sairastavat potilaat saattavat joutua respiraattorihoitoon teho-osastolle. Näissä tapauksissa teho-hoitojakso kestää 7-10 päivää. Tavanomaisten verikokeiden ja infektioparametrien lisäksi otetaan mikrobiologiset näytteet verestä, ysköksestä, virtsasta ja tarvittaessa BAL-tutkimus sekä keuhkokuva ja sydänfilmi. Toisinaan otetaan keuhkojen tietokonetomografiakuvaus. Mikrobilääkehoito aloitetaan aina empiirisesti. Mikrobiologinen diagnoosi varmistuu myöhemmin n. 20-30 prosentissa. Toisinaan pneumonian komplikaationa kehittyy empyeema (mätää keuhkopussiin), mikä voi pitkittää sairaalahoitoa useaan viikkoon. Potilas kotiutetaan kun hänen yleiskuntonsa on kohentunut ja hän kykenee ottamaan mikrobilääkityksen suun kautta. Lisäksi saatetaan tarvita muitakin hoitoja kuten suonensisäistä teofyllamiinitiputusta, hengitettäviä lääkkeitä ja nesteenpoistolääkkeitä. Hoidon kuluessa seurataan veriarvoja ja keuhkokuvaa. Osa potilaista tarvitsee kuntoutuakseen fysioterapiaa. alle 70-vuotiailla on koti ja yli 70-vuotiailla terveyskeskuksen vuodeosasto. Kontrolli sairaalan poliklinikalle annetaan vain vaikeimmissa tapauksissa. Sisätaudit 112F Sepelvaltimon laajennushoito komplisoituneessa infarktitilanteessa 112E Sepelvaltimon laajennushoito komplisoitumattomassa infarktitilanteessa 112D 112C Sepelvaltimon laajennushoito infarktittomassa komplisoituneessa tilanteessa Sepelvaltimon laajennushoito komplisoitumattomassa infarktittomassa tilanteessa elektiivinen ja päivystys Tämä ryhmä sisältää niin akuutit sydäninfarkti-, kuin ajanvarauksella ateroskleroottisen sydäntaudinkin hoitoa varten tulevat potilaat, joille annetaan sepelvaltimoiden laajennushoito. Sydämen rakenteellinen ja toiminnallinen tutkimus, EKG, sydänentsyymit, veren kolesteroli ja tavanomaiset toimenpidettä edeltävät näytteet ja valmistelut. Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito ja vuodeosastohoito TYKSin osastoilla 011 ja 012. Polikliininen seurantaohjelma 5
Sisätaudit 121 Sydäninfarkti ja monimutkainen verenkierron sairaus, elossa 4 hp:nä Johtavana oireena rintakipu tai hengenahdistus tai rytmihäiriö. Sydäninfarktipotilailla todetaan määritelmän mukaan Troponiini I positiivisuus hoitojakson aikana. infarktiin liittyvät komplikaatiot: vajaatoiminta, rytmihäiriöt. Suurin osa potilaista on aluksi sydänvalvontaosastolla seurannassa. Rutiinisiti kerätään 2-3 peräkkäistä TnI määritystä, keuhkojen röntgenkuva, sydämen ultraäänitutkimus. Ei suoriteta invasiivisiä hoitotoimenpiteitä. Jatkohoitopaikka avohoito. Sisätaudit 122 Sydäninfarkti ilman monimutkaista perussairautta, elossa 4 hp:nä Tähän ryhmään kuuluvat sydäninfarktin vuoksi hoitoon tulevat potilaat. Potilaalla ei muuta vaikeaa sairautta. Tavallisimpia tutkimuksia ovat perusverikokeet, sydänfilmi, sydäninfarktin merkkiaineet, keuhkokuva ja veren rasvat. Hoitona tavallisesti liuotushoito. Lisäksi annetaan ihonalaista enoksapariinihoitoa ja nitrotiputusta sekä tarvittava muu lääkehoito. Ensimmäiset 2-4 vrk potilaat hoidetaan sydänvalvonnassa. Sydänfilmiä, sydäninfarktin merkkiaineita ja keuhkokuvaa seurataan. Potilaat saavat myös fysioterapeutin antamaa sydänkuntoutusta. Potilaalle tehdään myös sydämen ultraäänitutkimus ja rasituskoe. Osalle potilaista tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus. Koti. Jatkohoito avohoidossa. Sisätaudit 127 Sydämen toiminnanvajaus tai kardiogeeninen shokki Tavallisin tämän ryhmän sairaus on akuutti tai krooninen sydämen vajaatoiminta. Tulovaiheen tutkimuksia ovat perusverikokeet, sydäninfarktin merkkiaineet, keuhkokuva ja sydänfilmi. Huonokuntoisimmat potilaat hoidetaan alkuun 1-4 vrk:n ajan sydänvalvonnassa tai tarvittaessa teho-osastolla hengityskoneessa. Hoitona on suonensisäinen nesteenpoistolääkitys, nitrotiputus ja mahdollisesti ylipainehappi. Harvakseltaan saatetaan tarvita suonensisäistä levosimendaanihoitoa. Hoidon aikana seurataan nestetasapainoa ja keuhkokuvaa kontrolloidaan. Sydämen ultraäänitutkimus tehdään tarvittaessa. paikka on koti, mutta vanhuspotilaat saattavat tarvita vielä terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa. Vaikeaa vajaatoimintaa sairastavat ja nuoret (alle 65- vuotiaat) saavat kontrolliajan kardiologian poliklinikalle. Tarvittaessa erikoistahdistin hoidot yms. Sisätaudit 6
128 Syvien laskimoiden tromboflebiitti Potilas tulee yleensä päivystyksenä, jolloin tilanteen diagnosoimiseksi suoritetaan ultraäänitutkimus. Poliklinikalla alaraajan ultraäänitutkimus.osastolla iäkkäillä potilailla maligniteetin poissulku, minkä vuoksi mm. vatsan alueen kuvantaminen,naisilla gynekologinen konsultaatio, miehillä PSA ja tarvittaessa urologin konsultaatio. Yleensä tutkitaan myös thorax-rtg ja joidenkin potilaiden osalta muitakin tutkimuksia (esim. ns. hyytymistekijäpaketti antikoagulantti-hoidon loputtua mahdollisia altistavia tekijöitä ajatellen). Hoitona on ihon alle pistoksina noin 7 vrk annettava pienmolekyläärinen hepariini-lääkitys ja samanaikaisesti aloitettava, suun kautta annosteltava antikoagulantti, jota käytetään vähintään 3 kk. Laskimotukoksen laajuudesta riippuen osa potilaista voi saada osastolla pistosopetuksen ja mobilisoinnin mahdollistavan hoitosukan ja kotiutua seuraavana päivänä. Laajemman tukoksen kyseessä ollen potilas kotiutuu hepariinihoidon loputtua. Antikoagulanttihoidon seuranta tapahtuu terveyskeskuksessa. Osastolla 012 noudatetaan hoitona siellä kehitettyä alaraajan syvän laskimotukoksen avohoitomallia, jolloin valtaosa potilaista kotiutuu 1-2 vrk:ssa. Antikoagulanttihoidon jatkokontrollit tapahtuvat terveyskeskuksessa. Sisätaudit 130 Perifeerisen verenkierron häiriö, komplisoitunut 131 Perifeerisen verenkierron häiriö, ei komplisoitunut Useimmiten potilaalla on diabetes tai muu alaraaja-ateroskleroosille altistava tekijä. Potilaalle tehdään perifeerisen valtimosairauden vaikeusastetta mittaava varjoainekuvaus. Tutkimus tehdään valmiudessa laajentaa ahtautunut alaraajan valtimo. Mikäli perussairaus vaatii hoidon optimoimista (esim. diabetes), tarvittavat muutokset lääkitykseen toteutetaan. Mikäli tehty ahtauman laajennus, seurantakäynti verisuonikirurgian poliklinikalla. Sisätaudit 132 Ateroskleroosi, komplisoitunut 133 Ateroskleroosi, ei komplisoitunut Potilailla jo pidemmälle edennyt ateroskleroottinen sairaus, jonka komplikaation takia sairaalassa (esim. pahentunut AP-oire). Potilailla usein myös diabetes. Osalle on jo aiemmin tehty revaskularisaatio toimenpide. Tavallisimpia tutkimuksia ovat perusverikokeet, sydänfilmi, sydäninfarktin merkkiaineet, veren rasvat ja keuhkokuva. Osalle potilaista tehdään sairaalassaoloaikana rasituskoe. Tarvittaessa tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Tarvittaessa invasiivisempi seuranta. Oirekuvan mukaan lisä esim koronaariangio. Hoitona on ihonalainen enoksapriinihoito infarktia estämään ja muu tarvittava lääkitys. Useat potilaat saavat myös fysioterapeutin antamaa sydänkuntousta. Jatkohoito avohoidossa. Sisätaudit 7
134 Hypertensio Osastohoitojaksoa toteutetaan vaikeahoitoisen verenpaineen lääkityksen korjaamiseksi ja verenpainetaudin mahdollisen etiologian selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Potilas tulee osastolle joko elektiivisesti sisätautipoliklinikan ohjaamana tai päivystyksenä. Tarvittaessa endokriinisiä erikoistutkimuksia ja munuaisverenkierron kuvantamis- ja laajennustoimenpiteitä. Lääkehoidon järjestely. Näyttö erikoislääkärillä poliklinikalla Sisätaudit 135 Synnynnäinen sydän / läppävika, aikuinen, komplisoitunut 136 Synnynnäinen sydän / läppävika, aikuinen, ei komplisoitunut Osastohoitojaksoa toteutetaan vaikeahoitoisen verenpaineen lääkityksen korjaamiseksi ja verenpainetaudin mahdollisen etiologian selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Potilas tulee osastolle joko elektiivisesti sisätautipoliklinikan ohjaamana tai päivystyksenä. Tarvittaessa endokriinisiä erikoistutkimuksia ja munuaisverenkierron kuvantamis- ja laajennustoimenpiteitä. Lääkehoidon järjestely. Näyttö erikoislääkärillä poliklinikalla Sisätaudit 138 Sydämen rytmi- ja johtumishäiriö, komplisoitunut 139 Sydämen rytmi- tai johtumishäiriö, ei komplisoitunut Suurin osa tämän ryhmän potilaista hakeutuu hoitoon eteisvärinän vuoksi. Ryhmässä on myös jonkin verran muita rytmihäiriöitä ja hidaslyöntisyydestä johtuvia sairaalahoitoja. Lisäksi osalla potilaista on yksi tai useampia rytmihäiriöön liittyviä muita sairauksia kuten tavallisimmin sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai läppävika. sairaalaan tullessa ovat perusverikokeet, kilpirauhaskokeet, sydänfilmi, sydäninfarktin merkkiaineet, veren hyytymisarvot ja keuhkokuva. Ensimmäisinä hoitopäivinä joidenkin potilaiden rytmiä seurataan ympärivuorokautisesti telemetriassa tai potilas saattaa tarvita sydänvalvontaseurantaa. Osa potilaista tarvitsee sydämen sähköisen rytminsiirron. Sydänfilmiä seurataan hoidon aikana ja tarvittavat lääkitykset aloitetaan. Sydämen ultraäänitutkimus ja 24 tunnin sydänfilmirekisteröinti tehdään tarvittaessa. Koti, kontrolliaika kardiologian poliklinikalle annetaan osalle potilaista. Jatkohoito avohoidossa. Sisätaudit 8
140 Sydänperäinen rintakipu Tämän ryhmän potilaat tulevat päivystyksenä sairaalaan vaikeutuneen sepelvaltimotaudin vuoksi tai heillä diagnosoidaan hoitojakson aikana vaikeasti oirehtiva sepelvaltimotauti. Tavallisimpia tutkimuksia ovat perusverikokeet, sydänfilmi, sydänlihaksen merkkiaineet, keuhkokuva ja veren rasvat. Useimmiten potilaat ovat 1-3 vrk sydänvalvonnan hoidossa, jossa heille annetaan nitrotiputusta ja ihonalaista enoksapariinihoitoa infarktia estämään. Hoidon aikana seurataan sydänfilmiä ja sydäninfarktin merkkiaineita.lisäksi potilaat saavat fysioterapeutin antamaa sydänkuntoutusta. Tarvittaessa tehdään sydämen ultraäänitutkimus ja rasituskoe. Osalle potilaista suoritetaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Jatkohoito avohoidossa. Sisätaudit 143 Epäselvä sydänperäinen rintakipu Potilaat tulevat sairaalaan epätyypillisen rintakivun takia ja epäillään sydänperäistä kipua. Seuranta tapahtuu yleensä normaalilla vuodeosastolla. Tutkitaan sydänlihasmerkkiaineet ja EKG 2-3 kertaa. Rintakehäröntgen.Peruslaboratorio. Usein jatkotutkimuksena rasitusergometria polikliinisesti. Sisätaudit 144 Verenkiertoelinten muu sairaus, komplisoitunut 145 Verenkiertoelinten muu sairaus, ei komplisoitunut Potilaalla johtavana oireena hengenahdistus ja mahdollisesti rintakipu. Useimmilla potilaista todetaan joko sydänlihassairaus tai sydänlihas- /sydänpussintulehdus tai effuusio. Osalla oireiden takana on keuhkoveritulppa. Perusverikokeet, thorax-rtg, astrup-analyysi, sydämen uä, tarvittaessa keuhkojen TT-kuvaus/ gammakuvaus. Syyn mukainen hoito. Osa keuhkoemboliapotilaista saa liotushoidon. Tarvittaessa pericardiumeffuusion dreneeraus. Tarvittaessa normaali vajaatoiminnan hoito. Jatkohoito avohoidossa. Osaa potilaista seurataan kardiologisella poliklinikalla. Sisätaudit 9
179 Tulehduksellinen suolistotauti Äkillisesti tai vaikeasti sairaan ripulipotilaan erotusdiagnostiikka. Vaikeaoireisen haavaista paksunsuolen tulehdusta tai Crohnin tautia sairastavan potilaan intensiivihoito. Osalle potilaista tehdään endoskopiatutkimus, yleensä paksusuolen tähystys. Lääkitys ja ravitsemus tapahtuvat suonensisäisesti. Usein aloitetaan kortikoisteroidin lisäksi immunosupressiivinen hoito atsatiopriinilla, syklosporiinilla tai infliksimabilla. Leikkausharkinta ja kirurginen konsultaatio pienelle osalle potilaista. Erikoissairaanhoito Sisätaudit 182 Ruuansulatuskanavan häiriö, aikuinen, komplisoitunut Tavallisimpia tämän ryhmän sairauksia ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat oksennus/ripulitaudit. Lisäksi ryhmässä on monista muista syistä johtuvat vatsakivut, oksentelu ja ripuli, joita sairaalahoidon aikana selvitetään. Lisäksi osalla potilaista on yksi tai useampia muita sairauksia, jotka vaativat huomiota sairaalahoidon aikana. Suurin osa potilaista tulee päivystyksenä, osa lupapaikalle. Päivystyksenä tai kiireellisenä osastolla akuutin vatsan laboratorio, ulosteviljely, mahatähystys tai/ja paksunsuolen tähystys tai/ja vatsan alueen kuvantaminen ultraäänellä tai tietokonetomografialla. Suonensisäinen ravitsemus usein alkuvaiheessa.etiologian mukainen spesifinen lääkehoito. Osalle potilaista kirurgin konsultaatio. Jatkohoito useimmiten perusterveydenhuollossa. Sisätaudit 202 Alkoholihepatiitti tai maksakirroosi Potilaat tulevat yleistilan romahtamisen, tajuttomuuden, voimakkaan keltaisuuden tai turvotuksen takia. Usein potilaat ovat sekavia, levottomia ja kaikissa toiminnoissaan autettavia vuodepotilaita. Keskeisiä tutkimuksia ovat päivystyksenä tehtävät vatsan alueen kuvantaminen ja vuotopotilailla mahdolliset tähystykset. Erotusdiagnostiikka muihin mahdollisiin syihin.usein pään tietokonekuvaus. Huonon yleistilan ja mahdollisen tajuttomuuden takia vaativat jatkuvan seurannan. Suonensisäinen ravitsemus ja lääkitys. Jatkohoito perusterveydenhuollossa. Sisätaudit 10
203E Maksan tai haiman alueen pahanlaatuinen kasvain Tavallisin ryhmä, jolta löytyy maksan pahanlaatuinen kasvain, on kirroosipotilaat. Potilaat voivat hakeutua tutkimuksiin keltaisuuden, laihtumisen, turvotuksen tai poikkeavien laboratoriokokeiden takia. Tavallisin primaarikuvaus vatsan alueella on UÄ. Jos tässä löytyy epäily maksan tai haiman pahanlaatuisesta kasvaimesta, niin löydös joudutaan varmentamaan TT-tutkimuksella. Ongelmallisissa tapauksissa MRI-tutkimus voi olla tarpeen. Sappiteiden diagnostiikassa käytetään MRI-kolangiografiaa tai ERCP-tutkimusta. Joskus PET-tutkimus varmentaa diagnoosia. Jos kyseessä on metastaasiepäily, niin usein vaaditaan laajat mm suoliston alueen tähystykset. Lisäksi tulevat tavanomaiset laboratorio, joilla karakterisoidaan maksaa tarkemmin ja pyritään löytämään etiologinen syy primaariselle maksasolu- tai sappitiekarsinoomalle. Radiologin tekemä karkeaneulanäyte tuumorista ja sen histologinen tutkiminen. Kirurgin tekemä ERCP-tutkimus ja mahdollinen terapeuttinen toimenpide, esim stenttaus. Hoito tapahtuu joko kirurgian tai syöpäsairauksien klinikassa. Sisätaudit 206 Muu maksan sairaus, ei komplisoitunut Äkillinen tai krooninen maksatulehdus, tavallisimmin hepatiitti C, B tai muu virus. Ei alkoholin aiheuttamat krooniset ns. autoimmuunimaksatulehdukset. Lääkkeitten aiheuttamat vakavat maksavauriot. Maksan verisuonien tukokset. Komplikaatiot aikaisemmin siirretyssä maksassa. Diagnostiikka perustuu laajoihin laboratoriotutkimuksiin, vaativaan maksan kuvantamiseen ja/tai maksan karkeaneulabiopsiaan. Osa hoidetaan teho-osastolla. Hoito pääasiallisesti lääkehoitoa. Osalle potilaista maksansiirron arvio ja konsultaatio maksansiirtoyksikköön. Jatkohoito usein erikoissairaanhoidossa polikliinisesti. sairaalantulot apa potilasryhmä t Tavallisimma t Sisätaudit 209A Lonkan, polven tai nilkan keinonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus Tavallisimmin on kyse lonkan tai polven keinonivelleikkauksesta, mutta myös nilkan keinonivelleikkaus on mahdollinen. Preoperatiiviset tavalliset laboratorio sekä postoperatiivinen natiiviröntgenkuvaus. Tavallisimma t toimenpiteet ja hoito Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. 11
Tavallisin jatkohoito (ei sisälly hintaan) Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla röntgenkuvauksineen. Sisätaudit 219 Säären, nilkan, olkavarren leikkaus, aikuinen, ei komplisoitunut Tavallisimmin kyse on kroonista niveltulehdusta sairastavasta potilaasta, jolle suositetaan nivelleikkaus jalkaterään, nilkkaan, sääreen tai olkavarteen. Preoperatiiviset tavalliset laboratoriokokeet sekä leikattavan alueen röntgenkuvaus. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio tarvittaessa ja sisätautilääkärin kannanotto tarvittaessa nykylääkitykseen. Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 222 Polvileikkaus, ei komplisoitunut Leikkauksen kohteena yleensä polvi, mutta muukin nivel on mahdollinen. Leikkaus voi olla diagnostinen ja samalla hoidollinen toimenpide. Tavallisimmin on kyse reumasairaudesta, mutta myös nivelrikko voi olla lopullinen diagnoosi. Preoperatiiviset nivel on jo kuvannettu (jos kuvasta >3 kk, uusi kuva) ja potilas kliinisesti tutkittu tavallisine laboratoriotutkimuksineen. Hoitoon kuuluu välitön leikkauksesta toipumisaika, tarvittaessa reumatologin arvio ja kuntoutustoimien suunnittelu. Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 224 Yläraajan muu nivelleikkaus, ei komplisoitunut Tavallisimmin on kyse olkanivelen puhdistus- tai olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta. 12
Preoperatiiviset tavalliset laboratorio. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 225B Jalkaterän muu leikkaus Tavallisimmin kyse on isovarpaan tyvinivelen leikkauksesta, mutta myös muun varvasnivelen korjauksesta tai alemman nilkkanivelen luudutuksesta voi olla kyse. Preoperatiiviset tavalliset laboratorio ja postoperatiivinen natiiviröntgen. Potilaan kliinisen tilan arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 227 Pehmytkudosleikkaus, ei komplisoitunut Tavallisimmin on kyse tulehtuneen kudoksen puhdistusleikkauksesta tai jänteen korjauksesta. Preoperatiiviset tavalliset laboratorio Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Jatkohoito reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 228 Käden, peukalon tai ranteen vaativa nivelleikkaus tai muu käden tai rant. leikkaus, komplisoitunut Tavallisimmin on kyse tuhoutuneen nivelen korjauksesta tekonivelleikkauksella. 13
Preoperatiiviset tavalliset laboratorio sekä postoperatiivinen natiiviröntgen. Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Jälkitarkastus reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 229 Käden tai ranteen muu nivelleikkaus, ei komplisoitunut Tavallisimmin on kyse tuhoutuneen nivelen korjauksesta luudutusleikkauksella, mutta myös käden alueen nivelkalvon puhdistusleikkauksesta tai jänneleikkauksesta voi olla kyse. Preoperatiiviset tavalliset laboratorio sekä postoperatiivinen natiiviröntgenkuvaus. Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelman teko. Jatkohoito reumaortopedisellä poliklinikalla. Sisätaudit 238 Luun&luuytimen tulehdus elektiivinen Diabetes (tyypin 2 tai yli 15 vuotta kestänyt tyypin 1), potilaitten ikä 40-60 vuotta, tavallisempi miehillä, tupakoitsijoita, diabetestasapaino huono, aiempi jalkahaava/amputaatio. jalan natiiviröntgenkuvaus, alaraajan abi-mittaukset, usein myös alaraaja-angiografia PTAvalmiudessa iv-antibiottihoito 3-4vkoa, josta loppu polikliinisesti, kevennyshoito, jalkaterapeutin paikallishoidot, diabetestasapainon parantaminen. Tavoite estää jalan amputaatio. polikliininen seuranta diabetesjalkapoliklinikalla. Sisätaudit 240N Sidekudossairaus tai vaskuliitti, komplisoitunut 241N Sidekudossairaus tai vaskuliitti, ei komplisoitunut 14
Potilas otetaan tavallisesti sairaalahoitoon esimerkiksi valtimotulehduksen siihen liittyvän niveltulehduksen, tai lihastulehduksen vuoksi. Potilaalla saattaa olla LED, polymyalgia rheumatica, dermato/polymyositis, aikuisten Stillin tauti tai vaikkapa Sjögrenin oireyhtymä voi olla kyseessä. Potilaalle tehtävät riippuvat täysin hänen taudinkuvastaan. Usein joudutaan kuvaamaan natiivirtg kuvauksin tulehtuneita niveliä, Thorax ja monesti myös määritetään luuntiheyttä. Tavalliset laboratoriokokeet La, CRP, pvk, alat, afos, krea, U-er, U-prot otetaan usein, mutta tarkemmat määräytyvät potilaan taudinkuvan mukaan. Kivun ja tulehduksen hoito, immunomodulatiivinen hoito. Lihastulehduksen yhteydessä ENMG lihasbiopsioineen tulee kysymykseen. Monesti potilas joutuu kuukausien seurantaan reumasairauksien hoitoyksikön poliklinikalle, mutta siirtyy myöhemmin myös oman lääkärinsä hoitoon ja seurantaan. Sisätaudit 242B Määritetty tulehduksellinen nivelsairaus, komplisoitunut 242C Määritetty tulehduksellinen nivelsairaus, ei komplisoitunut Potilas otetaan sairaalahoitoon tavallisesti vaikean niveltulehduksen vuoksi - niveltulehdus voi olla esimerkiksi nivelreuma, selkärankareuma, reaktiivinen artriitti, nivelpsoriaasi, lastenreuma, kihti tai valekihti. Monesti kuvataan natiivi röntgenkuvauksella thorax, niveliä ja suoritetaan nivelten UÄtutkimuksia, mutta myös voidaan tehdä luuntiheysmittaus DXA laittaalla. Myös tavalliset verikokeet tulevat usein kyseeseen ja monet immunologiset taudinkuvan mukaan. Hoitojakson aikana potilas saa potilasopetusta, fysioterapiaa, nivelinjektioita ja mahdollisesti kartoitetaan apuvälineiden tarvetta ja tehdään tarvittavat uudet lääkehoitoratkaisut ja laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma.. Monesti potilas pääsee lopulta oman terveyskeskuslääkärin hoitoon ja seurantaan, mutta saattaa joutua myös kuukausien seurantaan reumasairauksien hoitoyksikön poliklinikalle. Sisätaudit 242D Muu niveltulehdus Potilas otetaan sairaalahoitoon tavallisesti niveltulehduksen vuoksi - niveltulehdus voi olla esimerkiksi hyppyreuma tai määrittelemätön moniniveltulehdus. Monesti kuvataan natiivi röntgenkuvauksella thorax, niveliä ja suoritetaan nivelten UÄtutkimuksia, mutta myös voidaan tehdä luuntiheysmittaus DXA laittaalla. Myös tavalliset verikokeet tulevat usein kyseeseen ja monet immunologiset taudinkuvan mukaan. Hoitojakson aikana potilas saa potilasopetusta, fysioterapiaa, nivelinjektioita ja mahdollisesti kartoitetaan apuvälineiden tarvetta ja tehdään tarvittavat uudet lääkehoitoratkaisut ja laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Monesti potilas pääsee lopulta oman terveyskeskuslääkärin hoitoon ja seurantaan, mutta saattaa joutua myös kuukausien seurantaan reumasairauksien hoitoyksikön poliklinikalle. Sisätaudit 242F Artroosi, ei komplisoitunut 15
Potilas otetaan sairaalahoitoon tavallisesti nivelrikon tai erosiivisen nivelrikon vuoksi. Usein kyse voi olla erotusdiagnostisesta ongelmasta, mutta usein lonkan tai polvinivelen nivelrikosta. Tavallisimmin tehdään nivelten natiivi rtg-kuvauksia sekä ultraäänitutkimuksia sekä tavallisia laboratoriotutkimuksia. Hoitojakson aikana potilas saa potilasopetusta, fysioterapiaa ja kartoitetaan apuvälineiden tarvetta ja tehdään tarvittavat uudet nivelrikon lääkehoitoratkaisut sekä leikkausarvio. Potilas pääsee oman terveyskeskuslääkärin hoitoon ja seurantaan. Sisätaudit 245 Luuston sairaus ja artropatia, ei komplisoitunut Potilas otetaan sairaalahoitoon tavallisesti niveltulehduksen vuoksi, mutta kyse voi olla myös nivelrikosta tai sitten ei ollenkaan nivelsairaudesta vaan luukadosta. Niveltulehdus voi olla esimerkiksi reaktiivinen, psoriasiksen aiheuttama, kihti tai hyppyreuma, mutta myös esimerkiksi lonkka tai polvinivelen nivelrikko tai sitten vaikkapa lääkkeen provosoima luukato. Tutkimukset riippuvat täysin siitä millainen taudinkuva potilaalla on eli monesti kuvataan natiivi röntgenkuvauksella niveliä, mutta myös kantapään ultraäänitutkimus tai luuntiheysmittaus DXA laittaalla voi tulla kysymykseen. Myös tavalliset verikokeet tulevat usein kyseeseen ja monet immunologiset riippuen potilaan taudinkuvasta. Kivun ja tulehduksen hoito, monesti immunomodulatiivinen hoito. Monesti potilas pääsee oman terveyskeskuslääkärin hoitoon ja seurantaan, mutta saattaa joutua myös kuukausien seurantaan reumasairauksien hoitoyksikön poliklinikalle. Sisätaudit, infektiot / vuodeosastohoito 277 Ihon tai ihonalaisten elinten infektiosairaus, aikuinen, komplisoitunut 278 Ihon tai ihonalaisten elinten infektiosairaus, aikuinen, ei komplisoitunut Potilas otetaan vuodeosastolle päivystyksenä. Potilas on monesti käynyt avohoidossa lääkärillä, joka ei aina ole osannut epäillä alkavaa erysipelasta, sillä ainoa alkuoire voi olla kuume ilman selvää ihon punoitusta. Potilaalle voi olla aloitettu tablettimuotoinen mikrobilääkehoito, joka useinkaan ei ole tehonnut. Potilas hakeutuu tai hänet lähetetään korkean kuumeen ja yleistilan laskun takia ensiapuun. Tässä vaiheessa diagnoosina on septinen erysipelas. Potilaalta otetaan tavanomaiset verikokeet, keuhkokuva, veriviljelyt ja mikrobiologiset näytteet infektioalueelta. Hoidon aikana seurataan veriarvoja ja tulehdusparametreja aluksi päivittäin. Vuodeosastolla potilaalle aloitetaan suonensisäinen mikrobilääke-hoito, joka valtaosassa tapauksista tehoaa muutaman päivän kuluessa. Valtaosassa tapauksista potilas kotiutuu 5-10 vuorokauden sisällä sairaalaan otosta. Polikliinisiä kontrolleita tarvitaan vain harvalle potilalle. 16
Sisätaudit 471N Usean suuren nivelen/ molempien raajojen nivelten leikkaus elektiivinen X päivystys Tavallisimmin kyse on nivelreuma tai nivelrikko potilaasta, jolle samassa leikkauksessa asetetaan useampaan kuin yhteen niveleen tekonivel tai kyse voi olla tekonivelen korjausleikkauksesta. Preoperatiiviset tavalliset laboratorio sekä postoperatiiviset natiivi röntgenkuvaukset Potilaan kliinisen tilan kokonaisvaltainen arviointi, reumatologin konsultaatio ja sisätautilääkärin kannanotto nykylääkitykseen. Leikkaus voi olla lonkkien tai polvien molemminpuolinen primaarinen tai tekonivelten korjausleikkaus, mutta myös olkapään, kyynärpään tai nilkan tekonivelleikkauksesta voi olla kyse. Leikkauksen jälkeinen välitön kuntoutus toteutetaan (fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut) ja jatkokuntoutussuunnitelma tehdään. Jälkitarkastus on reumaortopedisellä poliklinikalla röntgenkuvauksineen. Sisätaudit 294 Aikuisiän diabetes, yli 35-vuotiaat Useimmiten komplisoitunut diabetes; hoitotasapainoa ei ole perusterveydenhuollossa tai aluesairaalassa saatu korjattua; osalla ketoasidoosi/uusi sairaus; epätyyppinen taudin kulku : HbA1c, pgluk (vrk-profiili), PVK,Na,K,miktio, Krea, lipidit, u- alb/krea ja sydänfilmi. Harkinnan mukaan keuhkokuva, silmänpohja-kuvaus, c-peptidi ja saarekesoluvasta-aineet. Omahoidonohjaus olennaista. Lisäksi ryhmäopetustilaisuus, jossa jalkaterapeutti, opetuslounas, ravitsemusterapeutti. Terveyskeskus (omalääkäri) tai sisätautien poliklinikka aluesairaalassa. Sisätaudit 295 nuoruusiän diabetes, alle 35-vuotiaat Alle 35-vuotiaalla potilaalla on uusi tyypin 1 diabetes tai komplisoimaton diabetes, jonka hoitotasapaino on huono. Osalla potilaista on sairaalaan tulovaiheessa insuliinin puutteen aiheuttama happoemästasapainon häiriö, ketoasidoosi. Mitataan sokeritasapainoa kuvaavia laboratoriokokeita, elektrolyyttejä ja ketoasidoositilanteessa seurataan aluksi happoemästasapainon ja elektrolyyttihäiriön korjaantumista tiheään. Verensokerin seuranta tapahtuu osastolla pikamittarin avulla. Lisäksi kartoitetaan diabetekseen tyyppillisesti liittyvät komplikaatiot, kuten virtsan valkuaiserityksen määrä, silmänpohjamuutokset, tuntoaisti ja seerumin rasvat. Hoitojakson aikana pyritään löytämään sellainen insuliiniannostelutapa ja annos, jolla saavutetaan tyydyttävä diabeteksen hoitotasapaino. Annetaan dieettiohjausta ja opetetaan diabeteksen omahoitoa. 17
Uusilla tyypin 1 diabeetikoilla seuranata dm-poliklinikalla 1-2 vuoden ajan 3-4 kuukauden välein. Mikäli sairaus ei ole uusi ja hoito-ongelma saadaan vuodeosastojaksolla ratkaistua, jatko aiemmin hoitaneessa yksikössä. Sisätaudit 296 Ravitsemus / metabolinen häiriö, aikuinen, komplisoitunut 297 Ravitsemus / metabolinen häiriö, aikuinen, ei komplisoitunut Potilas on joutunut hakeutumaan yleisoireitten vuoksi sairaalahoitoon, ja todetaan välitöntä hoitojaksoa vaativa elektrolyyttihäiriö, ravitsemuksen häiriö, kuivuminen tai liikanestekuorma ilman että sen syynä olisi esim. sydämen tai munuaisten vajaatoiminta. Tilanne korjautuu 2-5 vrk kuluessa. Sairaalatutkimusten tavoitteena on selvittää häiriön syy. Laboratoriokokeita. Nesteytys, elektrolyyttihäiriön korjaus po/iv lääkkein. Terveyskeskus Sisätaudit 300 Endokriininen sairaus, muu, komplisoitunut 301 Endokriininen sairaus, muu, ei komplisoitunut Lisäkilpirauhasen ja kilpirauhasen liikatoiminta tai vaikea vajaatoiminta, aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain tai aivolisäkkeen vajaatoiminta, lisämunuaisen kasvaimet, liika- tai vajaatoiminta, sekundaarisen verenpainetaudin selvitys. Endokrinologisen sairauden diagnostisten tutkimusten toteutus, tarvittavien kuvantamistutkimusten tekeminen kiireellisenä tai etukäteen suunnitellusti. Spesifisen hoidon aloittaminen ja hoitovasteen seuranta sekä yleisoireitten hoito.. Seuranta endokrinologian poliklinikalla (1-3 käyntikertaa); harvemmin lähettävän erikoissairaanhoitoa antavan yksikön poliklinikalla tai avoterveydenhuollossa Sisätaudit 315 Munuaisen tai virtsaputken muu tp elektiivinen X päivystys Munuaisten kroonista vajaatoimintaa, tai muuta munuaissairautta sairastavat potilaat jotka tarvitsevat AV-fistelin, eli veritien, hemodialyysia varten. Munuaisten toiminnasta ja potilaan yleistilasta kertovat verinäytteet. Virtsateiden kuvantamis. Yläraajan doppler-uä tutkimus. Veritien avaaminen käsivarteen valtimon ja laskimon välille. Yleisimmin potilaat hoidetaan Kantasairaalan vuodeosastolla 219. 18
Potilaiden hoito jatkuu hemodialyyseillä. Sisätaudit 316 Munuaisten toiminnanvajaus Tähän ryhmään kuuluu sekä akuutteja että kroonisia vajaatoimintatapauksia. Akuutimmille potilaille tehdään taudin syyn selvittelyihin liittyviä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Potilaille toteutetaan perustautiin liittyviä hoitoja. Potilaat saattavat jo olla tai lähestyvät dialyysihoitoa ja heille tehdään tähän liittyviä toimenpiteitä kuten dialyysiveritien tai peritoneaalidialyysikatetrin laittoja. Kotiutus. Monien potilaiden hoito jatkuu kuitenkin polikliinisesti sisätautien poliklinikalla tai dialyysiyksikössä. Sisätaudit 320 Munuaisten ja/tai virtsateiden infektio, aikuinen, komplisoitunut 321 Munuaisten ja/tai virtsateiden infektio, aikuinen, ei komplisoitunut Ryhmään kuuluu yleensä bakteerien ja virusten aiheuttamat virtsateiden tulehdukset. Potilaiden virtsatieinfektioita saattaa komplisoida ja sille altistaa rakenteellinen vika virtsateissä tai potilaan perussairaus. Laboratoriokokeita kontrolloidaan lähes päivittäin. Hoitoon liitetään usein komplikaatioiden selvittämiseksi ultraäänitutkimus. Jo ennen osastolle ottoa potilasta on tutkittu sisätautien päivystysvastaanotolla, missä useimmiten on jo valittu osastohoidon alussa toteutettava antibioottihoito, joka yleensä alkuun toteutetaan suonensisäisesti. Useimmiten antibiootti jatkuu kotona suun kautta. Koti ja seuranta perusterveydenhuollossa. Tarvittaessa potilaalle saatetaan ohjelmoida sairaalaan polikliinisia kontrolleja. Sisätaudit 331 Munuaisten ja virtsateiden muu sairaus, aikuinen, komplisoitunut 332 Munuaisten ja virtsateiden muu sairaus, aikuinen, ei komplisoitunut Sekä akuutteja että kroonisia munuaistauteja. Monilla potilailla on munuaisten vajaatoiminta, osalla ohimenevänä. Potilaille tehdään taudin syyn selvittelyihin liittyviä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Tutkimuksiin saattaa kuulua myös munuaiskoepala. Potilailla saatetaan toteuttaa munuaistautiin liittyviä liittyviä hoitoja kuten kevyitä immunosuppressiivisia lääkehoitoja, sekä verenpaineen, diabeteksen ja rasvaaineenvaihdunnan häiriöiden hoitoa. 19
Kotiutus. Useimpien potilaiden kontrollit jatkuvat sisätautipoliklinikalla munuaislääkärin hoidossa. Sisätaudit 395 Anemiat potilasryhmä on raudanpuuteanemia, tavallisimmin vuotoanemia. Seuraavaksi yleisimpiä ovat megaloblastiset anemiat, erityisesti B12-vitamiinin puutoksesta aiheutuva, sekä hemolyyttiset anemiat. Myös myelodysplastiseen anemiaan (MDS) liittyvä anemia on melko usein paljastuva syy vanhempien potilaiden anemiaan. Harvinaisia, mutta hoidollisesti kuormittavia diagnooseja ovat vaikea aplastinen anemia ja paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria (PNH). Luuydintutkimus (päätoimenpide), useimmiten riittää luuytimen aspiraatio, mutta aplastista anemiaa tutkittaessa vaaditaan luuydinbiopsia. Muut alkuselvitykset ohjautuvat anemian selvittelyn periaatteiden mukaisesti: mikrosytaarisen anemian tutkimisessa kohdistuvat raudanpuutteen selvitykseen verikokein ja ulosteen veren osoituksella. Ellei raudanpuutetta todeta, edetään punasolujen erikoistutkimuksiin (isoelektrinen fokusaatio, hb:n elektroforeesi). Makrosytaarisissa anemioissa tutkitaan verikokein mahdolliset vitamiinipuutokset (B12, folaatti) ja mahdollinen hemolyysi. Luuydinaspiraatio ja -biopsia, kts edellä. Raudanpuutteen syyn selvittelyssä tarvitaan usein suolistoperäisen vuodon toteamiseksi endoskopioita (gastroskopia, kolonoskopia). Osa kroonisista anemioista vaatii toistuvia punasolujensiirtoja. Pisimmät hoitojaksot liittyvät aplastisen anemian immunologisiin hoitoihin, mukaan lukien antilymfosyyttiglobuliinihoito (2-4 vkoa). Jatkohoito- ja seuranta tapahtuvat useimmiten avohoidossa, lukuunottamatta vaikeita hemolyyttisiä anemioita, vaikeata aplastista anemiaa ja PNH:ta. Sisätaudit 403 Lymfooma tai krooninen leukemia, komplisoitunut 404F Lymfooma tai krooninen leukemia, ei komplisoitunut diagnoosit ovat multippeli myelooma ja krooninen lymfaattinen leukemia. Lymfoomat hoidetaan intensiivihoitoja lukuun ottamatta pääasiassa syöpätautien klinikassa. Myelodysplastinen syndrooma (krooninen "pre-leukemia") kuormittaa hematologista osastoa myös varsin paljon, koska infektiot ovat yleisiä ja punasolu- ja trombosyyttisiirtoja tarvitaan usein. Monipuolisten verikokeiden lisäksi myeloomapotilailta kuvataan natiiviröntgenkuvin luusto ja lymfoomaa ja kroonista leukemiaa sairastaville tehdään diagnoosivaiheessa ja seurantatutkimuksina levinneisyystutkimus (koko vartalon TT, vatsan alueen UÄ). Kaikkien potilaiden päätoimenpide diagnoosivaiheessa on luuydintutkimus (aspiraatio/ tarvittaessa biopsia ja luuytimen kromosomitutkimus / ja tarvittaessa molekyylibiologinen tutkimus). 20